481/1983

Valtio perustaa ja ylläpitää erityiskouluja peruskouluopetuksen järjestämiseksi oppivelvollisuusikäisille kuulovammaisille ja näkövammaisille.

Tässä laissa tarkoitettuja kuulovammaisia ja näkövammaisia ovat kuurot, sokeat ja kuurosokeat sekä sellaiset huonokuuloiset ja heikkonäköiset, joita vamman vuoksi ei voida menestyksellisesti opettaa yhdeksänvuotisessa peruskoulussa. Kuulovammaisten kouluun voidaan samoin edellytyksin ottaa puhevammaisia.

Koulun kasvatuksessa ja opetuksessa toteutetaan peruskoulun kasvatus- ja opetustavoitteita. Samalla koulun tarkoituksena on edistää oppilaan kokonaiskuntoutusta sekä antaa oppilaalle hänen vajavuuttaan korvaavat taidot.

Koulu on yksitoistavuotinen ja se jakautuu kaksivuotiseen esiasteeseen, kuusivuotiseen ala-asteeseen ja kolmivuotiseen yläasteeseen. Koulu voidaan muodostaa myös yhdestä tai kahdesta kouluasteesta.

Kuulovammaisten ja näkövammaisten koulun yleinen johto ja valvonta kuuluvat välittömästi kouluhallitukselle.

Koululla tulee olla kouluhallituksen hyväksymä ohjesääntö.

Koulussa on johtokunta, johon kouluhallitus valitsee neljäksi vuodeksi kerrallaan viisi jäsentä, joista vähintään kolmen on oltava oppilaiden huoltajia. Lisäksi kouluhallitus valitsee vastaavaksi ajaksi yhden jäsenen koulun opettajakunnan keskuudestaan ehdottamien joukosta ja yhden jäsenen koulun muun henkilökunnan keskuudestaan ehdottamien joukosta. Koulussa, jossa on peruskoulun yläasteen vuosiluokan oppilaita, kuuluu johtokuntaan kaksi näiden oppilaiden keskuudestaan lukuvuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä, joilla on johtokunnan kokouksissa puhevalta, mutta ei äänioikeutta. Jäsenille on valittava henkilökohtaiset varajäsenet.

Koulun opettajakunnasta, oppilaskunnasta muita kuin opetustehtäviä suorittavan henkilökunnan kokouksista, johtajasta, apulaisjohtajasta ja varajohtajasta on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä peruskoulun osalta on säädetty, jollei tässä laissa tai asetuksella toisin säädetä.

Koulun lukuvuodesta ja työpäivien lukumäärästä on voimassa, mitä niistä peruskoulun osalta on säädetty.

Koulun opetuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoulun erityisopetuksesta on säädetty, jollei asetuksella toisin säädetä.

Koululla tulee olla kouluhallituksen hyväksymä opetussuunnitelma.

Koulun oppimäärän suorittaminen tuottaa virkaan tai toimeen taikka oppilaitokseen pääsemiseen saman kelpoisuuden kuin peruskoulun oppimäärän suorittaminen.

Kouluhallitus määrää, mihin kouluun oppilas sijoitetaan.

Kouluhallitus voi siirtää oppilaan toiseen kouluun, jos se oppilaan tai koulun kannalta on tarkoituksenmukaista.

Oppilaan sijoittamisessa ja siirtämisessä on kuultava oppilaan huoltajaa.

Koulun oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti, käyttäydyttävä asiallisesti, noudatettava koulun järjestyssääntöjä ja käsiteltävä huolellisesti koulun omaisuutta.

Oppilaan, joka ei ole koulun muilla kurinpitokeinoilla ojennettavissa, voi koulun johtokunta opettajakunnan esityksestä erottaa koulusta määräajaksi, vähintään yhdeksi ja enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Erottamispäätös on alistettava kouluhallituksen vahvistettavaksi. Erotetulle on kouluhallituksen pyrittävä mahdollisuuksien mukaan hankkimaan peruskouluopetusta.

Koulun opetus on oppilaalle maksutonta ja hänelle muutoinkin on annettava vähintään samat edut kuin peruskoulun oppilaalle sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Koulussa on oppilaskoti. Oppilaskotiin voidaan ottaa myös muissa oppilaitoksissa opiskelevia kuulo- tai näkövammaisia sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Koulussa voi olla rehtorin, apulaisrehtorin, oppilaskodinjohtajan ja opettajan virkoja sekä vahtimestarin, laitosmiehen, talonmies-lämmittäjän, talonmiehen, lämmittäjän, emännän ja lastenhoitajan toimia. Opettajanvirkoja ovat erityisluokanopettajan, esiasteen erityisluokanopettajan, erityisopettajan ja apuopettajan virat.

Koulussa voi olla tulo- ja menoarvion rajoissa myös ylimääräisiä toimenhaltijoita, tilapäisiä toimihenkilöitä, tuntiopettajia ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Jollei toisin ole säädetty tai sovittu, koulun palveluksessa olevan henkilön osalta on soveltuvin osin voimassa, mitä valtion muussa vastaavassa palvelussuhteessa olevan henkilön osalta on säädetty tai sovittu.

Koululla on oikeus ottaa vastaan lahjoitus- ja testamenttivaroja, joiden hoitamisesta ja tarvittaessa myös käyttötarkoituksesta määrätään koulun ohjesäännössä. Varojen käyttämisestä ohjesäännössä määrättyyn käyttötarkoitukseen päättää koulun johtokunta, jollei lahjan antaja tai testamentin tekijä ole toisin määrännyt.

Opetusministeriö voi määrätä, että yhden tai useamman koulun tehtävänä on tässä laissa säädetyn tehtävänsä lisäksi huolehtia peruskoulussa ja lukiossa opiskelevien kuulo- tai näkövammaisten opetuksen ohjauksesta sekä opetusmenetelmien ja oppimateriaalien kehittämisestä.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1984.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämin toimenpiteisiin.

Kuulovammaisten ja näkövammaisten koulujen palveluksessa olevien henkilöiden sopimuksenvaraisista palvelussuhteen ehdoista on, kunnes virka- tai työehtosopimuksessa toisin sovitaan, voimassa, mitä niistä kuurojen- ja sokeainkoulujen palveluksessa olevien osalta on sovittu tai määrätty.

Kuurojen- ja sokeainkoulun johtajanviran haltija ja sellainen asuntolanjohtajanviran haltija, joka samalla hoitaa johtajan tehtäviä, siirtyy tämän lain voimaan tullessa ilman eri toimenpiteitä kuulovammaisten tai näkövammaisten koulun rehtorin virkaan sekä apulaisjohtajanviran haltija apulaisrehtorin virkaan. Muu kuin edellä mainittu asuntolanjohtajanviran haltija siirtyy vastaavasti oppilaskodinjohtajan virkaan.

Tämän lain voimaan tultua kuurojen ja sokeain koulun opettajat ovat erityisluokanopettajia, esikoulun askartelun opettajat esiasteen erityisluokanopettajia ja poikien käsityön apuopettajat apuopettajia.