38/1969

Suomessa asuvan henkilön kuoltua suoritetaan perhe-eläkettä ja koulutustukea sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. Jos hän ei ole Suomen kansalainen, suoritetaan etuutta vain, jos hän on asunut Suomessa viimeiset viisi vuotta ennen kuolemaansa.

Henkilöä, jonka kuoltua etuutta suoritetaan, sanotaan edunjättäjäksi, ja henkilöä, jolla on oikeus sitä saada, edunsaajaksi.

Suomessa asuvaksi katsotaan myös Suomen diplomaattisen, lähetetyn konsuli- tai kaupallisen edustajan virastossa taikka Yhdistyneissä kansakunnissa, sen yhteydessä toimivassa erityisjärjestössä tai tähän verrattavassa kansainvälisessä järjestössä palveleva Suomen kansalainen, hänen puolisonsa ja 21 vuotta nuorempi lapsensa, hänen henkilökohtaisessa palveluksessaan oleva Suomen kansalainen sekä henkilö, joka palvelee suomalaisessa aluksessa.

Suomen kansalaisen, joka on Suomen valtion, suomalaisen yhdyskunnan tahi sellaisen säätiön, laitoksen, yrityksen tai yhdistyksen, jolla on kotipaikka Suomessa, päätoimen luontoisessa vakinaisessa palveluksessa ulkomailla, katsotaan myös asuvan Suomessa.

Suomessa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kauppaedustustoon tai konsulinvirastoon kuuluvat taikka Yhdistyneiden kansakuntien, sen erityisjärjestön tai tähän verrattavan kansainvälisen järjestön palveluksessa olevat henkilöt palvelusväkineen eivät ole tämän lain alaisia, jos he ovat ulkomaan kansalaisia.

Suomeen asumaan muuttaneen henkilön kuoltua suoritetaan tämän lain mukaista etuutta vain sellaiselle edunsaajalle, joka ennen edunjättäjän kuolemaa on muuttanut Suomeen asumaan.

Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa kansaneläkelaitos noudattaen hallinnon osalta, mitä kansaneläkelaissa on säädetty.

Edunsaajia ovat jäljempänä säädetyin edellytyksin ja poikkeuksin edunjättäjän lapset ja miespuolisen edunjättäjän leski.

Sama henkilö ei voi olla edunsaajana samanaikaisesti kahden tai useamman edunjättäjän jälkeen.

Edunjättäjän lapsena pidetään myös:

Lapsella on oikeus perhe-eläkkeeseen, jos hän ei ole täyttänyt 16 vuotta.

Lapsella, joka on täyttänyt 16, mutta ei 21 vuotta ja joka ei saa kansaneläkettä, on myös oikeus perhe-eläkkeeseen, jos hän opiskelun, koulunkäynnin tai ammattikasvatuksen vuoksi ei voi ansaita itse elatustaan.

Lapsella, joka on annettu kolmannelle henkilölle ottolapseksi, ei kuitenkaan ottolapsisuhteen kestäessä ole oikeutta perhe-eläkkeeseen luonnollisten vanhempien jälkeen.

Leskellä on oikeus. perhe-eläkkeeseen, jos hänen huollettavanaan on edunjättäjän jälkeen perhe-eläkkeeseen oikeutettu 16 vuotta nuorempi lapsi.

Niin ikään leskellä on oikeus perhe-eläkkeeseen, jos hän edunjättäjän kuollessa oli täyttänyt 40, mutta ei 60 vuotta ja hänen avioliittonsa edunjättäjän kanssa oli jatkunut vähintään kolme vuotta. Sama oikeus on 1 momentissa tarkoitetulla leskellä siitä alkaen, kun hänellä ei enää ole huollettavanaan perhe-eläkkeeseen oikeutettua alle 16 vuotta nuorempaa lasta, jos leski tällöin on täyttänyt 40, mutta ei 60 vuotta.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädetyistä edellytyksistä riippumatta on leskellä oikeus saada perhe-eläkettä kuuden kuukauden ajan edunjättäjän kuolemasta lukien.

