Vesiasetus
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Oikeusministerin esittelystä säädetään:
1 lukuVesituomioistuimet.
Vesioikeus.
1§
Vesioikeus kokoontuu istuntoon puheenjohtajansa kutsusta.
Istunnossa käsiteltävistä asioista on pidettävä pöytäkirjaa.
2§
Hakemus- ja valitusasiassa sekä virka-apuasiassa laaditut pöytäkirjat samoin kuin vesioikeuden päätöksen taltiokappale on puheenjohtajan ja jäsenten allekirjoitettava. Asianosaiselle toimitettava kappale päätöksestä on puheenjohtajan allekirjoitettava ja yhden jäsenen tai sihteerin varmennettava pöytä kirjoista ja kertyneistä asiakirjoista on tehtavä kirjavihko.
Riita- ja rikosasiain pöytäkirjoista on soveltuvin osin voimassa, mitä kihlakunnanoikeuden pöytäkirjoista on säädetty.
3§
Vesioikeudessa on pidettävä diariota käsiteltäviksi tulleista asioista sekä sakko- ja rangaistusluetteloita samoin kuin muita tarpeellisia luetteloita.
4§
Vesioikeuden on pidettävä vesikirjaa siellä käsitellyistä asioista, jotka koskevat vesilaissa tarkoitettuja yrityksiä ja toimenpiteitä. Vesikirja jaetaan vesistöalueittain tarkoituksenmukaisesti ryhmitellen yrityksen tai toimenpiteen laadun mukaan osastoihin seuraavasti:
voimalaitokset sekä padot siitä riippumatta, mitä tarkoitusta varten ne on rakennettu;
vesistön järjestely ja säännöstely;
kulkuväylät ja puutavaran uitto;
veden johtaminen nesteenä käytettäväksi sekä jäteveden ja muun vesistöä pilaavan aineen johtaminen vesistöön; sekä
muut vesilaissa tarkoitetut yritykset ja toimenpiteet.
Vesikirjaan on merkittävä, milloin ja kenen toimesta asia on pantu vireille, yrityksen tai toimenpiteen laatu, alue, jonka vesioloja asia lähinnä koskee, vesioikeuden päätöksen pääasiallinen sisällys ja sen antamisen aika sekä muut tarpeelliset tiedot. Milloin vesioikeuden päätökseen on haettu muutosta, on tästä samoin kuin ylemmän oikeuden ratkaisusta tehtävä vesikirjaan merkintä. Vesikirjan täydennyksenä tulee olla karttoja asian vaatimia merkintöjä varten.
Vesikirjaan voidaan tarpeellisilta osin tehdä merkintöjä myös ennen vesilain voimaantuloa annetuista päätöksistä tai suoritetuista toimenpiteistä.
Vesikirjan kaava vahvistetaan ja tarkemmat ohjeet vesikirjan pitämisestä annetaan vesioikeuden työjärjestyksessä.
5§
Vesioikeudessa olevaan karttaan on merkittävä vesituomioistuimen päätöksellä perustetut yleiset paikallisväylät ja yleiset uittoväylät.
6§
Vesioikeudessa on pidettävä julkista rekisteriä, johon tulee merkitä vesioikeuden toimialueella toimivat uittoyhdistykset ja säännöstely-yhtiöt. Milloin yhdistys tai yhtiö toimii kahden vesioikeuden toimialueella, on merkinnät tehtävä sen vesioikeuden rekisteriin, jonka toimialueella yhdistyksen tai yhtiön kotipaikka on.
7§
Uittoyhdistyksestä on vesioikeudessa pidettävään rekisteriin merkittävä:
yhdistyksen nimi;
yhdistyksen kotipaikkana oleva kunta;
yhteisuittoalue;
hallituksen jäsenten nimet ja heidän kotipaikkansa;
miten yhdistyksen nimi kirjoitetaan;
kenellä on oikeus yhdistyksen nimen kirjoittamiseen; sekä
milloin yhdistyksen säännöt ja niiden mahdolliset muutokset on vahvistettu.
Ilmoitukseen liitetyt jäljennökset päätöksistä, joilla yhdistyksen ohjesääntö on vahvistettu tai muutettu, on säilytettävä rekisterin liitteinä.
8§
Säännöstely-yhtiöstä on vesioikeudessa pidettävään rekisteriin merkittävä:
yhtiön nimi;
yhtiön kotipaikkana oleva kunta;
mitä vesikirjaan merkittyä säännöstelyä yhtiö hoitaa;
hallituksen jäsenten nimet ja heidän kotipaikkansa;
miten yhtiön nimi kirjoitetaan;
kenellä on oikeus yhtiön nimen kirjoittamiseen; sekä
milloin yhtiön säännöt ja niiden mahdolliset muutokset on vahvistettu.
Rekisterin liitteistä on vastaavasti voimassa, mitä 7 §:n 2 momentissa on määrätty.
9§
Vesioikeuden puheenjohtajan tulee tarkistaa pöytäkirjat ja päätökset, sakko- ja rangaistusluettelot sekä rikosilmoitukset.
Puheenjohtajan velvollisuudesta lähettää otteita sakko- ja rangaistusluetteloista sekä muista vesioikeudessa pidettävistä luetteloista samoin kuin ilmoituksia, on vastaavasti voimassa, mitä kihlakunnanoikeuden puheenjohtajan noudatettavaksi on määrätty.
10§
Vesioikeustuomarin tulee huolehtia siitä, että asiakirjat laaditaan ajoissa ja että vesioikeuden arkistoa hoidetaan asianmukaisesti.
11§
Vesioikeustuomarin ja vesioikeusinsinöörin tehtävät määrätään tarkemmin vesioikeuden työjärjestyksessä.
12§
Sihteerin tehtäviin kuuluu pöytäkirjan pitäminen vesioikeuden istunnoissa ja katselmuksissa sekä vesikirjan, rangaistus- ja sakkoluetteloiden pitäminen, rikosilmoitusten ja kuulutusten laatiminen ja allekirjoittaminen, asiakirjoista annettavien jäljennösten oikeaksi todistaminen samoin kuin muiden työjärjestyksessä sihteerille määrättyjen tehtävien suorittaminen.
Kirjaajan tehtävät määrätään työjärjestyksessä.
Muiden viran ja toimen haltijain tehtävät määrää vesioikeustuomari.
13§
Vesioikeustuomari hyväksyy vesioikeuden vuosilomajärjestyksen. Hyväksytty vuosilomajärjestys on ilmoitettava vesiylioikeudelle ja tarvittaessa on samalla tehtävä esitys sijaisten määräämiseksi vesioikeuden puheenjohtajalle ja jäsenille.
14§
Pöytäkirjat, päätösten taltiokappaleet, kirjavihkot karttoineen ja muine liitteineen sekä muut asiakirjat on säilytettävä vesioikeuden arkistossa.
Milloin vesioikeuden hakemus- tai valitusasiassa tahi virka-apuasiassa antamaan päätökseen on haettu muutosta, tulee ylemmän oikeuden aikanaan palauttaa kirjavihko liitteineen vesioikeuden arkistoon.
15§
Vesioikeuteen on määrättävä toimimies, josta on voimassa, mitä virastoihin asetettavista toimimiehistä on säädetty. Toimimies älköön toimiko asianosaisen asiamiehen riitatai rikosasiassa.
Määräyksen toimimiehen tehtävään antaa vesioikeus.
16§
Vesioikeuden ja vesioikeustuomarin antamista toimituskirjoista on suoritettava lunastusta ja heidän virkatoimistaan toimituspalkkiota niin kuin toimituskirjain lunastuksesta ja toimituspalkkiosta lokakuun 17 päivänä 1942 annetussa asetuksessa (807/42) on kihlakunnanoikeuden ja sen puheenjohtajan osalta säädetty.
17§
Vesioikeuden kanslia pidetään avoinna valtion virastoissa noudatettavana työaikana.
Vesiylioikeus.
18§
Hovioikeuden presidentin asiana on antaa hovioikeudenneuvokselle määräys vesiylioikeuden jäsenenä toimimiseen.
Presidentti antaa niin ikään viskaaleille sekä vesilain 15 luvun 20 §:n 3 momentissa tarkoitetuille ylimääräisille virkamiehille ja toimen haltijoille määräyksen toimia vesiylioikeudessa.
19§
Vesiylituomarin tehtävistä vesiylioikeudessa on, mikäli muuta ei ole säädetty, soveltuvin kohdin voimassa, mitä hovioikeuden presidentin tehtävistä hovioikeudessa on määrätty.
