72/1956

Ulkomaanliikenteeseen käytettävässä suomalaisessa kauppa-aluksessa, merellä ansiotarkoituksessa toimivassa pelastus tai kalastusaluksessa taikka muunlaisessa jäänsärkijäaluksessa kuin satamajäänsärkijässä merimiestoimessa olevat ovat jäljempänä säädetyin poikkeuksin vakuutetut vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalta, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Tätä lakia ei sovelleta:

Jos ilmaantuu epäselvyyttä siitä, onko tiettyyn henkilöön tai tietyssä aluksessa palveleviin henkilöihin sovellettava tätä lakia, on 2 §:ssä mainitun merimieseläkekassan hallituksella oikeus asianosaisia kuultuaan antamallaan päätöksellä ratkaista asia.

Tämän lain mukaisen vakuutustoiminnan harjoittaminen kuuluu merimieseläkekassalle, jonka kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Vakuutettu sekä hänen työnantajanaan oleva laivanvarustaja ovat kumpikin velvolliset suorittamaan saman suuruisen vakuutusmaksun merimieseläkekassalle. Vakuutusmaksu, jonka vahvistaminen kuuluu sosiaaliministeriölle, on määrättävä sadannesosissa vakuutetun merimiestoimessa ansaitsemasta palkasta.

Mitkä rahana suoritetut eri tuloerät otetaan huomioon vakuutetun palkkana tätä lakia sovellettaessa, säädetään asetuksella.

Edellä 1 momentissa mainittu vakuutusmaksu on vahvistettava niin suureksi, että kassalle tulevat vakuutusmaksut vahvistetun suuruisina ja määräajoin suoritettuina yhdessä 4 §:ssä " säädetyn valtion suorituksen kanssa peittävät kassan tämän lain mukaisen vastuun sekä hoitokustannukset.

Kassan on viimeistään joka viides vuosi tai sosiaaliministeriön määräyksestä useamminkin toimitettava kassan tilan selville saamiseksi vakuutusteknillinen tutkimus. Jos tällöin havaitaan, että maksut eivät turvaa kassan vakavaraisuutta tai että ne ovat liian korkeat, tulee kassan viipymättä ilmoittaa siitä sosiaaliministeriölle ja tehdä esitys maksujen muuttamiseksi.

Valtio on velvollinen suorittamaan kolmanneksen kassan menoista, joihin ei lueta kuuluvaksi, mitä kassa on joutunut suorittamaan 17 §:n 2 momentin nojalla vapaakirjan perusteella tai 19 §:n mukaisesti maksun palautuksena. Valtion osuudesta vähennetään tämän lain mukaisesti suoritetun eläkkeen kolmanneksen määrään asti se osa eläkkeensaajan kansaneläkkeestä, joka kustannetaan valtion tai kuntien varoilla kuitenkin siten, että vähennystä ei toimiteta sellaisen eläkkeen osalta, jota suoritetaan vapaakirjan perusteella.

Laivanvarustaja tai hänen edustajansa on velvollinen pidättämään palveluksessaan merimiestoimessa olevan henkilön palkasta tämän eläkekassalle suoritettavan maksun.

Pidättämänsä määrät ja omat maksunsa laivanvarustajan tulee suorittaa kassalle sekä antaa niistä sille tilitys, sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Laivanvarustaja on eläkekassalle vastuussa niistä varoista, jotka hän tai hänen edustajansa ovat olleet velvolliset pidättämään.

Milloin 5 §:n 2 momentissa mainitussa tilityksessä on virhe tai se on jäänyt kokonaan toimittamatta eikä virhettä oikaista tai tilitystä toimiteta eläkekassalle sen hallituksen määräämässä ajassa, joka ei saa olla kuukautta lyhyempi, on laivanvarustaja velvollinen suorittamaan kassalle sanotussa momentissa tarkoitettuna maksuna hallituksen kohtuulliseksi arvioiman määrän.

Hallituksen 1 momentin nojalla määräämä maksu jää pysyväksi, jollei laivanvarustaja ole kuuden kuukauden kuluessa eläkekassan päätöksestä tiedon saatuaan saattanut asiaa kassan kotipaikan alioikeuden tutkittavaksi.

Mikäli laivanvarustaja ei ole asetuksella säädettävässä määräajassa suorittanut eläkekassalle sille tulevaa maksua, on se ilman tuomiota ja päätöstä ulosottokelpoinen siinäkin tapauksessa, että kysymys maksun suuruudesta on 7 §:n 2 momentin nojalla saatettu tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Määräajassa suorittamatta jääneelle määrälle on laivanvarustajan maksettava korkoa kuusi sadalta vuodessa myöhästymisajalta.

Jos 5 §:n 1 momentissa mainittu palkanpidätys on osaksi tai kokonaan jäänyt toimittamatta, on laivanvarustajalla oikeus pidättää puuttuva määrä myöhemmin maksettavasta palkasta.

Valtion tulee suorittaa eläkekassalle vuosineljänneksittäin, kuukauden kuluessa tilityksen saatuaan, osuutensa kassan edellisen vuosineljänneksen menoista.

Eläkeoikeuden ja eläkkeen suuruuden määräämistä varten muunnetaan se aika, jolta ansaitusta palkasta vakuutusmaksu on suoritettava, maksukuukausiksi siten, että se kalenterivuosittain päivissä laskettuna jaetaan kolmellakymmenellä. Jos tällöin jää jäljelle vähintään 15 päivää, katsotaan niiden vastaavan yhtä maksukuukautta.

Jos henkilö, jonka työsuhde on päättynyt, ei uudelleen palaa tämän lain tarkoittamaan merimiestoimeen, ennen kuin kolme vuotta on kulunut siitä päivästä, jolta hän viimeksi tällaisen merimiestoimen perusteella ansaitsi palkkaa, älköön sitä palvelusaikaa, jolta hän aikaisemman työsuhteen kestäessä on suorittanut eläkekassalle maksuja, otettako huomioon maksukuukausien määrää laskettaessa muissa kuin 13 §:ssä mainituissa tapauksissa.

