763/1993

Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 1993

Valtioneuvoston päätös maksuvaikeuksissa oleville asuntovelallisille myönnettävän korkotuen perusteista

Valtioneuvosto on maksuvaikeuksissa oleville asuntovelallisille myönnettävästä korkotuesta 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun lain (621/93) 2 §:n 3 momentin nojalla ympäristöministeriön esittelystä päättänyt:

1 §
Soveltamisala

Maksuvaikeuksissa olevien asuntovelallisten asuntolainojen korkotukilainoiksi hyväksymisessä noudatetaan tässä päätöksessä määrättyjä perusteita.

2 §
Asuntolaina

Asuntolainaksi katsotaan asunnon hankinnan rahoittamiseksi myönnetty laina sekä laina, jonka vakuutena on velallisruokakunnan omana asuntona käyttämä asunto.

Asunnon hankinnalla tarkoitetaan omaan vakituiseen asumiskäyttöön tarkoitetun omakotitalon tai asunto-osakeyhtiöasunnon vastikkeellista saantoa tai omakotitalon rakentamista sekä saannon yhteydessä tapahtuvaa asunnon korjaamista ja kunnostusta. Asunnon hankinnan katsotaan tapahtuneen, jos velallisruokakuntaan kuuluva omistaa tai on omistanut vähintään puolet omakotitalosta tai asunto-osakeyhtiöasunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista. Asunnon korjaus tai kunnostus katsotaan tapahtuneeksi saannon yhteydessä, jos laina tähän tarkoitukseen on otettu vuoden kuluessa saannosta.

3 §
Ruokakunta

Korkotuen tarve arvioidaan ruokakunnan taloudellisen tilanteen perusteella. Velallisruokakuntaan kuuluviksi katsotaan samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt. Jos jotkut asunnossa asuvista hallitsevat osaa asunnosta erillisen vuokrasopimuksen tai sitä vastaavan hallintasopimuksen perusteella taikka jos heidät on hoitosopimuksella sairauden tai vamman tai muun syyn perusteella sijoitettu ruokakunnan hoidettavaksi, heidät katsotaan eri ruokakunnaksi. Samassa asunnossa asuvat aviopuolisot, avioliitonomaisissa olosuhteissa avioliittoa solmimatta jatkuvasti yhteistaloudessa elävät henkilöt sekä keskenään suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa olevat sukulaiset sekä alaikäiset sisarukset katsotaan kuitenkin aina samaksi ruokakunnaksi. Edellä tarkoitettuihin sukulaisiin rinnastetaan myös otto- ja kasvattilapset.

4 §
Korkomenojen kohtuuttomuus

Ruokakunnan korkomenojen kohtuuttomuutta arvioitaessa verrataan korkomenoja ruokakunnan jäännöstuloihin. Jäännöstuloilla tarkoitetaan tuloja, jotka jäävät jäljelle kun 5 §:n mukaan huomioon otettavista tuloista vähennetään verot sekä 6 §:n 1 momentin mukaan määräytyvät elantomenoihin luettavat laskennalliset perusmenot ja 6 §:n 2 momentin mukaan määräytyvät muut menot. Korkomenot katsotaan kohtuuttomiksi, jos ne ylittävät jäännöstulot.

5 §
Tulot

Tuloina otetaan huomioon ruokakunnan jäsenten pysyväisluontoiset kuukausitulot.

Tuloina ei kuitenkaan oteta huomioon:

1) vähäisiksi katsottavia avustuksia tai muita vähäisiä tuloja, milloin niiden yhteismäärä ei ylitä 400 markkaa kuukaudessa;

2) asumistukilain (408/75) ja eläkkeensaajien asumistukilain (519/78) mukaista asumistukea sekä korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain (111/92) tai opintotukilain (28/72) mukaista asumislisää;

3) lapsilisälain (796/92) mukaista lapsilisää; sekä

4) kansaneläkelain (347/56) mukaista hoitotukea, vammaistukilain (124/88) mukaista vammaistukea eikä lapsen hoitotuesta annetun lain (444/69) mukaista lapsen hoitotukea.

6 §
Menot

Ruokakunnan tuloista vähennetään perusmenoina seuraavat ruokakunnan henkilöluvun mukaiset markkamäärät:

Henkilöluku     mk/kk
1               2 700
2               4 400
3               5 900
4               7 200
5               8 500
6               9 600

Yli kuuden hengen ruokakunnissa lisätään kutakin seuraavaa henkilöä kohden markkamäärään 1 000 markkaa. Todistettu raskaus otetaan huomioon ruokakunnan henkilöluvussa.

