1024/1993

Annettu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1993

Asetus vesiasetuksen muuttamisesta

Oikeusministerin esittelystä

muutetaan 6 päivänä huhtikuuta 1962 annetun vesiasetuksen (282/62) 1 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 20 päivänä marraskuuta 1987 annetussa asetuksessa (860/87), sekä

lisätään asetukseen uusi 1 a, 1 b, 20 a, 20 b, 20 c, 20 d ja 20 e § seuraavasti:

1 §

Vesioikeuden päällikkö määrää jäsenet jaostoille ja jakaa käsiteltävät asiat jaostoille. Jaoston puheenjohtaja määrää tehtävistä jaostolla sen mukaan kuin jäljempänä tässä asetuksessa ja työjärjestyksessä määrätään.


1 a §

Lainkäyttöasian käsittelyyn jaostossa osallistuu puheenjohtajan lisäksi kaksi tai kolme jäsentä sen mukaan kuin jäljempänä säädetään.

Jaoston puheenjohtaja määrää, missä kokoonpanossa asia käsitellään. Vesioikeus voi käsittelyn kuluessa päättää kokoonpanon laajentamisesta, mikäli muistutukset ja vaatimukset sitä edellyttävät tai siihen muutoin on erityistä syytä.

Kahteen tai useampaan jaostoon määrätyn vesioikeusinsinöörin tai vesioikeuslimnologin osallistumiseen asian käsittelyyn on saatava vesioikeuden päällikön hyväksyminen.

1 b §

Lainkäyttöasiat käsitellään seuraavissa kokoonpanoissa:

1) vesioikeustuomari ja kaksi vesioikeusinsinööriä; tai

2) vesioikeustuomari, vesioikeusinsinööri ja vesioikeuslimnologi; taikka

3) vesioikeustuomari, kaksi vesioikeusinsinööriä ja vesioikeuslimnologi.

Asiat käsitellään yleensä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa kokoonpanossa. Jos asiassa on kysymys toimenpiteestä, joka vaikuttaa huomattavasti vesistön tilaan, kalastoon tai muutoin vesiluontoon tai jos asian ratkaiseminen muutoin edellyttää erityistä luonnontaloudellista asiantuntemusta, se käsitellään 1 momentin 2 kohdassa mainitussa kokoonpanossa. Jos sellainen asia lisäksi edellyttää laajaa teknistä asiantuntemusta, se käsitellään 1 momentin 3 kohdassa mainitussa kokoonpanossa.

Kokoonpanoa määrättäessä on otettava huomioon asioiden laatu ja työmäärän mahdollisimman tasainen jakautuminen jäsenten kesken.

20 a §

Vesiylioikeus toimii jakautuneena kolmeen jaostoon.

Vesiylituomari määrää, millä jaostoilla puheenjohtajat toimivat, sekä jaostojen kokoonpanot. Jaoston kokoonpanon muuttamiseen useammin kuin kerran vuodessa on oltava erityinen syy.

Luonnontalouden alan vesiylioikeudenneuvokset ovat jaostoihin kuulumattomia. Vesiylituomari määrää ne asiat, joiden ratkaisemiseen luonnontalouden alan vesiylioikeudenneuvos osallistuu, pitäen erityisesti silmällä, missä määrin kulloinkin on kysymys vesistön tilaan, kalastoon tai muutoin vesiluontoon vaikuttavasta hankkeesta tai muista erityisistä luonnontaloudellista asiantuntemusta edellyttävistä seikoista.

20 b §

Vesiylioikeus on päätösvaltainen kolmi-, neli-, viisi- tai kuusijäsenisenä sen mukaan kuin 20 c §:ssä säädetään. Sen jälkeen kun asian käsittely vesiylioikeuden istunnossa on aloitettu, jäsenmäärää, jossa oikeus on päätösvaltainen, ei voida muuttaa, ellei vesiylituomari määrää asiaa otettavaksi uuteen istuntoluetteloon taikka käsiteltäväksi täysistunnossa tai koko jaoston istunnossa 20 c tai 20 e §:n mukaisella tavalla. Käsittelyn aloittamisen jälkeen jäsentä ei saa vaihtaa, ellei siihen ole pakottavaa syytä.

20 c §

Lainkäyttöasiat ratkaistaan jaoston istunnossa. Vesiylituomari voi kuitenkin määrätä periaatteellisesti merkittävän lainkäyttöasian ratkaistavaksi puheenjohdollaan täysistunnossa.

Päätösvaltaisessa kokoonpanossa on jaoston puheenjohtajan lisäksi:

1) yksi lainoppinut vesiylioikeudenneuvos ja yksi tekniikan tai luonnontalouden alan vesiylioikeudenneuvos; tai

2) yksi lainoppinut vesiylioikeudenneuvos ja kaksi tekniikan alan vesiylioikeudenneuvosta tai yksi lainoppinut, yksi tekniikan alan ja yksi luonnontalouden alan vesiylioikeudenneuvos; taikka

3) kaksi lainoppinutta vesiylioikeudenneuvosta sekä yksi tekniikan alan ja yksi luonnontalouden alan vesiylioikeudenneuvos tai kaksi lainoppinutta ja kaksi tekniikan alan vesiylioikeudenneuvosta ja mikäli siihen on tarvetta, yksi luonnontalouden alan vesiylioikeudenneuvos.

Asiat käsitellään ennalta laaditun, vesiylituomarin hyväksymän istuntoluettelon mukaisessa kokoonpanossa.

Asiat ratkaistaan pääsääntöisesti 2 momentin 1 kohdassa mainitussa kokoonpanossa. Mikäli asiassa on kysymys laajaa teknistä asiantuntemusta tai laajaa oikeudellista ja teknistä asiantuntemusta vaativista seikoista, asia käsitellään sellaisessa 2 momentin 2 tai 3 kohdassa mainitussa kokoonpanossa, joka asian laadun ja laajuuden perusteella on tarpeen.

20 d §

Vesiylituomari toimii määräämissään asioissa jaoston puheenjohtajana.

Jaoston puheenjohtajan ollessa esteellinen tai estynyt puheenjohtajana toimii jaoston virassa vanhin virantoimituksessa oleva lainoppinut vesiylioikeudenneuvos. Tarvittaessa tämä voi muulloinkin toimia jaoston puheenjohtajana.

20 e §

Vesiylituomari voi asian laajakantoisuuden tai periaatteellisen merkityksen vuoksi taikka lainkäytön yhdenmukaisuuden turvaamiseen liittyvistä syistä määrätä asian ratkaistavaksi puheenjohdollaan koko jaoston istunnossa.

Kun asia on määrätty koko jaoston ratkaistavaksi, asian ratkaisemiseen ottavat osaa ne jäsenet, jotka silloin, kun asia määrättiin koko jaoston ratkaistavaksi, olivat määrättyinä jaoston jäsenkokoonpanoon. Vesiylituomari voi 20 a §:n 3 momentin mukaisesti määrätä myös luonnontalouden alan vesiylioikeudenneuvoksen osallistumaan tähän käsittelyyn.

Jos asiaa on jaoston istunnossa jo käsitelty vesiylituomarin antaessa edellä mainitun määräyksen, jäseniä ei saa vaihtaa vaikka he eivät enää kuuluisi saman jaoston kokoonpanoon. Tällöin vesiylituomari määrää muut jäsenet siltä jaostolta, jolle asia oli jaettu.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1993.

Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1993

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Oikeusministeri
Hannele Pokka

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.