Maksukuukausien määrää laskettaessa älköön myöskään otettako huomioon sitä palvelusaikaa, jolta vakuutettu on kassalle suorittanut maksuja täytettyään 14 §:ssä säädetyn vanhuuseläkkeen saantiin oikeuttavan iän.

Jos vakuutettu, joka ei ole rahana nostanut 17 §:n 2 momentissa mainittua vapaa. kirjan pääoma-arvoa, on yhtäjaksoisesti ollut poissa merimiestoimesta vähintään 12 §:n 1 momentissa säädetyn kolmenvuoden ajan ja tämä on pääasiallisesti- johtunut tarpeellisen ammattikoulutuksen hankkimisesta tai täydentämisestä taikka sinä aikana saadusta sairaudesta, viasta tai vammasta, jolta hän on ollut velvollinen suorittamaan kassalle maksuja, voi eläkekassan hallitus, jos hän uudelleen palaa palvelukseen, hakemuksesta myöntää hänelle oikeuden saada lukea hyväkseen ne maksukuukaudet, jotka hänellä keskeytyksen alkaessa oli. Mikäli tällainen oikeus myönnetään, on vastaava vapaakirja samalla peruutettava.

Oikeus vanhuuseläkkeen saamiseen on vakuutetulla, joka työsuhteen päättyi on täyttänyt, miehistöön kuuluva 60 ja päällystöön kuuluva 65 vuoden iän.

Jos vakuutetun työsuhde on päättynyt hänen täytettyään alla olevassa taulukossa mainitun alemman iän, on myös hänellä oikeus vanhuuseläkkeen saamiseen, mikäli hänellä on vähintään hänen saavuttamaansa ikää vastaava taulukkoon merkitty määrä maksukuukausia.

Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen on vakuutetulla, jonka ansiomahdollisuuksien on sairauden, vian tai vamman johdosta arvioitava alentuneen vähintään kolmanneksella siitä, mitä häntä vastaavassa asemassa merimiestoimessa oleva henkilö ansaitsee, edellyttäen, että hän on saanut sairauden, vian tai vamman sinä aikana, jolta hän on ollut velvollinen suorittamaan eläkekassalle maksua, sekä että sanotun tilan on katsottava olevan pysyvä tai se on kestänyt yhtäjaksoisesti kuusi kuukautta.

Kuukaudelta suoritettava vanhuus- ja työ kyvyttömyyseläke on maksukuukausien kuudesosan osoittama prosenttimäärä vakuutetun siitä palkasta, minkä hän keskimäärin kuukautta kohden on viimeksi ennen eläkkeelle siirtymistään tai työkyvyttömäksi tuloaan ansainnut viidenkymmenen maksukuukauden aikana tai, jos hän on ollut palveluksessa tätä lyhyemmän ajan, koko palvelusaikanaan. Työkyvyttömyyseläkettä laskettaessa otetaan huomioon myös se aika, minkä hän todennäköisesti olisi ollut merimiestoimessa ennen vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän täyttämistä, siten, että hänen oletetaan jokaisena kalenterivuotena saavan kahdeksan maksukuukautta.

Työkyvyttömyyseläke lasketaan 1 momentin mukaisesti, jos vakuutetun ansiomahdollisuudet ovat alentuneet enemmän kuin kahdella kolmanneksella. Jos ansiomahdollisuuksien aleneminen on vähintään kolmannes ja enintään kaksi kolmannesta, suoritetaan työkyvyttömyyseläkkeenä viisikymmentä sadalta edellä tarkoitetusta määrästä.

Jos vakuutetun palkkion 1 momentissa mainittuna aikana olennaisesti poikennut siitä, mitä samanlaisista tehtävistä vastaavana aikana yleensä on maksettu, on hallituksella, jos se katsoo painavien syiden sitä vaativan, oikeus eläkettä vahvistaessaan ottaa vakuutetun ansaitsema palkka huomioon kohtuulliseksi harkitsemallaan määrällä korotettuna tai alennettuna.

Jos merimiestoimesta maksettavat palkat muuttuvat siten, että eläkkeensaajan eläkkeen laskemisen perusteena ollut palkka huomattavasti poikkeaa siitä, mitä vastaavassa asemassa merimiestoimessa oleva ansaitsee, on sosiaaliministeriöllä, mikäli eläkekassan vakuutusteknillinen tila sen sallii, oikeus 35 §:n 1 momentissa mainitun valtuuskunnan esityksestä määrätä eläkkeitä muutettaviksi enintään mainittujen palkkojen suhteen osoittamalla määrällä.

Jos vakuutetun työsuhde on päättynyt hänen saamatta tämän lain mukaista eläkettä, on hänelle annettava hänen suorittamiaan maksuja vastaava vapaakirja joko kolmen vuoden kuluttua siitä päivästä, jolta hän viimeksi merimiestoimen perusteella ansaitsi palkkaa, tai sinä aikaisempana ajankohtana, jolloin hän täyttää 14.§:ssä mainitun iän tai edellä tarkoitetun työsuhteen päätyttyä saadun sairauden, vian tai vamman johdosta on tullut 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla työkyvyttömäksi.

Vapaakirjan saaneelle henkilölle on suoritettava hänen täytettyään 14 §:ssä mainitun iän tai tultua 1 momentissa mainitusta syystä työkyvyttömäksi hänen vapaakirjaansa vastaava sosiaaliministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti laskettava eläke. Hallituksella on kuitenkin oikeus, jos vapaakirjaeläkkeen määrä on pienempi kuin viisi sadalta henkilön viimeisen maksukuukauden aikana ansaitsemasta palkasta, suorittaa hänelle hakemuksesta sosiaaliministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti laskettava vapaakirjan pääoma-arvo, mikäli sitä on haettu hallitukselta vuoden kuluessa siitä päivästä, jolloin vapaakirja on hänelle annettava.

