349/1987

Annettu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1987

Laki säätiölain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 5 päivänä huhtikuuta 1930 annetun säätiölain (109/30) 5§:n 2 momentti, 20, 24, 24 a ja 26§,

näistä 5§:n 2 momentti ja 24 a§ sellaisina kuin ne ovat 13 päivänä heinäkuuta 1964 annetussa laissa (400/64),

muutetaan 3§, 4§:n 1 ja 4 momentti, 5§:n 3 momentti, 6§:n 1 ja 2 momentti, 7§:n 1 momentti, 9, 10 ja 11§, 12§:n 2, 3 ja 4 momentti, 13§:n 2 ja 3 momentti, 14§, 4 luvun otsikko, 17§:n 2 momentti, 18, 19, 22 ja 25§ sekä 27§:n 1 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 3§, 4§:n 1 ja 4 momentti, 5§:n 3 momentti, 6§:n 1 ja 2 momentti, 9 ja 10§, 12§:n 2, 3 ja 4 momentti, 13§:n 2 ja 3 momentti, 14§, 17§:n 2 momentti sekä 18, 19 ja 22§ mainitussa 13 päivänä heinäkuuta 1964 annetussa laissa, 7§:n 1 momentti 4 päivänä kesäkuuta 1982 annetussa laissa (411/82) sekä 11§ muutettuna mainitulla 13 päivänä heinäkuuta 1964 annetulla lailla ja 10 päivänä elokuuta 1973 annetulla lailla (659/73), sekä

lisätään lakiin uusi 3 a, 10 a, 10 b, 12 a, 17 a, 17 b ja 17 c§, 6§:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 13 päivänä heinäkuuta 1964 ja 4 päivänä kesäkuuta 1982 annetuilla laeilla, uusi 3, 4 ja 7 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 5 ja 6 momentiksi, 12§:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 13 päivänä heinäkuuta 1964 annetussa laissa, uusi 4 momentti, jolloin muutettu 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, sekä 17§:ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:

Säätiön perustamismääräyksessä on mainittava säätiön tarkoitus ja sille tuleva omaisuus. Säädekirja on päivättävä, säätäjän allekirjoitettava sekä kahden henkilön oikeaksi todistettava. Mikäli säätäjä ei itse pidä huolta perustamistoimista, hänen tulee määrätä, kenen niistä on huolehdittava.

Säädekirjaan sisältyvän säätiön perustamismääräyksen säätäjä voi peruuttaa ennen säätiön rekisteröimistä. Jos säätäjä haluaa peruuttaa perustamismääräyksen sen jälkeen, kun säätiön perustamislupaa koskeva hakemus on tehty oikeusministeriölle, on säätäjän toimitettava ministeriölle kirjallinen, kahden henkilön oikeaksi todistama peruutusilmoitus.

3 a§

Jos säätiön perustamisesta on määrätty testamentissa, tulee sen, jolla on kuolinpesä hallussaan, kolmen kuukauden kuluessa saatuaan testamentin sisällöstä tiedon ilmoittaa siitä sen paikkakunnan tuomioistuimelle, missä säätäjän kotipaikka on viimeksi ollut, tai jollei hän ole asunut Suomessa, Helsingin raastuvanoikeudelle. Testamentista tuomioistuimen on ilmoitettava oikeusministeriölle.

Kun tuomioistuin on saanut tiedon 1 momentissa tarkoitetusta testamentista, sen tulee viivytyksettä selvittää, suostuuko testamentissa säätiön perustamisesta huolehtimaan määrätty henkilö tehtävään. Jollei suostumusta saada tai jos tehtävään määrätty ei ole siihen sovelias, tulee tuomioistuimen määrätä siihen yksi tai useampia henkilöitä. Samoin on meneteltävä, jos säätäjä ei ole määrännyt tehtävään ketään tai tehtävä on muusta syystä avoin. Tuomioistuimen on ilmoitettava antamastaan määräyksestä oikeusministeriölle. Mitä perintökaaressa (40/65) on säädetty pesänselvittäjän vapauttamisesta toimestaan, on vastaavasti sovellettava tällaiseen henkilöön.