Vesiylioikeutta koskevia asioita hovioikeuden täysistunnossa käsiteltäessä vesiylituomari on vanhimpana jäsenenä. Presidentin ollessa estynyt tai esteellinen toimii vesiylituomari edellä mainittuja asioita täysistunnossa käsiteltäessä puheenjohtajana.
20§
Hovioikeuden täysistunnossa ja vesiylioikeuden istunnossa ovat insinöörineuvokset, mikäli kysymys on istumajärjestyksestä, ylemmän palkkausluokan hovioikeudenneuvoksen asemassa virkaikänsä mukaisesti.
21§
Milloin hovioikeus myöntää vesiylioikeuden jäsenelle virkavapautta, on sen asiana tarvittaessa myös määrätä viransijainen insinöörineuvoksen ollessa tilapäisesti estynyt virkaansa hoitamasta tai esteellinen, on noudatettava, mitä vesilain 15 luvun 18 §:n 2 momentissa on säädetty.
Vesiylituomarin sekä vesiylioikeuden jäsenten ja viskaalien samoin kuin 18 §:n 2 momentissa tarkoitettujen viran ja toimen haltijoiden vuosilomajärjestyksen vahvistaa vesiylioikeus.
22§
Vesiylioikeuden asiana on esittää vesiylioikeuden työjärjestys korkeimman oikeuden vahvistettavaksi.
23§
Vesilain 15 luvun 22 §:ssä tarkoitetun määräyksen kanneviskaalin tehtävien hoitamisesta antaa vesiylioikeus.
24§
Vesiylioikeus kokoontuu istuntoihin sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään.
Vesiylituomarin asiana on tarvittaessa vahvistaa vesiylioikeuden päivätyömäärä.
25§
Asianosaiselle annettavan vesiylioikeuden päätöksen, jossa tulee olla vesiylioikeuden sinetti, allekirjoittaa se, joka asiaa käsiteltäessä on toiminut vesiylioikeuden puheenjohtajana, tai, hänen ollessaan estynyt, vanhin asian käsittelyyn osallistunut vesiylioikeuden jäsen.
26§
Vesiylioikeuden on vuosittain tammikuun ja heinäkuun kuluessa lähetettävä ilmoitus edellisen vuosipuoliskon aikana ratkaistujen ja vuosipuoliskon päättyessä ratkaisematta olevien asioiden lukumäärästä oikeusministeriölle sekä vastaava ilmoitus riita- ja rikosasioista korkeimmalle oikeudelle ja hakemusasioista korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
2 lukuVesilautakunta.
27§
Milloin kunta vesilain 20 luvun 1 §:n mukaisesti on tehnyt esityksen kunnallishallituksen tai muun kunnallisen viranomaisen määräämisestä toimimaan vesilautakuntana, lääninhallituksen on asiaa ratkaistessaan otettava huomioon kunnassa vesilautakunnalle kuuluvien tehtävien määrä sekä se, tulevatko tehtävät ilman erityisen vesilautakunnan asettamista asianmukaisesti ja riittävän joutuisasti hoidetuiksi.
Mikäli kunta omistaa sellaisia rakennelmia, laitoksia tai alueita, joita koskevia asioita saattaa huomattavassa määrin tulla vesilautakunnan käsiteltäviksi, älköön kunnallishallitusta määrättäkö toimimaan vesilautakuntana, jollei tähän ole erityisen painavia syitä.
28§
Vesilautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä varajäsenten vaalista samoin kuin lautakunnan kokoonpanossa tapahtuneista muutoksista on kunnallishallituksen viivytyksettä tehtävä ilmoitus asianomaiselle vesioikeudelle. Jos lautakunta on valinnut itselleen erityisen sihteerin, on myös sihteerin nimi ja osoite ilmoitettava vesioikeudelle.
29§
Vesilautakunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Lautakunta on kutsuttava koolle myös silloin, kun vähintään kaksi lautakunnan jäsentä on tehnyt siitä puheenjohtajalle kirjallisen esityksen.
Kutsu vesilautakunnan kokoukseen on toimitettava lautakunnan jäsenille puheenjohtajan toimesta ja samalla on, mikäli mahdollista, ilmoitettava kokouksessa esille tulevat asiat. Lautakunnan tulee päättää, millä tavoin kutsu kokoukseen annetaan lautakunnan jäsenille tiedoksi.
Vesilautakunnan jäsenen, joka on estynyt kokoukseen saapumasta tai joka on esteellinen jotakin asiaa käsittelemään, on ilmoitettava siitä lautakunnan puheenjohtajalle varajäsenen kutsusta varten tai itse kutsuttava sijaansa varajäsen.
30§
Vesilautakunta on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet lautakunnan jäsenistä.
31§
Vesilautakunnassa käsiteltävät asiat valmistelee ja esittelee puheenjohtaja, jollei lautakunta ole tähän tehtävään määrännyt muuta jäsentään taikka sihteeriään tai muuta lautakunnan alaista henkilöä.
32§
Vesilautakunnan kokouksessa pidettävään pöytäkirjaan on merkittävä kokouksen aika ja paikka, saapuvilla olleet jäsenet, asian laatu, asianosaiset, kiinteistöt, joita asia koskee, tehdyt vaatimukset sekä mitä selvitystä lautakunnalle ehkä on esitetty. Puheenjohtajan tai jäsenen esteellisyys samoin kuin toimitetut äänestykset on niin ikään merkittävä pöytäkirjaan.
Pöytäkirjaan on liitettävä lautakunnan asiassa tekemä päätös. Milloin päätöstä valitetaan, on vesioikeudelle lähetettävään kirjavihkoon liitettävä asiaa koskeva ote pöytäkirjasta.
Pöytäkirjan ja päätöksen allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri tai muu pöytäkirjan pitäjäksi määrätty henkilö.
33§
Vesilautakunnan puheenjohtajan on:
huolehdittava siitä, että vesilautakunnalle kuuluvat tehtävät tulevat asianmukaisesti hoidetuiksi;
pidettävä huolta kokouksissa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja tehtyjen päätösten täytäntöönpanosta;
huolehdittava siitä, että kaikista vesilautakunnalle saapuneista asioista ja niissä tehdyistä päätöksistä pidetään luetteloa;
huolehdittava siitä, että yleisesti nähtäviksi tarkoitetut suunnitelmat, lausunnot, kuulutukset, päätökset ja muut asiakirjat ovat säädetyn ajan nähtävinä ja että lautakunnalta pyydetyt selvitykset viivytyksettä toimitetaan asianomaisille;
huolehdittava siitä, että vesilain 5 luvun 96 §:n 1 momentin nojalla annettava kielto kuorimattoman puutavaran uittamisesta sekä 9 luvun 19 ja 20 §:n mukaan annettu määräys suoja-alueesta ja muut sellaiset päätökset ja asiakirjat, jotka sisältävät yleisesti noudatettaviksi tarkoitettuja kieltoja ja määräyksiä, vesilautakunnassa säilytetään niin, että sillä, joka haluaa saada niitä nähtävikseen, on tähän tilaisuus;
allekirjoitettava vesilautakunnan puolesta kirjeet, lausunnot, todistukset, otteet ja jäljennökset;
huolehdittava siitä, että vesilautakunnan arkistoa hoidetaan asianmukaisesti; sekä
edustettava tarvittaessa vesilautakuntaa.
34§
Milloin vesilautakunta vesilain 20 luvun 2 §:n 2 momentin mukaisesti osoittaa asianosaisen hakemaan ojitustoimitusta ojitusta koskevassa asiassa, lautakunnan tulee päätöksessään samalla määrätä, että asia jätetään lautakunnassa tutkittavaksi ottamatta.
35§
Vesilautakunnan tulee alistaessaan asian vesilain 20 luvun 2 §:n 3 momentin nojalla vesioikeuden käsiteltäväksi viivytyksettä toimittaa vesioikeudelle asiaa koskeva pöytäkirjan ote ja siihen liittyvät muut asiakirjat sekä päätöksessään mainita alistamisen syy.
36§
Ojan, vedenjohdon ja viemärin tekemistä, muuttamista sekä kunnossapitoa koskevassa asiassa vesilautakunnan on vaadittava hakijalta tai muutoin hankittava tarpeellinen, saatavissa oleva selvitys ojan, vedenjohdon tai viemärin kulkusuunnasta, laskukohdasta ja suuruudesta sekä muista asian ratkaisemiseen vaikuttavista seikoista.