Jos vapaakirjan saanut henkilö työsuhteen päättyessä on täyttänyt, miehistöön kuuluva 50 ja päällystöön kuuluva 55 vuoden iän ja työsuhteen päättyminen on johtunut 13 §:ssä mainitusta sairaudesta, viasta tai vammasta taikka muusta erityisestä syystä, voi eläkekassan hallitus henkilön täytettyä 14 §:ssä säädetyn iän myöntää hänelle, mikäli hän ei ole nostanut 17 §:n 2 momentissa mainittua vapaakirjan pääoma-arvoa, samassa momentissa säädetyn eläkkeen asemasta hänellä työsuhteen päättymishetkellä olleita maksukuukausia vastaavan vanhuuseläkkeen.

Henkilöllä ei ole oikeutta saada vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä taikka vapaakirjaa, jos hän on tullut merimiestoimeen ensimmäisen kerran 50 vuotta täytettyään tai jos hänellä, oltuaan vähintään kolmen vuoden ajan poissa sanotunlaisesta toimesta, mainitun iän täytettyään uudelleen palvelukseen tullessaan ei ole vapaakirjaa. Hänelle tai hänen kuolinpesälleen maksetaan työsuhteen päätyttyä hakemuksesta takaisin hänen eläkekassalle suorittamansa maksut lisättyinä sosiaaliministeriön vahvistaman perusteen mukaan laskettavalla korolla.

Edellä 16 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 17 §:n 2 momentissa säädettyjen eläkkeiden enimmäismäärä on viisikymmentä sadalta 16 §:n 1 momentin mukaisesta keskikuukausipalkasta.

Jos vanhuuseläkkeensaaja tulee uudelleen merimiestoimeen, on eläkekassan keskeytettävä eläkkeen suorittaminen siksi ajaksi, jonka hän on sanotunlaisessa toimessa.

Jos vakuutettu pysyy merimiestoimessa täytettyään vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan 14 §:ssä mainitun iän tai jos hän tämän iän täytettyään uudelleen palaa mainittuun toimeen, on eläkettä, kun sitä ryhdytään hänelle suorittamaan, korotettava yhdellä sadalta jokaista 11 §:n mukaisesti laskettavaa kuukautta kohden, jolta hän sanotun iän täytettyään on suorittanut maksun eläkekassalle.

Sellainen työkyvyttömyyseläke, joka on puolet 16 §:n 1 momentin mukaisesti lasketusta eläkkeestä, vaihdetaan hakemuksetta viimeksi mainitun eläkkeen suuruiseksi eläkkeensaajan täytettyä 14 §:n mukaisen vanhuuseläkkeen saantiin oikeuttavan iän.

Työkyvyttömyyden perusteella suoritettava eläke voidaan evätä tai sitä vähentää kuitenkin enintään vanhuuseläkkeen saantiin oikeuttavaan ikään asti vakuutetulta, joka on itse tai toisen avulla tahallaan aiheuttanut työkyvyttömyyteen johtaneen sairauden, vian tai vamman, sekä myös vakuutetulta, jonka rikollinen teko, törkeä huolimattomuus tai päihtymys on olennaisesti myötävaikuttanut hänen työkyvyttömyytensä syntymiseen.

Eläkekassan hallitus voi ansiomahdollisuuksien menettämisen ehkäisemiseksi tai niiden palauttamiseksi antaa lääkintähuoltoa, koulutusta ja työhuoltoa vakuutetulle tai eläkkeensaajalle, jolla ei ole oikeutta saada invaliidihuolto yleisen invaliidihuoltolain nojalla. Samalla tavoin voi hallitus erityisestä syystä menetellä, vaikka vakuutettu tai eläkkeensaaja jo olisikin saanut invalidihuoltoa yleisen lain mukaan.

Eläke tai sen osa voidaan 1 momentissa mainitun lääkintähuollon ja koulutuksen aikana pidättää sen yhteydessä annetun elatuksen korvaamiseksi.

Eläkkeensaaja, joka ilman pätevää syytä kieltäytyy hakemasta yleisen lain mukaista invaliidihuoltoa tai vastaanottamasta hänelle tämän lain mukaan tarjottua lääkintähuoltoa, koulutusta tai työhuoltoa, menettää oikeutensa eläkkeen saamiseen joko kokonaan tai osaksi.

Eläkettä on haettava kirjallisesi eläkekassan hallitukselta. Hakemukseen on hakijan liitettävä omalla kustannuksellaan hankkimansa hallituksen määräämä selvitys.

Työkyvyttömyyseläkettä on haettava vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä, mikäli ansiomahdollisuuksien alentuminen jo silloin on pysyvä, tai siitä päivästä, josta alkaen mainittu tila on katsottava pysyväksi tai e on yhtäjaksoisesti kestänyt kuusi kuukautta. Milloin erityistä syytä on, voidaan eläke myöntää, vaikkei sitä olisi haettu edellä säädetyssä määräajassa.

Työkyvyttömyyseläkkeen hakija tai sen saaja on velvollinen vaadittaessa käymään sairauden, vian tai vamman selvittämistä varten tutkittavana eläkekassan määräämän lääkärin luona tai eläkekassan määräämässä sairaalassa. Eläkekassa on velvollinen suorittamaan tällaisesta tutkimuksesta aiheutuneet kustannukset, joihin luetaan kuuluvaksi, mikäli henkilö on määrätty tutkittavaksi asuinpaikkakuntansa ulkopuolelle, myös kohtuullinen korvaus matkakuluista ja kohtuullinen matkapäiväraha.

