1260/1992

Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1992

Laki asevelvollisuuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun asevelvollisuuslain (452/50) 53 §:n 3 momentti,

muutetaan 5 a §:n 1 momentti, 7 §:n 1 ja 3 momentti, 12 §, 16 §:n 2 momentti, 18 §, 20-22 §, 23 §:n 1 ja 2 momentti, 24 §, 25 §:n 1 momentti, 27 §:n 1 ja 2 momentti, 30 ja 31 §, 33 §:n 1 ja 2 momentti, 34, 36 a ja 36 c §, 36 d §:n 1 momentti, 36 f §:n 1 ja 3 momentti, 37 §:n 1 ja 2 momentti, 38 §:n 1 momentti, 42 §, 42 a §:n 2 ja 3 momentti, 44 §, 45 §:n 1 ja 3 momentti sekä 50 §,

sellaisina kuin niistä ovat 7 §:n 1 momentti, 25 §:n 1 momentti, 34, 36 a ja 36 c §, 36 d §:n 1 momentti, 36 f §:n 1 ja 3 momentti, 37 §:n 1 momentti, 42 a §:n 2 ja 3 momentti ja 45 §:n 3 momentti 30 päivänä joulukuuta 1991 annetussa laissa (1728/91), 16 §:n 2 momentti ja 42 § 6 päivänä huhtikuuta 1966 annetussa laissa (221/66), 18 § ja 23 §:n 2 momentti osittain muutettuna 23 päivänä joulukuuta 1988 annetulla lailla (1169/88), 5 a §:n 1 momentti, 23 §:n 1 momentti, 27 §:n 1 ja 2 momentti ja 31 § viimeksi mainitussa laissa, ja 44 § muutettuna 25 päivänä maaliskuuta 1983 annetulla lailla (325/83) ja mainitulla 30 päivänä joulukuuta 1991 annetulla lailla, sekä

lisätään lakiin uusi 17 a § ja 23 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainituilla 23 päivänä joulukuuta 1988 ja 30 päivänä joulukuuta 1991 annetuilla laeilla, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, 33 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 23 päivänä joulukuuta 1988 annetulla lailla, uusi 5 momentti sekä 45 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 30 päivänä joulukuuta 1991 annetulla lailla, uusi 7 momentti seuraavasti:

5 a §

Palveluksen tarkoituksenmukaista järjestämistä varten asevelvollisen tulee olla paikalla silloin, kun häntä ei ole sairauden, loman tai muun vastaavan syyn taikka lähiomaisen vakavan sairastumisen tai kuolemantapauksen vuoksi erikseen vapautettu palvelustehtävistä.


7 §

Reserviin kuuluvat asevelvolliset voidaan kutsua kertausharjoituksiin, miehistöön kuuluvat yhteensä 40 päivän, aliupseereiksi ja teknillisiin tehtäviin koulutetut 75 päivän sekä opistoupseereiksi ja upseereiksi koulutetut 100 päivän ajaksi.


Kertausharjoitusten lisäksi voidaan asevelvollisten sallia suorittaa vapaaehtoisia harjoituksia puolustusvoimissa.

12 §

Jos asevelvollisella kutsunnassa tai muuten suoritetussa tarkastuksessa havaitaan sellainen vaikea ruumiinvika, parantumaton sairaus tai kehitysvammaisuus, että häntä ei missään oloissa voida käyttää palvelukseen, vapautetaan hänet kokonaan asevelvollisuuden suorittamisesta.

16 §

Asevelvolliselle voidaan 1 momentissa tarkoitettujen lomien lisäksi myöntää pakottavista henkilökohtaisista syistä lomaa enintään kuusi kuukautta.

17 a §

Jos reservin kertausharjoitukseen kutsuttu asevelvollinen todetaan terveydellisistä syistä palvelukseen kelpaamattomaksi, on hänet, siten kuin siitä asetuksella säädetään, vapautettava kyseisestä kertausharjoituksesta ja määrättävä tarvittaessa uudelleen tarkastettavaksi, jollei häntä vapauteta palveluksesta rauhan aikana tai kokonaan asevelvollisuuden suorittamisesta.

