365/1994

Annettu Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1994

Valtioneuvoston päätös yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä

Valtioneuvosto on ympäristöministeriön esittelystä päättänyt 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/61), yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista 23 päivänä joulukuuta 1977 annetun lain (982/77) 5 §:n 3 momentin ja 11 a §:n sekä vesi- ja ympäristöhallinnosta 17 päivänä tammikuuta 1986 annetun lain (24/86) 2 §:n 1 momentin 8 a kohdan ja 3 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat, yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista annetun lain 5 §:n 3 momentti ja 11 a § 8 päivänä tammikuuta 1993 annetussa laissa (88/93) ja vesi- ja ympäristöhallinnosta annetun lain 2 §:n 1 momentin 8 a kohta ja 3 momentti samana päivänä annetussa laissa (89/93):

Määritelmät
1 §

Tällä päätöksellä pannaan täytäntöön yhdyskuntajätevesien käsittelystä 21 päivänä toukokuuta 1991 annettu Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivi (91/271/ETY), johon viitataan Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteen XX alakohdassa II. VESI.

2 §

Tätä päätöstä sovelletaan yhdyskuntajätevesien ja liitteessä 2 mainittuihin teollisuudenaloihin kuuluvien laitosten jätevesien johtamiseen vesiin lukuun ottamatta pohjavesiä. Vesillä tässä päätöksessä tarkoitetaan vesilain 1 luvussa tarkoitettuja vesistöjä sekä ojia, noroja, lähteitä ja tekolammikkoja.

3 §

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

1) taajamalla aluetta, jossa on niin tiheä asutus tai niin runsaasti yritystoimintaa, että jätevedet on viemäröitävä ja johdettava jätevedenpuhdistamolle tai purkupaikkaan;

2) yhdyskuntajätevedellä talousjätevettä taikka talous- ja teollisuusjäteveden tai huleveden seosta;

3) talousjätevedellä asuntojen ja laitosten jätevesiä, jotka ovat peräisin pääasiassa ihmisten aineenvaihdunnasta ja kotitalouden toimista;

4) teollisuusjätevedellä teollisuustuotantoon ja muuhun elinkeinon harjoittamiseen käytettyjen kiinteistöjen jätevettä, joka ei ole talousjätevettä tai hulevettä;

5) asukasvastineluvulla (avl) 1 sellaista vuorokausikuormitusta, jonka seitsemän vuorokauden biokemiallinen hapenkulutus (BOD7 ) on 70 g happea (O2 ); asukasvastineluku lasketaan puhdistamolle vuoden aikana tulevan suurimman viikkokuormituksen vuorokautisesta keskiarvosta poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta; sekä

6) biologisella käsittelyllä jälkiselkeytyksellä varustettua biologista käsittelyprosessia tai muuta menetelmää, jolla saavutettu tulos täyttää liitteen 1 taulukossa 1 esitetyt vaatimukset.

4 §

Tässä päätöksessä Suomen kaikkia vesiympäristöjä on pidettävä 1 §:ssä tarkoitetun direktiivin mukaisina haavoittumiselle alttiina alueina.

Yhdyskuntajätevedet
5 §

Yhdyskuntajätevesien päästäminen 2 §: ssä tarkoitettuihin vesiin on luvanvaraista seurauksista riippumatta, kun viemäröitävät jätevedet vastaavat vähintään asukasvastinelukua, avl 4 000.

Viemäröidyt yhdyskuntajätevedet on ennen 2 §:ssä tarkoitettuihin vesiin johtamista käsiteltävä biologisesti tai vastaavalla tavalla seuraavasti:

1) 31 päivään joulukuuta 1998 mennessä taajamissa, joiden viemäröitävien jätevesien avl on suurempi kuin 10 000; sekä

2) 31 päivään joulukuuta 2005 mennessä kaikissa taajamissa.

Jätevesien ja jäteveden puhdistamoiden sekä niitä koskevien vesilain 10 luvun 3 ja 24 §:ssä tarkoitettujen lupien sisällön on täytettävä liitteen 1 kohdassa B asetetut vaatimukset.

6 §

Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoista kertyvää käsiteltyä tai käsittelemätöntä jätevesilietettä ei saa päästää 2 §:ssä tarkoitettuihin vesiin.

7 §

Teollisuusjätevesien johtamista yleiseen viemäriin koskevan liittymissopimuksen tulee täyttää liitteen 1 kohdassa C esitetyt vaatimukset ja sitä on valvontaviranomaisen kehotuksesta tarkistettava.

Eräiden teollisuudenalojen jätevedet
8 §

Teollisuuslaitosten, jotka kuuluvat liitteessä 2 mainittuihin teollisuudenaloihin ja jotka johtavat jätevettä 2 §:ssä tarkoitettuihin vesiin siten, että siitä aiheutuva kuormitus vastaa vähintään avl 4 000, on seurauksista riippumatta haettava jätevesipäästöille vesilain mukainen vesioikeuden lupa.

