Valtioneuvoston päätös yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä
Ei voimassa- Säädöksen tyyppi
- Päätös
- Hallinnonala
- Ympäristöministeriö
- Antopäivä
- Voimaantulo
- Huomautus
- sis. liitteet 1-2; voimassaolosta ks. L 119/2001 37 §
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/1994/365/ajantasa/1998-10-15/fin
Valtioneuvosto on ympäristöministeriön esittelystä päättänyt 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/61) , yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista 23 päivänä joulukuuta 1977 annetun lain (982/77) 5 §:n 3 momentin ja 11 a §:n sekä vesi- ja ympäristöhallinnosta 17 päivänä tammikuuta 1986 annetun lain (24/86) 2 §:n 1 momentin 8 a kohdan ja 3 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat, yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista annetun lain 5 §:n 3 momentti ja 11 a § 8 päivänä tammikuuta 1993 annetussa laissa (88/93) ja vesi- ja ympäristöhallinnosta annetun lain 2 §:n 1 momentin 8 a kohta ja 3 momentti samana päivänä annetussa laissa (89/93) :
Määritelmät
1 §
Tällä päätöksellä pannaan täytäntöön yhdyskuntajätevesien käsittelystä 21 päivänä toukokuuta 1991 annettu Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivi (91/271/ETY), johon viitataan Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteen XX alakohdassa II. VESI.
2 §
Tätä päätöstä sovelletaan yhdyskuntajätevesien ja liitteessä 2 mainittuihin teollisuudenaloihin kuuluvien laitosten jätevesien johtamiseen vesiin lukuun ottamatta pohjavesiä. Vesillä tässä päätöksessä tarkoitetaan vesilain 1 luvussa tarkoitettuja vesistöjä sekä ojia, noroja, lähteitä ja tekolammikkoja.
3 §
Tässä päätöksessä tarkoitetaan:
taajamalla aluetta, jossa on niin tiheä asutus tai niin runsaasti yritystoimintaa, että jätevedet on viemäröitävä ja johdettava jätevedenpuhdistamolle tai purkupaikkaan;
yhdyskuntajätevedellä talousjätevettä taikka talous- ja teollisuusjäteveden tai huleveden seosta;
talousjätevedellä asuntojen ja laitosten jätevesiä, jotka ovat peräisin pääasiassa ihmisten aineenvaihdunnasta ja kotitalouden toimista;
teollisuusjätevedellä teollisuustuotantoon ja muuhun elinkeinon harjoittamiseen käytettyjen kiinteistöjen jätevettä, joka ei ole talousjätevettä tai hulevettä;
asukasvastineluvulla (avl) 1 sellaista vuorokausikuormitusta, jonka seitsemän vuorokauden biokemiallinen hapenkulutus (BOD 7 ) on 70 g happea (O 2 ); asukasvastineluku lasketaan puhdistamolle vuoden aikana tulevan suurimman viikkokuormituksen vuorokautisesta keskiarvosta poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta; sekä
biologisella käsittelyllä jälkiselkeytyksellä varustettua biologista käsittelyprosessia tai muuta menetelmää, jolla saavutettu tulos täyttää liitteen 1 taulukossa 1 esitetyt vaatimukset.
4 §
Tässä päätöksessä Suomen kaikkia vesiympäristöjä on pidettävä 1 §:ssä tarkoitetun direktiivin mukaisina haavoittumiselle alttiina alueina.
Yhdyskuntajätevedet
5 §
Yhdyskuntajätevesien päästäminen 2 §:ssä tarkoitettuihin vesiin on luvanvaraista seurauksista riippumatta, kun viemäröitävät jätevedet vastaavat vähintään asukasvastinelukua, avl 4 000.
Viemäröidyt yhdyskuntajätevedet on ennen 2 §:ssä tarkoitettuihin vesiin johtamista käsiteltävä biologisesti tai vastaavalla tavalla seuraavasti:
31 päivään joulukuuta 1998 mennessä taajamissa, joiden viemäröitävien jätevesien avl on suurempi kuin 10 000; sekä
31 päivään joulukuuta 2005 mennessä kaikissa taajamissa.
