Laki perhe-eläkelain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain ( 38/69 ) 1, 8, 9, 11- 13, 15 ja 18 §, sellaisina kuin niistä ovat, 9 § osittain muutettuna 18 päivänä kesäkuuta 1971 annetulla lailla (507/71), 15 § osittain muutettuna 4 päivänä heinäkuuta 1969 ja 31 päivänä joulukuuta 1974 annetuilla laeilla (447/69 ja 1096/74) ja 18 § viimeksi mainitussa laissa, sekä
lisätään lakiin uusi 9 a, 9 b ja 13 a § seuraavasti:
1§
Suomessa asuvan henkilön kuoltua suoritetaan perhe-eläkkeenä leskeneläkettä ja lapseneläkettä sekä leskelle koulutustukea sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
Henkilöä, jonka kuoltua tämän lain mukaista etuutta suoritetaan, sanotaan edunjättäjäksi, ja henkilöä, jolla on oikeus sitä saada, edunsaajaksi.
Jos edunjättäjä ei ole Suomen kansalainen, suoritetaan tämän lain mukaista etuutta vain, jos hän on asunut Suomessa viimeiset viisi vuotta ennen kuolemaansa.
8§
Lapsella on oikeus lapseneläkkeeseen:
jos hän ei ole täyttänyt 16 vuotta; tai
jos hän on täyttänyt 16, mutta ei 21 vuotta eikä saa kansaneläkettä eikä opiskelun koulunkäynnin tai ammattikasvatuksen vuoksi voi itse ansaita elatustaan.
Lapsella, joka on annettu kolmannelle henkilölle ottolapseksi, ei kuitenkaan ottolapsisuhteen kestäessä ole oikeutta lapseneläkkeeseen luonnollisten vanhempiensa jälkeen.
9§
Leskeneläkkeenä myönnetään 9 a ja 9 b §:ssä mainituin edellytyksin leskelle, joka ei ole täyttänyt 65 vuotta, kuuden kuukauden ajaksi edunjättäjän kuolemasta alkueläke ja tämän jälkeen jatkoeläke.
9a§
Leskellä on oikeus alkueläkkeeseen:
jos avioliitto oli solmittu ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta; tai
jos hänellä on huollettavanaan edunjättäjän jälkeen lapseneläkkeeseen oikeutettu 16 vuotta nuorempi lapsi.
Kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä saavalle leskelle maksetaan kuitenkin alkueläkettä ainoastaan se määrä, jolla alkueläke olisi suurempi kuin työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke.
9b§
Leskellä on oikeus jatkoeläkkeeseen edellyttäen, ettei hän saa kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä:
jos hänen huollettavanaan on edunjättäjän jälkeen lapseneläkkeeseen oikeutettu 16 vuotta nuorempi lapsi;
jos hän edunjättäjän kuollessa oli täyttänyt 40 vuotta sekä avioliitto edunjättäjän kanssa oli solmittu ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta ja avioliitto oli jatkunut vähintään kolme vuotta; tai
jos hän oli täyttänyt 40 vuotta silloin, kun 1 kohdassa tarkoitettu lapsi täyttää 16 vuotta tai siirtyy pois lesken huollosta ja avioliitto oli solmittu ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta.
11§
Edunsaajan oikeus perhe-eläkkeeseen alkaa edunjättäjän kuolinpäivästä, jollei siitä, mitä jäljempänä tässä pykälässä säädetään, muuta johdu.
Edunjättäjän kuoleman jälkeen syntyneen lapsen oikeus lapseneläkkeeseen alkaa lapsen syntymästä.
Jos lapsella edunjättäjän kuollessa tai lapsen täyttäessä 16 vuotta ei ole oikeutta lapseneläkkeeseen 8 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan, alkaa hänen oikeutensa eläkkeeseen siitä, kun hän täyttää sanotussa kohdassa tarkoitetut edellytykset.
Jos lapsi edunjättäjän kuollessa ei ole lesken huollettavana, alkaa lesken 9 a §:n 1 momentin 2 kohdan ja 9 b §:n 1 kohdan mukainen oikeus eläkkeeseen, kun lapsi tulee hänen huollettavakseen.
Jos leski tai lapsi edunjättäjän kuollessa saa kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai leski kansaneläkelain mukaista työttömyyseläkettä ja sanotut eläkkeet myöhemmin lakkaavat, oikeus jatkoeläkkeeseen ja lapseneläkkeeseen alkaa sanottujen eläkkeiden päättymisestä.
12§
Oikeus lapseneläkkeeseen lakkaa:
kun lapsi täyttää 16 vuotta tai 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainitussa tapauksessa, kun hän ei enää täytä sanotussa kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä;
kun lapsi annetaan kolmannelle henkilölle ottolapseksi; tai
kun lapselle myönnetään kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke.