Jos hakija tai eläkkeensaaja ei noudata eläkekassan 3 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan hakemuksen käsittely määrätä raukeavaksi tai jo myönnetyn eläkkeen suorittaminen määrätä lopetettavaksi.

Jos eläkkeensaajalla on oikeus saada korvausta sairauden, vian tai vamman johdosta muun lain kuin kansaneläkelain nojalla, on hänelle saman sairauden, vian tai vamman johdosta suoritettava työkyvyttömyyseläkettä vain, jos se on suurempi kuin samalta ajalta muun lain nojalla suoritettava vastaava korvaus, ja tällöinkin vain se määrä, millä eläke ylittää sanotun korvauksen.

Jos tämän lain ja kansaneläkelain nojalla maksettavat eläkkeet yhteensä ovat enemmän kuin kuusikymmentä sadalta 16 §:n 1 momentissa tarkoitetusta palkasta, kuitenkin vähintään 120 000 markkaa vuodessa, vähennetään tämän lain mukaista eläkettä sanottujen eläkkeiden yhteismäärän ja edellä tarkoitetun määrän erotuksella. Eläkkeiden määriä tällöin laskettaessa ei oteta huomioon 22 §:n mukaista eläkkeen korotusta. Eläkkeensaajalle on kuitenkin aina suoritettava tämän lain mukaista eläkettä vähintään niin paljon, kuin hänellä 17 §:n 2 momentin mukaan olisi oikeus saada eläkettä vapaakirjan perusteella.

Henkilölle, joka saa eläkettä valtion työntekijäin eläkkeistä annettujen säännösten nojalla pääasiallisesti jäänsärkijöissä tapahtuneen palveluksen perusteella, suoritetaan tämän lain mukaista eläkettä vain niin paljon, kuin hänellä olisi oikeus saada eläkettä vapaakirjan perusteella.

Eläkekassalla on 1 momentin estämättä oikeus, jos siinä mainitun korvauksen saaminen on viivästynyt eläkkeensaajasta riippumattomasta syystä, suorittaa eläke täysimääräisenä sekä saada suorittamansa määrä takaisin korvausvelvolliselta, ei kuitenkaan siltä, joka jo oli täyttänyt korvausvelvollisuutensa vilpittömässä mielessä. Kassalle täten tulevaa korvausta älköön määrättäkö suuremmaksi, kuin niitä eläkkeensaaja eläkettä vastaavana korvauksena olisi ollut oikeutettu saamaan tai jo on saanut.

Jos eläkkeensaaja on 4 momentin perusteella nostanut eläkettä ja sen jälkeen saa vastaavan korvauksen korvausvelvolliselta, on eläkekassalla oikeus saada suorittamansa eläke takaisin eläkkeensaajalta tämän saaman korvauksen määrään asti. Takaisin perillinen voidaan toteuttaa siten, että kassan momentin nojalla suoritettavaa eläkettä alennetaan korvauksen määrällä tai sen suorittaminen keskeytetään, kunne täten säästyneet eläke-erät ovat ylitä suuret kuin eläkkeensaajan nostama korvaus.

Työkyvyttömyyseläkettä on suoritettava siitä päivästä, josta alkaen vakuutetun ansiomahdollisuuksien on katsottava pysyvästi alentuneen siten, kuin 15 §:ssä on säädetty, tai, jos ansiomahdollisuuksien alenemista ei voida katsoa pysyväksi, siitä alkaen, kun sanotussa pykälässä mainittu kuuden kuukauden aika on kulunut umpeen, kuitenkin aikaisintaan siitä päivästä alkaen, jolta työnantaja ei enää ole velvollinen suorittamaan hänelle palkkaa taikka sairaanhoito-, matkatai elatuskorvauksia.

Vapaakirjan nojalla maksettavaa työkyvyttömyyseläkettä on suoritettava aikaisintaan siitä päivästä, jolloin sitä koskeva hakemus on saapunut eläkekassalle.

Eläke maksetaan jälkikäteen sellaisin aikavälein, kuin hallitus määrää.

Suoritettava eläke on, jollei toisin ole sovittu, eläkekassan toimesta ja kustannuksella pidettävä eläkkeensaajan saatavana siinä postitoimipaikassa, jonka eläkkeensaaja määrää.

Jollei maksettavaksi erääntynyttä eläkettä ole nostettu kolmen vuoden kuluessa, on oikeus siihen menetetty.

Eläke-erän suorittamista varten voi eläkekassa vaatia eläkkeensaajaa tai, jos hän on kuollut, hänen kuolinpesäänsä toimittamaan tarpeelliseksi katsotun selvityksen siitä, että hänellä tai kuolinpesällä on oikeus se nostaa. Mikäli selvitystä ei toimiteta, voidaan eläkkeen suorittaminen keskeyttää, kunnes vaadittu selvitys on toimitettu.

Eläkkeensaajan tai kuolinpesän on suoritettava selvityksen hankkimisesta aiheutuneet kustannukset muissa paitsi 26 §:n 3 momentissa mainituissa tapauksissa.

Vapausrangaistukseen tuomitulle taikka yleiseen työ tai kasvatuslaitokseen tahi muuhun vastaavaan laitokseen määrätylle tai otetulle eläkkeensaajalle ei makseta eläkettä siltä ajalta, jonka vapausrangaistuksen kärsiminen tai laitoksessa olo kestää kolmea kuukautta kauemmin. Jos kuitenkin eläkkeensaajalla on huollettavanaan omainen, josta hän lain mukaan on velvollinen pitämään huolta, voidaan tälle eläkkeestä maksaa hallituksen kohtuulliseksi harkitsema osa.

Milloin eläkekassalla ei ole ollut tiedossaan 21 tai 32 §:ssä tarkoitettuja olosuhteita eikä se tämän johdosta ole voinut keskeyttää eläkkeen suorittamista tai alentaa suoritettavaa eläkettä, on sillä oikeus saada liikaa suorittamansa määrä takaisin eläkkeensaajalta.