Jätevesien ja jäteveden puhdistamoiden sekä niitä koskevien vesilain 10 luvun 3 ja 24 §:ssä tarkoitettujen lupien sisällön on täytettävä liitteen 1 kohdassa B asetetut vaatimukset.
6 §
Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoista kertyvää käsiteltyä tai käsittelemätöntä jätevesilietettä ei saa päästää 2 §:ssä tarkoitettuihin vesiin.
7 §
Teollisuusjätevesien johtamista yleiseen viemäriin koskevan liittymissopimuksen tulee täyttää liitteen 1 kohdassa C esitetyt vaatimukset ja sitä on valvontaviranomaisen kehotuksesta tarkistettava.
Eräiden teollisuudenalojen jätevedet
8 §
Teollisuuslaitosten, jotka kuuluvat liitteessä 2 mainittuihin teollisuudenaloihin ja jotka johtavat jätevettä 2 §:ssä tarkoitettuihin vesiin siten, että siitä aiheutuva kuormitus vastaa vähintään avl 4 000, on seurauksista riippumatta haettava jätevesipäästöille vesilain mukainen vesioikeuden lupa.
Tarkkailu
9 §
Teollisuusjätevesien johtamista yleiseen viemäriin, yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoista tulevaa kuormitusta ja sen vaikutuksia vastaanottavaan vesiympäristöön tulee tarkkailla. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoista tulevan veden kuormitustarkkailun on täytettävä vähintään liitteen 1 kohdassa D asetetut vaatimukset.
Edellä 8 §:ssä tarkoitetuista teollisuuslaitoksista tulevaa jätevesikuormitusta ja sen vaikutuksia vesiympäristöön on tarkkailtava.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta tarkkailusta on muutoin voimassa, mitä vesilain 10 luvun 24 a §:n 4 momentin mukaisesta tarkkailusta säädetään.
Voimaantulo
10 §
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1994.
Liite 1
Yhdyskuntajätevesiä koskevat vaatimukset
A. Viemäröinti
Viemäriverkkojen suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa on otettava huomioon jäteveden käsittelyvaatimukset sekä käytettävä parasta käytettävissä olevaa teknologiaa kiinnittäen erityisesti huomiota seuraaviin seikkoihin:
1) yhdyskuntajätevesien määrä ja ominaisuudet;
2) vuotojen estäminen; sekä
3) ylivuotovesistä aiheutuvien vesien pilaantumisen rajoittaminen.
B. Yhdyskuntajäteveden vesistöön johtaminen
1) Jätevedenpuhdistamot on suunniteltava niin tai muutettava sellaisiksi, että puhdistamolle tulevasta jätevedestä sekä käsitellystä jätevedestä, joka johdetaan vesistöön, voidaan ottaa edustavat näytteet.
2) Yhdyskuntajäteveden käsittelyn on täytettävä taulukoissa 1 ja 2 asetetut vaatimukset.
3) Taulukossa 1 tai 2 esitettyjä vaatimuksia ankarampia vaatimuksia sovelletaan, jos se on tarpeen vesilain säännösten toteuttamiseksi.
4) Yhdyskuntajätevesien purkupaikat on valittava mahdollisuuksien mukaan niin, että vesistövaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi.
C. Teollisuusjätevedet
Yleiseen viemäriin ja yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoihin johdettavat teollisuusjätevedet on esikäsiteltävä asianmukaisella tavalla:
1) viemäriverkon ja puhdistamojen työntekijöiden terveyden suojelemiseksi;
2) viemäriverkon, puhdistamoiden ja niihin liittyvien laitteiden vaurioitumisen estämiseksi;
3) jäteveden ja lietteen käsittelyprosessien toiminnan vaikeutumisen estämiseksi;
4) puhdistamon päästöistä ympäristöön kohdistuvien haittojen estämiseksi tai muiden purkuvesistöä koskevien säännösten vaatimusten täyttämiseksi; sekä
5) lietteen turvallisen, ympäristön kannalta hyväksyttävän sijoituksen varmistamiseksi.
D. Tarkkailun ja tulosten arvioinnin toteutusmallit
Sovellettavan tarkkailun tulee täyttää jäljempänä esitetyt vaatimukset.
