452/1950

Isänmaan ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustukseksi on jokainen Suomen mies asevelvollinen.

Velvollisuudesta muulla tavoin osallistua isänmaan puolustukseen tai sitä avustaa on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.

Asevelvollisuuden suorittamista varten asevelvollinen kuuluu vakinaiseen väkeen, reserviin tai nostoväkeen.

Palvelemaan vakinaisessa väessä astuu rauhan aikana vuosittain yksi ikäluokka, nimittäin ne asevelvolliset, jotka sinä vuonna täyttävät kaksikymmentä vuotta.

Reserviin kuuluvat ne asevelvolliset, jotka suoritettuaan palveluksensa vakinaisessa väessä on reserviin siirretty.

Muut asevelvolliset kuuluvat nostoväkeen.

Ahvenanmaan maakunnan asukasten asevelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.

Yleinen palvelusaika vakinaisessa väessä on kaksisataaneljäkymmentä päivää.

Niiden asevelvollisten palvelusaika, jotka määrätään koulutettaviksi reservin upseereiksi tai aliupseereiksi taikka asetuksella tarkemmin määrättäviin teknillisiin tehtäviin, on kolmesataakolmekymmentä päivää.

Palvelusajan päätyttyä vakinaisessa väessä asevelvollinen kuuluu reserviin sen vuoden loppuun, jona hän täyttää neljäkymmentäviisi vuotta. Reservissä ovat yhtenä vuosiluokkana ne, jotka samana vuonna on siihen siirretty.

Upseeri kuuluu reserviin sen vuoden loppuun, jona hän täyttää kuusikymmentä vuotta.

Reserviin kuuluvat asevelvolliset kutsutaan kertausharjoituksiin, miehistöön kuuluvat yhteensä neljänkymmenen, aliupseeriksi ja teknillisiin tehtäviin koulutetut seitsemänkymmenenviiden ja upseeriksi koulutetut sadan päivän ajaksi. Asevelvollinen, jolla reservissä oloajastaan on jäljellä enintään kymmenen vuotta, voidaan kuitenkin kutsua kertausharjoituksiin enintään puoleksi äsken sanotusta ajasta.

Milloin erityiset olosuhteet vaativat, reserviin kuuluvia asevelvollisia voidaan kutsua myös ylimääräiseen palvelukseen.

Kertausharjoitusten lisäksi voidaan reservissä olevien asevelvollisten sallia suorittaa vapaaehtoisia harjoituksia puolustusvoimissa.

Asevelvollisten yleiset vakinaiseen palvelukseen astumispäivät määrää vuosittain puolustusministeriö.

Asevelvollisen, joka on ilman laillista estettä jäänyt määräpäivänä vakinaiseen palvelukseen saapumatta, on palveltava, sen mukaan kuin puolustusministeriö tarkemmin määrää, enintään kolmekymmentä päivää sen ajan yli, joka hänen muuten olisi pitänyt olla vakinaisessa palveluksessa. Asevelvolliselle, joka muuten on astunut palvelukseen muulloin kuin määräpäivänä, luetaan palvelusaika palvelukseentulopäivästä.

Suomen vesien ulkopuolella olevassa sotaaluksessa palvelevien asevelvollisten kotiin laskeminen lykätään siksi, kun laiva on palannut takaisin Suomen satamaan. Yliaika luetaan asevelvolliselle hyväksi reservissä palveltuna harjoitusaikana.

Asevelvollinen, joka ei ole vakinaisessa palveluksessa eikä kuulu reserviin kuuluu nostoväkeen sen vuoden alusta, jona hän täyttää seitsemäntoista vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää kuusikymmentä vuotta.

Nostoväessä ovat yhtenä ikäluokkana ne asevelvolliset, jotka ovat syntyneet samana vuonna.

Reserviin kuuluvat asevelvolliset voidaan kutsua palvelukseen sotavoiman sekä yleisen että osittaisen liikekannallepanon aikana.

Yleisen liikekannallepanon aikana voidaan nostoväki tai osa siitä kutsua palvelukseen, viisikymmentä vuotta täyttäneet kuitenkin ainoastaan eduskunnan suostumuksella.