Milloin asia koskee veden tai jäteveden johtamista toisen ojaan tai toisen maalla olevaan puroon taikka viemäriin tahi muutoin toisen alueelle, on myös hankittava selvitystä johdettavan veden tai jäteveden määrästä ja koostumuksesta.
37§
Käsitellessään vesilain 1 luvun 16 §:ssä tarkoitettua, talousveden käytön rajoittamista koskevaa asiaa vesilautakunnan tulee ottaa huomioon veden riittävyys ja sitä käyttävien tarpeet. Päätökseen on mahdollisuuksien mukaan otettava määräykset myös olosuhteiden muuttumisen varalta ja siinä on määrättävä, ovatko annetut määräykset voimassa toistaiseksi vai määräajan.
38§
Vesilain 5 luvun 5 §:n 2 momentin nojalla määrätyille katselmuksen toimittajille on vesilautakunnan puheenjohtajan annettava määräys kirjallisesti.
39§
Ojitus- tai järjestely-yhtiön toimitsijoista vesilautakunnalle tehtävässä ilmoituksessa on mainittava toimitussijaisen nimet ja osoitteet. Uuden toimitsijan valitsemisesta on toimitsijain viipymättä ilmoitettava vesilautakunnalle.
40§
Kaupungin ja kauppalan vesilautakunnan tulee kunnan asianomaiselta viranomaiselta hankkia tiedot rakennuslain (370/58) 78 §:n 5 momentissa tarkoitetuista luvista sekä pyydettäessä antaa tietoja näistä luvista ja muita saatavissa olevia tietoja asemakaava-alueelta tulevan jäteveden koostumuksesta vesiensuojelua valvoville valtion viranomaisille.
41§
Vesilautakunnan asianosaiselle antamasta päätöksestä saadaan periä lunastusta ensimmäiseltä arkin lehdeltä 180 markkaa sekä kultakin seuraavalta arkin lehdeltä 140 markkaa.
3 lukuHakemusasiain suunnitelmat.
Yleisiä säännöksiä.
42§
Hakemusasiain suunnitelmasta tulee käydä ilmi yrityksen tarkoitus, suunnitellut työt ja toimenpiteet, yrityksen toimeenpanosta aiheutuvat, yleiseen tai yksityiseen etuun kohdistuvat vaikutukset sekä ne seikat, joilla on merkitystä yrityksen oikeudellisia edellytyksiä harkittaessa.
43§
Suunnitelma on niin laadittava, että se voidaan vaikeudetta tarkastaa. Siitä tulee käydä selville, mitä aineistoa, laskumenetelmiä ja kaavoja suunnitelmaa laadittaessa on käytetty.
44§
Alueesta, jolle yrityksen toimeenpanemiseksi on tehtävä rakennelmia ja laitteita, sekä muista työkohteista on laadittava tarkoituksenmukaiseen mittakaavaan asemakartta.
45§
Tehtävistä rakennelmista ja laitteista on laadittava sellaiset piirustukset, joista käy ilmi rakenteiden päämitoitus ja ne tiedot, jotka ovat tarpeen rakennelmien ja laitteiden vesistöön tai veden käyttöön kohdistuvien vaikutusten toteamiseksi.
Vesistöä koskevat hakemusasiat.
46§
Vesistöä koskevan hakemusasian suunnitelmassa tulee olla yleiskuvaus siitä vesistön osasta, johon yrityksen vaikutukset ulottuvat. Suunnitelmaan on liitettävä yrityksen vaikutusalueen laajuutta ja työkohteiden sijaintia osoittava yleiskartta sekä valuma-alueen kartta.
47§
Suunnitelman korkeustason toteamiseksi on maastoon merkittävä riittävästi kiintopisteitä, jotka on tehtävä kallioon tai muuhun liikkumattomaan paikkaan ja niin sijoitettava ja selvästi merkittävä, että niitä voidaan vastaisuudessakin käyttää.
Korkeustaso on liitettävä valtakunnan perusvakuutusverkkoon tai muuhun yleiseen korkeusjärjestelmään, jos alueella tai lähiseudulla on siihen kuuluvia kiintopisteitä.
48§
Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat on selvitettävä sellaisessa laajuudessa, joka on tarpeen yrityksen toimeenpanosta vesistössä aiheutuvien muutosten toteamiseksi, tehtävien rakennelmien ja laitteiden sekä perattavien ja kaivettavien uomien mitoittamiseksi, saatavan hyödyn tai yrityksestä aiheutuvan vahingon ja haitan arvioimiseksi sekä muiden yritystä koskevien seikkojen selvittämiseksi.
49§
Milloin virtaamien määrittämiseksi ei ole riittävästi mittaustuloksia käytettävissä eikä virtaamia voida valuma-alueen perusteella asian vaatimalla tarkkuudella arvioida, on vesistössä suoritettava tarpeellisia lisämittauksia. Mittaustulokseen tulee liittää tiedot mittauskohdasta ja päivämäärästä sekä tällöin vallinneesta vedenkorkeudesta.
50§
Perattavista ja kaivettavista sekä niistä uomista, joihin vedenkorkeuden muutokset ulottuvat, on laadittava pituus- ja poikkileikkauspiirustukset siinä laajuudessa, kuin se on tarpeen uomien mitoittamiseksi, vedenkorkeuksien muutosten selvittämiseksi ja poistettavien kaivumaiden määrittämiseksi.
Pituusleikkauspiirustuksesta tulee ilmetä maanpinnan korkeus rantaäyrään kohdalla, tutkimuksen aikainen vedenkorkeus mittauksen ajankohtaa osoittavine päivämäärineen ja pohjan korkeus. Lisäksi on pituusleikkauspiirustukseen merkittävä riittävät tiedot vedenkorkeuksista, kiintopisteiden paikat ja korkeudet, uoman yli johtavat sillat ja uoman kohdalla olevat muut rakennelmat ja laitteet sekä tarvittaessa maalajit.
Poikkileikkauspiirustuksen, joka on myös liitettävä uoman mittauksessa käytettyyn korkeustasoon, tulee osoittaa uoman muoto ja on siihen merkittävä tutkimuksen aikana vallinnut vedenkorkeus ja tarvittaessa maalajit.
Edellä tässä pykälässä tarkoitetut tiedot voidaan myös esittää maanpinnan tai pohjan korkeutta taikka veden syvyyttä osoittavalla kartalla.
51§
Pituus- ja poikkileikkauspiirustuksiin tai niiden asemesta laadittuun karttaan on merkittävä perattavan tai kaivettavan uoman pohjan korkeus ja kaltevuus sekä poikkileikkauksen muoto samoin kuin tiedot suunnitelman edellyttämistä tulevista vedenkorkeuksista sekä kaivumaiden lajista ja määrästä.
52§
Jos yrityksen toteuttaminen vaikuttaa vesiliikenteeseen tai uittoon, tulee suunnitelmassa olla niitä koskeva selostus sekä tiedot niistä vesiliikennettä ja uittoa varten tehdyistä rakennelmista ja laitteista, joihin yrityksen vaikutukset kohdistuvat. Niin ikään on suunnitelmaan liitettävä vesistölle mahdollisesti vahvistettu uittosääntö.
53§
Suunnitelmassa on selostettava kalastusoloja ja kalastoa siinä vesistön osassa, johon yrityksen vaikutukset ulottuvat.
Milloin yrityksen toteuttamisen johdosta kalan kulkureitti kalakannan vahingoksi saattaa ilmeisesti huonontua tai kalan lisääntymismahdollisuudet muutoin huomattavasti vähentyä, on lisäksi selvitettävä, missä määrin kala on voinut vesistöön nousta. Niin ikään on selostettava, mitä toimenpiteitä kalakannan säilyttämiseksi tai lisäämiseksi mahdollisesti on suoritettu.
54§
Suunnitelmaan tulee sisältyä selostus niistä voimalaitoksista, rakennuksista, silloista, johdoista sekä muista rakennelmista ja laitteista, joihin yrityksen toteuttaminen saattaa vaikuttaa, niin myös tarpeelliset tiedot niitä koskevista lupapäätöksistä.
55§
Suunnitelmassa tulee selvittää, missä määrin yrityksen toteuttamisesta aiheutuvia vahinkoja ja haittoja voidaan kohtuullisin kustannuksin estää tai vähentää, ja mitä rakennelmia ja laitteita tässä tarkoituksessa on tehtävä tai muita toimenpiteitä suoritettava.