Muita kuin 1–3 kohdassa esitettyjä menetelmiä voidaan käyttää, jos voidaan osoittaa, että niiden avulla saavutetaan samanlaiset tulokset.
1. Tässä päätöksessä vahvistettujen vesistöön laskettavaa jätevettä koskevien vaatimusten valvomiseksi on samoista hyvin valituista kohdista kerättävä jätevesimäärään verrannolliset 24 tunnin kokoomanäytteet puhdistamolta lähtevästä ja tarvittaessa puhdistamolle tulevasta jätevedestä.
On noudatettava hyvää kansainvälistä laboratoriokäytäntöä, jolla pyritään vähentämään näytteiden muuttumista näytteenoton ja analysoinnin välillä.
2. Näytteiden vuotuinen vähimmäismäärä on määriteltävä puhdistamojen koon mukaan ja näytteet on otettava säännöllisin väliajoin seuraavasti:
– avl 2 000–9 999: | 12 näytettä ensimmäisen vuoden aikana | |
neljä näytettä seuraavina vuosina, jos voidaan osoittaa tulosten täyttävän ensimmäisen vuoden aikana tämän päätöksen vaatimukset; jos yksi näyte neljästä ei täytä vaatimuksia, on seuraavana vuonna otettava 12 näytettä | ||
– avl 10 000–49 999: | 12 näytettä | |
– avl vähintään 50 000: | 24 näytettä. |
3. Käsitellyn jäteveden oletetaan täyttävän vaatimukset, jos kukin tarkkailusuure täyttää sitä koskevat vaatimukset seuraavasti:
a) Tarkkailtaessa taulukoissa 1 sekä 2 määriteltyjen muuttujien noudattamista, sellaisten näytteiden, jotka eivät vastaa kyseisiä pitoisuuden ja/tai poistotehon vaatimuksia, lukumäärä ei saa ylittää taulukossa 3 määriteltyjä arvoja.
b) Taulukossa 1 esitettyjen muuttujien osalta enimmäispitoisuudet voidaan ylittää tavanomaisissa käyttöolosuhteissa enintään 100 %:lla. Kiintoainepitoisuuden osalta voidaan kuitenkin hyväksyä ylitykset 150 %:iin asti.
c) Taulukossa 2 määriteltyjen muuttujien osalta arvot on saavutettava kutakin tarkkailusuuretta koskevina vuosikeskiarvoina.
4. Veden laadun ääriarvoja ei oteta huomioon, jos ne johtuvat poikkeuksellisista tilanteista kuten rankkasateista.
Taulukko 1 . Tämän päätöksen 5 §:ssä tarkoitetuista yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoista johdettavaa jätevettä koskevat vähimmäisvaatimukset.
Muuttuja | Pitoisuus | Poistoteho | Määritysmenetelmä 2 ) |
vähintään (%) 1 ) | |||
Biokemiallinen hapen kulutus(BOD 7 20°C:ssa ilman nitrifiointia 3 ) | 30 mg/l O 2 | 70 | Homogenoitu, suodattamaton, selkeyttämätön näyte. Liuenneen hapen määritys ennen ja jälkeen 7 vuorokauden inkubointia 20°C ± 1°C:ssa pimeässä. Nitrifikaation estoaineen lisäys. |
Kemiallinen hapen kulutus | 125 mg/l O 2 | 75 | Homogenoitu, suodattamaton, selkeyttämätön näyte. Kaliumdikromaatti. |
Kiintoaine | 35 mg/l 4 ) | 90 4 ) | Edustavan näytteen suodatus 0,45 μm:n suodatinkalvolla. Kuivaus 105°C:ssa ja punnitus. |
1 ) Poistoteho lasketaan puhdistamolle tulevasta kuormituksesta
2 ) Määritysmenetelmä voidaan korvata toisella menetelmällä, mikäli sen ja tässä mainitun menetelmän antamien tulosten suhde voidaan määrittää.
3 ) BOD 7 :n määritys voidaan korvata orgaanisen hiilen kokonaismäärän (TOC) tai hapentarpeen kokonaismäärän määrityksellä, mikäli BOD 7 :n ja korvaavan suureen välinen suhde voidaan määrittää.
