36/1986

Annettu Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1986

Laki kuulovammaisten ja näkövammaisten kouluista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kuulovammaisten ja näkövammaisten kouluista 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lain (481/83) nimike, 1, 4 ja 5 §, 10 §:n 1 ja 3 momentti, 12 ja 13 §, 14 §:n 1 momentti ja 17 § sekä

lisätään 2 §:ään uusi 2 momentti, 3 §:ään uusi 2 ja 3 momentti ja 15 §:ään uusi 2 momentti sekä lakiin uusi 17 a ja 17 b § seuraavasti:

Laki

kuulovammaisten ja näkövammaisten sekä liikuntavammaisten kouluista

1 §

Valtio perustaa ja ylläpitää erityiskouluja peruskouluopetuksen järjestämiseksi oppivelvollisuusikäisille kuulovammaisille ja näkövammaisille sekä liikuntavammaisille. Kouluissa voidaan myös antaa kuntoutusta alle oppivelvollisuusikäisille ja peruskoulunsa päättäneille tässä laissa tarkoitetuille vammaisille.

Tässä laissa tarkoitettuja kuulovammaisia ja näkövammaisia sekä liikuntavammaisia ovat kuurot, sokeat ja kuurosokeat sekä sellaiset liikuntavammaiset, huonokuuloiset ja heikkonäköiset, joita vamman tai sairauden laadun vuoksi ei voida menestyksellisesti opettaa yhdeksänvuotisessa peruskoulussa. Kuulovammaisten kouluun voidaan samoin edellytyksin ottaa puhevammaisia ja liikuntavammaisten kouluun pitkäaikaissairaita.

2 §

Kokonaiskuntoutuksen toteuttamiseksi koulussa järjestetään opetusta tukevaa sosiaalista ja lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntoutuksessa koulun tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää hyväksi sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköitä ja toimia yhteistyössä tällaisten toimintayksiköitten kanssa.

3 §

Koulussa voidaan opetusministeriön luvalla ja valtioneuvoston määräämin perustein järjestää yhden lukuvuoden kestävää lisäopetusta peruskoulun oppimäärän suorittaneille.

Koulun tehtävästä koulunsa suorittaneiden entisten oppilaittensa osalta on voimassa, mitä siitä peruskoulun erityisopetusta saaneiden oppilaiden osalta on säädetty.

4 §

Koulun yleinen johto ja valvonta kuuluvat kouluhallitukselle. Lääkinnällinen kuntoutus ja terveydenhuolto on kuitenkin lääkintöhallituksen ja sosiaalinen kuntoutus sosiaalihallituksen johdon ja valvonnan alaista.

Koululla tulee olla ohjesääntö, jonka kouluhallitus vahvistaa.

Koulun opetuksen, kuntoutuksen ja terveydenhuollon järjestämisessä tulee kouluhallituksen, sosiaalihallituksen ja lääkintöhallituksen olla yhteistyössä keskenään.

5 §

Koulussa on johtokunta, johon kouluhallitus valitsee neljäksi vuodeksi kerrallaan kuusi jäsentä, joista vähintään kolmen on oltava oppilaiden huoltajia. Lisäksi kouluhallitus valitsee vastaavaksi ajaksi yhden jäsenen koulun opettajakunnan keskuudestaan ehdottamista henkilöistä ja yhden jäsenen koulun muun henkilökunnan keskuudestaan ehdottamista henkilöistä. Koulussa, jossa on peruskoulun yläasteen vuosiluokan oppilaita, kuuluu johtokuntaan kaksi näiden oppilaiden keskuudestaan lukuvuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä, joilla on johtokunnan kokouksissa puhevalta, mutta ei äänioikeutta. Jäsenille on valittava henkilökohtaiset varajäsenet.

10 §

Kouluhallitus päättää oppilaan ottamisesta. Jäljempänä 17 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa kouluun ottamisesta päättää kuitenkin koulun johtaja, jollei kouluhallitus ole pidättänyt tätä tehtävää itselleen. Kouluun ottamisen edellytyksenä 17 §:n 3-6 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on, että lapsen tai nuoren kotikunta on hänet osoittanut kouluun.