Sama olkoon laki, jos eläkekassa on 27 §:n säännöksistä huolimatta suorittanut eläkettä sen johdosta, että eläkkeensaaja on salannut tai jättänyt ilmoittamatta saavansa tai saaneensa korvausta tai eläkettä muualta.

Hallitus voi päättää perittäväksi liikaa suoritetun määrän takaisin alentamalla suoritettavia eläke-eriä kohtuulliseksi harkitsemallaan määrällä.

Jos eläkkeeseen oikeutettu on vilpillisesti tai törkeästä tuottamuksesta ilmoittanut väärin tai salannut jonkin seikan, jolla on vaikutusta eläkkeen saamiseen tai suuruuteen, menettäköön hän elin- tai määräajaksi joko kokonaan tai osaksi oikeutensa eläkkeeseen ja korvatkoon mahdollisesti aiheuttamansa vahingon.

Eläkekassassa on hallitus ja valtuuskunta. Niiden jäseninä eivät saa olla samat henkilöt.

Hallituksen ja valtuuskunnan jäsenten tulee olla kaksikymmentäviisi vuotta täyttäneitä maassa asuvia Suomen kansalaisia. Jäseneksi älköön nimitettäkö henkilöä, jolla ei ole merenkulku- tai vakuutusalan taikka sijoitustoiminnan tuntemusta.

Hallituksen ja valtuuskunnan jäsenten palkkiot, jotka on suoritettava eläkekassan varoista, vahvistaa sosiaaliministeriö.

Sosiaaliministeriö nimittää jäljempänä säädetyin poikkeuksin kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan eläkekassan hallituksen, johon kuuluu viisi jäsentä ja heille määrätyt henkilökohtaiset varamiehet. Näistä puheenjohtajana ja samalla valtion edustajana toimii ministeriön määräämä jäsen ja varapuheenjohtajana hänen varamiehensä. Muista jäsenistä ja heidän varamiehistään tulee kahden edustaa laivanvarustajia ja kahden merenkulkijoita. Merenkulkijoita edustavista jäsenistä ja heidän varamiehistään tulee toisen edustaa miehistöä ja toisen päällystöä. Päällystöä edustava jäsen ja hänen varamiehensä nimitetään kalenterivuodeksi kerrallaan siten, että hallituksessa vuorollaan ovat edustettuina kansipäällystö, konepäällystö ja radiosähköttäjät.

Sosiaaliministeriön on ennen laivanvarustajia ja merenkulkijoita edustavien jäsenten ja heidän varamiestensä nimittämistä hankittava asianomaisen alan kunkin tunnustetun järjestön ehdotus, jonka mukaan ministeriön on nimittäminen toimitettava. Ehdotuksessa, tullakseen otetuksi huomioon, pitää olla jäsenten ja heidän varamiestensä osalta erikseen kaksi kertaa niin monta ehdokasta, kuin heitä on nimitettävä. Jos järjestö ministeriön määräämässä ajassa ei tee asianmukaista ehdotusta, on ministeriön kuitenkin suoritettava nimittäminen.

Jos erityistä syytä on, voidaan hallituksen jäsen vapauttaa tehtävästään kesken toimikauden.

Jos jäsen tai varamies eroaa taikka vapautetaan kesken toimikauden tahi varamies nimitetään jäseneksi, on hänen tiialleen nimitettävä uusi jäsen tai varamies jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Hallituksen tehtävänä on:

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta, kuitenkin vähintään kerran kuukaudessa.

Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, milloin vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla ovat puheenjohtaja ja kaksi jäsentä, joista toisen tulee edustaa laivanvarustajia ja toisen merenkulkijoita, ja nämä ovat yksimieliset. Muissa tapauksissa päätösvaltaisuuden edellytyksenä on, että saapuvilla on puheenjohtaja ja vähintään kolme jäsentä.

Hallituksen päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi puheenjohtajan kannattama mielipide.

Niiden kahden tunnustetun päällystö järjestön erikseen valtuuttamalla henkilöllä, joiden edustaja ei 36 §:n 1 momentin mukaan ole hallituksen jäsenenä, on oikeus olla saapuvilla hallituksen kokouksessa ja osallistua siellä keskusteluun.

Hallituksen jäsenen esteellisyydestä on voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaressa on tuomarin esteellisyydestä säädetty.

Hallituksella on oikeus antaa 37 §:n 3, 5 ja 6 kohdassa mainitut asiat tai osa niistä jäsentensä taikka, saatuaan siihen valtuuskunnan suostumuksen, myös sellaisen hallitukseen kuulumattoman henkilön ratkaistaviksi, joka täyttää 35 §:n 2 momentissa mainitut kelpoisuusehdot.

Eläkekassan nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yhdessä hallituksen valtuuttaman hallituksen jäsenen, kassan asiamiehen tai kassan muun toimihenkilön kanssa taikka kaksi hallituksen valtuuttamaa hallituksen jäsentä yhdessä.

Hallituksen 1 momentin nojalla antamasta valtuutuksesta on viipymättä ilmoitettava sosiaaliministeriölle, jonka on pyynnöstä annettava todistus siitä, ketkä ovat oikeutetut kirjoittamaan kassan nimen.

Haaste tai muu tiedoksianto katsotaan eläkekassalle toimitetuksi, kun se on laillisessa järjestyksessä annettu tiedoksi henkilölle, jolla on oikeus kirjoittaa kassan nimi.