56§
Lunastettavasta alueesta sekä sellaisesta alueesta, johon on tarpeen hankkia käyttöoikeus tai jolle yrityksestä aiheutuu vahinkoa, on laadittava viralliseen tai muuhun luotettavaan kartta-aineistoon perustuva, mittakaavassa 1: 1 000―1: 5 000 oleva kartta, milloin ei ole erityistä syytä muunlaisen mittakaavan käyttämiseen. Kartasta tulee käydä selville kuntien, kylien, tilojen tai tilajärjestelmään kuulumattomien alueiden rajat, tilojen nimet ja rekisterinumerot, rakennusten ja muiden rakennelmien sijainti sekä karttakuvioiden tiluslajit. Yrityksen tarkoituksesta ja sen toteuttamisesta aiheutuvista vaikutuksista riippuen tulee kartassa lisäksi olla riittävät tiedot alueen korkeussuhteista, painuvien maalajien syvyydestä, vallitsevien ja suunnitelman mukaisten vedenkorkeuksien rajoista sekä merkinnät korkeustason kiintopisteistä.
Karttaan tulee liittyä tiloittain laadittu selitelmä, josta ilmenee tilojen ja alueiden tiedossa olevat omistajat ja haltijat, karttakuvioiden tiluslajit, pinta-ala ja tarvittaessa niiden korkeusasema.
57§
Rakennelmasta tai laitteesta, jonka lunastamista, poistamista tai muuttamista yrityksen toteuttaminen edellyttää tai jonka käytölle aiheutuu vahinkoa tai haittaa, on esitettävä sen rakennetta ja korkeusasemaa koskevat tiedot asiaa selvittävine asemakarttoineen ja piirustuksineen sekä selvitykset suunnitelluista rakennelman tai laitteen muutostöistä.
58§
Suunnitelmaan tulee liittyä selostus kaivumaiden sijoittamisesta sekä töiden järjestelystä rakennusvaiheen aikana vesiliikenteen, uiton ja vesistön muun käytön turvaamiseksi sekä työn suorittamisesta aiheutuvan vahingon ja haitan estämiseksi tai vähentämiseksi. Lisäksi on esitettävä arviointi siitä, minkä ajan kuluessa yrityksen toteuttamiseksi tarpeelliset työt tulevat suoritetuiksi.
Erityisiä määräyksiä.
59§
Sillan rakentamista tarkoittavaan suunnitelmaan on tarpeen mukaan otettava:
yleiskuvaus 46 §:ssä mainittuine karttoineen siitä vesistön osasta, johon silta on suunniteltu rakennettavaksi;
rakennettavan sillan sijaintia osoittava asemakartta;
selvitys liikenteestä ja uitosta sillä vesialueella, johon silta on suunniteltu rakennettavaksi;
tiedot vallitsevista vedenkorkeuksista ja virtaamista rakennettavan sillan kohdalla;
rakennettavan sillan piirustus, josta käy ilmi silta-aukkojen sijainti, leveys ja korkeus sekä sillan perustus, uoman pohjan korkeus ja maalajit;
selvitys sillan vaikutuksesta vedenkorkeuteen ja tarvittaessa veden vaihtumiseen sekä tiedot veden virtaanisnopeudesta siltaaukoissa;
selvitys sillan vaikutuksesta vesiliikenteeseen ja uittoon ja ehdotus niiden turvaamiseksi mahdollisesti tarvittavista rakennelmista ja laitteista;
selostus sillan mahdollisesta vaikutuksesta kalastukseen; sekä
työn suorittamista koskeva 58 §:ssä tarkoitettu selostus.
60§
Penkereen, laiturin, johdon tai muun rakennelman ja laitteen rakentamista tarkoittavan suunnitelman osalta on soveltuvin osin noudatettava, mitä 59 §:ssä on sanottu, kuitenkin niin, että padon rakentamista koskevasta suunnitelmasta on soveltuvin osin voimassa mitä jäljempänä 61 §:ssä on määrätty.
61§
Voimalaitoksen rakentamista tarkoittavaan suunnitelmaan on tarpeen mukaan otettava:
yleiskuvaus 46 §:ssä mainittuine karttoineen siitä vesistön osasta, johon voimalaitos on suunniteltu rakennettavaksi;
selvitys käyttöön otettavasta vesivoimasta ja sen omistussuhteista;
selvitys yrityksen toteuttamiseksi tarpeellisista, hakijan omistamista ja hänen käytössään olevista alueista niitä esittävine karttoineen, joiden tulee perustua viralliseen tai muuhun luotettavaan kartta-aineistoon;
tiedot virtaanista ja niiden pysyvyydestä sekä vallitsevista vedenkorkeuksista;
pituus- ja poikkileikkauspiirustukset 50 §:ssä tarkoitetuista uomista;
selostus muusta kuin käyttöön otettavasta vesivoimasta, johon rakennettavan voimalaitoksen vaikutus ulottuu, ja tarpeelliset tiedot tällaista vesivoimaa mahdollisesti hyväkseen käyttävien voimalaitosten lupapäätöksistä;
vesiliikennettä ja uittoa koskevat 52 §:ssä mainitut tiedot;
kalastusta koskevat 53 §:ssä mainitut tiedot;
selostus voimalaitoksen vaikutuspiirissä toimeenpannuista vesistön säännöstelyistä ja järjestelyistä tarpeellisine tietoineen niitä koskevista lupapäätöksistä;
rakennelmia ja laitteita koskevat 54 §:ssä tarkoitetut tiedot;
selostus rakennettavasta voimalaitoksesta;
suunnitelluista rakennelmista ja laitteista sekä työkohteista 44 §:ssä tarkoitettu asemakartta ja 45 §:n mukaiset piirustukset;
perattavista ja kaivettavista uomista 51 §:n mukaiset tiedot;
ehdotus padotus- ja juoksutussäännöiksi;
laskelmat suunnitelman edellyttämistä tulevista vedenkorkeuksista ja virtaamista;
ehdotus vedenkorkeuden tarkkailemiseksi tarvittavista laitteista sekä menetelmästä virtaanien määrittämiseksi;
selvitys rakentamisen vaikutuksesta rantamaihin, rakennelmiin ja laitteisiin, vesivoimaan, vesiliikenteeseen ja muihin kulkuyhteyksiin, uittoon ja kalastukseen samoin kuin muuhun vesistön tai veden käyttöön;
selostus toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen vesiliikenteen ja uiton turvaamiseksi ja kalakannan säilyttämiseksi yrityksen toimeenpanon johdosta muuttuneissa olosuhteissa;
vahingon ja haitan estämistä tai vähentämistä koskeva 55 §:ssä tarkoitettu selvitys;
lunastettavasta alueesta tahi alueesta, jolle yrityksen toimeenpanosta aiheutuu vahinkoa, 56 §:n mukainen kartta ja selitelmä;
lunastettavista, muutettavista tai niistä rakennelmista ja laitteista, joille yrityksen toimeenpanosta aiheutuu vahinkoa, 57 §:n mukaiset tiedot karttoineen ja piirustuksineen;
yrityksen oikeudellisia edellytyksiä selvittävät laskelmat ja tiedot; sekä
työn suorittamista ja siihen liittyviä toimenpiteitä koskeva 58 §:ssä tarkoitettu selostus.
62§
Voimalaitoksen rakentamiseen osallistumista koskevaan, vesilain 3 luvun 11 §:n mukaiseen kuulutushakemukseen liitettävän suunnitelman tulee sisältää:
yleiskuvaus ja yleiskartta siitä vesistön osasta, johon voimalaitos on suunniteltu rakennettavaksi;
selvitys käyttöön otettavasta vesivoimasta ja sen omistussuhteista;
selostus rakennettavasta voimalaitoksesta asiaa selvittävine piirustuksineen ja kartta, josta käy ilmi suunniteltujen rakennelmien ja työkohteiden sijainti sekä padotuksen vaikutuspiirissä olevat alueet;
selostus voimalaitoksen rakentamisesta aiheutuvista vahingoista ja haitoista;
laskelma voimalaitoksesta saatavasta hyödystä; sekä
muut yritykseen liittymistä harkittaessa tarpeelliseksi katsottavat tiedot.