Puolustusvoimain tai niiden osan ollessa liikekannalla asevelvolliset jäävät palvelukseen niin pitkäksi ajaksi, kuin tarve vaatii. Niin ikään voidaan muulloinkin, milloin erityiset olosuhteet vaativat, palveluksessa olevien asevelvollisten kotiin laskeminen siirtää toistaiseksi ja pitää heitä palveluksessa säännöllistä palvelusaikaa pitemmän ajan.

Jos kutsunnassa toimitetussa tarkastuksessa havaitaan jossakussa kutsutussa sellainen vaikea ruumiinvika, parantumaton sairaus tai vajaamielisyys, että häntä ei missään oloissa voida käyttää palvelukseen, vapautetaan hänet kokonaan asevelvollisuuden suorittamisesta.

Asevelvollinen, joka ei ole kutsuntaikään tultuaan saavuttanut tarpeellista ruumiin kehitystä tai jota ruumiinvian, sairauden, kivulloisuuden tai heikkouden vuoksi ei voida heti palvelukseen kutsua, määrätään saapumaan uudelleen tarkastettavaksi. Määräys uudelleen tarkastamisesta voidaan yhden tai useamman kerran uudistaa. Tarkastusten väliaika ei saa olla pitempi kuin kolme vuotta. Jos uudelleen tarkastettavaksi määrättyä ei ole viimeistään sinä vuonna, jona hän täyttää kaksikymmentäviisi vuotta, hyväksytty palvelukseen tai kokonaan vapautettu asevelvollisuuden suorittamisesta, vapautetaan hänet toistaiseksi palveluksesta vakinaisessa väessä rauhan aikana, mutta voidaan liikekannallepanon sattuessa kutsua palvelukseen, mikäli hänet silloin toimitetussa uudessa tarkastuksessa havaitaan siihen kykeneväksi.

Vakinaiseen palvelukseen astumisen lykkäystä myönnettäköön siinä järjestyksessä, kuin asetuksella tarkemmin määrätään, rauhan aikana enintään kolmeksi vuodeksi:

Lykkäystä, joka on myönnetty 1 momentin 2 kohdan perusteella, voidaan, jos erinomaisia syitä on, pitentää enintään kolmella vuodella.

Jos kutsunnassa jo ollutta ja vakinaiseen palvelukseen hyväksyttyä tai vakinaiseen palvelukseen jo astunutta asevelvollista muuttuneiden olojen perusteella on pidettävä 2 tai 3 kohdassa tarkoitettuun asevelvolliseen verrattavana, voidaan hänelle, jos hän sitä anoo ja erinomaisia syitä on, myöntää lykkäystä enintään kolmeksi vuodeksi

Tässä pykälässä mainittua lykkäystä älköön myönnettäkö sille, joka ilman laillista estettä on jäänyt kutsuntaan tai määräaikana palvelukseen saapumatta.

Jos vakinaisessa palveluksessa oleva asevelvollinen huomataan pitkähköksi ajaksi palvelukseen kykenemättömäksi, vapautetaan hänet siitä toistaiseksi, kunnes uudessa tarkastuksessa voidaan ratkaista, onko hänen tultava vielä uudelleen tarkastettavaksi vai onko hänet määrättävä jälleen vakinaiseen palvelukseen tai vapautettava kokonaan asevelvollisuudesta. Määräys uudelleen tarkastamisesta voidaan yhden tai useamman kerran uudistaa. Tarkastuksen väliaika ei saa olla pitempi kuin kolme vuotta. Jos uudelleen tarkastettavaksi määrättyä ei ole viimeistään sinä vuonna, jona hän täyttää kaksikymmentäviisi vuotta, voitu määrätä palaamaan vakinaiseen palvelukseen tai kokonaan vapauttaa asevelvollisuudesta, on hänet vapautettava vakinaisesta palveluksesta rauhan aikana.

Jos asevelvollinen, joka on 1 momentin nojalla vapautettu vakinaisesta palveluksesta rauhan aikana, on ollut vähintään kuusi kuukautta vakinaisessa palveluksessa, on hänet siirrettävä reserviin, mutta muussa tapauksessa nostoväkeen.

