237/1959

Väestönsuojelu valmistellaan ja toimeenpannaan yleisenä väestönsuojeluna, virastoja laitossuojeluna, teollisuuden suojeluna ja väestön omakohtaisena suojeluna, kussakin kunnassa siinä laajuudessa ja sillä tavalla kuin paikalliset olosuhteet edellyttävät.

Suojelukohteeksi valtioneuvosto määrää kunnan tai siihen kuuluvan alueen, missä tehostetut väestönsuojelutoimenpiteet katsotaan tarpeellisiksi. Suojelukohteen rajat määrätään kunnan väestönsuojelujärjestyksessä.

Suojelukohteet jaetaan suojelulohkoihin, joita tarvittaessa voidaan yhdistää suojelupiireiksi. Määräykset siitä on otettava kunnan väestönsuojelujärjestykseen.

Valvonta-alue on kunnassa, jossa on väestönsuojelujärjestys, tässä jaettava tarpeen mukaan valvontapiireihin. Sisäasiainministeriö voi määrätä sellaisesta jaosta muusakin kunnassa.

Kunnassa, jossa on väestönsuojelujärjestys, on siihen nojautuen laadittava kuntaa varten suojelusuunnitelma, jossa yksityiskohtaisemmin määritellään väestönsuojelujärjestyksessä edellytettyjen suojelutoimenpiteiden järjestely, valmistelu ja toteuttaminen.

Muuta kuntaa varten on laadittava toimintaohjeet kunnassa tarpeellisten suojelutoimenpiteiden valmistelua ja toteuttamista varten.

Valtion ja kuntien sekä muita julkisia virastoja ja laitoksia varten samoin kuin teollisuus- ja muita tuotantolaitoksia, teknillisiä ja niihin verrattavia laitoksia sekä tiedotusja viestilaitoksia varten on suojelukohteissa ja muuallakin, missä se on katsottava tarpeelliseksi, asianomaisen viraston tai laitoksen toimesta laadittava suunnitelmat, joissa määritellään sen suojaamiseksi ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tarpeelliset toimenpiteet.

Ehdotus väestönsuojelujärjestykseksi on kunnallishallituksen toimesta pidettävä yleisön nähtävänä 30 päivän ajan. Ehdotusta vastaan saadaan sanotun ajan kuluessa tehdä kirjallisia muistutuksia, jotka on toimitettava kunnallishallitukselle. Tästä on kuulutettava sillä tavalla, kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.

Mitä 1 momentissa on säädetty, noudatettakoon vastaavasti väestönsuojelujärjestystä muutettaessa.

Väestönsuojelun johto- ja muuhun erityishenkilöstöön luetaan kuntien väestönsuojelupäälliköt ja -ohjaajat sekä muihin johtotehtäviin väestönsuojelussa tarvittava henkilöstö samoin kuin teknillistä tai muuta erityiskoulutusta edellyttäviin tehtäviin ja paikallisen väestönsuojelun avustamista varten järjestettäviin muodostelmiin varattavat henkilöt.

Väestönsuojelulain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu väestönsuoja on tehtävä niin suureksi, että sen varsinaisissa suojahuoneissa on lattiapinta-alaa yhteensä vähintään 2.5 prosenttia rakennuksen huonetilojen yhteenlasketusta pinta-alasta.

Väestönsuoja rakennusta varten, joka sisältää teollisuus- tai muiden tuotantolaitosten tahi teknillisten tai niihin verrattavien laitosten käyttöön tarkoitettuja tiloja, on siitä poiketen, mitä 1 momentissa on säädetty, tehtävä sen suuruiseksi, että henkilöt, joiden voidaan arvioida sodan aikana tai siihen verrattavissa oloissa rakennuksessa työskentelevän tai muutoin oleskelevan, sopivat suojaan.

Väestönsuojat rautatieasemille ja lentoasemille sekä linja-autojen keskusasemille ja satamiin on rakennettava niin suuriksi, että niissä on tiiaa sekä liikennehenkilöstölle että arvioidulle keskimääräiselle matkustajamäärälle sodan aikana tai siihen verrattavissa oloissa.

Väestönsuojeluelimiä varten rakennettavien väestönsuojien on oltava niin suuret, että niissä on tilaa henkilömäärälle, jonka voidaan arvioida tulevan asianomaisessa elimessä työskentelemään.

Väestönsuoja saadaan tehdä enintään sen suuruiseksi, että se riittää 150 henkilölle. Jos väestönsuoja sen johdosta, mitä edellä 7 ja 8 §:ssä sekä väestönsuojelulain 11 §:n 2 momentissa on säädetty, olisi tehtävä suuremmaksi, on yhden väestönsuojan sijasta tehtävä kaksi tai tarpeen mukaan useampia väestönsuojia.