63§
Yleisen paikallisväylän määräämistä koskevaan hakemukseen liittyvään, väylän kuntoonpanoa tarkoittavaan suunnitelmaan on tarpeen mukaan otettava:
yleiskuvaus ja yleiskartta siitä vesistön osasta, jossa väylä on suunniteltu kunnostettavaksi;
selostus siitä vesiliikenteestä, jota paikallisväylä tulee palvelemaan, sekä väylän kunnostamisen tarpeellisuudesta;
väylän asemaa ja syvyyttä osoittava kartta sekä kunnostettavasta väylästä tarpeellisilta kohdin pituus- ja poikkileikkauspiirustukset;
uittoa koskevat 52 §:ssä tarkoitetut tiedot;
tiedot väylän kohdalla olevista silloista ja lautoista sekä voimansiirto- ja puhelinjohdoista samoin kuin väylässä olevista vesi-, viemäri- tai muista johdoista;
tiedot vallitsevista vedenkorkeuksista ja virtaamista asian vaatimassa laajuudessa;
ehdotus väylän kunnostamiseksi tarpeellisista töistä;
selostus väylän merkitsemisestä ja liikenteen mahdollisesti vaatimien turvalaitteiden rakentamisesta; sekä
työn suorittamista ja siihen liittyviä toimenpiteitä koskeva 58 §:ssä tarkoitettu selostus.
64§
Uittosäännön vahvistamista tai muuttamista tarkoittavaan 75 §:n mukaiseen hakemukseen liittyvään, vesistön kuntoonpanemista uittoa varten koskevaan suunnitelmaan on tarpeen mukaan otettava:
yleiskuvaus 46 §:ssä mainittuine karttoineen siitä vesistön osasta, joka on suunniteltu uittoa varten kuntoonpantavaksi;
selostus sen vesistön osan uitto-oloista, joka on suunniteltu kuntoonpantavaksi, sekä uittoa varten siellä aikaisemmin tehdyistä töistä, rakennelmista ja laitteista;
selostus kysymyksessä olevassa vesistön osassa olevista voimalaitoksista, padoista, siiloista ja muista rakennelmista ja laitteista sekä niiden yhteyteen uittoa varten tehdyistä laitteista;
vesiliikennettä koskevat 52 §:ssä mainitut tiedot;
kalastusta koskevat 53 §:ssä mainitut tiedot;
tiedot vallitsevista vedenkorkeuksista ja virtaamista asian vaatimassa laajuudessa;
pituus- ja poikkileikkauspiirustukset 50 §:ssä tarkoitetuista uomista;
suunnitelluista rakennelmista ja laitteista sekä työkohteista 44 §:ssä tarkoitettu asemakartta ja 45 §:n mukaiset piirustukset;
perattavista ja kaivettavista uomista 51 §:n mukaiset tiedot;
ehdotus laitteiksi, jotka ovat tarpeen rakennelmien ja laitteiden suojaamiseksi, ja tarvittaessa 55 §:ssä tarkoitettu selvitys;
vesistön kuntoonpanemista varten lunastettavasta alueesta tai alueesta, jolle aiheutuu vahinkoa, 56 §.n mukainen kartta ja selitelmä;
vesistön kuntoonpanemista ja kunnossapitoa koskeva kustannusarvio; sekä
työn suorittamista ja siihen liittyviä toimenpiteitä koskeva 58 §:ssä tarkoitettu selostus.
Milloin vesistön kuntoonpaneminen uittoa varten edellyttää vesistössä patoamista tai säännöstelyn luonteisia toimenpiteitä, on suunnitelmaa laadittaessa näiltä osin noudatettava, mitä 61 §:ssä tai vastaavasti 66 §:ssä on sanottu.
65§
Vesistön järjestelyä tarkoittavaan suunnitelmaan on tarpeen mukaan otettava:
yleiskuvaus 46 §:ssä mainittuine karttoineen järjesteltäväksi suunnitellusta vesistön osasta;
selostus kuivatettavasta alueesta sekä järjestelyn tarkoituksesta;
alueesta, jolle järjestelystä koituu hyötyä, viralliseen tai muuhun luotettavaan kartta-aineistoon perustuva, mittakaavassa 1: 1 000―1: 10 000 oleva kartta, milloin ei ole erityistä syytä muunlaisen mittakaavan käyttämiseen; kartasta tulee käydä selville kuntien, kylien ja tilojen tai tilajärjestelmään kuulumattomien alueiden rajat, tilojen nimet ja rekisterinumerot, karttakuvioiden tiluslajit, vallituksessa käytetyn korkeustason kiintopisteet, tiedot alueen korkeussuhteista ja painuvien maalajien syvyydestä, vallitsevan ja suunnitelman mukaisen ylimmän veden tai keskiyliveden rajat, osittelualueiden rajat, niin myös perattavien ja kaivettavien uomien sekä tehtävien rakennelmien ja laitteiden sijainti ja, milloin järjestely tarkoittaa järven laskemista, tiedot pohjasta, sen laatua osoittavine merkintöineen, yhden metrin syvyyteen saakka suunnitelman mukaisesta alimmasta vedestä lukien tai, milloin kasvukauden keskialivesikin järvessä alenee, vastaavat tiedot kahden metrin syvyyteen saakka luettuna tulevasta kasvukauden keskialivedestä, samoin kuin vallitsevan ja suunnitelman mukaisen alimman veden tai keskialiveden sekä tulevan keskiveden rajat;
selostus koko järven syvyyssuhteista, milloin ne tulevat olennaisesti muuttumaan;
tiedot vallitsevista vedenkorkeuksista ja virtaamista;
pituus- ja poikkileikkauspiirustukset 50 §:ssä tarkoitetuista uomista;
vesiliikennettä ja uittoa koskeva 52 §:ssä mainittu selostus sekä asian vaatimassa laajuudessa tiedot kulkemiseen ja uittoon käytettyjen väylien syvyydestä;
kalastusta koskevat 53 §:ssä mainitut tiedot;
tiedot järjesteltävässä vesistön osassa toimeenpannuista vesistön säännöstelyistä ja järjestelyistä;
selostus siitä vesivoimasta, johon järjestely vaikuttaa ja, milloin se on otettu käyttöön, tiedot asianomaisista voimalaitoksista ja niiden lupapäätöksistä;
rakennelmia ja laitteita koskevat 54 §:ssä tarkoitetut tiedot;
perattavista ja kaivettavista uomista 51 §:n mukaiset tiedot;
suunnitelluista rakennelmista ja laitteista sekä työkohteista 45 §:ssä tarkoitetut piirustukset ja tiedot;
laskelmat suunnitelman mukaisista tulevista vedenkorkeuksista;
laskelmat järjestelystä aiheutuvista muutoksista veden varastoitumiseen ja virtaamiin;
selvitys järjestelyn vaikutuksesta rakennelmiin ja laitteisiin samoin kuin vesivoimaan, vesiliikenteeseen, uittoon ja kalastukseen sekä muuhun vesistön tai veden käyttöön, niin myös alajuoksun rantamaihin;
vahingon ja haitan estämistä tai vähentämistä koskeva 55 §:ssä tarkoitettu selvitys;
lunastettavasta alueesta tai alueesta, jolla yrityksen toimeenpanosta aiheutuu vahinkoa, 56 §:n mukainen kartta ja selitelmä;
lunastettavista, muutettavista tai niistä rakennelmista ja laitteista, joille yrityksen toimeenpanosta aiheutuu vahinkoa, 57 §:n mukaiset tiedot karttoineen ja piirustuksineen;
yrityksen kustannusarvio;
laskelma yrityksestä saatavasta hyödystä;
yrityksen kustannusosittelu, johon on osittelualueiden mukaan ryhmiteltynä merkitty kylittäin tilojen nimet, rekisterinumerot ja omistajat, tilajärjestelmään kuulumattomat alueet sekä tiloittain ja alueittain karttakuvioiden tiluslaji ja pinta-ala, samoin kuin kullekin tilalle ja alueelle koituva hyöty ja sen perusteella tehty laskelma kustannusten jakamiseksi;
vesialueen piirirajakartta tai muu vastaava vesialueen omistussuhteita osoittava virallinen selvitys, milloin luvan edellytyksenä on vesilain 7 luvun 3 §:ssä mainittu järven omistajien suostumus;
yrityksen oikeudellisia edellytyksiä selvittävät tiedot;
työn suorittamista ja siihen liittyviä toimenpiteitä koskeva 58 §:ssä tarkoitettu selostus; sekä
ehdotus perattavien ja kaivettavien uomien sekä tehtävien rakennelmien ja laitteiden hoidosta ja kunnossapidosta aiheutuvien kustannusten jakamisesta, milloin näiden kustannusten osittelu poikkeaa yrityksen kustannusosittelun mukaisesta jaosta.