Asevelvolliselta, joka päällystöltään pyytää terveydentilansa tarkastusta, älköön sitä kiellettäkö.

Asevelvollinen, joka on 13 §:n tai tämän pykälän nojalla määrätty uudelleen tarkastettavaksi, on oikeutettu ilmoittautumaan kutsuntatilaisuudessa tarkastettavaksi jo aikaisemmin kuin sinä vuonna, jona uudelleen tarkastaminen on määrätty tapahtuvaksi. Jollei häntä tällöin hyväksytä vakinaiseen palvelukseen tai kokonaan vapauteta, on hänet määrättävä uudelleen tarkastettavaksi.

Asevelvolliselle, joka palvelusaikanaan on erityisesti kunnostautunut ja kehittynyt hyväksi sotilaaksi, voidaan, mikäli olosuhteet sen sallivat, antaa rauhan aikana vakinaisesta palvelusajasta lomaa enintään kolmekymmentä päivää.

Pakottavista henkilökohtaisista syistä voidaan asevelvollisille myöntää lomaa tarpeen mukaan. Mikäli asevelvollisen koulutus sellaisen loman johdosta kärsisi tuntuvaa haittaa, voidaan hänen palvelusaikaansa pitentää enintään lomaa vastaavalla, ajalla.

Asetuksella säädetään valtion, kunnan ja seurakunnan viran tai toimen haltijain taikka muussa julkisessa tehtävässä olevien asevelvollisten vapauttamisesta reservin kertausharjoituksista ja ylimääräisestä palveluksesta, mikäli sellainen vapauttaminen tärkeän yleisen edun vuoksi harkitaan välttämättömäksi, niin myös liikenne- ja tiedoituslaitosten henkilökunnasta sota-aikaa silmällä pitäen koottuihin joukkoihin kuuluvien asevelvollisten käyttämisestä näiden joukkojen harjoituksiin yleisten reservin kertausharjoitusten sijasta.

Asevelvolliselle, joka ruumiinvian tai sairauden taikka muun laillisen esteen takia ei voi ottaa osaa reservin kertausharjoituksiin, myönnettäköön lykkäystä niistä. Jos ase. velvollista ruumiillisen heikkouden tai hänen saamansa ruumiinvamman tai sairauden vuoksi voidaan liikekannallepanon sattuessa käyttää vain sellaisiin tehtäviin, joiden suorittamista varten reserviharjoituksissa annettava lisäkoulutus ei ole tarpeen, voidaan hänet vapauttaa kertausharjoitusten suorittamisesta. Jos hän on saanut sellaisen ruumiinvian tai taudin, kuin 12 §:ssä tarkoitetaan, vapautettakoon hänet kokonaan asevelvollisuuden suorittamisesta.

Lykkäystä reservin kertausharjoituksista voidaan harkinnan mukaan myöntää myös asevelvolliselle, jolle lykkäys hänen perhe- tai taloudellisten olojensa vuoksi on erittäin tarpeellinen, niin myös asevelvolliselle, joka valmistuu johonkin toimeen tai ammattiin taikka käy koulua tai harjoittaa opintoja ja jonka kehitys tuntuvasti kärsisi, jollei hän saisi lykkäystä.

Merikapteenille, laivurille, höyryaluksen koneenkäyttäjälle, lämmittäjälle ja muulle merimiehelle, joka on laivapalveluksessa Suomen ulkopuolella ja jolle koituisi tuntuma vahinkoa kertausharjoituksiin saapumisesta, niin myös muulle asevelvolliselle, joka toimen tai ammatin vuoksi oleskelee Suomen ulkopuolella, voidaan siksi ajaksi, jonka sanottu este jatkuu, niin ikään myöntää lykkäystä kertausharjoituksista.

Milloin erinomaista syytä on, voidaan myös 19 §:n 2 momentissa tarkoitetuille henkilöille myöntää lykkäystä reservin kertausharjoituksista.

Asetuksella voidaan määrätä toistaiseksi jätettäväksi kutsumatta palvelukseen sodan aikana valtion, kunnan ja seurakunnan niin myös liikenne- ja tiedoituslaitosten palveluksessa olevia henkilöitä, jos se tärkeän yleisen tai sotilaallisen edun vuoksi harkitaan välttämättömäksi.

