1169/1988

Annettu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1988

Laki asevelvollisuuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun asevelvollisuuslain (452/50) 14§:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 21 päivänä toukokuuta 1971 annetussa laissa (387/71),

muutetaan 3§:n 1 momentti, 5§, 8§:n 1 momentti, 15§:n 1 momentti, 16§:n 1 momentti, 18§:n 2 momentti, 23§:n 1 momentti ja 2 momentin 1 kohta, 27§, 6 luvun otsikko, 31§, 33§:n 3 ja 4 momentti, 37§:n 4 momentti sekä 45§:n 3 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 15§:n 1 momentti mainitussa 21 päivänä toukokuuta 1971 annetussa laissa, 16§:n 1 momentti 6 päivänä huhtikuuta 1966 annetussa laissa (221/66) ja 27§ muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 14 päivänä tammikuuta 1972 annetulla lailla (25/72), sekä

lisätään lakiin uusi 5 a§, 23§:ään uusi 3 momentti sekä lakiin uusi 50 a-50 c§ seuraavasti:

3 §

Varusmiespalvelukseen vakinaisessa väessä (varusmiespalvelus) rauhan aikana astuu vuosittain erikseen annettavan palvelukseenastumismääräyksen perusteella asevelvollisia niistä ikäluokista, jotka sinä vuonna täyttävät 19 tai 20 vuotta.


5 §

Varusmiespalvelusaika on vähintään 240 päivää. Niiden asevelvollisten palvelusaika, jotka määrätään koulutettaviksi asetuksella tarkemmin säädettäviin miehistön erityistaitoa vaativiin tehtäviin, on 285 päivää. Upseereiksi, aliupseereiksi ja asetuksella tarkemmin säädettäviin miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavien asevelvollisten palvelusaika on 330 päivää.

5 a §

Palveluksen tarkoituksenmukaista järjestämistä varten asevelvollisen tulee olla paikalla silloin, kun häntä ei ole sairauden, loman tai muun syyn vuoksi erikseen vapautettu palvelustehtävistä.

Asevelvollisella on oikeus lepoa ja virkistystä varten tarpeelliseen vapaa-aikaan.

8 §

Asevelvollisten yleiset varusmiespalvelukseen astumispäivät määrää puolustusministeriö.


15 §

Jos varusmiespalveluksessa oleva asevelvollinen todetaan pitkähköksi ajaksi palvelukseen kykenemättömäksi, on hänet vapautettava palveluksesta toistaiseksi. Uudessa tarkastuksessa on ratkaistava, onko hänet määrättävä jälleen varusmiespalvelukseen, vapautettava varusmiespalveluksesta rauhan aikana, vapautettava kokonaan asevelvollisuudesta tai onko hänet määrättävä saapumaan uudelleen tarkastettavaksi. Määräys uudelleen tarkastamisesta voidaan uudistaa yhden tai useamman kerran.


16 §

Asevelvollisella on oikeus 5§:ssä säädetyn varusmiespalveluajan pituuden mukaisesti määräytyvään 14, 15 tai 16 päivän henkilökohtaiseen lomaan, joka myönnetään ilman erikseen esitettävää syytä, sekä lisäksi oman lapsen syntymän yhteydessä pidettävään 6 päivän isyysvapaaseen. Jos hän on palvelusaikanaan erityisesti kunnostautunut, hänelle voidaan, mikäli olosuhteet sen sallivat, antaa kuntoisuuslomaa yhteensä enintään 30 päivää.


18 §

Lykkäystä reservin kertausharjoituksista voidaan myöntää myös asevelvolliselle, jolle lykkäys hänen perhe- tai taloudellisten olojensa taikka ammatin tai elinkeinon harjoittamiseen liittyvien syiden vuoksi on erittäin tarpeellinen, ja asevelvolliselle, joka valmistuu johonkin toimeen tai ammattiin taikka käy koulua tai harjoittaa opintoja ja jonka kehitys tuntuvasti kärsisi, jollei hän saisi lykkäystä, sekä erityisestä syystä asevelvolliselle, jonka osallistuminen kertausharjoituksiin aiheuttaisi hänen työnantajansa toiminnalle olennaista haittaa tai vahinkoa.


23 §

Asevelvollisten kutsunnat järjestetään vuosittain syyskuun 1 päivän ja joulukuun 1 päivän välisenä aikana. Kutsunnanalainen on velvollinen saapumaan ensisijaisesti sen sotilaspiirin kutsuntaan, jonka valvontaan hän kuuluu.

Kutsunnanalaisia ovat:

1) kaikki miespuoliset kansalaiset, jotka sinä kutsuntavuonna täyttävät 18 vuotta;


Jollei asetuksella toisin säädetä, ovat 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetut kutsunnanalaiset, ulkomailla asuvia tai työnsä vuoksi oleskelevia lukuun ottamatta, velvollisia osallistumaan ennakolta järjestettävään terveystarkastukseen.

27 §

Kutsunnassa tai sotilaspiirin esikunnan määräämässä tarkastuksessa palvelukseen hyväksytyt asevelvolliset määrätään astumaan palvelukseen kutsuntaa seuraavien kahden kalenterivuoden yleisinä varusmiespalvelukseen astumispäivinä. Kullekin asevelvolliselle on annettava tai muulla tavoin todisteellisesti toimitettava palvelukseenastumismääräys hyvissä ajoin ennen palvelukseenastumispäivää. Kun sotilaspiirin esikunnan määräämä tarkastus toimitetaan kutsuntojen jälkeen, voidaan tällaisessa tarkastuksessa hyväksytty asevelvollinen määrätä astumaan palvelukseen heti tai tarkastusta seuraavana yleisenä varusmiespalvelukseen astumispäivänä. Sama koskee lykkäystä saaneen asevelvollisen palvelukseen määräämistä lykkäysajan päätyttyä.