18 §

Lykkäystä reservin kertausharjoituksesta voidaan myöntää asevelvolliselle, jolle lykkäys hänen perhe- tai taloudellisten olojensa taikka ammatin tai elinkeinon harjoittamiseen liittyvien syiden vuoksi on erittäin tarpeellinen, ja asevelvolliselle, joka valmistuu johonkin toimeen tai ammattiin taikka käy koulua tai harjoittaa opintoja ja jonka kehitys tuntuvasti kärsisi, jollei hän saisi lykkäystä, sekä erityisestä syystä asevelvolliselle, jonka osallistuminen kertausharjoitukseen aiheuttaisi hänen työnantajansa toiminnalle olennaista haittaa tai vahinkoa.

Asevelvolliselle, joka toimensa tai ammattinsa vuoksi oleskelee Suomen ulkopuolella ja jolle koituisi tuntuvaa haittaa tai vahinkoa kertausharjoitukseen osallistumisesta, voidaan niin ikään myöntää lykkäystä kertausharjoituksesta.

Sen lisäksi mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, voidaan 19 §:n 2 momentissa tarkoitetuille henkilöille erityisestä syystä myöntää lykkäystä reservin kertausharjoituksesta.

20 §

Asevelvollisuusasioita sotilasläänissä käsittelevät sotilasläänin esikunta ja kutsuntalautakunta.

21 §

Asevelvollisten palveluskelpoisuuden toteamiseksi ja palvelukseen määräämiseksi toimitetaan sotilaslääneittäin kutsunnat.

Kutsuntojen toimittamista varten asetetaan sotilasläänin alueelle vähintään yksi kutsuntalautakunta. Kutsuntalautakunnassa on puheenjohtaja ja kaksi jäsentä. Kutsuntalautakunnan puheenjohtajana on sotilasläänin komentaja tai hänen määräämänsä vähintään majurin arvoinen upseeri sotilasläänin esikunnasta. Kutsuntalautakunnan jäseninä toimivat sotilasläänin komentajan määräämä asevelvollisuusasioihin perehtynyt upseeri tai opistoupseeri sekä sen kunnan edustaja, jonka kutsunnanalaisia kutsuntatoimitus koskee. Kunnan edustajalla, jolle on määrättävä tarpeellinen määrä varamiehiä, on äänivalta ainoastaan omaan kuntaansa kuuluvia asevelvollisia koskevissa asioissa.

Kutsuntojen toimittamista varten määrätään kuhunkin sotilaslääniin tarpeellinen määrä kutsuntapaikkoja. Asianomainen kunta on velvollinen sotilasläänin esikunnan pyynnöstä kohtuullista korvausta vastaan tarvittaessa hankkimaan sopivan huoneiston kutsuntojen toimittamista varten.

22 §

Tarkemmat säännökset kutsuntaviranomaisista ja niiden tehtävistä sekä kutsuntojen toteuttamisesta annetaan asetuksella. Asetusta täydentävät yksityiskohtaiset määräykset antaa pääesikunta.

23 §

Kutsunnat järjestetään vuosittain siten, että ne aloitetaan aikaisintaan syyskuun 1 päivänä ja päätetään viimeistään marraskuun 30 päivänä.

Kutsunnanalaisia ovat:

1) ne miespuoliset kansalaiset, jotka sinä kutsuntavuonna täyttävät 18 vuotta;

2) ne, jotka on määrätty sen vuoden kutsunnassa uudelleen tarkastettaviksi; sekä

3) ne, jotka ovat jääneet edellisiin kutsuntoihin saapumatta, jollei heitä, siten kuin siitä asetuksella säädetään, vielä ole erikseen tarkastettu eivätkä he ole täyttäneet tai sinä vuonna täytä 30 vuotta.

Kutsunnanalainen on velvollinen saapumaan ensisijaisesti sen sotilasläänin kutsuntaan, jonka valvontaan hän kuuluu.


24 §

Määrättynä aikana pitää jokaisen kutsunnanalaisen henkilökohtaisesti saapua kutsuntapaikkaan, jollei hänellä ole laillista estettä tai jollei hän ole 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa asettanut asiamiestä puolestaan.