Tarkkailu
9 §

Teollisuusjätevesien johtamista yleiseen viemäriin, yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoista tulevaa kuormitusta ja sen vaikutuksia vastaanottavaan vesiympäristöön tulee tarkkailla. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoista tulevan veden kuormitustarkkailun on täytettävä vähintään liitteen 1 kohdassa D asetetut vaatimukset.

Edellä 8 §:ssä tarkoitetuista teollisuuslaitoksista tulevaa jätevesikuormitusta ja sen vaikutuksia vesiympäristöön on tarkkailtava.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta tarkkailusta on muutoin voimassa, mitä vesilain 10 luvun 24 a §:n 4 momentin mukaisesta tarkkailusta säädetään.

Voimaantulo
10 §

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1994.

1 ) Poistoteho lasketaan puhdistamolle tulevasta kuormituksesta.
4 ) Pitoisuus ja poistoteho ovat vaihtoehtoiset.
1 ) Poistoteho lasketaan puhdistamolle tulevasta kuormituksesta.
2 ) Määritysmenetelmä voidaan korvata toisella menetelmällä, mikäli sen tässä mainitun menetelmän antamien tulosten suhde voidaan määrittää.
3) Kokonaistyppi tarkoittaa Kjeldahl-typen kokonaismäärän (orgaaninen N + NH4 ), nitraattitypen (NO3 ) ja nitriittitypen (NO2 ) summaa. 4) Typen pitoisuusvaatimukset koskevat biologisen käsittelyn tulosta ajankohtina, jolloin prosessilämpötila on yli 12°C. Taulukkoa lievemmät typpipitoisuuden vaatimukset voidaan sallia tapauksissa, joissa vaatimusten täyttäminen on erityisen vaikeaa kylmän ilmaston vuoksi.

Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1994

Ympäristöministeri
Sirpa Pietikäinen

Ympäristönsuojeluneuvos
Pentti Sipilä

Liite 1

Yhdyskuntajätevesiä koskevat vaatimukset

A. Viemäröinti

Viemäriverkkojen suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa on otettava huomioon jäteveden käsittelyvaatimukset sekä käytettävä parasta käytettävissä olevaa teknologiaa kiinnittäen erityisesti huomiota seuraaviin seikkoihin:

1) yhdyskuntajätevesien määrä ja ominaisuudet;

2) vuotojen estäminen; sekä

3) ylivuotovesistä aiheutuvien vesien pilaantumisen rajoittaminen.

B. Yhdyskuntajäteveden vesistöön johtaminen

1) Jätevedenpuhdistamot on suunniteltava niin tai muutettava sellaisiksi, että puhdistamolle tulevasta jätevedestä sekä käsitellystä jätevedestä, joka johdetaan vesistöön, voidaan ottaa edustavat näytteet.

2) Yhdyskuntajäteveden käsittelyn on täytettävä taulukoissa 1 ja 2 asetetut vaatimukset.

3) Taulukossa 1 tai 2 esitettyjä vaatimuksia ankarampia vaatimuksia sovelletaan, jos se on tarpeen vesilain säännösten toteuttamiseksi.

4) Yhdyskuntajätevesien purkupaikat on valittava mahdollisuuksien mukaan niin, että vesistövaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

C. Teollisuusjätevedet

Yleiseen viemäriin ja yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoihin johdettavat teollisuusjätevedet on esikäsiteltävä asianmukaisella tavalla:

1) viemäriverkon ja puhdistamojen työntekijöiden terveyden suojelemiseksi;

2) viemäriverkon, puhdistamoiden ja niihin liittyvien laitteiden vaurioitumisen estämiseksi;

3) jäteveden ja lietteen käsittelyprosessien toiminnan vaikeutumisen estämiseksi;

4) puhdistamon päästöistä ympäristöön kohdistuvien haittojen estämiseksi tai muiden purkuvesistöä koskevien säännösten vaatimusten täyttämiseksi; sekä

5) lietteen turvallisen, ympäristön kannalta hyväksyttävän sijoituksen varmistamiseksi.

D. Tarkkailun ja tulosten arvioinnin toteutusmallit

Sovellettavan tarkkailun tulee täyttää jäljempänä esitetyt vaatimukset.

Muita kuin 1–3 kohdassa esitettyjä menetelmiä voidaan käyttää, jos voidaan osoittaa, että niiden avulla saavutetaan samanlaiset tulokset.

1. Tässä päätöksessä vahvistettujen vesistöön laskettavaa jätevettä koskevien vaatimusten valvomiseksi on samoista hyvin valituista kohdista kerättävä jätevesimäärään verrannolliset 24 tunnin kokoomanäytteet puhdistamolta lähtevästä ja tarvittaessa puhdistamolle tulevasta jätevedestä.

On noudatettava hyvää kansainvälistä laboratoriokäytäntöä, jolla pyritään vähentämään näytteiden muuttumista näytteenoton ja analysoinnin välillä.