Liikekannallepanon sattuessa voidaan myös erityisten ammattien harjoittajia ja muita yksityisiä henkilöitä, joiden palvelukseen kutsuminen saattaisi puolustusvoimien varustamisen tai ylläpidon, yleisen talouden tai muita yleisiä etuja vaaranalaisiksi, toistaiseksi vapauttaa siitä

Vapautusanomus ei ole pätevä syy palveluksesta poisjäämiseen.

Kutsunnat toimeenpannaan sotilaspiireittäin.

Tarkastuksen toimittamista varten määrätään tarpeellinen määrä kokoontumispaikkoja kuhunkin sotilaspiiriin. Tarpeen vaatiessa asianomainen kunta on velvollinen sotilaspiirin esikunnan pyynnöstä kohtuullista korvausta vastaan hankkimaan sopivan huoneiston tarkastuksen toimittamista varten.

Kussakin sotilaspiirissä käsittelee asevelvollisuusasioita sotilaspiirin esikunta.

Kutsunnat sotilaspiirin alueella toimittaa kutsuntalautakunta, johon kuuluu sotilaspiirin päällikkö tai joku muu siihen määrätty upseeri puheenjohtajana ja jäseninä sotilaspiirin kutsunta-asiain sihteeri sekä yksi edustaja kustakin kunnasta, jonka kutsuntatoimitus käsittää. Viimeksi mainitun jäsenen, jolla on äänivalta ainoastaan omaan kuntaansa kuuluvia asevelvollisia koskevissa asioissa, valitsee kunnallishallitus. Lisäksi valitsee sanottu viranomainen yhden varamiehen, joka astuu valitun jäsenen sijaan, milloin tälle sattuu este.

Tarkemmat määräykset kutsunta viranomaisista ja niiden tehtävistä annetaan asetuksella.

Asevelvolliset kutsutaan tarkastukseen vuosittain puolustusministeriön määrääminä aikoina syyskuun 1 päivän ja marraskuun 1 päivän välillä.

Kutsunnan alaisia ovat:

Määrättynä aikana pitää jokaisen kutsutun itse saapua kokoontumispainkaan, jollei hänellä ole laillista estettä eikä hän sen tähden ole asettanut asiamiestä puolestaan. Este on kutsuntatilaisuudessa asianmukaisesti toteennäytettävä; jos se on yleisesti tunnettu, olkoon pätevä, vaikkei sitä erikseen näytetä toteen.

Asiamiehen saa asettaa myös se,

Milloin sotilaspiirin esikunta pitää sen tarpeellisena, olkoon kuitenkin edellä 2 momentin 2 kohdassa mainittu kutsuttu velvollinen saapumaan sotilaspiirin esikunnan määräämään jälkitarkastukseen. Jos sellainen ruumiin vika, tauti tai vajaamielisyys, kuin sanotussa kohdassa tarkoitetaan, on yleisesti tunnettu, voidaan kutsuttu asevelvollisuudesta vapauttaa, vaikkei häntä asiamies edusta ja vaikkei lääkärintodistusta ole esitetty.

Asevelvollisten tarkastus toimitetaan sotilaspiirin esikunnan laatiman kutsuntaluettelon mukaan, jota varten asianomaisten väestörekisteri- ja muiden viranomaisten tulee hyvissä ajoin antaa tarpeelliset tiedot, sen mukaan kuin siitä asetuksella säädetään.

Tarkastuksessa kutsuntalautakuntaa avustaa siihen määrätty lääkäri tai tarpeen vaatiessa kaksi lääkäriä. Lääkärin antama lausunto tarkastuksesta ei ole kutsuntalautakuntaa sitova.

Tarkastustilaisuudessa on kustakin tarkastetusta merkittävä luetteloon tarkastuksen tulos ja sen perusteet sekä annettava hänelle todistus siitä, mitä hänestä on päätetty.

