Laki verotuslain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain ( 482/58 ) 135 §:n 4 momentti ja
muutetaan 136 ja 137 § sekä 154 §:n 1 momentti, näistä 136 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna 15 päivänä joulukuuta 1967 annetulla lailla (547/67), näin kuuluviksi:
136§
Verotuskustannusten suorittamisesta huolehtii valtio 135 §:ssä mainituin poikkeuksin. Verotuskustannuksia ovat valtion varsinaisessatulo- ja menoarviossa vahvistetut ja edellisenvuoden tilinpäätöksen perusteella korjatut verohallituksen, lääninverovirastojen ja verotoimistojen menot. Menoiksi luetaan myös korvausveroilmoitusten postimaksutta tapahtuvasta palauttamisesta, mutta ei verotoimistojen rakennusten käyttömenoja.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuista vuotuisista kustannuksista valtio perii kunnilta yhteensä33 prosenttia, evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnilta yhteensä 5 prosenttia ja kansaneläkelaitokselta 9 prosenttia.
Kuntien vuotuisista kustannuksista vastaavatyksittäiset kunnat määrästä, joka saadaan kunkerrotaan
kunnan veroäyrien suhteellinen osuuskoko maan kunnallisveroäyrimäärästä edellisenävuotena toimitetussa kunnallisverotuksessa maksuunpantujen veroäyrien mukaan luvulla 0,3 ja
kunnan asukasmäärän suhteellinen osuuskoko maan asukasmäärästä sitä edellisenä vuotena toimitetun henkikirjoituksen mukaan luvulla 0,7
sekä kerrotaan näin saatujen lukujen summalla 2 momentissa säädetyllä tavalla määritetty kuntien yhdessä suoritettava osuus verotuskustannuksista.
Evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntienvuotuisista kustannuksista vastaavat yksittäisetseurakunnat määrästä, joka saadaan kun kerrotaan
seurakunnan kirkollisveroäyrien suhteellinen osuus koko maan kirkollisveroäyrimäärästäedellisenä vuotena toimitetussa kunnallisverotuksessa maksuunpantujen veroäyrien mukaanluvulla 0,3 ja
seurakunnan kirkonkirjoihin läsnäoleviksimerkittyjen jäsenten suhteellinen osuus evankelis-luterilaisen kirkon läsnäoleviksi merkittyjenjäsenten lukumäärästä sitä edellisenä vuotenatoimitettua henkikirjoitusta vastaavan ajankohdan mukaan luvulla 0,7
sekä kerrotaan näin saatujen lukujen summalla 2 momentissa säädetyllä tavalla määritetty seurakuntien yhdessä suoritettava osuusverotuskustannuksista.
Jos kunnan osuus kustannuksista nousisisuurempaan määrään kuin 0,28 penniin kutakinedellisenä vuotena toimitetussa kunnallisverotuksessa maksuunpantua veroäyriä kohti, jääosuus siltä osin valtion vastattavaksi.
137§
Edellä 135 ja 136 §:ssä tarkoitettujen kustannusosuuksien valtiolle perimisestä säädetäänasetuksella.
Verotuskustannukset peritään täysin markoinsiten, että markkojen ylimenevät pennit jätetään lukuun ottamatta.
Jos muut veronsaajat kuin valtio eivät tyydyosuuteensa kustannuksista, on niiden tehtäväkustannusten valtiolle perimistä koskevasta päätöksestä oikaisuvaatimus verohallitukselle. Verohallituksen oikaisuvaatimukseen antamastapäätöksestä saadaan valittaa siinä järjestyksessäkuin muutoksenhausta hallintosioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.
154§
Mitä muissa laeissa on säädetty taksoituslautakunnasta, sovelletaan, jos kysymys on tässälaissa tarkoitetusta verosta tai maksusta, tämänlain voimaan tultua verolautakuntaan. Mitämetsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 10 §:ssäon sanottu taksoituslautakunnasta, sovelletaankuitenkin verojohtajaan. Veronkantoviranomaisen asiana on tilittää kertyneet metsänhoitomaksut metsänhoitoyhdistykselle ja piirimetsälautakunnalle sekä toimittaa liiaksi kannettujenmaksujen palauttaminen. Metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 13 §:n 2 kohdassa tarkoitettu korvaus metsänhoitomaksujen perimisenja tilittämisen aiheuttamasta työstä menee valtiolle.
Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerranvuoden 1979 verotuskustannuksia määrättäessä.
Helsingissä 28. päivänä joulukuuta 1978
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Valtiovarainministeri Paul Paavela