Asiamiehen saa asettaa kutsunnanalainen:

1) joka asuu tai toimensa, ammattinsa tai opiskelunsa vuoksi oleskelee ulkomailla taikka muuten on estynyt saapumasta kutsuntaan, jos hän lääkärintodistuksella, jonka ulkomailla olevan osalta on oltava Suomen lähetystön tai konsulinviraston hyväksymä, näyttää terveydentilansa ja ruumiinrakenteensa puolesta olevansa palvelukseen kelpaava; tai

2) joka lääkärintodistuksella näyttää, että hänet on 12 §:ssä mainituilla perusteilla kokonaan vapautettava asevelvollisuuden suorittamisesta.

Milloin sotilasläänin esikunta pitää sitä tarpeellisena, on 2 momentissa tarkoitettu kutsunnanalainen kuitenkin velvollinen saapumaan sotilasläänin esikunnan määräämään jälkitarkastukseen. Erityisestä syystä voidaan 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu kutsunnanalainen vapauttaa lääkärintodistuksen perusteella asevelvollisuuden suorittamisesta, vaikkei häntä olisikaan asiamies edustamassa.

25 §

Asevelvollisten tarkastus toimitetaan sotilasläänin esikunnan laatiman kutsuntaluettelon mukaan.


27 §

Kutsunnassa tai sotilasläänin esikunnan määräämässä tarkastuksessa palvelukseen hyväksytyt asevelvolliset määrätään astumaan palvelukseen kutsuntaa seuraavien kahden kalenterivuoden yleisinä varusmiespalvelukseen astumispäivinä. Kullekin asevelvolliselle on annettava tai muulla tavoin todisteellisesti toimitettava palvelukseenastumismääräys hyvissä ajoin ennen palvelukseenastumispäivää. Kun sotilasläänin esikunnan määräämä tarkastus toimitetaan kutsuntojen jälkeen, voidaan tällaisessa tarkastuksessa hyväksytty asevelvollinen määrätä astumaan palvelukseen heti tai tarkastusvuoden taikka sitä seuraavan vuoden yleisenä varusmiespalvelukseen astumispäivänä. Sama koskee lykkäystä saaneen asevelvollisen palvelukseen määräämistä lykkäysajan päätyttyä.

Laillisen esteen takia määräaikana varusmiespalvelukseen saapumatta jääneen asevelvollisen on astuttava palvelukseen heti esteen lakattua, jollei sotilasläänin esikunta ole määrännyt hänelle muuta palvelukseenastumisaikaa.


30 §

Varusmiespalvelukseen määrätty asevelvollinen, joka ennen palvelukseen astumistaan on saanut 12 tai 13 §:ssä tarkoitetun ruumiinvian tai sairauden, voidaan hakemuksesta vapauttaa velvollisuudesta saapua määrättynä aikana palvelukseen. Jollei vapauttamisesta voida päättää hakemuksen perusteella, on asianomainen velvollinen saapumaan sotilasläänin esikunnan määräämään tarkastukseen.

Vapautushakemus ei oikeuta palveluksesta poisjäämiseen.

31 §

Jos 17 vuotta täyttänyt asevelvollinen haluaa astua vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen, hänen on toimitettava sitä koskeva kirjallinen hakemuksensa asianomaisen sotilasläänin esikunnalle puolustusministeriön määräämänä aikana viimeistään sinä vuonna, jona hän täyttää 18 vuotta.

33 §

Asevelvollinen, joka palveluksessa on osoittanut taipumusta ja sopivuutta upseerin tehtäviin ja jolla harkitaan olevan tarpeelliset tiedot, voidaan määrätä koulutettavaksi upseeriksi reserviin. Tämän koulutuksen antamisesta säädetään asetuksella ja määrätään sotilaskäskyasiana.

Asevelvollinen, joka havaitaan sopivaksi aliupseerin tehtäviin ja jolla harkitaan olevan tarpeelliset tiedot, voidaan määrätä koulutettavaksi aliupseeriksi reserviin. Tämän koulutuksen antamisesta säädetään asetuksella ja määrätään sotilaskäskyasiana.


Jos asevelvollisen 1-3 momentissa tarkoitettu koulutus asianomaisella kurssilla tai koulutusjaksolla joudutaan keskeyttämään terveydellisistä tai muista, asevelvollisesta itsestään riippumattomista syistä, on asianomaiselle 5 §:n mukaan määräytynyt pitempi palvelusaika hänen suostumuksellaan lyhennettävä 240 tai 285 päivään siten kuin siitä asetuksella säädetään.

