Laki perhe-eläkelain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 102/2002 (Julkaistu 15.8.2002)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain ( 38/1969 ) 15 b §:n 3 momentin 12 kohta, 37 §:n 1 momentti ja 38 §, sellaisina kuin ne ovat 15 b §:n 3 momentin 12 kohta laissa 916/1998, 37 §:n 1 momentti laissa 1369/1999 ja 38 § laissa 828/1996, sekä
lisätään 15 b §:n 3 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 54/1985 ja 982/1996 sekä mainitussa laissa 916/1998, uusi 9 a kohta seuraavasti:
15 b §
Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta (etuoikeutetut tulot ):
työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) mukaista ylläpitokorvausta tai muuta vastaavaa ylläpitokorvausta;
ulkomailta maksettavaa eläkettä ja korvausta, jos Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista niin johtuu, sekä 2―5, 7―9, 9 a ja 11 kohdassa etuoikeutetuksi tuloksi säädettyjä etuuksia vastaavia ulkomailta maksettavia etuuksia.
37 §
Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin, mitä kansaneläkelain (347/1956) 35, 37―39, 39 b, 40―42, 43 ja 44 §:ssä, 45 §:n 1, 2 ja 4 momentissa, 46 ja 46 b §:ssä, 46 c §:n 2―4 momentissa, 46 d―46 f, 46 i, 46 j, 67, 73, 73 a, 73 b, 74, 74 b, 74 c, 79―82, 84―86, 88 ja 88 a §:ssä säädetään. Jos lapseneläkkeen saaja ei ole ennen eläkkeen alkamista asunut Suomessa kansaneläkelain 41 §:ssä edellytettyä 10 vuoden aikaa, eläke voidaan ulkomailla asumisen estämättä maksaa, jos lapsen huoltaja täyttää asumisvaatimuksen.
38 §
Kansaneläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus saada pyynnöstä salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä sen lisäksi, mitä muutoin tässä laissa säädetään, maksutta käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista varten välttämättömät tiedot:
oppilaitoksilta 8 §:n 1 momentissa sekä 20 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lapseneläkettä saavan lapsen opiskelusta tai ammatillisesta koulutuksesta;
työpaikkakassoilta;
rahalaitoksilta koskien eläkkeenhakijaa tai -saajaa sekä kuolinpesää, jossa hän on osakkaana, jollei riittäviä tietoja ja selvityksiä muutoin saada ja on perusteltua syytä epäillä etuuden hakijan tai saajan antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta eikä hän ole antanut suostumustaan tietojen saamiseen; pyyntö tietojen saamiseksi tulee esittää kirjallisena, ja ennen pyynnön esittämistä hakijalle tai saajalle on annettava siitä tieto.
Kansaneläkelaitoksella on sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 29 §:n 3 momentissa säädetään, oikeus saada teknisen käyttöyhteyden avulla mainitussa momentissa säädetyin edellytyksin 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja salassa pidettäviä tietoja.
Tämän pykälän perusteella avatun teknisen käyttöyhteyden avulla saa hakea myös salassapidettäviä tietoja ilman sen suostumusta, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tietoja pyytävän on esitettävä selvitys siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002.
Tällä lailla kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetun perhe-eläkeasetuksen (449/1969) 4 ja 5 §, sellaisena kuin niistä on 5 § asetuksessa 539/1990.
StVM 16/2002
EV 96/2002
Helsingissä 9 päivänä elokuuta 2002
Tasavallan Presidentti TARJA HALONENSosiaali- ja terveysministeri Maija Perho