Kutsunnassa hyväksytyt asevelvolliset määrätään astumaan palvelukseen kutsuntaa seuraavan kalenterivuoden aikana sitä varten vahvistettuina yleisinä vakinaiseen palvelukseen astumispäivinä, ja kullekin asevelvolliselle on hyvissä ajoin paikallisten valvontaviranomaisten välityksellä toimitettava asiasta ilmoitus. Laillisen esteen takia määräaikana saapumatta jääneen tai lykkäystä saaneen asevelvollisen tulee astua palvelukseen esteen lakkaamista tai lykkäysajan päättymistä lähinnä seuraavana yleisenä vakinaiseen palvelukseen astumispäivänä, jollei häntä ole heti sanottujen syiden poistuttua määrätty saapumaan palvelukseen.

Asevelvollinen, joka on tuomittu menettämään kansalaisluottamuksensa tai todistajaksi kelpaamattomaksi, astuu, jollei häntä määrätä maanpuolustuksen etua tarkoittavaan työhön, palvelukseen sen jälkeen, kun mainitun rangaistusseuraamuksen aika on päättynyt.

Asevelvollista, joka ei ole astunut palvelukseen ennen kuin on täyttänyt kolmekymmentä vuotta, älköön sen jälkeen enää siihen velvoitettako.

sitten kuin ne, joiden on astuttava vakinaiseen palvelukseen, ovat saapuneet siihen joukko-osastoon, johon heidät on määrätty, joukko-osaston päällikkö vannottakoon heillä säädetyn sotilasvalan. Joka omantunnonsyiden vuoksi ei voi valaa vannoa, antakoon sitä vastaavan juhlallisen vakuutuksen.

Joka on pidätettynä tai tutkintovankina tahi kärsii vapausrangaistusta, tarkastetaan ja kutsutaan palvelukseen heti, kun sanottua estettä ei enää ole.

Vakinaiseen palvelukseen hyväksytty asevelvollinen, joka ennen palvelukseen astumistaan on saanut 12 tai 13 §:ssä tarkoitettua laatua olevan ruumiinvian tai sairauden, anokoon sotilaspiirin esikunnalta toistaiseksi vapautusta velvollisuudesta saapua palvelukseen. Jos anomukseen on myönnytty, tulee asevelvollisen saapua tarkastettavaksi lähinnä seuraavaan kutsun, taan tai sotilaspiirin esikunnan määräämään erityiseen tarkastukseen. Jollei häntä tällöin määrätä astumaan palvelukseen tai kokonaan vapauteta asevelvollisuudesta, menetellään häneen nähden 15 §:ssä säädetyllä tavalla.

Vapautusanomus ei ole pätevä syy palveluksesta poisjäämiseen.

Jos seitsemäntoista vuotta täyttänyt asevelvollinen haluaa vapaaehtoisena astua vakinaiseen palvelukseen, antakoon siitä hakemuksen asianomaiselle sotilaspiirin esikunnalle ennen sen vuoden elokuun 1 päivää, jona hän täyttää yhdeksäntoista vuotta, ja liittäköön hakemukseen:

Vapaaehtoiseksi pääsemisen ehtona pidettäköön, että vapaaehtoisten lukumäärä ei ylitä sille määrättyä rajaa ja että, milloin pyrkijä on halunnut päästä palvelukseen määrättyyn joukko-osastoon, hän on sovelias siinä palvelemaan.

Vapaaehtoinen pidetään kaikin puolin niiden vertaisena, jotka kutsunnan perusteella ovat tulleet vakinaiseen palvelukseen.

Asevelvollinen, joka palveluksessa on osoittanut taipumusta ja sopivaisuutta upseerin tehtäviin ja jolla harkitaan olevan tarpeelliset tiedot, voidaan määrätä koulutettavaksi upseeriksi reserviin.

Asevelvollinen, jolla on edellytyksiä alipäällystön tehtäviin, voidaan määrätä koulutettavaksi aliupseeriksi reserviin.

Asevelvollinen, joka havaitaan sopivaksi teknillisiin tehtäviin, voidaan määrätä sellaiseen tehtävään koulutettavaksi.