Aika, jonka kuluessa testamentti on säätiön hyväksi valvottava, on luettava siitä päivästä, jona se tai joku niistä, joiden tulee pitää huolta säätiön perustamisesta, on saanut testamentista tiedon.

Jollei testamentissa perustettavaksi määrätylle säätiölle ole haettu perustamislupaa kohtuullisessa ajassa sen jälkeen, kun oikeusministeriö on saanut 1 tai 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, ministeriön on ilmoitettava asiasta asianomaiselle tuomioistuimelle.

Säätiön säännöissä on mainittava:

1) säätiön nimi, johon tulee sisältyä sana "säätiö" ja jonka tulee selvästi erota säätiörekisteriin ennen merkittyjen säätiöiden nimistä;

2) se kunta, jota on pidettävä säätiön kotipaikkana;

3) säätiön tarkoitus ja miten se on toteutettava;

4) säätiölle tuleva omaisuus ja sen hoitamistapa;

5) säätiön hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien lukumäärä, asettamistapa ja toimikausi;

6) säätiön nimen kirjoittamisesta;

7) milloin tilinpäätös on tehtävä sekä tilejä ja hallintoa tarkastettava; sekä

8) miten päätös säätiön sääntöjen muuttamisesta ja säätiön lakkauttamisesta on tehtävä.


Jos säätäjä on kuollut tai häneltä ei muuten voida saada ohjetta, saadaan sääntöjä laadittaessa poiketa säätäjän määräyksistä, mikäli ne ovat lain tai hyvien tapojen vastaisia taikka mikäli määräyksiä noudatettaessa säännöt tulisivat sellaisiksi, että ne olisi 17§:n mukaan muutettava. Jos sääntöjä ei voida laatia säätiön tarkoitusta olennaisesti muuttamatta, raukeaa säätiön perustaminen.


Perustamislupa on annettava, jos säätiön tarkoitus on hyödyllinen, ja säännöt vahvistettava, jos ne on laadittu tämän lain säännösten mukaisesti eikä niiden sisältö ole vastoin lakia tai hyviä tapoja. Perustamislupaa älköön kuitenkaan annettako, jos säätiön tarkoituksena sen sääntöjen mukaan on liiketoiminnan harjoittaminen tai jos sen pääasiallisena tarkoituksena ilmeisesti on välittömän taloudellisen edun hankkiminen säätäjälle tahi säätiön toimihenkilölle, taikka milloin säätiön perustaminen olisi sääntöperinnöstä voimassa olevien säännösten kiertämistä. Lupaa säätiön perustamiseen ei myöskään saa antaa, jos säätiölle tuleva omaisuus on asetuksella säädettävää määrää pienempi tai sellaisessa epäsuhteessa säätiön tarkoitukseen, ettei säätiön perustamiselle ole edellytyksiä.

Säätiörekisteri on koko maalle yhteinen ja sitä pitää oikeusministeriö.

Säätiö on ilmoitettava säätiörekisteriin kuuden kuukauden kuluessa perustamisluvan antamisesta. Ilmoitus on hallituksen jokaisen jäsenen allekirjoitettava ja siihen tulee sisältyä:

1) ilmoitus hallituksen puheenjohtajan sekä jokaisen jäsenen ja varajäsenen täydellisestä nimestä, kansalaisuudesta ja kotipaikasta;

2) hallituksen vakuutus ja tilintarkastajien todistus, että säätiölle määrätty irtain omaisuus on hallituksen huostassa;

3) oikeaksi todistettuna jäljennöksenä säätiölle määrätyn kiinteän omaisuuden luovutuskirja, jonka tulee olla myös omaisuuden säätiön puolesta vastaanottaneen allekirjoittama;

4) ilmoitus sellaisen henkilön täydellisestä nimestä, kansalaisuudesta ja kotipaikasta, jolle on annettu oikeus säätiön nimen kirjoittamiseen yksin tai yhdessä jonkun toisen kanssa; sekä

5) ilmoitus säätiön postiosoitteesta.