34 §

Asevelvollisen vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa sekä sellaisten asevelvollisten palvelusvelvollisuudesta, jotka uskonnolliseen tai eettiseen vakaumukseen perustuvien vakavien omantunnonsyiden vuoksi on vapautettu tässä laissa säädetystä palveluksesta rauhan aikana ja määrätty hakemuksestaan siviilipalvelukseen, säädetään erikseen.

36 a §

Asevelvollinen, jota uskonnolliseen tai eettiseen vakaumukseen perustuvat vakavat omantunnonsyyt estävät suorittamasta asevelvollisuuttaan aseellisessa palveluksessa ja joka hakee aseettomaan palvelukseen, on hakemuksestaan vapautettava aseellisesta palveluksesta rauhan aikana ja määrättävä aseettomaan palvelukseen. Tällaiseen palvelukseen määrättyä sanotaan tässä laissa aseettomaksi.

36 c §

Hakemus aseettomaan palvelukseen on annettava kutsunnassa kutsuntalautakunnalle taikka toimitettava sotilasläänin komentajalle tai sen joukko-osaston komentajalle, jossa asianomainen palvelee. Hakemukseen tulee sisältyä vakuutus 36 a §:ssä tarkoitettujen omantunnonsyiden olemassaolosta.

36 d §

Päätöksen aseellisesta palveluksesta vapauttamisesta ja aseettomaan palvelukseen määräämisestä tekee kutsuntojen yhteydessä kutsuntalautakunta ja 36 f §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa sotilasläänin komentaja.


36 f §

Jos aseettomassa palveluksessa oleva haluaa siirtyä aseelliseen palvelukseen, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti sen joukko-osaston komentajalle, jossa hän palvelee. Komentaja tekee päätöksen asianomaisen palveluksen jatkamisesta aseellisessa palveluksessa. Jos aseettomaan palvelukseen määrätty ei ole aloittanut palvelustaan, on ilmoitus tehtävä häntä valvovan sotilasläänin komentajalle, jonka tulee päättää asianomaisen palvelukseen määräämisestä.


Jos aseellisessa tai aseettomassa palveluksessa oleva tai sellaiseen palvelukseen määrätty asevelvollinen hakee siviilipalvelukseen, on palveluksessa oleva heti kotiutettava ja palvelukseen määrätyn määräys peruutettava. Siviilipalvelushakemus on toimitettava sotilasläänin esikunnalle.

37 §

Sotilasläänin esikunnan tai kutsuntalautakunnan asevelvollisuusasiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kutsunta-asiain keskuslautakuntaan. Valituskirjelmän saa toimittaa myös sotilasläänin esikunnalle taikka lähimmälle joukko-osastolle, nimismiehelle tai poliisilaitokselle, joiden tulee viipymättä toimittaa se sotilasläänin esikunnalle. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona valittaja sai tiedon päätöksestä.

Sotilasläänin esikunnan on kahdeksan päivän kuluessa sen jälkeen, kun valituskirjelmä on sille tullut, lähetettävä se siihen kuuluvine asiakirjoineen sekä oma lausuntonsa ja asiasta tehty pöytäkirja kutsunta-asiain keskuslautakunnalle.


38 §

Kutsunta-asiain keskuslautakunnalle tehty valitus on käsiteltävä ja ratkaistava kiireellisesti. Asiassa annettu päätös on toimitettava viipymättä sotilasläänin esikunnan välityksellä valittajalle.


42 §

Jollei 27 §:n 3 momentista muuta johdu, voidaan 40 tai 41 §:ssä mainitun rikoksen tehnyt asevelvollinen, joka havaitaan palvelukseen kelpaavaksi, heti toimittaa palvelukseen, niin kuin siitä asetuksella säädetään.

42 a §

Asevelvollisrekisteri koostuu niistä asevelvollisia koskevista tiedoista, joita pääesikunta saa väestörekisterikeskukselta ja muilta 42 c §:ssä tarkoitetuilta viranomaisilta ja joita se siirtää sotilasläänien esikuntien käyttöön ja edelleen joukko-osastoille siirrettäviksi. Rekisteriä täydennetään asevelvollisilta ja viranomaisilta saatavilla tiedoilla kutsunnan toimittamisen yhteydessä, asevelvollisen palveluksen aikana ja valvonnan yhteydessä.