4 ) Pitoisuus ja poistoteho ovat vaihtoehtoiset.
Lammikoitua jätevettä koskevat analyysit on tehtävä suodatetuista näytteistä; suodattamattomien vesinäytteiden kiintoainepitoisuus saa kuitenkin olla enintään 150 mg/l.
Taulukko 2. (15.10.1998/757) Ravinteita koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka asetetaan tämän päätöksen 5 §:ssä tarkoitetuista jätevedenpuhdistamoista johdettavalle jätevedelle. Pitoisuuden ja poistotehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia. Yhtä tai kahta muuttujaa voidaan soveltaa riippuen paikallisista olosuhteista.
Muuttuja | Pitoisuus mg/l | Poistoteho 1 ) % | Määritysmenetelmä 2 ) |
Kokonaisfosfori | 2 | 80 | Molekyyli- |
(10 000–100 000 avl) | absorptiospektrofotometria | ||
1 | |||
(yli 100 000 avl) | |||
Kokonaistyppi 3 ) | 15 | 70 | Molekyyli- |
(10 000–100 000 avl) 4 | absorptiospektrofotometria | ||
10 | |||
(yli 100 000 avl) 4 |
1) Poistoteho lasketaan puhdistamolle tulevasta kuormituksesta.
2) Määritysmenetelmä voidaan korvata toisella menetelmällä, mikäli sen tässä mainitun menetelmän antamien tulosten suhde voidaan määrittää.
3) Kokonaistyppi tarkoittaa Kjeldahl-typen kokonaismäärän (orgaaninen N + NH 4 ), nitraattitypen (NO 3 ) ja nitriittitypen (NO 2 ) summaa.
4) Pitoisuusarvot ovat liitteen 1 D kohdan 3 alakohdan c alakohdassa tarkoitettuja vuosikeskiarvoja. Typpeä koskevien vaatimusten mukaisuus saadaan kuitenkin varmistaa käyttämällä päivittäisiä keskiarvoja, jos voidaan osoittaa liitteen 1 kohdan D mukaisesti, että vastaava suojelun taso saavutetaan. Tällöin jokaisen 24 tunnin kokoomanäytteen kokonaistyppipitoisuus voi olla enintään 20 mg/l, kun veden lämpötila laitoksen biologisessa prosessissa on vähintään 12° C. Lämpötilarajan asettamisen sijasta voidaan rajoittaa typpeä koskevien vaatimusten voimassaoloaikaa alueellisten ilmasto-olosuhteiden huomioon ottamiseksi.
Taulukko 3 . Sallittu enimmäismäärä sellaisia näytteitä, jotka eivät täytä raja-arvovaatimuksia.
Kunakin vuonna otettu näytesarja | Sallittu enimmäismäärä näytteitä, jotka eivät täytä raja-arvoja |
4– 7 | 1 |
8– 16 | 2 |
17– 28 | 3 |
29– 40 | 4 |
41– 53 | 5 |
54– 67 | 6 |
68– 81 | 7 |
82– 95 | 8 |
96–110 | 9 |
111–125 | 10 |
126–140 | 11 |
141–155 | 12 |
156–171 | 13 |
172–187 | 14 |
188–203 | 15 |
204–219 | 16 |
220–235 | 17 |
236–251 | 18 |
252–268 | 19 |
269–284 | 20 |
285–300 | 21 |
301–317 | 22 |
318–334 | 23 |
335–350 | 24 |
351–365 | 25 |
Liite 2
Teollisuudenalat
1. Maidonjalostus
2. Hedelmä- ja vihannestuotteiden valmistus
3. Virvoitusjuomien valmistus ja pullotus
4. Perunanjalostus
5. Lihateollisuus
6. Panimot
7. Alkoholin ja alkoholijuomien valmistus
8. Eläinten rehun valmistus kasveista
9. Gelatiinin ja liiman valmistus vuodista, nahoista ja luista
10. Mallastehtaat
11. Kalanjalostus
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
15.10.1998/757:
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1998.
Komission direktiivi 98/15/EY; EYVL N:o L 67, 7.3.1998, s. 29