Laki merimieseläkelain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieseläkelain( 72/56 ) 1 §:n 1 ja 2 momentti, 3 §:n 1, 2 ja 3 momentti, 4 § sekä14 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1 momentti 17 päivänä huhtikuuta1964 annetussa laissa (184/64), 1 §:n 2 momentti ja 4 § 30 päivänäjoulukuuta 1966 annetussa laissa (739/66) sekä 3 §:n 2 momentti 11päivänä joulukuuta 1970 annetussa laissa (768/70), sekä
lisätään 1 §:ään uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 momentti- ja nykyinen 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, sekä lakiin uusi14 a, 15 e, 16 b ja 16 c § sekä uusi 4 a luku seuraavasti:
1§
Työntekijällä, joka tekee merimieslaissa (423/78) tarkoitettuatyötä ulkomaanliikenteeseen käytettävässä suomalaisessakauppaaluksessa, merellä ansiotarkoituksessa toimivassa pelastus-tai kalastusaluksessa taikka muunlaisessa jäämurtaja-aluksessakuin satamajäänmurtajassa taikka työnantajan määräyksestäväliaikaisesti tällaisen aluksen lukuun muualla kuin aluksessa, onoikeus vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeeseen sekähänen omaisillaan perhe-eläkkeeseen ja leskellä tai kuolinpesällähautausavustukseen sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.Työntekijää kutsutaan jäljempänä tässä laissa vakuutetuksi.
Tätä lakia sovellettaessa rinnastetaan suomalaiseen kauppa-alukseensellainen ulkomaalainen kauppa-alus, jonka suomalainenlaivanvarustaja on vuokrannut pääasiassa ilman miehistöäedellyttäen, että vakuutettu on tämän laivanvarustajan tai senkäyttämän muun työnantajan palveluksessa. Sellaiseen suomalaiseenkauppaalukseen, joka on pääasiassa ilman miehistöä vuokrattuulkomaalaiselle laivanvarustajalle, sovelletaan tätä lakia vainedellyttäen, että kysymyksessä on työsuhde laivan omistajaan taitämän käyttämään työnantajaan.
Tätä lakia ei sovelleta:
kalastusaluksessa työsuhteessa olevaan henkilöön, jos aluksentoiminta-alue ei ulotu Itämeren ulkopuolelle; eikä
henkilöön, joka on tullut 1 tai 2 momentissa tarkoitettuuntyösuhteeseen ensimmäisen kerran, miehistöön kuuluva 60 vuottaja päällystöön kuuluva 65 vuotta täytettyään.
3§
Vakuutettu ja hänen työnantajansa ovat kumpikin velvollisetsuorittamaan saman suuruisen vakuutusmaksun merimieseläkekassalle.Vakuutusmaksu, jonka sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa, onmäärättävä sadasosissa vakuutetun aluksella saamasta tulosta.
Aluksella saadulla tulolla tarkoitetaan tässä laissa palkkaa taimuuta rahassa arvioitua etua, jonka työnantaja työsuhteenperusteella on vakuutetulle maksanut aluksella tai hänenmääräyksestään väliaikaisesti aluksen lukuun muualla kuin aluksellatehdystä työstä. Palkkaan luetaan tällöin myös ruoka ja muutluontoisedut, jotka arvioidaan merimiesverolaissa (208/58)säädetyllä tavalla.
Edellä 1 momentissa mainittu vakuutusmaksu on vahvistettava niinsuureksi, että kassalle tulevat vakuutusmaksut vahvistetun suuruisinaja määräajoin suoritettuina yhdessä 4 §:ssä säädetyn valtionsuorituksen kanssa peittävät kassan 1 §:n mukaisen vastuun sekä siitäjohtuvat hoitokustannukset.
4§
Valtio on velvollinen suorittamaan kolmanneksen kassan menoista,joihin ei lueta kuuluviksi kassan hoitokustannuksia eikä mitä kassaon joutunut suorittamaan 15 c §:n nojalla hautausavustuksena tai19 §:n nojalla maksunpalautuksena taikka 34 a ja 34 b §:ssätarkoitettujen vakuutusten perusteella.
14 §
Jos vakuutetun työsuhde on päättynyt hänen täytettyään alla olevassataulukossa mainitun alemman iän, on myös hänellä oikeusvanhuuseläkkeen saamiseen, mikäli hänellä on vähintään hänensaavuttamaansa ikää vastaava taulukkoon merkitty määrämaksukuukausia. Jos työsuhteen päättyminen on johtunut 34 a §:nmukaisen vakuutuksen perusteella myönnetyn vanhuuseläkkeenalkamisesta, vakuutetulla on oikeus tämän pykälän mukaiseenvanhuuseläkkeeseen hänen täytettyään maksukuukausien vähimmäismääräävastaavan iän.