Eläkekassan valtuuskunnan nimittää sosiaaliministeriö kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan, ja kuuluu siihen viisitoista jäsentä sekä heille määrätyt henkilökohtaiset varamiehet. Jäsenistä ja heidän varamiehistään tulee kahden edustaa sosiaaliministeriötä sekä yhden kauppa- ja teollisuusministeriötä. Muista jäsenistä ja heidän varamiehistään tulee kuuden edustaa laivanvarustajia ja kuuden merenkulkijoita. Viimeksi mainituista tulee kolmen edustaa miehistöä sekä yhden kansipäällystöä, yhden konepäällystöä ja yhden radiosähköttäjiä.

Ennen laivanvarustajia ja merenkulkijoita edustavien jäsenten ja heidän varamiestensä nimittämistä sosiaaliministeriön on hankittava asianomaisen alan kunkin tunnustetun järjestön ehdotus, jonka mukaan ministeriön on nimittäminen toimitettava. Ehdotuksessa, tullakseen otetuksi huomioon, pitää olla jäsenten ja heidän varamiestensä kohdalta erikseen kaksi kertaa niin monta ehdokasta, kuin heitä on nimitettävä. Jos järjestö ministeriön määräämässä ajassa ei tee asianmukaista ehdotusta, on ministeriön kuitenkin suoritettava nimittäminen.

Sosiaaliministeriön on määrättävä yksi valtuuskunnan jäsenistä valtuuskunnan puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi.

Jos erityistä syytä on, voidaan valtuuskunnan jäsen vapauttaa tehtävästään kesken toimikauden.

Jos jäsen tai varamies eroaa taikka vapautetaan kesken toimikauden tahi varamies nimitetään jäseneksi, on hänen tilalleen nimitettävä uusi jäsen tai varamies jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Valtuuskunta kokoontuu vähintään kerran vuodessa viimeistään huhtikuun kuluessa kokoukseen, jota kutsutaan valtuuskunnan varsinaiseksi kokoukseksi.

Varsinaisessa kokouksessa on:

Tilinpäätöksen vahvistaminen sekä päätöksen teko toimenpiteestä, johon edellisen vuoden hallinto ja siitä tehty tili antavat aihetta, on siirrettävä viimeistään kahden viikon kuluessa ilman eri kutsua pidettävään jatkokokoukseen, jos siitä tehdään ehdotus, jota ei vastusteta tai jonka puolesta äänestyksessä annetaan vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olevien äänistä. Samalla on myös päätettävä jatkokokouksen ajasta ja paikasta.

Ylimääräinen valtuuskunnan kokous on pidettävä, milloin sosiaaliministeriö niin määrää tai milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tahi vähintään kuusi valtuuskunnan jäsentä sitä ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Milloin tilintarkastajat toimittamansa tarkastuksen perusteella katsovat sen tarpeelliseksi, on ylimääräinen kokous kutsuttava koolle heidän vaatimuksestaan.

Valtuuskunnan kutsuu koolle sen puheenjohtaja tai hallitus.

Kutsu kokoukseen on toimitettava jokiselle valtuuskunnan jäsenelle ja varajäsenelle hänen ilmoittamallaan osoitteella lähetettävällä kirjatulla kirjeellä, joka on annettava postin kuljetettavaksi varsinaisen kokouksen ollessa kysymyksessä vähintään kahta viikkoa ja ylimääräisen kokouksen ollessa kysymyksessä vähintään viikkoa ennen kokousta.

Ylimääräinen kokous on pidettävä kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun vaatimus on saapunut siitä valtuuskunnan puheenjohtajalle tai hallitukselle.

Päätökset valtuuskunnan kokouksessa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi puheenjohtajan kannattama mielipide. Äänestys on toimitettava suljetuin lipuin, jos kolmannes läsnä olevista sitä vaatii.

Valtuuskunnan jäsen ei saa äänestää asiassa, joka koskee häntä henkilökohtaisesti.

Valtuuskunnan kokouksessa älköön tehtäkö päätöstä muista asioista kuin niistä, jotka lain mukaan on siinä käsiteltävä tai jotka on kokouskutsussa erikseen mainittu. Tämän estämättä voidaan kuitenkin päättää uuden kokouksen pitämisestä määrättyä asiaa varten.

Jos valtuuskunnan jäsen haluaa saattaa jonkin asian kokouksen käsiteltäväksi, ilmoittakoon siitä valtuuskunnan puheenjohtajalle tai hallitukselle vähintään kahta viikkoa ennen sitä ajankohtaa, jolloin kutsu kokoukseen viimeistään on toimitettava, ja mainittakoon näin ilmoitettu asia kokouskutsussa. .los kokouskutsu jo silloin on toimitettu, ilmoitettakoon asiasta erikseen valtuuskunnan jäsenille 46 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.

Valtuuskunnan kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa, jonka laatiminen kuuluu puheenjohtajan valitsemalle sihteerille, ja siihen on merkittävä saapuvilla olleet valtuuskunnan jäsenet, tehdyt ehdotukset ja päätökset sekä toimitetut äänestykset. Pöytäkirja on sihteerin varmennettava sekä puheenjohtajan ja vähintään kahden kokouksessa sitä varten valitun, saapuvilla olleen jäsenen tarkastettava ja allekirjoitettava.

Hallituksen tai valtuuskunnan jäsen, eläkekassan asiamies tai 40 §:ssä mainittu hallitukseen kuulumaton henkilö korvatkoon vahingon, jonka hän tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudellaan on kassalle aiheuttanut. Jos vahinko on useamman aiheuttama, vastatkoon siitä kukin omasta ja toistensa puolesta.

Eläkekassan hallintoa ja tilejä tarkastamaan on valittava vähintään kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet, joiden toimikausi jatkuu, kunnes uusi vaali on toimitettu. Toiseksi tilintarkastajaksi ja hänen varamiehekseen voidaan valita vain Keskuskauppakamarin tilintarkastajaksi hyväksymä henkilö, joka samalla toimii kassan valvontatarkastajana.