Kouluun ottamisessa ja siirtämisessä on kuultava oppilaan huoltajaa.

12 §

Koulun opetus ja kuntoutus ovat oppilaalle maksuttomia ja hänelle on annettava vähintään samat edut kuin peruskoulun oppilaalle sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Mitä tässä on säädetty, on soveltuvin osin voimassa myös 17 §:n 3-6 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

13 §

Koulussa on oppilaskoti. Oppilaskotiin voidaan ilmaiseen täysihoitoon ottaa myös muissa oppilaitoksissa opiskelevia tässä laissa tarkoitettuja vammaisia oppilaita, jos oppilaskodissa on tilaa ja heidän kotikuntansa on heidät oppilaskotiin osoittanut. Oppilaskodissa voi tilapäisesti asua myös 17 §:n 6 kohdassa tarkoitetun lapsen huoltaja.

14 §

Koulussa voi olla rehtorin, apulaisrehtorin, oppilaskodinjohtajan ja opettajan virkoja sekä vahtimestarin, laitosmiehen, talonmies-lämmittäjän, talonmiehen, lämmittäjän, emännän ja lastenhoitajan toimia. Opettajanvirkoja ovat ohjaavan opettajan, erityisluokanopettajan, esiasteen erityisluokanopettajan, erityisopettajan ja apuopettajan virat.


15 §

Jos koulun palveluksessa olevan henkilön tehtävänä on valvoa oppilaiden ruokailua osallistumalla itse ruokailuun, on ateria hänelle maksuton.

17 §

Opetusministeriö voi määrätä, että yhden tai useamman koulun tehtävänä on tässä laissa säädettyjen tehtävien lisäksi ja siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään:

1) huolehtia opetusmenetelmien ja oppimateriaalien kehittämisestä;

2) huolehtia peruskoulussa ja lukiossa opiskelevien tässä laissa tarkoitettujen vammaisten oppilaiden, heidän vanhempiensa ja opettajiensa sekä koulun muun henkilökunnan ohjauksesta;

3) järjestää lukion oppimäärän suorittamista edistävää opetusta kuulovammaisten koulussa olleille oppilaille, joilla on riittävä kielellinen kehitystaso;

4) järjestää peruskoulussa opiskeleville tässä laissa tarkoitetuille vammaisille oppilaille opiskelun tukemiseksi tilapäistä opetusta, jonka aikana voidaan antaa myös kuntoutusta, sekä vastaavasti järjestää heille kuntoutusta, jonka aikana voidaan antaa myös opetusta;

5) järjestää lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleville tässä laissa tarkoitetuille vammaisille oppilaille tilapäistä kuntoutusta; sekä

6) järjestää alle oppivelvollisuusikäisille ja peruskoulunsa päättäneille tässä laissa tarkoitetuille vammaisille lapsille ja nuorille tilapäistä kuntoutusta koulutus- ja kuntoutussuunnitelman laatimista ja seurantaa varten ja vastaavasti jatko-opintoihin, työelämään ja yhteiskuntaan sijoittumista varten.

17 a §

Kunta on velvollinen suorittamaan valtiolle tässä laissa tarkoitetun valtion erityiskoulun varsinaisesta oppilaastaan korvauksen, joka on suuruudeltaan 14 prosenttia asianomaisen erityiskoulun oppilasta kohti lasketuista käyttökustannuksista. Koulun käyttökustannuksiin ei tällöin lueta 17 §:n 3-6 kohdassa tarkoitetuista oppilaista aiheutuvia kustannuksia.