Jos säädekirjaan perustuvaa säätiötä ei ole määräajassa ilmoitettu rekisteröitäväksi tai jos säätiön merkitseminen rekisteriin on lainvoiman saaneella päätöksellä evätty, perustamislupa raukeaa. Hyväksyttävästä syystä oikeusministeriö voi pidentää ilmoituksen tekemiselle säädettyä määräaikaa.

Jos testamenttiin perustuvaa säätiötä ei ole määräajassa ilmoitettu rekisteröitäväksi, ministeriö voi pyytää säätiön kotipaikan lääninhallitusta asettamaan velvollisuuksien täyttämiseksi uhkasakon säätiölle valitun hallituksen jäsenille. Uhkasakon määrää maksettavaksi lääninhallitus.


Jos perustamisluvan saanutta säätiötä ei merkitä rekisteriin, raukeavat omaisuuden luovuttamista säätiölle koskeneet oikeustoimet.

Säätiörekisteriin on merkittävä:

1) säätiön nimi, tarkoitus, kotipaikka ja postiosoite;

2) hallituksen puheenjohtajan sekä jokaisen jäsenen ja varajäsenen samoin kuin säätiön jokaisen nimenkirjoittajan täydellinen nimi, kansalaisuus ja kotipaikka, sekä, jos hallituksena toimivat toisen säätiön, yhteisön tai laitoksen hallituksen jäsenet taikka viranomainen, maininta siitä; sekä

3) jos säätiö on ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja osakkeita annetun lain 2§:n 1 momentissa tarkoitettu säätiö, tätä koskeva maininta, jollei valtioneuvosto ole myöntänyt mainitun lain 3 c§:n nojalla poikkeusta.


Säätiöllä on oltava hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä. Säätiön hallituksena voivat toimia myös säännöissä määrätyn toisen suomalaisen säätiön, yhteisön tai laitoksen hallituksen jäsenet. Myös viranomainen voi toimia säätiön hallituksena tai sen jäsenenä. Säännöissä voidaan määrätä, että hallituksen jäsenille valitaan varajäsenet. Varajäseneen on vastaavasti sovellettava, mitä hallituksen jäsenestä on säädetty.

Säätiön hallituksen jäsenten ja nimenkirjoittajien tulee olla Suomessa asuvia Suomen kansalaisia, jollei valtioneuvosto myönnä poikkeusta.

Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi olla hallituksen jäsenenä eikä nimenkirjoittajana.

10§

Hallituksen tulee hoitaa säätiön asioita lakia ja säätiön sääntöjä noudattaen. Hallitus edustaa säätiötä.

Hallituksen on erityisesti huolehdittava säätiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä ja siitä, että säätiön varat sijoitetaan varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla. Varoja ei saa antaa lainaksi 12§:n 3 momentissa tarkoitetulle henkilölle.

Haasteen tai muun tiedonannon katsotaan tulleen säätiölle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi hallituksen puheenjohtajalle tai henkilölle, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa säätiön nimi.

10 a§

Säätiön säännöissä voidaan määrätä, että päättämisvaltaa säätiössä käyttää hallituksen ohella säännöissä määrätyissä asioissa muukin toimielin taikka hallituksen jäsen tai säätiön toimihenkilö. Säännöissä voidaan myös määrätä, että hallituksen jäsenellä tai säätiön toimihenkilöllä on oikeus kirjoittaa säätiön nimi taikka että hallitus voi antaa tällaisen oikeuden edellä sanotulle tai muulle henkilölle.