Milloin vesistön järjestelyyn liittyy säännöstelyn luonteisia toimenpiteitä, on suunnitelmaa laadittaessa soveltuvin osin noudatettava, mitä 66 §:ssä on sanottu.
66§
Vesistön säännöstelyä tarkoittavaan suunnitelmaan on tarpeen mukaan otettava:
yleiskuvaus 46 §:ssä mainittuine karttoineen säännösteltäväksi suunnitellusta vesistöstä;
selostus säännöstelyn tarkoituksesta sekä vesistön säännöstelymahdollisuuksista;
säännöstelyallasta esittävä, tarkoituksenmukaiseen mittakaavaan laadittu kartta, josta käy ilmi rantamaiden korkeussuhteet, sekä, milloin alimpia vedenkorkeuksia on suunniteltu alennettavaksi, tiedot pohjasta, sen laatua osoittavine merkintöineen, yhden metrin syvyyteen saakka luettuna suunnitelman mukaisesta alimmasta vedestä, samoin kuin vallitsevan sekä tulevan ylimmän ja alimman veden rajat, mikäli näitä tietoja ei ole esitetty 56 §:n mukaisella kartalla;
tiedot säännöstelyaltaan tilavuudesta eri vedenkorkeuksien vallitessa;
tiedot vallitsevista vedenkorkeuksista sekä virtaanista ja niiden pysyvyydestä;
pituus- ja poikkileikkauspiirustukset 50 §:ssä tarkoitetuista uomista;
vesiliikennettä ja uittoa koskeva 52 §:ssä mainittu selostus sekä asian vaatimassa laajuudessa tiedot kulkemiseen ja uittoon käytettyjen väylien syvyydestä;
kalastusta koskevat 53 §:ssä mainitut tiedot;
tiedot säännösteltävässä vesistön osassa toimeenpannuista vesistön säännöstelyistä ja järjestelyistä;
selostus siitä vesivoimasta, johon säännöstely vaikuttaa ja, milloin vesivoima on otettu käyttöön, tiedot asianomaisista voimalaitoksista ja niiden lupapäätöksistä;
rakennelmia ja laitteita koskevat 54 §:ssä tarkoitetut tiedot;
suunnitelluista rakennelmista ja laitteista sekä työkohteista 44 §:ssä tarkoitettu asemakartta ja 44 §:n mukaiset piirustukset;
perattavista ja kaivettavista uomista 51 §:n mukaiset tiedot;
ehdotus padotus- ja juoksutussäännöksi sekä selostus perusteista, joiden mukaan säännöstelyrajat sekä juoksutukset on suunniteltu;
virtaamia ja vedenkorkeuksia koskevat säännöstelylaskelmat;
ehdotus vedenkorkeuden tarkkailemiseksi tarvittavista laitteista sekä menetelmästä virtaamien määrittämiseksi;
vahingon ja haitan estämistä tai vähentämistä koskeva 55 §:ssä tarkoitettu selvitys;
lunastettavasta alueesta tahi alueesta, jolle yrityksen toimeenpanosta aiheutuu vahinkoa, 56 §:n mukainen kartta ja selitelmä;
lunastettavista, muutettavista tai niistä rakennelmista ja laitteista, joille yrityksen toimeenpanosta aiheutuu vahinkoa, 57 §:n mukaiset tiedot karttoineen ja piirustuksineen;
yrityksen oikeudellisia edellytyksiä selvittävät laskelmat ja tiedot; sekä
työn suorittamista ja siihen liittyviä toimenpiteitä koskeva 58 §:ssä tarkoitettu selostus.
67§
Vesistön säännöstelyyn osallistumista koskevaan, vesilain 8 luvun 3 §:n mukaiseen kuulutushakemukseen liittyvän suunnitelman tulee sisältää:
yleiskuvaus ja yleiskartta säännösteltäväksi suunnitellusta vesistön osasta;
selostus säännöstelyn tarkoituksesta sekä vesistön säännöstelymahdollisuuksista;
selostus säännöstelyä varten tarvittavista rakennelmista asiaa selvittävine piirustuksineen ja kartta, josta käy ilmi suunniteltujen rakennelmien ja työkohteiden sijainti sekä mahdollisen padotuksen vaikutuspiirissä olevat alueet;
luonnos padotus- ja juoksutussäännöksi;
selostus säännöstelystä aiheutuvista vahingoista ja haitoista; sekä
muut yritykseen liittymistä harkittaessa tarpeelliseksi katsottavat tiedot.
68§
Veden johtamista vesistöstä nesteenä käytettäväksi tarkoittavaan suunnitelmaan on tarpeen mukaan otettava:
yleiskuvaus 46 §:ssä mainittuine karttoineen siitä vesistön osasta, josta vettä on suunniteltu johdettavaksi;
selostus veden johtamisen tarkoituksesta, tarvittavasta vesimäärästä ja veden tarpeen vaihteluista eri ajankohtina;
tiedot virtaamista ja niiden pysyvyydestä sekä vallitsevista vedenkorkeuksista;
tiedot vedenottamoista, joiden veden saantiin suunniteltu veden johtaminen saattaa vaikuttaa, samoin kuin tiedot otettavista vesimääristä ja ottamoita koskevista mahdollisista lupapäätöksistä;
selostus rakennettavasta vedenottamosta, vedenjohdoista, uomista sekä muista rakennelmista ja laitteista 44, 45 ja 50 §:n mukaisine asemakarttoineen ja piirustuksineen;
ehdotus mahdollisesti tarvittavaksi vedenottamon suoja-alueeksi;
laskelmat veden johtamisen vaikutuksesta vedenkorkeuteen ja virtaamiin;
vahingon ja haitan estämistä tai vähentämistä koskeva 55 §:ssä tarkoitettu selvitys;
lunastettavasta alueesta tai alueesta, jolle yrityksen toimeenpanosta aiheutuu vahinkoa, 56 §:n mukainen kartta ja selitelmä;
rakennelmista ja laitteista, joille yrityksen toimeenpanosta mahdollisesti aiheutuu vahinkoa, 57 §:n mukaiset tiedot karttoineen;
yrityksen oikeudellisia edellytyksiä selvittävät tiedot; sekä
työn suorittamista ja siihen liittyviä toimenpiteitä koskeva 58 §:ssä tarkoitettu selostus.
69§
Vesilain 9 luvun 4 ja 7 §:ssä tarkoitettuun, pohjaveden ottamista koskevaan suunnitelmaan on tarpeen mukaan otattava:
selostus pohjavesioloista ja veden saannin mahdollisuuksista sillä paikkakunnalla, jonne pohjavettä on suunniteltu johdettavaksi;
selostus pohjaveden ottamisen tarkoituksesta ja tarvittavan pohjaveden määrästä;
selostus niistä vedenottamoista, joiden veden saantiin suunniteltu pohjaveden ottaminen saattaa vaikuttaa;
yrityksen oikeudellisia edellytyksiä selvittävät tiedot; sekä
muu tarpeellinen selvitys asian vaatimassa laajuudessa soveltuvin osin noudattaen, mitä 68 §:ssä on sanottu.
70§
Viemärin rakentamista tarkoittavaan suunnitelmaan on tarpeen mukaan otettava:
selostus suunnitellun viemäröinnin tarpeellisuudesta, johdettavan jäteveden määrästä ja koostumuksesta sekä siitä, mihin jätevesi on suunniteltu johdettavaksi;
selostus rakennettavasta viemäristä sekä muista mahdollisista rakennelmista ja laitteista asemakarttoineen ja pituusleikkauspiirustuksineen;
yrityksen kustannusarvio ja laskelma kustannusten jakamiseksi; sekä
muu tarpeellinen selvitys asian vaatimassa laajuudessa.