Pääesikunta pitää valtakunnallista asevelvollisrekisteriä kaikista asevelvollisista, sotilasläänin esikunta alueellista asevelvollisrekisteriä sen alueella kirjoilla olevista asevelvollisista sekä joukko-osasto ja sotilaslaitos paikallista asevelvollisrekisteriä sen palveluksessa olevista asevelvollisista.


44 §

Varusmiespalveluksessa tai kertausharjoituksessa olevan asevelvollisen palvelusajaksi ei lueta 16 §:n 2 momentissa tarkoitettua lomaa.

Palvelusajaksi ei myöskään lueta:

1) aikaa, jonka hän on ollut luvattomasti poissa palveluksesta;

2) arestiaikaa siltä osin kuin hän on suorittanut arestirangaistusta yhteensä yli kymmenen vuorokautta;

3) aikaa, jonka hän on ollut pidätettynä tai vangittuna rikoksesta, jos hänelle sen johdosta tuomitaan vankeusrangaistus; eikä

4) yleisessä rangaistuslaitoksessa suoritetun vankeusrangaistuksen taikka samalla kertaa täytäntöönpantavan arestirangaistuksen aikaa.

Jos varusmiehen palvelusaika on keskeytynyt 1 momentin 4 kohdassa mainitusta syystä, on hänet palautettava joukko-osastoonsa hänen päästyään vapaaksi rangaistuslaitoksesta tai ehdonalaiseen vapauteen.

45 §

Ulkomaalainen, joka on otettu Suomen kansalaiseksi, on asevelvollisuuteen nähden samassa asemassa kuin syntyperäinen Suomen kansalainen. Siitä huolimatta, että hän jo on sivuuttanut yleisen kutsuntaiän, tulee hänen kuitenkin saapua kutsuntaan tai sotilasläänin esikunnan määräämään tarkastukseen, jollei hän jo ole täyttänyt tai sinä vuonna täytä 30 vuotta.


Suomen kansalaiseksi otetun ulkomaan kansalaisen, joka on siinä maassa suorittanut asevelvollisen rauhanaikaisen palvelusvelvollisuuden tai osan siitä, voi pääesikunta hakemuksesta kokonaan tai osittain vapauttaa varusmiespalveluksesta rauhan aikana. Samoin edellytyksin voi pääesikunta hakemuksesta kokonaan tai osittain vapauttaa varusmiespalveluksesta rauhan aikana Suomen kansalaisen, jolla on myös toisen valtion kansalaisuus. Pääesikunta voi edellä säädetyistä edellytyksistä riippumatta lisäksi erityisestä syystä hakemuksesta vapauttaa varusmiespalveluksesta rauhan aikana Suomen kansalaisen, jolla on myös toisen valtion kansalaisuus, jos asianomaisen varsinainen asunto ja koti ei ole Suomessa eikä hänellä ole tosiasiallisia siteitä Suomeen. Suomen kansalaisen, jolla on myös toisen valtion kansalaisuus, asevelvollisuudesta on lisäksi voimassa, mitä Suomea velvoittavista kansainvälisistä sopimuksista johtuu.


Edellä 1-3 momentissa tarkoitettu asevelvollinen kuuluu reserviin tai nostoväkeen siten kuin pääesikunta siitä asianomaisen iän, aikaisemman koulutuksen ja muun palveluskelpoisuuden mukaisesti erikseen määrää.

50 §

Ilman joukko-osaston komentajan antamaa lupaa ei asevelvollisuuslain nojalla palveluksessa oleva henkilö saa harjoittaa elinkeinoa tai ammattia tai ottaa toimittaakseen kunnallista taikka muuta julkista tehtävää, jos se edellyttää muun kuin vapaa-ajan käyttämistä tai muutoin voi haitata palvelustehtävien asianmukaista hoitamista.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Ennen tämän lain voimaantuloa palvelukseen astuneille varusmiehille pakottavista henkilökohtaisista syistä myönnettäviin lomiin sovelletaan edelleen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Mitä muualla laissa on säädetty sotilaspiiristä, koskee tämän lain voimaantultua sotilaslääniä, ja mitä on säädetty sotilaspiirin päälliköstä, koskee sotilasläänin komentajaa.

HE 133/92
PuVM 3/92

Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1992

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Puolustusministeri
Elisabeth Rehn

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.