10 b§

Jos säätiössä on sellainen 10 a§:ssä tarkoitettu toimielin, jota säätiön muu toimielin ei aseta eikä valvo ja jolle on säännöissä annettu yksinomainen päättämisvalta tietyissä asioissa, kuten valta asettaa hallitus sekä ohjata ja valvoa sitä taikka valta päättää säätiön ylläpitämän laitoksen toiminnasta, on tällaisesta toimielimestä sekä sen jäsenistä ja varajäsenistä vastaavasti voimassa, mitä 6§:n 2 momentin 1 kohdassa, 9§:n 2 ja 3 momentissa sekä 14§:ssä on säädetty hallituksesta ja sen jäsenistä. Tässä pykälässä tarkoitetun toimielimen jäsenten ja varajäsenten vaihtumisesta on tehtävä oikeusministeriölle ilmoitus, joka on hallituksen jonkun jäsenen allekirjoitettava.

11§

Säätiön toimielinten kokouksista on voimassa, jollei tässä laissa tai säännöissä ole toisin säädetty tai määrätty, että

1) kokous on päätösvaltainen kun läsnä on enemmän kuin puolet toimielimen jäsenistä;

2) päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnäolevista jäsenistä on kannattanut; sekä

3) äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Säätiön toimielimen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, johon on merkittävä päätökset ja äänestykset. Pöytäkirjan allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja vähintään yksi kokouksessa siihen valittu jäsen.

Säätiön toimielimen jäsen tai säätiön toimihenkilö ei saa osallistua hänen ja säätiön välistä sopimusta tai muuta oikeustointa koskevan asian käsittelyyn. Hän ei myöskään saa ottaa osaa säätiön ja kolmannen henkilön välistä oikeustointa koskevan asian käsittelyyn, mikäli hänellä on siitä odotettavana olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa säätiön edun kanssa. Mitä tässä on sanottu oikeustoimesta, on vastaavasti sovellettava oikeudenkäyntiin ja muuhun puhevallan käyttämiseen.

Säätiön toimielinten jäsenille saadaan maksaa kohtuullinen kokouspalkkio ja kohtuullinen palkkio säätiön hyväksi tehdystä muusta työstä, jollei palkkion maksamista ole säännöissä kielletty.

Kultakin tilikaudelta tulee hallituksen laatia toimintakertomus, josta tulee pääpiirteittäin käydä ilmi, millä tavoin säätiö on toiminut tarkoituksensa toteuttamiseksi sekä millainen säätiön talouden kehitys on ollut tilikauden aikana. Toimintakertomus on tilinpäätöksen ohella annettava tilintarkastajille. Säätiön kirjanpitovelvollisuudesta ja tilinpäätöksestä on voimassa, mitä kirjanpitolaissa (655/73) on säädetty.

12§

Tilintarkastajilla tulee olla, jollei säätiön sääntöihin ole otettu heidän pätevyyttään koskevia lisävaatimuksia, sellainen kirjanpidon ja taloudellisten asiain tuntemus, mitä säätiön toiminnan laadun ja laajuuden huomioon ottaen on pidettävä tarpeellisena sanotun tehtävän suorittamiseksi. Vähintään yhden tilintarkastajan ja tämän varamiehen tulee olla Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja taikka Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö, jollei oikeusministeriö erityisestä syystä myönnä poikkeusta. Jos tilintarkastajaksi on valittu tilintarkastusyhteisö, sen on ilmoitettava säätiön hallitukselle, kenellä Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymällä tilintarkastajalla on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta. Häneen on sovellettava 3 ja 4 momentin säännöksiä.

Tilintarkastajaksi ei saa valita:

1) säätiön toimielimen jäsentä tai toimihenkilöä taikka sitä, jonka tehtävänä on säätiön kirjanpidon tai varojen hoito taikka hoidon valvonta;

2) sitä, joka on alistus- tai riippuvuussuhteessa 1 kohdassa tarkoitettuun henkilöön; eikä

3) sitä, joka on avioliitossa 1 kohdassa tarkoitetun henkilön kanssa tai tähän suoraan ylenevässä tai alenevassa sukulaisuussuhteessa, sisarussuhteessa tai lankoussuhteessa.

Tilintarkastajalla ei saa olla rahalainaa säätiöltä.