13§
Lesken oikeus alku- ja jatkoeläkkeeseen lakkaa:
kun leski solmii avioliiton; tai
kun leski täyttää 65 vuotta.
Lesken oikeus jatkoeläkkeeseen lakkaa niin ikään, kun hänelle myönnetään kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke, sekä oikeus 9 b §:n 1 kohdan mukaan maksettavaan jatkoeläkkeeseen, kun hänellä ei enää ole huollettavanaan lapseneläkkeeseen oikeutettua 16 vuotta nuorempaa lasta.
13a§
Lesken solmiessa avioliiton suoritetaan hänelle, jos hän on saanut leskeneläkettä yli vuoden ajalta, kertasuorituksena ne eläke-erät, jotka hänellä olisi ollut oikeus saada seuraavalta vuoden pituiselta ajalta. Kertasuorituksen määrää laskettaessa otetaan sanottuihin eläke-eriin kuuluvat 15 §:n mukaiset tukiosa, tukilisä ja asumistuki huomioon sen suuruisina kuin ne ovat leskeneläkkeen viimeisessä kuukausierässä.
15§
Lesken alkueläkkeen ja 9 b §:n 1 kohdan mukaisen jatkoeläkkeen muodostavat perusosa, tukiosa, tukilisä ja asumistuki. Muutoin leskeneläkkeen muodostavat tukiosa, tukilisä ja asumistuki.
Perusosa on kansaneläkkeen perusosan, tukiosa yksinäiselle henkilölle lesken asuinkunnassa maksettavan tukiosan sekä tukilisä yksinäiselle henkilölle maksettavan tukilisän ja asumistuki yksinäiselle henkilölle maksettavan eläkkeensaajien asumistukilain (591/78) mukaisen asumistuen suuruinen. Leskeneläkkeen tukiosaa ja tukilisää määrättäessä ei kuitenkaan sovelleta, mitä kansaneläkelain 27 §:n 8 momentissa ja 30 §:n 4 momentin 11 ja 15 kohdassa sekä tukilisälain (590/78) 7 §:n 4 momentin 7 kohdassa on säädetty. Vuosituloksi ei lueta tukiosaa ja tukilisää määrättäessä tämän lain mukaista etuutta eikä asumistukea määrättäessä tämän lain mukaista perusosaa, asumistukea ja koulutustukea.
Sen estämättä, mitä edellä 2 momentissa on säädetty, tukiosa maksetaan alkueläkkeessä täysimääräisenä.
Lapseneläke on täysorvolle 40 prosenttia ja puoliorvolle 20 prosenttia kansaneläkkeen perusosan ja lapsen asuinkunnassa yksinäiselle henkilölle maksettavan täysimääräisen tukiosan yhteismäärästä.
18§
Jollei tästä laista muuta seuraa on soveltuvin osin lisäksi vastaavasti voimassa, mitä kansaneläkelain 25, 27, 32, 32 a, 35, 37-46, 67, 69, 71-75 ja 79-88 a §:ssä sekä tukilisälaissa ja eläkkeensaajien asumistukilaissa on säädetty. Jos leski on välittömästi ennen leskeneläkkeen myöntämistä saanut kansaneläkettä, jonka suuruutta määrättäessä on vuositulona joko kokonaan tai osittain otettu huomioon muun lain tai asetuksen tai julkisen eläkesäännön mukainen eläke taikka sitä vastaava jatkuva suoritus tai korvaus, arvioidaan sanottu etuus vuosituloa vahvistettaessa edellisen arvioimisajankohdan mukaisena, mikäli etuuden määräytymisperusteessa ei ole tapahtunut muutosta, kuitenkin ottaen huomioon, mitä johtuu kansaneläkkeiden indeksisidonnaisuudesta.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1980.
Sellaisella henkilöllä, joka on jäänyt leskeksi ennen vuotta 1970 ja jolla perhe-eläkelain 20 §:n 1 momentin mukaan ei ole ollut oikeutta perhe-eläkkeeseen, on, mikäli hän muutoin täyttää leskeneläkkeen saamisen edellytykset, oikeus leskeneläkkeeseen tämän lain voimaan tulosta lukien kuitenkin aikaisintaan täytettyään 60 vuotta. Leskelle joka saa kansaneläkelain muuttamisesta 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun lain (588/78) voimaantulosäännöksen perusteella vanhuudentukea, ei kuitenkaan myönnetä leskeneläkettä 9 b §:n 2 ja 3 kohdan mukaan. Mitä tukilisälain ja eläkkeensaajien asumistukilain voimaanpanolaissa (592/78) on säädetty, koskee soveltuvin osin myös perhe-eläkkeenä maksettavaa tukilisää ja asumistukea.
Naantalissa 28. päivänä heinäkuuta 1978
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Ministeri Olavi Martikainen