Tilintarkastajaksi älköön valittako henkilöä, joka on eläkekassan tai sen hallituksen jäsenen palveluksessa taikka muutoin sellaisessa suhteessa kassaan, hallituksen jäseneen tai asiamieheen, että se tekisi hänet esteelliseksi olemaan näiden asiassa tuomarina.

Valtuuskunta voi milloin tahansa vapauttaa tilintarkastajan tehtävästään.

Tilintarkastajien tulee viimeistään maaliskuun kuluessa antaa hallitukselle kirjallinen kertomus toiminnastaan ja lausuntonsa eläkekassan hallinnosta ja tileistä.

Tilintarkastaja vastatkoon vahingosta, josta olisi vältytty, jos hän olisi toimessaan noudattanut hyvän tilintarkastustavan mukaista tarkkuutta.

Jos vahinko on syntynyt sen johdosta, että useammat tilintarkastajat ovat laiminlyöneet heille 1 momentin mukaan kuuluvan tarkkuuden, vastatkoon kukin omasta ja toistensa puolesta vahingosta.

Eläkekassan tilikautena on kalenterivuosiKirjanpidossa sen on noudatettava soveltuvin osin niitä kirjanpitovelvollisuudesta annetun lain säännöksiä, jotka koskevat kirjanpitovelvollisten kolmatta ryhmää. Tilinpäätös on kuitenkin laadittava sosiaaliministeriön vahvistamien ohjeiden mukaisesti ja jätettävä tilintarkastajille tilikautta lähinnä seuraavan helmikuun loppuun mennessä.

Sen estämättä, mitä kirjanpitolaissa on säädetty, saadaan sijoitusomaisuus arvostaa hankinta-arvoa tai käypää arvoa korkeammaksikin, jos menettelyä vielä voidaan pitää vakuutettuja etuja turvaavana.

Eläkekassan omaisuutta ei ole lupa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen, älköönkä se harjoittako muuta kuin tässä laissa tarkoitettua toimintaa.

Kassalla ei sosiaaliministeriön suostumuksetta saa olla osake-enemmistöä osakeyhtiössä eikä vastaavaa määräämisvaltaa muussa yrityksessä, jollei kysymyksessä ole asunto- tai kiinteistöyhtiö.

Eläkekassan varat on sijoitettava silmällä pitäen varmuutta, tuottoa ja kassan maksuvalmiutta. Varmuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota myös sijoitusten reaaliarvon säilymiseen. Valtuuskunnan tehtävänä on vahvistaa ne suuntaviivat, joita hallituksen on varojen sijoituksessa noudatettava.

Varat on pääasiallisesti ja mikäli mahdollista sijoitettava Suomen kauppalaivaston ja kauppamerenkulun kehittämistä palveleviin tarkoituksiin.

Eläkekassan tulee vuosittain kahden kuukauden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta toimittaa sosiaaliministeriölle tämän laatiman kaavan mukainen kertomus toiminnastaan ja tilastaan.

Eläkekassan tulee ministeriön määräämässä kohtuullisessa ajassa antaa sille toiminnastaan muitakin tietoja, jotka ovat tarpeen tässä laissa säädettyä valvontaa varten. Ministeriöllä on oikeus muullakin tavalla tarkastaa kassan toimintaa.

Jos sosiaaliministeriö havaitsee eläkekassan menetelleen lain vastaisesti, voi ministeriö ulosotonhaltijalta pyytää kieltoa virheellisen päätöksen täytäntöönpanoa vastaan. Mikäli kieltoa rikotaan, noudatettakoon, mitä ulosottolaissa on tuomiolla annetun kiellon rikkomisesta säädetty.

Jos 50 §:ssä mainittu henkilö on samassa pykälässä mainitulla tavalla tuottanut kassalle vahinkoa, voi sosiaaliministeriö ryhtyä sellaiseen toimenpiteeseen, että virallinen syyttäjä määrätään tuomioistuimessa tekemään asiasta aiheutuva vahingonkorvaus- ja rangaistusvaatimus.

Asianosainen, joka ei tyydy eläkekassan hallituksen eläkettä, vapaakirjaa, vakuutusmaksun palauttamista taikka 1 §:n 3 momentissa tarkoitettua asiaa koskevaan päätökseen, saa hakea siihen muutosta vakuutusoikeudelta kirjallisella valituksella viimeistään kolmantenakymmenentenä päivänä ennen kello kahtatoista sen päivän jälkeen, jona valittaja sai tiedon hallituksen päätöksestä.

Jos hallituksen jäsen ei ole yhtynyt hallituksen 1 momentissa mainitussa asiassa antamaan päätökseen, on hänellä oikeus saattaa asia kirjallisesti vakuutusoikeuden ratkaistavaksi sanotussa momentissa mainitussa ajassa päätöksen antopäivästä lukien.

Jollei valituksen yhteydessä muuta näytetä, katsotaan valittajan saaneen päätöksestä tiedon neljäntenätoista päivänä sen jälkeen, kun päätös on eläkekassasta hänen ilmoittamallaan osoitteella varustettuna pantu postiin.

Milloin vakuutusoikeudelle annettava valitus on saapunut perille määräajan päättymisen jälkeen, voidaan se tästä huolimatta ottaa tutkittavaksi, jos myöhästymiseen on ollut painavia syitä.

Jos 59 §:n 1 momentissa mainitussa asiassa annettu päätös on perustunut väärään tai puutteelliseen selvitykseen tahi ilmeisesti on lain vastainen, voi vakuutusoikeus sanotussa momentissa asetetun määräajan päätyttyä hallituksen esityksestä tai sen hakemuksesta, jota asia koskee, asianomaisia kuultuaan, poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Tehtyään edellä mainitun esityksen hallitus voi, kunnes vakuutusoikeus on asian ratkaissut, väliaikaisesti keskeyttää eläkkeen maksamisen tai maksaa sen esityksensä mukaisin määrin.