Leskellä ei kuitenkaan ole oikeutta 2 ja 3 momentissa mainituilla perusteilla perhe-eläkkeeseen, jos avioliitto oli solmittu edunjättäjän täytettyä 60 vuotta.

Leskellä, joka edunjättäjän kuollessa oli täyttänyt 65 vuotta tai joka työkvyttömyyden perusteella saa kansaneläkettä, ei ole oikeutta perhe-eläkkeeseen.

Sen estämättä, mitä edellä 5 momentissa on säädetty, maksetaan työkyvyttömyyseläkettä saavalle leskelle, joka muutoin olisi perhe-eläkkeeseen oikeutettu, kuuden kuukauden ajalta edunjättäjän kuolemasta lukien perhe-eläkkeenä se määrä, jolla perheeläke olisi suurempi kuin työkyvyttömyyseläke.

Oikeutta perhe-eläkkeeseen ei ole sillä, joka rikollisella teolla tahallisesti on aiheuttanut edunjättäjän kuoleman.

Edunsaajan oikeus perhe-eläkkeeseen alkaa edunjättäjän kuolinpäivästä lukien, jollei siitä, mitä jäljempänä tässä pykälässä säädetään, muuta johdu.

Edunjättäjän kuoleman jälkeen syntyneen lapsen oikeus perhe-eläkkeeseen alkaa lapsen syntymästä lukien.

Jollei lapsella edunjättäjän kuollessa tai lapsen täyttäessä 16 vuotta ole oikeutta perhe-eläkkeeseen 8 §:n 2 momentissa mainitulla perusteella, mutta lapsi myöhemmin aloittaa sanotussa säännöksessä tarkoitetun opiskelun tai koulunkäynnin taikka hänen ammattikasvatuksensa alkaa myöhemmin, hänen oikeutensa perhe-eläkkeeseen alkaa samasta ajankohdasta.

Jollei lapsi edunjättäjän kuollessa ole lesken huollettavana, alkaa 9 §:n 1 momentin mukainen lesken oikeus perhe-eläkkeeseen, kun lapsi tulee hänen huollettavakseen.

Jos leski tai lapsi edunjättäjän kuollessa saa työkyvyttömyyden perusteella kansaneläkettä, ja sanottu eläke myöhemmin lakkautetaan, oikeus perhe-eläkkeeseen alkaa kansaneläkkeen maksamisen lopettamisesta lukien.

Lapsen oikeus perhe-eläkkeeseen lakkaa:

Lesken oikeus perhe-eläkkeeseen lakkaa:

Lisäksi lesken 9 §:n 1 momentin mukainen oikeus eläkkeeseen lakkaa, kun hänellä ei enää ole huollettavanaan perhe-eläkkeeseen oikeutettua 16 vuotta nuorempaa lasta, ja lesken 9 §:n 2 momentin mukainen oikeus, kun leski täyttää 60 vuotta.

Lesken solmiessa avioliiton suoritetaan hänelle, jos hän on saanut perhe-eläkettä yli vuoden ajalta, kertasuorituksena ne eläkeerät, jotka hän olisi ollut oikeutettu saamaan seuraavalta vuoden pituiselta ajalta. Kertasuorituksen määrää laskettaessa otetaan sanottuihin eläke-eriin kuuluvat 15 §:n mukaiset tukiosa ja tukilisä huomioon sen suuruisina kuin ne ovat perhe-eläkkeen viimeisessä kuukausierässä.

Perhe-eläkettä maksetaan eläkeoikeuden syntymistä seuraavan kuukauden alusta lukien, ei kuitenkaan ilman erityistä syytä pitemmältä kuin vuoden ajalta ennen eläkkeen hakemista.

Mikäli samalta ajalta, jolta edunsaajalle myöhemmin myönnetään kansaneläke, on maksettu perhe-eläkettä, pidetään viimeksi mainittua kansaneläkkeen ja sen lisien osasuorituksena.

Perhe-eläkkeenä suoritetaan leskeneläkettä ja lapseneläkettä.