Laskettaessa, miten monelle henkilölle väestösuoja riittää, katsotaan, mikäli erityisistä syistä ei muuta johdu, sen varsinaisessa suojahuoneessa yhtä henkilöä varten tarvittavan lattiapinta-alaa 0.58 m ² .

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei ole esteenä väestönsuojan rakentamiselle suuremmaksi, jos se tehdään vastaavasti lujemmaksi, siten kuin 12 §:ssä säädetään.

Väestönsuojat jaetaan kalliosuojiin ja teräsbetonisiin väestönsuojiin.

Kalliosuojat rakennetaan niin suuriksi kuin on tarpeellista janiin vahvoiksi kuin paikalliset olosuhteet sallivat.

Teräsbetoniset väestönsuojat voivat olla A-, B- tai C-luokan väestönsuojia. Niiden rakenteet on mitoitettava yleisten kuormitusmääräysten edellyttämien kuormitusten lisäksi kestämään painetta vähintään, A-luokan väestönsuoja 30 000 kg/m ² , B-luokan väestönsuoja 10 000 kg/m ² ja C-luokan väestönsuoja 5 000 kg/m ² . Lisäksi tulee niiden ympärysseinien ja katon paksuuden olla vähintään, A-luokan väestönsuojan 160 cm, B-luokan väestönsuojan 60 cm ja C-luokan väestönsuojan 40 cm.

Väestönsuojan suunnittelussa ja- rakentamisessa on lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota sisään- ja ulospääsyteiden turvaamiseen.

Väestönsuoja on rakennettava vähintään C-luokan väestönsuojaksi, jos se on tarkoitettu enintään 150 henkilöä varten. Enintään 300 henkilöä varten tarkoitettu väestönsuoja on rakennettava vähintään B-luokan väestönsuojaksi. Väestönsuoja useampaa kuin 300 henkilöä varten on rakennettava A-luokan väestönsuojaksi tai kalliosuojaksi.

Väestönsuojelulain 12 §:n 2 momentissa tarkoitettujen väestönsuojien lujuusvaatimuksista sisäasiainministeriö voi antaa määräyksiä siitä poiketen, mitä edellä 1 momentissa on säädetty.

sisäasiainministeriö voi määrätä helpotusten myöntämisestä siihen, mitä 7, 8, 9 ja 10 §:ssä sekä 12 §:n 1 momentissa on säädetty.

Väestönsuojia ja niiden rakenteita koskevat teknilliset ja muut tarkemmat määräykset antaa sisäasiainministeriö.

Rakennusluvan myöntävän viranomaisen on valvottava, että rakentamissuunnitelmaan sisältyy väestönsuoja silloin, kun se on rakennettava, ja että suoja sijaintinsa, kokonsa, lujuutensa ja muun rakenteensa sekä teknillisten laitteittensa puolesta täyttää säädetyt ja määrätyt vaatimukset.

Väestönsuojelulain 9 §:n 2―4 momentissa tarkoitetun määräyksen tai luvan antaa, väestönsuojelulautakunnan lausunnon hankittuaan, edellä 1 momentissa mainittu viranomainen.

Milloin kahta tai useampaa rakennusta varten väestönsuojelulain 9 §:n 4 momentin nojalla sallitaan rakennettavaksi yhteinen väestönsuoja sanottujen rakennusten ulkopuolelle, voidaan, milloin erityisiä syitä on, edellä 2 momentissa mainitussa järjestyksessä myöntää lupa siihen, että suoja rakennetaan valmiiksi määräajassa rakennusten tai joidenkin niistä valmistumisesta.

Väestönsuojien rakentamisen valvonnassa ja tarkastuksessa on noudatettava, mitä rakennustarkastuksesta on säädetty.

Väestönsuojeluviranomaisilla on valta tarkastaa väestönsuojia ja niiden rakennustöitä.

Väestönsuojan rakenteeseen ja laitteisiin ei sen jälkeen, kuin suoja on säädetyssä järjestyksessä tarkastettu ja hyväksytty, saa tehdä muutoksia ilman 15 §:n 1 momentissa mainitun viranomaisen lupaa.

Rauhan aikana väestönsuojaa saadaan käyttää muuhun tarkoitukseen siten, että se viivytyksittä voidaan kunnostaa väestönsuojana käytettäväksi.