Miehistö: | |||||
Ikä | 59 v. | 58 v. | 57 v. | 56 v. | 55 v. |
Maksukuukausien vähimmäismäärä | 252 | 264 | 276 | 288 | 300 |
Päällystö: | |||||
Ikä | 64 v. | 63 v. | 62 v. | 61 v. | 60 v. |
Maksukuukausien vähimmäismäärä | 312 | 324 | 336 | 348 | 360 |
14a§
Jos vakuutetun työsuhde on päättynyt ennen 14 §:ssä säädetyn iäntäyttämistä ja tämä on johtunut aluksen myymisestä tai liikenteestäpoistamisesta taikka työvoiman supistamisesta aiheutuneestatyöttömyydestä, rinnastetaan työttömyysaika palvelusaikaanmäärättäessä oikeutta vanhuuseläkkeeseen edellyttäen, ettävakuutetulla on oikeus saada mainitulta ajalta valtakunnallisistatyöttömyyskassoista annetun lain (125/34) mukaista päiväavustusta taityöllisyyslain (946/71) mukaista työttömyyskorvausta taikka 15 e §:nmukaista työttömyyseläkettä ja että hän täyttää eläkkeen saamiseenoikeuttavan iän kolmen vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.
15e§
Oikeus saada työttömyyseläkettä on 60 vuotta täyttäneellävakuutetulla, joka esittää työvoimaviranomaisen todistuksen siitä,ettei hänelle voida osoittaa sellaista työtä, jonkavastaanottamisesta hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaantyöllisyyslain mukaiseen työttömyyskorvaukseen, sekä siitä, että hänlaskettuna päivästä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen edelläsanotun todistuksen antamispäivää, on 60 viimeksi kuluneen viikonaikana saanut valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lainmukaista päiväavustusta tai työllisyyslain mukaistatyöttömyyskorvausta yhteensä vähintään 200 päivältä taikka etteihänellä valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lainenimmäisavustusta koskevien säännösten mukaan enää ole oikeuttapäiväavustukseen. Työttömyyseläkkeestä ja työttömyyseläkkeen saajastaon jäljempänä mainituin poikkeuksin soveltuvin osin muutoin voimassa,mitä työkyvyttömyyseläkkeestä ja sen saajasta on säädetty.
Työttömyyseläkettä suoritetaan sen kalenterikuukauden alusta lukien,joka ensiksi alkaa sen jälkeen, kun kaksi kuukautta on kulunut 1momentissa tarkoitetun todistuksen antamisesta. Eläkettä eikuitenkaan ilman pätevää syytä suoriteta takautuvasti kuuttakuukautta pitemmältä ajalta ennen sen hakemista seuraavaakuukautta.
Työttömyyseläke on yhtä suuri kuin se tämän lain mukainentyökyvyttömyyseläke, joka vakuutetulle olisi myönnetty, joshänellä työttömäksi joutuessaan olisi ollut oikeus täydentyökyvyttömyyseläkkeen saamiseen. Eläkettä määritettäessävakuutetun katsotaan joutuneen työttömäksi sinä päivänä, joltahänelle on ensimmäisen kerran suoritettu 1 momentissa tarkoitettunaaikana päiväavustusta tai työttömyyskorvausta.
Työttömyyseläke myönnetään toistaiseksi. Eläke lakkaa ilman eripäätöstä kuuden kuukauden tai asetuksella säädetyn pitemmän ajankuluttua työvoimaviranomaisen todistuksen antamisesta lukien, jolleimerimieseläkekassalle sitä ennen ole toimitettu työvoimaviranomaisenantamaa uutta todistusta siitä, ettei eläkkeensaajalle voidaosoittaa 1 momentissa tarkoitettua työtä. Jos eläkkeen lakkaamisenjälkeen työttömyys jatkuu tai alkaa uudelleen, eläkettä ryhdytäänmaksamaan samojen perusteiden mukaan kuin aikaisempaakin eläkettä,jollei eläkkeen lakkaamisesta ole kulunut kahta vuotta pitempääaikaa. Tällöin 1 momenttia sovellettaessa eläkkeelläolon aikarinnastetaan korvauspäiviin. Jos todistuksesta käy ilmi, etteihakijalle ole väliaikana maksettu työttömyysavustusta tai -korvausta,eläkettä suoritetaan todistuksen antamista seuraavan kuukaudenalusta.
Jos vakuutettu tulee työttömyyseläkettä saadessaan 15 §:ssä tai 17 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla pitkäaikaisestityökyvyttömäksi, eläke muutetaan hakemuksesta työkyvyttömyyseläkkeeksilähinnä seuraavasta mahdollisesta erääntymispäivästä. Täysityökyvyttömyyseläke määrätään tällöin maksetun työttömyyseläkkeensuuruiseksi.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty työttömyyseläkkeenedellytyksenä olevasta alaikärajasta, työttömyyseläkettä on oikeusmyös saada vuonna 1925 tai sitä ennen syntyneellä vakuutetulla.