Jos on kysymys evätyn etuuden myöntämisestä, myönnetyn etuuden lisäämisestä taikka myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen lakkauttamisesta tai alentamisesta sen johdosta, että sen saaja hänelle annetun lääkintähuollon, koulutuksen tai työhuollon johdosta taikka olosuhteiden muun olennaisen muutoksen takia ei enää ole oikeutettu saamaan eläkettä tai on oikeutettu saamaan sen vain 16 §:n 2 momentissa mainitun alemman 1aäärän suuruisena, voi eläkekassan hallitus aikaisemman päätöksen estämättä käsitellä asian uudelleen.

Aiheettomasti maksettu eläke, vapaakirjan pääoma-arvo tai vakuutusmaksun palautus voidaan jättää takaisin perimättä, jos sen myöntämisen tai maksamisen ei ole katsottava johtuneen sen saajan vilpillisestä menettelystä tai törkeästä tuottamuksesta.

Joka luvattomasti ilmaisee, mitä hän tässä laissa säädettyjä tehtäviä täyttäessään on saanut tietää laivanvarustajan tai jonkun muun taloudellisesta asemasta tahi liike- tai ammattisalaisuuksista taikka jonkun henkilön terveydentilasta, rangaistakoon sakolla, jollei teosta muussa laissa ole ankarampaa rangaistusta säädetty.

Tässä pykälässä mainitusta rikoksesta älköön virallinen syyttäjä nostako syytettä, ellei asianomistaja ole rikosta syytteeseen pantavaksi ilmoittanut.

Tämän lain nojalla suoritettavaa eläkettä älköön toiselle siirrettäkö älköönkä ulosmitattako.

Asianomaisen sosiaalilautakunnan esityksestä eläkekassan hallitus voi kuitenkin määrätä, että eläke tai sen osa maksetaan sosiaalilautakunnalle eläkkeensaajan huoltoon käytettäväksi.

Eläkekassalla on omasta aloitteestaan tai asianomaisen pyynnöstä oikeus käsiteltävänään olevan asian selvittämiseksi kuulustuttaa todistajia yleisessä alioikeudessa.

Kansaneläkelaitos ja muut vakuutuslaitokset, 27 §:n 3 momentissa tarkoitetun valtion työntekijäeläkkeen myöntänyt viranomainen, merenkulkuhallitus, sosiaaliministeriön työhuoltotoimisto, valtion tapaturmatoimisto ja sosiaalilautakunta ovat velvolliset pyynnöstä antamaan eläkekassalle maksutta kaikki hallussaan olevat eläkekassan käsiteltävänä olevan asian ratkaisuun vaikuttavat tiedot.

Tätä lakia sovelletaan, jollei jäljempänä toisin säädetä, henkilöön, joka ennen tämän lain voimaantuloa on ollut lain tarkoittamassa merimiestoimessa.

Eläkeoikeuden ja eläkkeen suuruuden määräämistä varten muunnetaan 1 momentissa tarkoitetun palveluksen aika purjehduskuukausiksi. Niiden määrää laskettaessa noudatetaan, mitä 11, 12 ja 13 §:ä on maksukuukausien laskemisesta säädetty, kuitenkin siten, että sitä aikaa, jonka henkilö on ollut poissa merimiestoimesta 1 päivän syyskuuta 1939 ja 31 päivän joulukuuta 1945 välisenä aikana, ei oteta huomioon 12 §:n 1 momentissa säädettyä kolmen vuoden aikaa laskettaessa.

Ratkaistaessa, onko henkilöllä oikeus saada vanhuuseläkettä 14 §:n 2 momentin mukaisesti, katsotaan purjehduskuukauden vastaavan maksukuukauden kahta kolmannesta.

Jos henkilöllä on sekä maksu- että purjehduskuukausia, otetaan purjehduskuukaudet lukuun eläkeoikeutta ja eläkkeen määrää vahvistettaessa vain sikäli, kuin ne liittyvät edellisiin siten, että henkilön työsuhde, huomioon ottaen, mitä 13 §:ssä on säädetty, ei ole ollut keskeytyneenä 12 §:n 1 momentissa säädettyä kolmea vuotta.

Purjehduskuukausien perusteella kuukaudelta suoritettavan eläkkeen määrää laskettaessa katsotaan yhden purjehduskuukauden vastaavan maksukuukauden kolmannesta.

Jos henkilön työsuhde on päättynyt ennen tämän lain voimaantuloa, on hänellä, mikäli hän täyttää eläkkeen saamisen ehdot, vain siinä tapauksessa oikeus saada vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä, että hänen työsuhteensa on päättynyt aikaisintaan kolmen vuoden kuluessa ennen lain voimaantuloa. Työ kyvyttömyyseläkkeen määrää tällöin laskettaessa oletetaan, että eläkkeensaaja olisi saanut sen kalenterivuoden päättymiseen asti, jonka aikana tämä laki tulee voimaan, kahdeksan purjehduskuukautta kalenterivuotta kohden, sekä että hän sen jälkeen saa saman märän maksukuukausia jokaiselta kalenterivuodelta vanhuuseläkkeen saantiin oikeuttavaan ikään saakka.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun henkilön on jätettävä eläkehakemuksensa eläkekassalle vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta, jolloin eläkettä suoritetaan mainitusta ajankohdasta alkaen, uhalla, että vanhuuseläkettä muutoin suoritetaan hakemuksen saapumiskuukautta seuranneen kuukauden alusta ja että oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen muussa tapauksessa on menetetty. Jos työkyvyttömyyseläkettä on haettu vasta edellä säädetyn määräajan jälkeen, voidaan se kuitenkin tämän estämättä hänelle myöntää, mikäli erityistä syytä siihen on. Eläke on tällöin suoritettava hakemuksen saapumiskuukautta seuranneen kuukauden alusta.

Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.