763/1993

Maksuvaikeuksissa olevien asuntovelallisten asuntolainojen korkotukilainoiksi hyväksymisessä noudatetaan tässä päätöksessä määrättyjä perusteita.

Asuntolainaksi katsotaan asunnon hankinnan rahoittamiseksi myönnetty laina sekä laina, jonka vakuutena on velallisruokakunnan omana asuntona käyttämä asunto.

Asunnon hankinnalla tarkoitetaan omaan vakituiseen asumiskäyttöön tarkoitetun omakotitalon tai asunto-osakeyhtiöasunnon vastikkeellista saantoa tai omakotitalon rakentamista sekä saannon yhteydessä tapahtuvaa asunnon korjaamista ja kunnostusta. Asunnon hankinnan katsotaan tapahtuneen, jos velallisruokakuntaan kuuluva omistaa tai on omistanut vähintään puolet omakotitalosta tai asunto-osakeyhtiöasunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista. Asunnon korjaus tai kunnostus katsotaan tapahtuneeksi saannon yhteydessä, jos laina tähän tarkoitukseen on otettu vuoden kuluessa saannosta.

Korkotuen tarve arvioidaan ruokakunnan taloudellisen tilanteen perusteella. Velallisruokakuntaan kuuluviksi katsotaan samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt. Jos jotkut asunnossa asuvista hallitsevat osaa asunnosta erillisen vuokrasopimuksen tai sitä vastaavan hallintasopimuksen perusteella taikka jos heidät on hoitosopimuksella sairauden tai vamman tai muun syyn perusteella sijoitettu ruokakunnan hoidettavaksi, heidät katsotaan eri ruokakunnaksi. Samassa asunnossa asuvat aviopuolisot, avioliitonomaisissa olosuhteissa avioliittoa solmimatta jatkuvasti yhteistaloudessa elävät henkilöt sekä keskenään suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa olevat sukulaiset sekä alaikäiset sisarukset katsotaan kuitenkin aina samaksi ruokakunnaksi. Edellä tarkoitettuihin sukulaisiin rinnastetaan myös otto- ja kasvattilapset.

Ruokakunnan korkomenojen kohtuuttomuutta arvioitaessa verrataan korkomenoja ruokakunnan jäännöstuloihin. Jäännöstuloilla tarkoitetaan tuloja, jotka jäävät jäljelle kun 5 §:n mukaan huomioon otettavista tuloista vähennetään verot sekä 6 §:n 1 momentin mukaan määräytyvät elantomenoihin luettavat laskennalliset perusmenot ja 6 §:n 2 momentin mukaan määräytyvät muut menot. Korkomenot katsotaan kohtuuttomiksi, jos ne ylittävät jäännöstulot.

Tuloina otetaan huomioon ruokakunnan jäsenten pysyväisluontoiset kuukausitulot.

Tuloina ei kuitenkaan oteta huomioon:

Ruokakunnan tuloista vähennetään perusmenoina seuraavat ruokakunnan henkilöluvun mukaiset markkamäärät:

Yli kuuden hengen ruokakunnissa lisätään kutakin seuraavaa henkilöä kohden markkamäärään 1 000 markkaa. Todistettu raskaus otetaan huomioon ruokakunnan henkilöluvussa.

Ruokakunnan tuloista vähennetään muina kuukausittaisina menoina:

Jos korkotuen tarve on pienempi kuin koko asuntolainalle maksettava tuki, lasketaan korkotukilainan määrä seuraavan kaavan mukaisesti:

Jos lainalle maksetaan korkohyvitystä oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/82) nojalla, asuntolainan korkona otetaan huomioon velallisen maksettavaksi jäävä osuus korosta. Samoin menetellään, jos korkohyvitystä maksetaan lainalle muista kuin valtion varoista.

Korkohyvitystä maksetaan enintään 900 000 markan suuruiselle lainalle tai lainan osuudelle. Korkohyvitystä ei makseta, jos korkotukilainan määrä on vähemmän kuin 150 000 markkaa. Milloin lainoja on useita, enimmäis- ja vähimmäissuuruus koskee lainojen yhteismäärää.

Korkohyvitystä ei makseta, jos velallisen ei ruokakuntansa tulojen riittämättömyyden takia korkotuen avullakaan arvioida suoriutuvan maksettavakseen jäävistä lainan koroista. Korkohyvitystä ei siten makseta, jos ruokakunnalle jäisi perusmenoihinsa, kun otetaan huomioon korkohyvityksen jälkeen maksettavaksi jäävä osuus koroista, vähemmän kuin 40 prosenttia 6 §:n 1 momentissa mainituista perusmenojen laskennallisista markkamääristä.

Korkohyvitystä ei makseta, jos ruokakunnalla on muuta huomattavaa varallisuutta kuin omaa käyttöä varten hankittu asunto ja oman elinkeinon harjoittamiseen tarvittavaa välttämätöntä omaisuutta.

Ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden yhteenlasketun muun kuin 1 momentissa tarkoitetun varallisuuden määrä ei saa ylittää

Varallisuuden määrä arvioidaan viimeksi toimitetun verotuksen perusteella. Jos varallisuudessa on viimeksi toimitetun verotuksen jälkeen tapahtunut muutoksia, velallisen on esitettävä selvitys varallisuuden arvosta siltä osin kuin muutos on tapahtunut. Velallisen on esitettävä selvitys myös verottoman varallisuutensa arvosta. Varallisuuserät otetaan huomioon niiden hankintaa varten otetut velat varallisuuserän arvosta vähentäen.

Korkohyvitystä ei makseta velasta, jonka vakuudeksi velallisruokakunnan omana asuntona käyttämä asunto on annettu 15 päivänä heinäkuuta 1993 tai sen jälkeen.

Hyväksyttäessä lainoja korkotuen piiriin etusijalla ovat hakijat, joilla 4 §:ssä tarkoitetun jäännöstulon ja 7 §:ssä tarkoitettujen velallisen maksettavien asuntolainakorkojen suhde on pienin.

Korkotuen piiriin hyväksyminen voidaan suorittaa lainan myöntäjittäin keskitetysti tai hajautetusti lainan myöntäjän eri toimipaikoissa. Jos hyväksyminen suoritetaan hajautetusti, hakijat asetetaan 1 momentissa tarkoitettuun etusijajärjestykseen toimipaikoittain.

Tämä päätös tulee voimaan 25 päivänä elokuuta 1993.