Laillisen esteen takia määräaikana varusmiespalvelukseen saapumatta jääneen asevelvollisen on astuttava palvelukseen heti esteen lakattua, jollei sotilaspiirin esikunta ole määrännyt hänelle muuta palvelukseenastumisaikaa.

Velvollisuus suorittaa varusmiespalvelusta rauhan aikana päättyy sen vuoden lopussa, jona asevelvollinen täyttää 30 vuotta.

6 luku

Vapaaehtoiset ja upseereiksi tai aliupseereiksi taikka erityisiin tehtäviin koulutettavat

31 §

Jos 17 vuotta täyttänyt asevelvollinen haluaa astua vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen, hänen on toimitettava sitä koskeva kirjallinen hakemuksensa asianomaisen sotilaspiirin esikunnalle puolustusministeriön määräämänä aikana viimeistään sinä vuonna, jona hän täyttää 18 vuotta.

33 §

Asevelvollinen, joka havaitaan sopivaksi muuhun 5§:ssä tarkoitettuun pitempää palvelusaikaa edellyttävään tehtävään, voidaan määrätä koulutettavaksi sellaiseen tehtävään.

Edellä 1-3 momentissa tarkoitettu määräys on ilmoitettava asianomaiselle asevelvolliselle viimeistään kolme kuukautta ennen kuin hänen palvelusaikansa 5§:n nojalla muuten päättyisi.

37 §

Palvelukseen kutsumista koskeva päätös pannaan täytäntöön valituksesta huolimatta.

45 §

Suomen kansalaiseksi otetun ulkomaan kansalaisen, joka on siinä maassa kokonaan tai osittain suorittanut asevelvollisen rauhanaikaisen palvelusvelvollisuuden, voi pääesikunta hakemuksesta kokonaan tai osittain vapauttaa varusmiespalveluksesta rauhan aikana siten kuin siitä asetuksella tarkemmin säädetään. Samoin edellytyksin voi pääesikunta hakemuksesta kokonaan tai osittain vapauttaa varusmiespalveluksesta rauhan aikana Suomen kansalaisen, jolla on myös toisen valtion kansalaisuus. Puolustusministeriö voi erityisestä syystä hakemuksesta vapauttaa varusmiespalveluksesta rauhan aikana Suomen kansalaisen, jolla on myös toisen valtion kansalaisuus ja jonka varsinainen asunto ja koti ei ole Suomessa.

50 a §

Asevelvolliselle on myönnettävä lupa poliittisten luottamustointen hoitamiseen ja lupa osallistua alustuksia tai esitelmiä pitämällä taikka puoluepoliittisista asioista mielipiteitä lausumalla puolueen tai puoluepoliittista toimintaa harjoittavan tai sitä tukevan yhdistyksen julkiseen tilaisuuteen tai muuhun kokoukseen, jos tehtävien hoitaminen ja osallistuminen voi tapahtua asianomaisen vapaa-aikana ja haittaamatta hänen palvelustehtäviensä suorittamista. Muutoin voidaan lupa myöntää, jos siihen on erityinen syy.

Varusmiespalvelusta suorittavalle asevelvolliselle on 1 momentissa säädetyin edellytyksin myönnettävä myös lupa osallistua palvelusolosuhteittensa kehittämistä edistävään toimintaan.

50 b §

Tämän lain nojalla palvelustaan suorittavalla asevelvollisella on oikeus maksuttomaan majoitukseen, muonitukseen, vaatetukseen, terveydenhuoltoon sekä muuhun ylläpitoon samoin kuin taloudellisiin ja sosiaalisiin etuuksiin siten kuin niistä erikseen säädetään tai määrätään. Palvelukseensa liittyvissä oikeus- ja sosiaaliturvaa koskevissa asioissa asevelvollisella on oikeus tarvittaessa saada asiantuntevaa apua.

50 c §

Tähän lakiin perustuvaa palvelusvelvollisuutta täytäntöön pantaessa ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa toisiin nähden eri asemaan rodun, syntyperän, kielen, uskonnon, poliittisen tai muun mielipiteen taikka muun näihin verrattavan syyn vuoksi.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.

Tämän lain 5§:n sekä 33§:n 3 ja 4 momentin säännöksiä sovelletaan niihin asevelvollisiin, jotka astuvat palvelukseen 1 päivänä tammikuuta 1990 tai sen jälkeen. Vuoden 1989 aikana palvelukseen astuvien asevelvollisten palvelusaika määräytyy tämän lain voimaan tullessa voimassa olevien säännösten mukaisesti.

Sen estämättä, mitä 23§:n 2 momentin 1 kohdassa säädetään, ovat kutsunnanalaisia vuonna 1989 myös ne miespuoliset kansalaiset, jotka vuonna 1989 täyttävät 19 vuotta. Heistä palvelukseen hyväksytyt määrätään astumaan palvelukseen vuoden 1990 yleisinä varusmiespalvelukseen astumispäivinä.

Hallituksen esitys 76/88
Puolustusasiainvaliok. miet. 6/88
Suuren valiok. miet. 197/88

Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1988

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Ministeri
Ole Norrback

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.