Tilintarkastajan tulee hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastaa kirjanpito ja tilinpäätös sekä säätiön hallinto. Tilintarkastajien on kultakin tilikaudelta annettava säätiön hallitukselle kirjallinen tilintarkastuskertomus. Tilintarkastuskertomuksen tulee sisältää lausunto siitä, onko tilinpäätös laadittu voimassa olevien säännösten mukaisesti sekä erityinen lausuma siitä,

1) onko säätiön varat asianmukaisesti sijoitettu;

2) onko säätiön kirjanpidon ja juoksevain asiain hoito asianmukainen;

3) onko säätiön toimielimen jäsenille suoritettuja palkkioita pidettävä kohtuullisina; sekä

4) antavatko säätiön tilinpäätös ja toimintakertomus oikeat ja riittävät tiedot säätiön taloudesta ja toiminnasta.

12 a§

Säätiön toimielimen jäsen, säätiön toimihenkilö sekä tilintarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän toimessaan tahallaan tai tuottamuksesta on aiheuttanut säätiölle. Sama koskee tätä lakia tai säätiön sääntöjä rikkomalla muulle aiheutettua vahinkoa.

Vahingonkorvauksen sovittelusta ja vastuun jakautumisesta, kun korvausvelvollisia on useampia, on voimassa, mitä vahingonkorvauslaissa (412/74) on säädetty.

Työntekijän asemassa olevan vahingonkorvausvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.

13§

Säätiön tulee kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä toimittaa ministeriölle oikeiksi todistetut jäljennökset tuloslaskelmasta ja taseesta liitteineen, tase-erittelyistä sekä toiminta- ja tilintarkastuskertomuksista. Säätiön on tarvittaessa annettava ministeriölle toiminnastaan muitakin valvontaa varten tarvittavia selvityksiä.

Ministeriöllä on, milloin siihen on syytä, oikeus toimittaa säätiön tilien ja hallinnon tarkastus ja muullakin tavalla tarkastaa säätiön toimintaa. Säätiön tilintarkastaja on ministeriön pyynnöstä velvollinen antamaan ministeriölle tietoja sellaisista säätiön asioista, jotka hän tehtäväänsä suorittaessaan on saanut tietoonsa.

14§

Milloin oikeusministeriö havaitsee säätiön hallituksen menetelleen lain tai sääntöjen vastaisesti taikka laiminlyöneen tässä laissa säädetyt velvollisuutensa, ministeriö voi määrätä hallituksen ryhtymään toimiin oikaisun aikaansaamiseksi tai kieltää virheellisen päätöksen täytäntöönpanon. Ministeriö voi pyytää säätiön kotipaikan lääninhallitusta asettamaan määräyksen tai kiellon tehosteeksi uhkasakon säätiön hallituksen jäsenille. Uhkasakon määrää maksettavaksi lääninhallitus.

Jos säätiön hallitus tai sen jäsen on jatkuvasti tai muuten törkeästi toiminut lain tai sääntöjen vastaisesti, voi säätiön kotipaikan tuomioistuin virallisen syyttäjän oikeusministeriön määräyksestä tekemästä vaatimuksesta erottaa säätiön hallituksen tai sen jäsenen toimestaan.

Jos hallitus tai sen jäsen on 12 a§:ssä tarkoitetulla tavalla tuottanut säätiölle vahinkoa, ministeriö voi antaa viralliselle syyttäjälle määräyksen nostaa asiasta johtuva vahingonkorvauskanne säätiön kotipaikan tuomioistuimessa.

Milloin hallituksen jäsen on toimessaan syyllistynyt rangaistavaan tekoon, ministeriö voi antaa viralliselle syyttäjälle määräyksen nostaa asiasta johtuva syyte säätiön kotipaikan tuomioistuimessa.

4 luku.