Kunta on velvollinen suorittamaan valtiolle kouluun osoittamastaan 17 §:n 5 ja 6 kohdassa tarkoitetusta henkilöstä aiheutuneet käyttökustannukset. Kunnan maksettavaksi tuleva korvaus 17 §:n 3 ja 4 kohdassa tarkoitetusta oppilaasta on 50 prosenttia oppilaasta aiheutuneista käyttökustannuksista. Kuitenkin kuntoutuksesta peritään korvaus kokonaiskustannusten perusteella. Opetusministeriö voi tarvittaessa päättää, että tässä momentissa mainittujen korvausten määräämiseen sovelletaan maksuperustelain (980/73) 2 §:n 2 momenttia. Kustannuksiin ei lueta käyttöomaisuuden poistoja eikä käyttö- ja vaihto-omaisuuteen sijoitetun pääoman kustannuksia. Mitä tässä momentissa on säädetty 17 §:n 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen oppilaiden osalta, on soveltuvin osin voimassa myös 13 §:n nojalla oppilaskotiin otettuihin muiden oppilaitosten oppilaisiin.

Kotikunnalla tarkoitetaan kuntaa, jossa kouluun otetulla on väestökirjalain (141/69) mukainen kotipaikka lukukauden alussa.

Mitä tässä laissa on säädetty kunnasta, sovelletaan tarvittaessa kuntainliittoon.

17 b §

Yksityisen vammaisten lasten erityiskoulun ylläpitäjän ja valtion välillä voidaan sopia, että koulu otetaan tässä laissa tarkoitetuksi liikuntavammaisten kouluksi, jonka ylläpidosta valtio huolehtii.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun koulun virkoja, toimia ja tehtäviä ensi kerran täytettäessä kouluhallitus voi siirtää yksityisen koulun palveluksessa olleen henkilön hänen suostumuksellaan lähinnä hänen entistä tointaan tai tehtäväänsä vastaavaan liikuntavammaisten koulun virkaan, toimeen tai tehtävään sitä haettavaksi julistamatta. Siirto saadaan suorittaa, vaikkei asianomainen henkilö täytä uuden viran, toimen tai tehtävän kelpoisuusehtoja, jos kouluhallitus katsoo hänet kykeneväksi virkaa, tointa tai tehtävää hoitamaan.

Edellä 2 momentin mukaan valtion palvelukseen siirretylle henkilölle luetaan ikälisään ja määrävuosikorotukseen sekä vuosilomaan ja eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi se aika, joka hänelle on vastaavia etuja varten luettu hyväksi tässä pykälässä tarkoitetussa yksityisessä koulussa ja saa hän henkilökohtaisena lisänä aikaisempien säännösten ja määräysten mukaisen palkkauksen ja valtion liikuntavammaisten koulussa saamansa palkkauksen erotuksen. Palkkauksella tarkoitetaan peruspalkkaa ikä-, palvelu- ja kalliinpaikanlisineen sekä säännöksiin ja määräyksiin perustuvaa henkilökohtaista lisää.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1986. Kuitenkin 17 §:n 3 kohtaa sovelletaan lukuvuoden 1985-1986 alusta.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan kuuluvat valtion vammaisten lasten erityiskoulut siirtyvät tämän lain voimaan tullessa opetusministeriön hallinnonalaan kuuluviksi liikuntavammaisten kouluiksi. Valtion palveluksessa olevat henkilöt siirtyvät tämän lain voimaan tullessa ilman eri toimenpiteitä valtion liikuntavammaisten koulun vastaavaan toimeen tai tehtävään sen estämättä, mitä kelpoisuusehdoista on säädetty tai määrätty. Heidän sopimuksenvaraisista ehdoistaan on, kunnes virka- tai työehtosopimuksessa toisin sovitaan, voimassa, mitä niistä vammaisten lasten erityiskoulujen palveluksessa olevien osalta on sovittu tai määrätty.

Jos yksityinen vammaisten lasten erityiskoulu 17 b §:n mukaisesti on päätetty ottaa valtion oppilaitokseksi, voidaan virkoja, toimia ja tehtäviä täyttää ennen koulun ylläpito-oikeuden siirtymistä.

Edellä 17 a §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu korvaus valtiolle suoritetaan vuonna 1986 puolen vuoden osalta.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Hallituksen esitys 141/85
Sivistysvaliok. miet. 22/85
Suuren valiok. miet. 213/85

Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1986

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Opetusministeri
Kaarina Suonio

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.