Sisäasiainministeriössä on väestönsuojeluasiainosasto, jonka tehtävänä on huolehtia väestönsuojelun yleissuunnitteluista ja -järjestelyistä sekä johtaa ja valvoa väestönsuojelutoimenpiteitä ja siinä tarkoituksessa erityisesti:

Väestönsuojeluneuvottelukuntaan valtioneuvosto kutsuu kolmeksi vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan, kuultuaan asiassa puolustusneuvostoa, sekä vähintään 10 ja enintään 14 jäsentä yhteiskunnallisen elämän eri aloilta. Neuvottelukunta valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan.

Lääninhallituksen tehtävänä on johtaessaan ja valvoessaan väestönsuojelutoimintaa läänissä erityisesti:

Väestönsuojelulautakunnan tehtävänä on huolehtiessaan väestönsuojelun valmistelu-, järjestely- ja toimeenpanotehtävistä kunnassa erityisesti:

Jos väestönsuojelulautakunnalle kuuluvista tehtävistä väestönsuojelulain 19 §:n mukaan huolehtii kunnallishallitus tai muu lautakunta, on sille sanottuja tehtäviä varten hyväksytävä ja vahvistettava ohjesääntö niinkuin lain 16 §:n 3 momentissa on säädetty.

Kunnan väestönsuojelupäällikön tai -ohjaajan valitsee kunnallisvaltuusto esityksestä, jonka kunnallishallitus tekee väestönsuojelulautakunnan lausunnon hankittuaan.

Virkaan valittavan tulee omata siihen tarpeellinen kyky ja taito sekä olla muutoinkin tehtävään sopiva.

Väestönsuojelupäällikköä tai -ohjaajaa älköön valittako puheenjohtajaksi tai jäseneksi väestönsuojelulautakuntaan.

Väestönsuojelulain 22 §:ssä tarkoitettu korvaus maksetaan sen jälkeen, kun sisäasiainministeriö on ottanut väestönsuojan rakentamistyön niitä koskevaan yleiseen suunnitelmaan, sekä, jollei erityisistä syistä muuta johdu, siinä järjestyksessä kun rakennustyö suoritetaan.

Hakemus väestönsuojan rakentamistyön ottamisesta 1 momentissa mainittuun suunnitelmaan on, ennen kuin rakennustyö aloitetaan, toimitettava lääninhallitukselle, jonka on lausuntonsa ohella lähetettävä se sisäasiainministeriölle. Hakemukseen on liitettävä sisäasiainministeriön antamien määräysten mukainen selvitys suojan sijainnista sekä sitä koskevat rakennuspiirustukset ja kustannuslaskelmat sekä muut tarvittavat tiedot.

Väestönsuojelulain 24 ja 25 §:ssä tarkoitetun lainan tai korvauksen saamista koskeva hakemus on tarvittavan selvityksen seuraamana toimitettava lääninhallitukselle, jonka on lausuntonsa ohella lähetettävä asiakirjat sisäasiainministeriölle.

Hakemus on tehtävä vuoden kuluessa siitä, kun ne toimenpiteet on suoritettu, joista aiheutuneisiin kustannuksiin lainaa tai korvausta anotaan, mutta voida hakemus tehdä ennenkin, kuin toimenpiteisiin on ryhdytty.

Mitä väestönsuojelulain 22―26 §:ssä on säädetty väestönsuojan rakentamisesta aiheutuneista kustannuksista, koskee myös suojan laajentamisesta tai muusta perusparannuksesta johtuneita menoja.

Mitä väestönsuojelulain 9 §:n 1 momentissa on säädetty, ei koske rakennusta, jonka rakentaminen on aloitettu ennen sanotun lain voimaantuloa.

Sisäasiainministeriöllä on valta määrätä, että väestönsuojelujärjestys ja väestönsuojelulautakunnan ohjesääntö, 4 §:ssä mainitut suojelu- ja muut suunnitelmat sekä väestönsuojelulain 11 §:n 2 momentissa mainittujen väestönsuojien rakentamista koskeva yleissuunnitelma on hyväksyttävä ja alistettava vahvistettaviksi määräajassa sen jälkeen, kun tämä asetus on tullut voimaan. Sama koskee väestönsuojelupäällikön tai -ohjaajan ottamista ja vaalin alistamista vahvistettavaksi.

Väestönsuojelulain 16 §:n 1 momentin nojalla ensimmäisen kerran valittavan väestönsuojelulautakunnan toimikausi päättyy vuoden 1960 lopussa.

Väestönsuojelulain ja tämän asetuksen 4 luvussa tarkoitetuiksi kustannuksiksi katsotaan vain sellaiset kustannukset, jotka ovat syntyneet sanotun lain tultua voimaan.

Tarkemmat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta antaa sisäasiainministeriö.