Sääntöjen muuttaminen sekä säätiön sulautuminen ja lakkauttaminen

17§

Säätiön tarkoitusta voidaan muuttaa vain, jos säätiön varojen käyttäminen sille määrättyyn tarkoitukseen on mahdotonta tai olennaisesti vaikeutunut, varojen vähyyden vuoksi tai muusta syystä kokonaan tai huomattavalta osalta hyödytöntä taikka lain tai hyvien tapojen vastaista. Uusi tarkoitus ei saa olennaisesti poiketa alkuperäisestä tarkoituksesta. Päätös säätiön tarkoituksen muuttamisesta on, jollei siitä ole säätiön säännöissä toisin määrätty, tehtävä vähintään kolmen neljäsosan ääntenenemmistöllä.

Jos säätiön varojen käyttäminen sille määrättyyn tarkoitukseen olisi niiden vähyyden vuoksi kokonaan tai huomattavalta osalta hyödytöntä, voidaan säätiön sääntöjä muuttaa myös siten, että säätiölle asetetaan määräaika, jonka kuluessa sen jäljellä olevat varat on käytettävä ja säätiö lakkautettava. Haettaessa oikeusministeriön vahvistusta tällaiselle sääntöjen muutokselle on hakemukseen liitettävä säätiön tilintarkastajien antama todistus siitä, että kaikki tiedossa olevat velat on maksettu tai, että säätiön tunnetut velkojat ovat suostuneet säätiön muuttamiseen määräaikaiseksi.


17 a§

Säätiö (sulautuva säätiö) voi sulautua toiseen tarkoitukseltaan olennaisesti samankaltaiseen säätiöön (vastaanottava säätiö) siten, että sulautuvan säätiön varat ja velat siirtyvät vastaanottavalle säätiölle, jos säätiön tarkoituksen toteuttaminen sulautumisen johdosta olennaisesti paranisi. Sulautumisesta tehtävä sopimus on hyväksyttävä vastaanottavassa säätiössä sillä tavoin kuin sääntöjen muuttamisesta on säännöissä määrätty sekä sulautuvassa säätiössä 17§:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Neljän kuukauden kuluessa siitä, kun säätiöissä on tehty päätös sulautumissopimuksen hyväksymisestä, niiden on haettava sulautumiseen sekä vastaanottavan säätiön sääntöjen mahdolliseen muutokseen oikeusministeriön suostumus. Sääntöjen muutosta ei kuitenkaan merkitä säätiörekisteriin ennenkuin 17 b§:n 4 momentissa tarkoitettu ilmoitus tuomioistuimen luvasta sulautumiseen on tehty ministeriölle.

17 b§

Neljän kuukauden kuluessa siitä, kun oikeusministeriö on antanut sulautumiseen suostumuksen, säätiöiden on haettava sulautuvan säätiön kotipaikan tuomioistuimen lupa sulautumissopimuksen täytäntöönpanoon uhalla, että sulautuminen muuten raukeaa. Hakemukseen on liitettävä selvitys oikeusministeriön antamasta suostumuksesta sulautumiseen sekä luettelo sulautuvan säätiön tunnetuista velkojista ja heidän postiosoitteistaan.

Tuomioistuimen tulee antaa kuulutus sulautuvan säätiön tunnetuille ja tuntemattomille velkojille kehottaen sitä, joka haluaa vastustaa hakemusta, ilmoittamaan siitä kirjallisesti tuomioistuimelle viimeistään kuukautta ennen paikalletulopäivää uhalla, että hänen muussa tapauksessa katsotaan suostuneen hakemukseen. Kuulutus on pantava tuomioistuimen ilmoitustaululle neljä kuukautta ennen paikalletulopäivää sekä julkaistava tuomioistuimen toimesta virallisessa lehdessä kaksi kertaa, ensimmäisen kerran viimeistään kolme kuukautta ja toisen kerran viimeistään kaksi kuukautta ennen paikalletulopäivää. Tuomioistuimen on annettava hakemuksesta erikseen tieto lääninhallitukselle ja kaikille tunnetuille velkojille.

Hakemus on hyväksyttävä, jollei kukaan velkojista sitä vastusta tai jos paikalletulopäivänä osoitetaan, että hakemusta vastustaneet velkojat ovat saaneet täyden maksun saamisistaan tai että heidän saamisistaan on asetettu tuomioistuimen hyväksymä vakuus.