71§
Vesilain 10 luvun 24 §:ssä tarkoitettuun hakemukseen luvan saamiseksi poikkeamiseen vesistön pilaamista koskevasta kiellosta on tarpeen mukaan otettava:
yleiskuvaus 46 §:ssä mainittuine karttoineen siitä vesistön osasta, johon veden pilaantumisen vaikutukset saattavat ulottua;
selostus vesistöön johdettavan jäteveden koostumuksesta ja määrästä sekä siitä, mistä jätevettä johdetaan;
selvitys veden laadusta siinä vesistön osassa, johon jätevettä on suunniteltu johdettavaksi;
tiedot tärkeimmistä vedenottamoista asianomaisessa vesistön osassa;
vesistön kartta, josta käy ilmi, mihin jätevettä tultaisiin johtamaan, tärkeimpien vedenottamoiden ja viemäreiden laskupaikat, yleiset uimarannat ja muut virkistysalueet, samoin kuin selostus vesistön syvyyssuhteista ja pohjan laadusta sekä merkinnät niistä kohdista, joista näytteitä veden laadun selvittämiseksi mahdollisesti on otettu;
kalastusta koskevat, 53 §:ssä tarkoitetut tiedot;
tiedot virtaamista ja vallitsevista vedenkorkeuksista;
selostus johdettavan jäteveden puhdistusmenetelmästä, rakennettavasta puhdistuslaitoksesta ja sen tehokkuudesta sekä muista veden pilaantumisen vähentämiseksi tai ehkäisemiseksi suunnitelluista toimenpiteistä;
hakijan käytettävissä olevat tiedot vesialueiden omistussuhteista siinä vesistön osassa, jossa veden pilaantumista pääasiallisesti on odotettavissa;
arviointi siitä, miten vesistön veden laatu jäteveden johtamisen vuoksi tulee muuttumaan;
ehdotus siitä, miten veden laadun tarkkailu vesistössä järjestetään; sekä
arvio niiden toimenpiteiden vaatimista kustannuksista, jotka aiheutuisivat jätevedestä johtuvan vesistön pilaantumisen ehkäisemisestä.
Mitä 1 momentissa on sanottu, koskee soveltuvin osin hakemusta luvan saamiseksi poikkeamiseen muunkin vesistöä pilaavan aineen kuin jäteveden osalta sekä niin ikään poikkeamista sellaisen vesiuoman tai altaan pilaamista koskevasta kiellosta, joka ei ole vesistö.
4 lukuKatselmustodistus.
72§
Suoritettaessa hakemukseen liitetyn suunnitelman tarkastusta ja muita toimenpiteitä vesilain 18 luvun 3 §:n mukaisesti on laadittava katselmuskirja, jonka tulee sisältää:
tarvittavat täydennykset suunnitelmaan liittyviin selvityksiin, selostuksiin ja laskelmiin sekä havaittujen virheiden oikaisut;
tarvittavat lisäselvitykset suunnitellun yrityksen vaikutuksesta vesiliikenteeseen, uittoon, kalastukseen, veden saantiin, vesivoiman hyväksikäyttöön, samoin kuin maa- ja vesialueisiin, rakennelmiin, laitteisiin ja niiden käyttöön sekä muihin yleisiin tai yksityisiin etuihin ja oikeuksiin;
selostus niistä seikoista, joiden perusteella yrityksen oikeudelliset edellytykset ratkaistaan;
ehdotus suunnitelmaan tehtävistä muutoksista;
selvitys yrityksen aiheuttamista vahingoista ja haitoista sekä arvio niiden määrästä;
tarkistetun ja täydennetyn kartan ja selitelmän perusteella laadittu, alueita koskeva vahingonarvio samoin kuin arvio rakennelmille ja laitteille aiheutuvista sekä muista vahingoista ja haitoista;
laskelma yrityksestä saatavasta hyödystä ja sen jakaantumisesta hyödynsaajien kesken, milloin se on tarpeen kustannusten jakamiseksi;
muut selvitykset ja huomautukset, joihin suunnitelman tarkastaminen ja täydentäminen antaa aihetta; sekä
lausuma siitä, voidaanko ja millä ehdoilla lupa yritykseen antaa.
73§
Vesilain 18 luvun 8 §:n mukaisesti annettavan toimitusmiesten lausunnon tulee sisältää:
selostus asian käsittelyn vaiheista;
lausunto katselmuskokouksessa esitetyistä muistutuksista ja vaatimuksista;
tiedot tehdyistä sopimuksista ja sitoumuksista, niiden pätevyyttä koskevine lausuntoineen;
lausunto luvan myöntämisen oikeudellisista edellytyksistä;
selostus korvausten määräämisen perusteista; sekä
muut selvitykset ja ne mahdolliset suunnitelman muutokset, joita katselmustoimituksen perusteella ehdotetaan.
Toimitusmiesten lausuntoon on myös otettava esitys lupaehdoista. Esityksestä tulee käydä ilmi:
yrityksen toimeenpanemiseksi tarpeellisten rakennelmien ja laitteiden sijainti sekä rakenteiden mitoitus siltä osin kuin näillä on merkitystä vesiolojen, vesistön tai veden käytön sekä yleisen tai yksityisen edun turvaamisen kannalta;
yrityksen toimeenpanosta aiheutuvien vahinkojen ja haittojen estämiseksi tai vähentämiseksi tehtävät rakennelmat ja laitteet sekä suoritettavat työt;
millä tavalla rakennelmia ja laitteita on käytettävä sekä mitä hakijan muutoin on noudatettava yrityksen toimeenpanemiseksi tarpeellisten töiden valmistuttua;
millaisia tarkkailulaitteita on rakennettava sekä mitä havaintoja, tutkimuksia ja muita toimenpiteitä suoritettava;
maksettavat korvaukset;
miten rakennelmien ja laitteiden sekä uomien kunnossapito on järjestettävä;
hakijalle työn suorittamisen aikana kuuluvat velvollisuudet yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi;
aika, minkä kuluessa yrityksen toimeenpanemiseksi tarpeelliset työt on loppuun saatettava; sekä
muut seikat, joista lupapäätöksessä olisi mainittava.
Milloin lupaa ei ehdoteta myönnettäväksi, on toimitusmiesten lausunnossa esitettävä perustelut luvan epäämiseen.
74§
Katselmustoimituksesta on toimitusinsinöörin laadittava pöytäkirja. Alku- ja loppukokouksessa pidettävään pöytäkirjaan on merkittävä, miten kokouksesta on ilmoitettu, saapuville tulleet asianosaiset sekä selvitys toimituksen kulusta samoin kuin asiassa tehdyt vaatimukset ja huomautukset.
Pöytäkirjan ja katselmuskirjan allekirjoittaa toimitusinsinööri.
Toimitusmiesten lausunto on kaikkien toimitusmiesten allekirjoitettava.
5 lukuUittosääntö.
75§
Uittosäännön vahvistamista tarkoittavan hakemuksen tulee, jos hakijana on uiton toimittaja tai viranomainen, tarpeen mukaan sisältää:
yleiskartta siitä vesistön osasta, jota hakemus koskee;
selostus vesistön käyttämisestä uittoon ja perustelut uittosäännön tarpeellisuudesta;
ilmoitus alueista, joiden määräämistä yleiseksi uittoväyläksi pidetään tarpeellisena;
ehdotus yhteis- tai yksityisuiton sekä erottelun toimittamisesta samoin kuin uittoajasta ja -tavasta;
vesistön kuntoonpanemista koskeva 64 §:n mukainen suunnitelma, milloin uittosäännön vahvistaminen edellyttää kuntoonpanotöitä;
ehdotus vesistön jakamiseksi piireihin kuntoonpano- ja kunnossapitokustannusten osittelua ja perimistä varten;
arvio vuosittain uitettavan puutavaran määristä sekä ehdotus vesistön kuntoonpanokustannusten kuolettamisesta ja kunnossapitokustannusten jakamisesta; sekä
ehdotus vesistön kuntoonpanijan ja kunnossapitäjän määräämisestä.
Mitä 1 momentissa on sanottu, koskee soveltuvin osin myös uittosäännön muuttamista tarkoittavaa hakemusta.
76§
Metsähallituksen tulee huolehtia siitä, että siellä on maksusta saatavana vahvistettuja uittosääntöjä sekä niiden muutoksia ja lisäyksiä.
6 lukuOjitus ja ojitustoimitus.
77§
Vesilain 6 luvun 15 §:ssä tarkoitettuna viljelysmaan avo-ojituksen kuivatussyvyytenä on 1,2 metriä, kun kuivatuksesta johtuva maan painuminen otetaan huomioon. Milloin maan kuivattaminen edellä mainittuun syvyyteen aiheuttaa ojituksella saavutettavaan hyötyyn verrattuna kohtuuttoman suuria kustannuksia, voidaan kuivatussyvyys määrätä pienemmäksi.