Määräys upseeriksi, aliupseeriksi tai teknilliseen tehtävään kouluttamisesta on asevelvolliselle ilmoitettava viimeistään kolme kuukautta ennen, kuin hänen palvelusaikansa 5 §:n nojalla muuten olisi päättyvä.

Sellaisten asevelvollisten käyttämisestä työpalvelukseen, joita omantunnonsyyt estävät suorittamasta sotapalvelusta, on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.

Milloin asevelvollinen on syytteessä rikoksesta, josta voi seurata kansalaisluottamuksen menettäminen tai todistajaksi kelpaamattomaksi julistaminen, tai hänet on tuomittu sanottuun rangaistusseuraamukseen, älköön häntä sinä aikana, jona syyte on vireillä tai rangaistusseuraamus kestää, käytettäkö vakinaisessa palveluksessa tai reservin harjoituksissa. Näiden sijasta voidaan hänet määrätä maanpuolustuksen etua välittömästi tai välillisesti tarkoittavaan työhön.

Puolustusvoimain ollessa liikekannalle pantuina taikka sodan tai sen uhan aikana voidaan kuitenkin, sen mukaan kuin siihen katsotaan syytä olevan, 1 momentissa tarkoitettu asevelvollinen määrätä vakinaiseen palvelukseen tai reservin harjoituksiin.

Jollei asevelvollinen tahdo täyttää hänelle asevelvollisena tulevia velvollisuuksia, voidaan hänet määrätä palvelemaan muista joukoista erillään ja pitää palveluksessa enintään yhdeksänkymmentä päivää yli sen ajan, jonka hänen muuten olisi pitänyt palvella vakinaisessa väessä. Tänä tai sinä aikana, jona hänen tulisi ottaa osaa reservin kertausharjoituksiin tai ylimääräiseen palvelukseen, niin myös liikekannallepanon tapahduttua, voidaan häntä käyttää maanpuolustuksen etua välittömästi tai välillisesti tarkoittavaan työhön.

Sotilaspiirin esikunnan tai kutsuntalautakunnan toimenpiteeseen saadaan hakea muutosta kutsunta-asiain keskuslautakunnalle osoitetulla valituskirjalla, joka on valittajan itsensä tai hänen valtuuttamansa asiamiehen annettava sotilaspiirin esikunnalle taikka, sotilaspiirin esikunnalle viipymättä toimitettavaksi, lähimmälle nimismiehelle, maistraatille tai asianomaiselle päällikölle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, jona valittaja sai tiedon päätöksestä. Jos valitus koskee kutsuntatilaisuudessa tehtyä päätöstä, lasketaan valituksen tekemisen aika siitä päivästä, jolloin kutsunta on päättynyt siinä kunnassa, johon valittaja kuuluu.

Sotilaspiirin esikunta on velvollinen kahdeksan päivän kuluessa sen jälkeen, kun valituskirja on sille tullut, lähettämään sen ynnä siihen kuuluvat asiakirjat sekä oman lausuntonsa ja asiasta tehdyn pöytäkirjan kutsunta-asiain keskuslautakunnalle.

Päätöksestä, joka koskee asevelvollisen kelpoisuutta palvelukseen, älköön valitettako.

Vakinaiseen palvelukseen kutsumista koskeva päätös pannaan täytäntöön valituksesta huolimatta.

Kutsunta-asiain keskuslautakunnalle tehty valitus on kiireellisesti käsiteltävä ja ratkaistava sekä siitä annettu päätös viivyttelemättä sotilaspiirin esikunnan välityksellä valittajalle toimitettava.

Keskuslautakunnan päätös on lopullinen.

Joka seitsemäntoista vuotta täytettyään ja ennen kuin hän on asevelvollisuutensa vakinaisessa väessä suorittanut tai siitä vapautettu, luvattomasti lähtee maasta, rangaistaan vähintään viidelläkymmenellä ja enintään kahdellasadalla päiväsakolla tai vähintään kolmen kuukauden ja enintään yhden vuoden vankeudella; kutsuttakoon hänet myös vakinaiseen palvelukseen, jos hänet katsotaan siihen kelpaavaksi eikä hän ole täyttänyt kolmeakymmentä vuotta.