Säätiöiden on tehtävä tuomioistuimen luvasta ilmoitus oikeusministeriölle rekisteröimistä varten neljän kuukauden kuluessa siitä, kun lupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman uhalla, että sulautuminen raukeaa. Sulautuminen katsotaan tapahtuneeksi kun ilmoituksesta on tehty merkintä säätiörekisteriin.

17 c§

Säätiöt voivat sulautua 17 a§:n 1 momentissa mainituin edellytyksin myös siten, että kaksi tai useampia säätiöitä sopii varojensa ja velkojensa luovuttamisesta perustettavalle uudelle säätiölle. Sulautumissopimukseen on sovellettava, mitä edellä säädekirjasta on säädetty, ja siihen on otettava uuden säätiön säännöt.

Neljän kuukauden kuluessa siitä, kun säätiöissä on tehty päätös sulautumissopimuksen hyväksymisestä, niiden on haettava sulautumiseen oikeusministeriön suostumus, jolloin on sovellettava, mitä 5 ja 17 a§:ssä on säädetty. Neljän kuukauden kuluessa siitä, kun oikeusministeriö on antanut sulautumiseen suostumuksen, säätiöiden on haettava sulautumissopimuksen täytäntöönpanoon 17 b§:ssä tarkoitettu lupa perustettavan säätiön kotipaikan tuomioistuimelta.

Säätiöiden on tehtävä 6§:ssä tarkoitettu ilmoitus neljän kuukauden kuluessa siitä, kun tuomioistuimen lupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman uhalla, että sulautuminen raukeaa. Sulautuminen katsotaan tapahtuneeksi, kun perustettava säätiö on merkitty säätiörekisteriin.

18§

Säätiö, joka on perustettu määrätyksi ajaksi tai määrättyjen edellytysten varaan, on, kun määräaika on kulunut tai tarkoitettuja edellytyksiä ei enää ole, oikeusministeriön suostumuksella lakkautettava. Samoin on meneteltävä, jos säätiön varat ovat loppuneet.

Jos on syntynyt 17§:n 2 momentissa tarkoitettu tilanne, mutta säätiön tarkoitusta ei voida muuttaa, ja varojen käyttäminen säätiölle määrättyyn tarkoitukseen olisi säätiön määräaikaiseksi muuttamisesta huolimatta hyödytöntä, on säätiö niinikään oikeusministeriön suostumuksella lakkautettava.

Jos säätiön toiminta on jatkuvasti ollut lain tai sääntöjen vastaista, voi säätiön kotipaikan tuomioistuin, milloin siihen on erityistä syytä, virallisen syyttäjän oikeusministeriön määräyksestä tekemästä vaatimuksesta määrätä säätiön heti lakkautettavaksi.

19§

Milloin säätiö lakkautetaan oikeusministeriön suostumuksella tai säätiön määräaikaiseksi muuttamisen johdosta, säätiön hallituksen on huolehdittava lakkauttamisesta johtuvista toimenpiteistä, jollei oikeusministeriö katso tarpeelliseksi määrätä yhtä tai useampaa erityistä selvitysmiestä hallituksen tilalle. Jos tuomioistuin määrää säätiön lakkautettavaksi, sen tulee valita yksi tai useampia selvitysmiehiä; tuomioistuimella on myös valta määrätä, että selvitysmiesten tulee välittömästi ottaa säätiön omaisuus huostaansa, vaikka säätiön lakkauttamista koskeva päätös ei olisikaan saanut lainvoimaa. Selvitysmiehistä on soveltuvin osin voimassa, mitä hallituksesta ja sen jäsenestä on säädetty.

Säätiön hallituksen tai selvitysmiesten on pyydettävä säätiön tuntemattomille velkojille julkinen haaste, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta. Kun lakkauttamistoimet on suoritettu, hallituksen tai selvitysmiesten on viivytyksettä toimitettava oikeusministeriölle lopputilitys. Säätiö katsotaan lakanneeksi, kun ministeriö hyväksyttyään lopputilityksen on tehnyt lakkauttamisesta merkinnän säätiörekisteriin.