Leskeneläkkeen muodostavat perusosa, tukiosa ja tukilisä, jos leskellä on 9 §:n 1 tai 3 momentin mukainen oikeus eläkkeeseen. Muutoin muodostavat leskeneläkkeen tukiosa ja tukilisä. Perusosa on kansaneläkkeen perusosan, tukiosa yksinäiselle lapsettomalle henkilölle edunsaajan asuinkunnassa maksettavan kansaneläkkeen tukiosan ja tukilisäkansaneläkkeeseen suoritettavan tukilisän suuruinen. Tukiosa suoritetaan edunjättäjän kuoleman jälkeiseltä kuudelta ensimmäiseltäkuukaudelta kuitenkin aina täysimääräisenä.

Tukiosaa ja tukilisää määrättäessä ei lesken vuosituloksi lueta tämän lain mukaista eläkettä.

Lapseneläke on täysorvolle 40 sadalta ja puoliorvolle 20 sadalta kansaneläkkeen perusosan ja lapsen asuinkunnassa yksinäiselle lapsettomalle henkilölle maksettavan täysimääräisen tukiosan yhteismäärästä.

Tämän lain mukaiseen eläkkeeseen oikeutetulle leskelle voidaan hänen hakemuksestaan suorittaa koulutustukea. Koulutustukena korvataan koulutuksesta sellaiseen ammattiin, jolla lesken harkitaan voivan hankkia pääasiallisen toimeentulonsa, aiheutuneet tarpeelliset kustannukset.

Koulutuksesta johtuviksi kustannuksiksi katsotaan paitsi opetuksesta ja opiskeluvälineistä aiheutuvat kustannukset myös koulutuksen aiheuttamat lisäkustannukset asunnosta, ravinnosta ja tarpeellisesta työvaatetuksesta sekä tarpeellisista matkakuluista.

Leskelle, jonka opinnot yliopistossa tai korkeakoulussa ovat keskeytyneet, voidaan opintojen loppuunsuorittamista varten koulutustukena myöntää myös opintolainaa.

Jos lesken opiskelu ei osoittaudu menestykselliseksi tai jos hän laiminlyö harjoittaa säännöllisesti opintojaan, voidaan hänelle myönnetty koulutustuki lakkauttaa tai sen määrää alentaa.

Tarkemmat säännökset koulutustuen myöntämisestä annetaan asetuksella.

Tämän lain nojalla myönnettävistä etuuksista kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kustannukset korvataan valtion varoista noudattaen vastaavasti, mitä on säädetty valtion osuuden suorittamisesta kansaneläkkeen tukiosakustannuksista kansaneläkelaitokselle, kuitenkin niin, että valtio suorittaa etukäteen 90 prosenttia maksettaviksi lähetettyjen eläkkeiden määrästä.

Tämän lain mukaisesta toiminnasta aiheutuvat hallintokulut luetaan kansaneläkelaitoksen hallintokustannuksiksi.

Jollei tästä laista muuta seuraa, on soveltuvin osin lisäksi vastaavasti voimassa mitä kansaneläkelain 25 §:ssä, 27 §:n 5 momentissa, 30, 32, 35, 37 ja 38 §:ssä, 39 §:n 2 momentissa, 40―-45 §:ssä, 46 §:n 1 momentissa, 67, 69 ja 71―75 §:ssä sekä 79―88 a §:ssä ja kansaneläkkeeseen suoritettavasta tukilisästä on säädetty.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1969, kuitenkin niin, että ennen vuotta 1970 kuolleen edunjättäjän jälkeen voidaan perhe-eläke myöntää vain lapselle ja 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulle leskelle.

Lapsella ja 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla leskellä on oikeus perhe-eläkkeeseen myös sellaisen kuolemantapauksen johdosta, joka on sattunut ennen lain voimaantuloa. Perheeläkettä maksetaan tällöin lain voimaantulosta lukien, jos oikeus siihen on sanottuna ajankohtana syntynyt, ei kuitenkaan ilman erityistä syytä pitemmältä kuin vuoden ajalta ennen eläkkeen hakemista.

Koulutustukea voidaan suorittaa aikaisintaan vuoden 1970 alusta lukien.

Ennen lain voimaantuloa kansaneläkelaitoksen on hyvissä ajoin ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin lain täytäntöönpanoa varten.