Asevelvollinen, joka ilman laillista estettä jää kutsuntaan saapumatta eikä myöskään ole, milloin se 24 §:n mukaan on sallittu, asettanut asiamiestä puolestaan taikka lähetystön tai konsulinviraston välityksellä lähettänyt todistusta palvelukseen kelpaavaisuudestaan tai kelpaamattomuudestaan, rangaistakoon vähintään viidellä ja enintään sadalla päiväsakolla tai enintään yhden vuoden vankeudella. sama olkoon laki siitä, joka lähtee pois toimituspaikasta, ennen kuin on saanut 26 §:ssä mainitun todistuksen, tai joka ei saavu määrättynä aikana erityiseen tarkastukseen.

Joka menettelee petollisesti päästäksensä asevelvollisuudesta tai saadaksensa sen suorittamisesta helpotusta, rangaistakoon vähintään kahden kuukauden ja enintään kahden vuoden vankeudella. Sama olkoon rangaistus sille, joka, välttääkseen asevelvollisuuden suorittamista, itse tai toisen avulla silpoo jäseniänsä, haavoittaa itseänsä tai muulla tavoin vahingoittaa terveyttänsä. Jos hän on tullut palvelukseen kelpaamattomaksi, olkoon rangaistus vähintään yksi vuosi kuritushuonetta.

Milloin 40 ja 41 §:ssä tarkoitettu asevelvollinen havaitaan palvelukseen kelpaavaksi, hänen on, jollei rikos ole tapahtunut erittäin lieventävien asiainhaarojen vallitessa, palveltava kuusikymmentä päivää yli sen ajan, joka hänen muuten olisi pitänyt olla vakinaisessa palveluksessa.

Asevelvolliselle tuomitun sakkorangaistuksen täytäntöönpanoa varten muuntorangaistuksena älköön hänen palvelustaan vakinaisessa väessä tai reservin harjoituksissa keskeytettäkö.

Jos asevelvollisen palvelus vakinaisessa väessä tai reservin kertausharjoituksissa on hänelle tuomitun kuritus- tai vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon johdosta keskeytynyt, ei sitä aikaa, jonka asevelvollinen sen takia on ollut poissa palveluksesta, lueta palvelusajaksi. Palvelusajaksi älköön myöskään luettako sitä aikaa, jonka asevelvollinen rikoksesta epäiltynä tai syytteen alaisena on ollut pidätettynä tai vangittuna, jos hänet sen johdosta on tuomittu rangaistukseen, älköönkä sitä aikaa, jonka asevelvollinen luvattomasti on ollut poissa palveluksesta.

Jos asevelvollisen palvelus vakinaisessa väessä on keskeytynyt arestirangaistuksen täytäntöönpanon johdosta, ei sitä aikaa, jonka hän sen takia on ollut poissa palveluksesta, lueta palvelusajaksi, paitsi milloin poissaolo ei ole kestänyt yhteensä neljäätoista päivää pitempää aikaa.

Ulkomaalainen, joka on otettu Suomen kansalaiseksi, on asevelvollisuuteen nähden samassa asemassa kuin syntyperäinen Suomen kansalainen. Siitä huolimatta, että hän jo on sivuuttanut yleisen kutsuntaiän, tulee hänen kuitenkin saapua kutsuntaan tai sotilaspiirin esikunnan määräämään tarkastukseen, jollei hän jo ole tullut tahi sinä vuonna tule kolmenkymmenen vuoden ikään.

Henkilön, jolla ei ole kansalaisoikeutta missään valtiossa, mutta joka vakituisesti asuu Suomessa, voi lääninhallitus julistaa asevelvolliseksi, ja hän on sen jälkeen kutsunnan alainen, niinkuin 1 momentissa on säädetty.

Vastavuoroisuuden perusteella voidaan Suomen kansalaiseksi otettu ulkomaan kansalainen, joka siinä maassa on rauhanaikaisen palvelusvelvollisuutensa täyttänyt, vapauttaa palvelemasta vakinaisessa väessä rauhan aikana. samoin voidaan asevelvollinen Suomen mies, jolla on myös vieraan maan kansalaisuus ja joka ei vakinaisesti asu Suomessa, vapauttaa kokonaan tai Osaksi asevelvollisuudesta.