Ruokakunnan tuloista vähennetään muina kuukausittaisina menoina:

1) lasten päivähoitomaksut ruokakunnan esittämän selvityksen perusteella;

2) lasten elatusavut, joita suoritetaan tuomioistuimen päätöksen tai asianmukaisen kirjallisen sopimuksen perusteella; sekä

3) muiden yksityistalouteen liittyvien lainojen kuin 2 §:ssä tarkoitetun asuntolainan korkomenot, enintään kuitenkin 1 000 markkaa.

7 §
Korkotukilainan suuruus

Jos korkotuen tarve on pienempi kuin koko asuntolainalle maksettava tuki, lasketaan korkotukilainan määrä seuraavan kaavan mukaisesti:

R/100 x K-12 x I
----------------
   5/100
jossa R = asuntolainan vuotuinen korkoprosentti
          ennen korkotukea
      K = jäljellä oleva asuntolainan kokonaispääoma
      I = jäännöstulot.

Jos lainalle maksetaan korkohyvitystä oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/82) nojalla, asuntolainan korkona otetaan huomioon velallisen maksettavaksi jäävä osuus korosta. Samoin menetellään, jos korkohyvitystä maksetaan lainalle muista kuin valtion varoista.

Korkohyvitystä maksetaan enintään 900 000 markan suuruiselle lainalle tai lainan osuudelle. Korkohyvitystä ei makseta, jos korkotukilainan määrä on vähemmän kuin 150 000 markkaa. Milloin lainoja on useita, enimmäis- ja vähimmäissuuruus koskee lainojen yhteismäärää.

8 §
Koronmaksukyvyn puute

Korkohyvitystä ei makseta, jos velallisen ei ruokakuntansa tulojen riittämättömyyden takia korkotuen avullakaan arvioida suoriutuvan maksettavakseen jäävistä lainan koroista. Korkohyvitystä ei siten makseta, jos ruokakunnalle jäisi perusmenoihinsa, kun otetaan huomioon korkohyvityksen jälkeen maksettavaksi jäävä osuus koroista, vähemmän kuin 40 prosenttia 6 §:n 1 momentissa mainituista perusmenojen laskennallisista markkamääristä.

9 §
Varallisuus

Korkohyvitystä ei makseta, jos ruokakunnalla on muuta huomattavaa varallisuutta kuin omaa käyttöä varten hankittu asunto ja oman elinkeinon harjoittamiseen tarvittavaa välttämätöntä omaisuutta.

Ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden yhteenlasketun muun kuin 1 momentissa tarkoitetun varallisuuden määrä ei saa ylittää

1) 150 000 markkaa vähintään kuuden henkilön ruokakunnalla;

2) 125 000 markkaa 2-5 henkilön ruokakunnalla; eikä

3) 75 000 markkaa yhden henkilön ruokakunnalla.

Varallisuuden määrä arvioidaan viimeksi toimitetun verotuksen perusteella. Jos varallisuudessa on viimeksi toimitetun verotuksen jälkeen tapahtunut muutoksia, velallisen on esitettävä selvitys varallisuuden arvosta siltä osin kuin muutos on tapahtunut. Velallisen on esitettävä selvitys myös verottoman varallisuutensa arvosta. Varallisuuserät otetaan huomioon niiden hankintaa varten otetut velat varallisuuserän arvosta vähentäen.

10 §
Vakuusvelka

Korkohyvitystä ei makseta velasta, jonka vakuudeksi velallisruokakunnan omana asuntona käyttämä asunto on annettu 15 päivänä heinäkuuta 1993 tai sen jälkeen.

11 §
Hyväksymisjärjestys

Hyväksyttäessä lainoja korkotuen piiriin etusijalla ovat hakijat, joilla 4 §:ssä tarkoitetun jäännöstulon ja 7 §:ssä tarkoitettujen velallisen maksettavien asuntolainakorkojen suhde on pienin.

Korkotuen piiriin hyväksyminen voidaan suorittaa lainan myöntäjittäin keskitetysti tai hajautetusti lainan myöntäjän eri toimipaikoissa. Jos hyväksyminen suoritetaan hajautetusti, hakijat asetetaan 1 momentissa tarkoitettuun etusijajärjestykseen toimipaikoittain.

12 §
Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 25 päivänä elokuuta 1993.

Helsingissä 19 päivänä elokuuta 1993

Ministeri
Pirjo Rusanen

Vt. ylitarkastaja
Riitta Kimari

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.