78§
Ojitussuunnitelmaan, joka laaditaan vesilain 6 luvun 10 §:n 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdan mukaan suoritettavassa ojitustoimituksessa, on tarpeen mukaan otettava:
kuivatettavan alueen sijaintia koskeva karttapiirros;
selostus kuivatettavasta alueesta ja alueen kuivattamiseksi aikaisemmin mahdollisesti suoritetuista toimenpiteistä samoin kuin suunnitellun ojituksen tarkoituksesta;
alueesta, jolle ojituksesta koituu hyötyä, viralliseen tai muuhun luotettavaan karttaaineistoon perustuva, tarkoituksenmukaiseen mittakaavaan laadittu kartta; kartasta tulee käydä selville kuntien, kylien ja tilojen tai tilajärjestelmään kuulumattomien alueiden rajat, tilojen niinet ja rekisterinumerot, karttakuvioiden tiluslajit, vallituksessa käytetyn korkeustason kiintopisteet, tiedot alueen korkeussuhteista ja painuvien maalajien syvyydestä, vallitsevan ja suunnitelman mukaisen ylimmän veden tai keskiyliveden rajat, kuivatusalueen ja sen osittelualueiden rajat, niin myös perattavien ja kaivettavien uomien sekä tehtävien rakennelmien ja laitteiden sijainti;
pituus- ja poikkileikkauspiirustukset 50 §:ssä tarkoitetuista uomista;
tiedot vallitsevista vedenkorkeuksista ja virtaamista;
rakennelmia ja laitteita koskevat, 54 §:ssä tarkoitetut tiedot;
perattavista ja kaivettavista uomista 51 §:n mukaiset tiedot;
tiedot suunnitelman mukaisista tulevista vedenkorkeuksista;
selvitys ojituksen johdosta tarpeellisista siltoja, rumpuja sekä muita rakennelmia ja laitteita koskevista muutostöistä;
ehdotus ojituksesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen ja haittojen estämisestä tai vähentämisestä;
ojituksen kustannusarvio;
laskelma ojituksella saatavasta hyödystä;
ojituksen kustannusosittelu, johon on osittelualueiden mukaan ryhmiteltynä merkitty kylittäin tilojen nimet, rekisterinumerot ja omistajat, tilajärjestelmään kuulumattomat alueet sekä tiloittain ja alueittain karttakuvioiden tiluslaji ja pinta-ala samoin kuin tilalle ja alueelle koituva hyöty ja sen perusteella tehty laskelma kustannusten jakamiseksi; sekä
ehdotus perattavien ja kaivettavien uomien sekä tehtävien rakennelmien ja laitteiden hoidosta ja kunnossapidosta aiheutuvien kustannusten jakamisesta, milloin näiden kustannusten osittelu poikkeaa ojituksen kustannusosittelun mukaisesta jaosta.
Vesilain 6 luvun 10 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisessa ojitussuunnitelmassa tulee olla tarpeelliset tiedot kaivettavasta uomasta tai uomassa suoritettavasta perkauksesta kysymyksessä olevan tien, rautatien tai kiskoradan kohdalla sekä sillan tai rummun aukon suuruudesta ja niiden perustamissyvyydestä ilmoitoitusta koskevine laskelmineen. Niin ikään on suunnitelmassa selvitettävä ojituskustannukset ja ojituksesta saatava hyöty.
79§
Asianomaisen maanviljelysinsinööripiirin piiri-insinööri voi antaa vesilain 19 luvun 1 §:n 2 momentin mukaisen määräyksen ojitustoimituksen pitämiseen sellaiselle agronomille tai muulle henkilölle, jolle maataloushallitus on, sen jälkeen kun on todettu, että hänellä on riittävät tiedot ja sellainen käytännöllinen kokemus, jota tehtävän suorittaminen edellyttää, antanut oikeuden suorittaa ojitustoimituksia. Metsähallitus voi antaa edellä tarkoitetun määräyksen henkilölle, jolla on katsottu olevan riittävät tiedot ja tehtävän edellyttämä käytännöllinen kokemus.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua määräystä älköön kuitenkaan annettako sellaista ojitusta koskevan ojitustoimituksen pitämiseen, johon joltakin osin tarvitaan vesioikeuden lupa tai joka huomattavasti vaikuttaa vesistöön tai tarkoittaa laajahkon alueen kuivatuksen järjestämistä.
80§
Vesilain 19 luvun 5 §:ssä tarkoitettu toimitusinsinöörin kehotus toimitusta hakeneelle hankkia asiassa vesioikeuden lupa on annettava kirjallisesti ja samalla on mainittava minkä vuoksi luvan saaminen on tarpeen.
7 lukuErinäisiä säännöksiä.
81§
Keskivirtaama lasketaan vesistössä pitkän ajanjakson kuluessa sekunnissa tai muussa aikayksikössä virranneiden vesiinäärien keskiarvona. Milloin ei ole käytettävissä vesistön purkaussuhteisiin nähden riittävän pitkään ja säännölliseen havaintojaksoon perustuvia virtaamatietoja, voidaan keskivirtaamana pitää keskiveden korkeutta vastaavaa virtaamaa taikka on keskivirtaama arvioitava valumaalueen suuruuden ja keskivaluman nojalla.
82§
Määrättäessä vesilain 12 luvun 18 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa vesialueen rajaa maata vastaan voidaan, milloin vettä on sallittu pidettäväksi määrätyllä samalla ylimmällä korkeudella huomattava osa kasvukaudesta, sanottu raja määrätä tämän korkeuden mukaisesti. Muussa tapauksessa vesioikeuden tulee rajaa määrätessään asianmukaisesti ottaa huomioon säännöstelyn aikaisten sallittujen ylimpien vedenkorkeuksien ajankohta ja pysyvyys.
83§
Milloin vesioikeus käsittelee hakemusta, joka tarkoittaa yleisen paikallisväylän perustamista, muuttamista tai lakkauttamista, sen tulee ennen asian ratkaisemista hankkia asiasta merenkulkuhallituksen lausunto.
84§
Kun vesioikeuden päätös on saanut lainvoiman milloin päätökseen on haettu muutosta, vesioikeus on vesilain 17 luvun 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla saanut tiedon ylemmän oikeuden lainvoimaisesta ratkaisusta, vesioikeuden tulee, jos päätöksessä on jollekin myönnetty oikeus jatkuvasti käyttää hyväkseen toisen kiinteätä omaisuutta, lähettää vesilain 21 luvun 8 §:ssä mainitussa tarkoituksessa lääninmaanmittauskonttorille tai asianomaiselle kunnalle jäljennös päätöksestä. Jäljennökseen on liitettävä kartta, johon kysymyksessä oleva alue on merkitty.
85§
Milloin on saatu lupa vesistön järjestelyyn tai säännöstelyyn, tulee toimenpiteen suorittajan ilmoittaa tie- ja vesirakennushallituksen asianomaiselle piiri-insinöörille ja vesilautakunnalle toimenpiteen aloittamisen ajankohta sekä saadun lupapäätöksen päivämäärä ja antaja.
Jos toimenpide on vaikutukseltaan sen laatuinen, ettei siihen ole tarpeen hakea vesioikeuden lupaa, on vesilain 12 luvun 16 §:ssä tarkoitettu ilmoitus tehtävä 1 momentissa mainituille viranomaisille ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Ilmoituksen tulee sisältää selostus toimenpiteen laadusta ja vaikutuksesta vesistöön sekä missä ja milloin toimenpiteeseen on tarkoitus ryhtyä.
86§
Vesituomioistuimen puheenjohtaja, jäsen, sihteeri tai esittelijä älköön olko hallituksen jäsenenä tai toimihenkilönä yhdistyksessä, jonka tarkoituksena on edistää vesilain alaan kuuluvaa taloudellista toimintaa.
Henkilöä, joka vesilain alaan kuuluvassa asiassa tai sitä valmisteltaessa on toiminut asianosaisen neuvonantajana tai avustajana, älköön määrättäkö suorittamaan siinä asiassa katselmustoimitusta.
87§
Tämä asetus kumoaa 23 päivänä heinäkuuta 1902 annetun asetuksen siitä, mitä vesioikeuslakia käytettäessä on noudatettava (31/02) ja 12 päivänä tammikuuta 1935 annetun asetuksen eräiden kiireellisten vesioikeusasiain käsittelemisestä annetun lain toimeenpanosta (13/35).
Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä huhtikuuta 1962.
Helsingissä 6. päivänä huhtikuuta 1962
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Oikeusministeri Pauli Lehtosalo