2. Näytteiden vuotuinen vähimmäismäärä on määriteltävä puhdistamojen koon mukaan ja näytteet on otettava säännöllisin väliajoin seuraavasti:

– avl 2 000–9 999: 12 näytettä ensimmäisen vuoden aikana neljä näytettä seuraavina vuosina, jos voidaan osoittaa tulosten täyttävän ensimmäisen vuoden aikana tämän päätöksen vaatimukset; jos yksi näyte neljästä ei täytä vaatimuksia, on seuraavana vuonna otettava 12 näytettä
– avl 10 000–49 999: 12 näytettä
– avl vähintään 50 000: 24 näytettä.

3. Käsitellyn jäteveden oletetaan täyttävän vaatimukset, jos kukin tarkkailusuure täyttää sitä koskevat vaatimukset seuraavasti:

a) Tarkkailtaessa taulukoissa 1 sekä 2 määriteltyjen muuttujien noudattamista, sellaisten näytteiden, jotka eivät vastaa kyseisiä pitoisuuden ja/tai poistotehon vaatimuksia, lukumäärä ei saa ylittää taulukossa 3 määriteltyjä arvoja.

b) Taulukossa 1 esitettyjen muuttujien osalta enimmäispitoisuudet voidaan ylittää tavanomaisissa käyttöolosuhteissa enintään 100 %:lla. Kiintoainepitoisuuden osalta voidaan kuitenkin hyväksyä ylitykset 150 %:iin asti.

c) Taulukossa 2 määriteltyjen muuttujien osalta arvot on saavutettava kutakin tarkkailusuuretta koskevina vuosikeskiarvoina.

4. Veden laadun ääriarvoja ei oteta huomioon, jos ne johtuvat poikkeuksellisista tilanteista kuten rankkasateista.

Taulukko 1. Tämän päätöksen 5 §:ssä tarkoitetuista yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoista johdettavaa jätevettä koskevat vähimmäisvaatimukset.

Muuttuja Pitoisuus Poistoteho vähintään (%) 1 ) Määritysmenetelmä2 )
Biokemiallinen hapen kulutus (BOD7 20°C:ssa) ilman nitrifiointia 3 ) 30 mg/l O2 70 Homogenoitu, suodattamaton, selkeyttämätön näyte. Liuenneen hapen määritys ennen ja jälkeen 7 vuorokauden inkubointia 20°C ± 1°C:ssa pimeässä. Nitrifikaation estoaineen lisäys.
Kemiallinen hapen kulutus 125 mg/l O2 75 Homogenoitu, suodattamaton, selkeyttämätön näyte. Kaliumdikromaatti.
Kiintoaine 35 mg/l4 ) 904 ) Edustavan näytteen suodatus 0,45 μm:n suodatinkalvolla. Kuivaus 105°C:ssa ja punnitus.

2 ) Määritysmenetelmä voidaan korvata toisella menetelmällä, mikäli sen ja tässä mainitun menetelmän antamien tulosten suhde voidaan määrittää.

3 ) BOD7 :.n määritys voidaan korvata orgaanisen hiilen kokonaismäärän (TOC>tai hapentarpeen kokonaismäärän määrityksellä, mikäli BOD7 :n ja korvaavan suureen välinen suhde voidaan määrittää.

Lammikoitua jätevettä koskevat analyysit on tehtävä suodatetuista näytteistä; suodattamattomien vesinäytteiden kiintoainepitoisuus saa kuitenkin olla enintään 150 mg/l.

Taulukko 2. Ravinteita koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka asetetaan tämän päätöksen 5 §:ssä tarkoitetuista jätevedenpuhdistamoista johdettavalle jätevedelle. Pitoisuuden ja poistotehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia. Yhtä tai kahta muuttujaa voidaan soveltaa riippuen paikallisista olosuhteista.

Muuttuja Pitoisuus mg/l Poistoteho1 ) % Määritysmenetelmä2 )
Kokonaisfosfori 2 (10 000–100 000 avl) 1 (yli 100 000 avl) 80 Molekyyliabsorptiospektrofotometria
Kokonaistyppi3 ) 15 (10 000–100 000 avl) 10 (yli 100 000 avl)4 70 Molekyyliabsorptiospektrofotometria

Taulukko 3. Sallittu enimmäismäärä sellaisia näytteitä, jotka eivät täytä raja-arvovaatimuksia.

Kunakin vuonna otettu näytesarja Sallittu enimmäismäärä näytteitä, jotka eivät täytä raja-arvoja
1–7 1
8–16 2
17–28 3
29–40 4
41–53 5
54–67 6
68–81 7
82–95 8
96–110 9
111–125 10
126–140 11
141–155 12
156–171 13
172–187 14
188–203 15
204–219 16
220–235 17
236–251 18
252–268 19
269–284 20
285–300 21
301–317 22
318–334 23
335–350 24
351–365 25

Liite 2

Teollisuudenalat

1. Maidonjalostus

2. Hedelmä- ja vihannestuotteiden valmistus

3. Virvoitusjuomien valmistus ja pullotus

4. Perunanjalostus

5. Lihateollisuus

6. Panimot

7. Alkoholin ja alkoholijuomien valmistus

8. Eläinten rehun valmistus kasveista

9. Gelatiinin ja liiman valmistus vuodista, nahoista ja luista

10. Mallastehtaat

11. Kalanjalostus

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.