Ahvenanmaan maakunnan asukas, joka on ollut vapautettu yleisestä asevelvollisuudesta ja joka on muuttanut vakituisesti asumaan muualle Suomeen, on sen jälkeen tämän lain säännösten alainen, ja olkoon velvollinen saapumaan kutsuntaan, jollei hän jo ole tullut tai kutsuntavuonna tule kolmenkymmenen vuoden ikään eikä sitä ennen ole suorittanut Ahvenanmaan asukkaita varten erikseen säädettyä palvelusvelvollisuutta.

Kutsuntojen toimeenpanemisesta niitä Ahvenanmaan maakunnan asukkaita varten, jotka eivät ole vapautetut yleisestä asevelvollisuudesta, voidaan asetuksella antaa tämän lain säännöksistä poikkeavia määräyksiä.

Asevelvollisia voidaan tarpeen mukaan käyttää sellaisiin maanpuolustusta edistäviin tehtäviin, jotka eivät puolustusvoimille varsinaisesti kuulu.

Palvelukseen kutsutun virka- tai työsuhdetta älköön työnantaja palveluksen takia katkaisko, paitsi asetuksella tarkemmin säädettavissä tapauksissa.

Vakinaiseen palvelukseen kutsutun asevelvollisen omaisille annetaan valtion varoista avustusta, sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty. Reservin kertausharjoituksiin, ylimääräiseen palvelukseen tai palvelukseen sodan aikana kutsutulle asevelvolliselle tai hänen omaisilleen maksetaan palkkausta siten, kuin siitä erikseen on määrätty.

Työnantaja, joka rikkoo 1 momentin säännöksiä vastaan, rangaistakoon sakolla ja olkoon velvollinen asevelvolliselle korvaamaan vahingon. Välipuhe, joka tarkoittaa asevelvolliselle 1 momentin mukaan kuuluvien oikeuksien rajoittamista tai poistamista, olkoon mitätön.

Asetuksella säädetään, missä puolustuslaitoksen tai siihen liittyvien muiden laitosten viroissa tai toimissa tapahtuva palvelus on katsottava palveluksen veroiseksi vakinaisessa väessä, niin myös sellaisista viroista tai toimista eronneiden siirtymisestä ja kuulumisesta reserviin.

Ilman asianomaista lupaa älköön vakinaisessa väessä palveleva henkilö harjoittako elinkeinoa tai ammattia tahi ottako toimittaakseen kunnallista taikka muuta julkista tehtävää.

Matkakorvauksen kunnallishallituksen valitsemille, 21 §:n 2 momentissa mainituille henkilöille sekä muut kutsuntain toimittamisesta johtuvat kustannukset suorittaa valtio.

Tarkemmat määräykset, jotka ovat tarpeen tätä lakia sovellettaessa, sekä määräykset reserviin tai nostoväkeen kuuluvien asevelvollisten valvonnasta ja valvontamääräysten laiminlyönnin rankaisemisesta samoin kuin asevelvollisten tarkastuksesta liikekannallepanon sattuessa annetaan asetuksella.

Hallinnollisessa järjestyksessä määrätään niin ikään puolustusvoimien kokoonpano ja jako eri aselajeihin, niiden varustaminen ja ylläpitäminen sekä sijoitus, huomioon ottaen, että joukko-osastot, sikäli kuin sotilaalliset näkökohdat sen sallivat, sijoitetaan paikkakunnille, joissa väestöllä on sama kieli kuin joukko-osaston asevelvollisten äidinkieli tai joissa väestö on kaksikielinen.

Asevelvollisten opetuskielestä ja sotaväen komennuskielestä sekä asevelvollisen joukkoosastoon määräämisestä hänen äidinkielensä perusteella on säädetty hallitusmuodossa.

Tämä laki kumoaa 30 päivänä kesäkuuta 1932 annetun asevelvollisuuslain (219/32) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä asevelvollisuuslain soveltamisesta rauhansopimuksen sotilaallisten määräysten toimeenpanemiseksi 12 päivänä maaliskuuta 1948 annetun lain (212/48).