Jos säätiölle, sitten kun sen velat on maksettu, jää varoja eikä säätiön säännöissä ole määrätty, miten ne on käytettävä, joutuvat ne valtiolle, jonka on viipymättä luovutettava ne käytettäväksi jonkin säätiön toimintaan liittyvän tarkoituksen edistämiseksi.

22§

Säätiön hallituksen jäsenten ja säätiön nimenkirjoittajien vaihtumisesta sekä säätiön postiosoitteen muuttumisesta on ilmoitettava säätiörekisteriin merkittäväksi. Tällainen ilmoitus on hallituksen jonkun jäsenen allekirjoitettava.

Tuomioistuimen on ilmoitettava oikeusministeriölle 14 a§:ssä tarkoitetusta uskotun miehen tai uuden hallituksen määräämistä sekä 19§:n 1 momentissa tarkoitetusta selvitysmiehen määräämistä koskevasta päätöksestä. Näistä päätöksistä samoin kuin oikeusministeriön 14 a§:n 2 momentin ja 19§:n 1 momentin nojalla tekemistä päätöksistä on tehtävä merkintä säätiörekisteriin.

Kun tuomioistuin on tehnyt 18§:n 3 momentissa tarkoitetun päätöksen, taikka kun säätiön omaisuus on luovutettu konkurssiin, konkurssi on peruutunut, päätös konkurssiin asettamisesta on kumottu tai konkurssi on rauennut varojen vähyyden vuoksi, tuomioistuimen on niin ikään ilmoitettava asiasta rekisteröimistä varten oikeusministeriölle. Jos omaisuutta ei ole jäljellä konkurssin päättyessä, katsotaan säätiö lakanneeksi, kun konkurssihallinto on antanut lopputilityksen. Konkurssihallinnon on viivytyksettä ilmoitettava säätiön lakkaamisesta rekisteröimistä varten oikeusministeriölle.

25§

Muutoksen hakemisesta oikeusministeriön tämän lain nojalla tekemään päätökseen on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.

27§

Kuolinpesän haltija, joka jättää määräajassa tekemättä 3 a§:n 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, sakkoon.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1987.

Jos ennen tämän lain voimaantuloa rekisteröidyn säätiön sääntöihin sisältyy tämän lain vastaisia määräyksiä, on niiden sijasta noudatettava tämän lain säännöksiä.

Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin lupahakemuksiin ja säätiörekisteriin tehtyihin ilmoituksiin sovelletaan säännöksiä, jotka olivat voimassa ennen tämän lain voimaantuloa. Mitä 6§:n 2 momentin 3 kohdassa on säädetty säätiölle määrätyn kiinteän omaisuuden luovutuskirjan allekirjoittamisesta, ei sovelleta, jos luovutuskirja on laadittu ennen tämän lain voimaantuloa.

Säätiön tilintarkastajana voi kahden vuoden ajan tämän lain voimaantulosta 12§:n 2 momentin estämättä toimia henkilö, joka ei ole Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja.

Ennen tämän lain voimaantuloa rekisteröidyllä säätiöllä on edelleen oikeus käyttää rekisteriin merkittyä nimeänsä.

Säätiö, jonka perustamiseen on saatu lupa ennen tämän lain voimaantuloa, on ilmoitettava säätiörekisteriin merkittäväksi vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta uhalla, että perustamislupa raukeaa.

Säätiöiden on vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta ilmoitettava oikeusministeriölle postiosoitteensa sekä, jos säätiössä on 10 b §:ssä tarkoitettu toimielin, sen puheenjohtajan sekä jokaisen jäsenen ja varajäsenen täydellinen nimi, kansalaisuus ja kotipaikka.

Hallituksen esitys 89/85
Lakivaliok. miet 6/86
Suuren valiok. miet. 99/86

Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1987

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Oikeusministeri
Christoffer Taxell

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.