16b§
Jos vakuutettu on saanut valtakunnallisista työttömyyskassoistaannetun lain mukaista päiväavustusta, korotetaan eläkettätyöttömyyslisällä. Jos vakuutettu on ollut koko kalenterivuoden ajansamassa tämän lain alaisessa työsuhteessa, täältä vuodelta maksettupäiväavustus ei kuitenkaan tuota oikeutta työttömyyslisään, elleivakuutetun tämän lain piiriin kuuluva työsuhde ole päättynyt kolmenvuoden kuluessa ensiksi mainitun kalenterivuoden päättymisestä taiellei vakuutettu ole samana kalenterivuotena ansainnutlyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (134/62) mukaista palkkaa vähintään sanotun lain 5 §:n 1 momentissatarkoitettua rajamäärää. Ajalta ennen sen kalenterivuoden alkua,jona vakuutettu on täyttänyt 23 vuotta, sekä eläketapahtumansattumisvuodelta ja sitä edeltäneeltä kalenterivuodelta maksettupäiväavustus ei kuitenkaan tuota oikeutta työttömyyslisään.
Työttömyyslisä lasketaan kertomalla eläkkeen määrätyöttömyyskuukausien lukumäärällä ja jakamalla tulo luvulla, jokasaadaan vähentämällä työttömyyskuukausien lukumäärä siihen aikaansisältyvien täysien kuukausien lukumäärästä, joka on kulunut siitä,kun vakuutettu täytti 23 vuotta, kuitenkin aikaisintaan 1 päivästäheinäkuuta 1962 siihen, kun hän saavutti 65 vuoden iän.Työttömyyskuukaudet määrätään täysinä kuukausina niiden päivienyhteenlasketun lukumäärän perusteella, joilta vakuutettu on saanut 1momentin mukaan työttömyyslisään oikeuttavaa avustusta, ja lukemallakuukauteen 22 päivää.
16c§
Työttömyysajan huomioon ottamisesta aiheutuvan vastuun jakulujen peittämiseksi tulee valtakunnallisista työttömyyskassoistaannetussa laissa tarkoitetun työttömyyskassojen keskuskassansuorittaa eläketurvakeskukselle merimieseläkekassalle edelleenhyvitettäväksi vakuutusmaksu siten kuin työntekijäin eläkelain12 a §:ssä on säädetty. Hyvitetty vakuutusmaksu otetaan huomioon3 §:ssä tarkoitettua vakuutusmaksua vahvistettaessa.
4aLisäeläketurva.
34a§
Työnantaja voi järjestää merimieseläkekassassa tämän lainalaisuuteen kuuluville työntekijöilleen tai osalle heistä paremmaneläketurvan kuin tässä laissa on säädetty edellyttäen, että tätäkoskeva vakuutus täyttää sosiaali- ja terveysministeriön tätätarkoitusta varten vahvistamat ehdot ja perusteet. Sanottuunvakuutukseen noudatetaan soveltuvin osin tämän lain säännöksiä.
Mikäli työehto- tai muulla sopimuksella ei ole sovittumuunlaisesta eläkekustannusten jaosta tai työntekijät eivät oleasetuksella säädettävällä tavalla toimeenpannulla äänestyksellähyväksyneet muunlaista jakoa, vastaavat työnantaja ja työntekijätkummatkin puoleksi siitä maksun korotuksesta, joka aiheutuu 1momentissa tarkoitettujen lisäetujen järjestämisestä. Jos työsuhdepäättyy taikka vakuutus lisäetujen osalta lakkaa ennen eläkeoikeudenalkamista, työntekijällä on oikeus sen lisäksi, mitä tämän lainmukaisen vakuutuksen säilyttämisestä on säädetty, sanottujenlisäetujen osalta syntynyttä rahasto-osuutta vastaavaanmaksuvapaaseen vakuutukseen. Lisäksi eläketurvan ehdoissa voidaanmäärätä, että työntekijällä on oikeus suorittamalla itse maksutjatkaa vakuutustaan lisäetujen osalta.
Työnantajalla on oikeus pidättää työntekijän palkasta tältä 2 momentin mukaan perittävä vakuutusmaksu. Työnantaja onmerimieseläkekassalle vastuussa pidättämistään määristä.
34b§
Jos suomalainen työntekijä otetaan suomalaisen laivanvarustajantai muun suomalaisen yrityksen toimesta työsuhteeseen sellaisenulkomaalaisen varustamon tai varustamotoimintaa harjoittavanyrityksen alukseen, jossa suomalainen yritys on osakkaana, voimerimieseläkekassa suomalaisen yrityksen hakemuksesta myöntää tällesuomalaista työntekijää varten tämän lain mukaiset etuudet sisältävän,sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien ehtojen ja perusteidenmukaisen vakuutuksen. Ehtojen ja perusteiden on oltava sellaiset,että ne eivät aiheuta muutosta 1 §:ssä tarkoitettuun vakuutukseen.
Tässä pykälässä tarkoitetusta vakuutuksesta aiheutuvastavakuutusmaksusta vastaa vakuutuksen ottanut suomalainen yritys.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1980.
Sovellettaessa 16 b §:n 1 momentin säännöksiä otetaan huomioon,jollei säännöksistä muuta johdu, vuoden 1966 jälkeiseltä ajaltamaksetut päiväavustukset, lomautuksen ajalta maksetut päiväavustuksetkuitenkin vain vuoden 1977 jälkeiseltä ajalta.
Helsingissä 18. päivänä huhtikuuta 1980
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä