63/1951

Kutsuntain toimeenpanemista varten maa jaetaan sotilaspiireihin, kuten siitä eri asetuksessa säädetään.

Päätösvalta sotilaspiirin esikunnalle kuuluvissa asevelvollisuusasioissa on sotilaspiirin päälliköllä. Asevelvollisuusasiain esittelijänä toimii puolustusvoimain pääesikunnan toimeensa määräämä kutsunta-asiain sihteeri, jonka tulee olla lainopillisen loppututkinnon suorittanut tai upseeri, joka on perehtynyt asevelvollisuusasioihin. Sihteerin katsotaan yhtyneen sotilaspiirin päällikön tekemään päätökseen, ellei hän ole pöytäkirjaan merkinnyt eroavaa mielipidettä.

Sotilaspiirin päällikön päätösvaltaa asevelvollisuusasioissa käyttämään voi pääesikunta määrätä muunkin upseerin.

Kutsunnat sotilaspiirin alueella toimittaa kutsuntalautakunta, johon kuuluu sotilaspiirin päällikkö tai hänen päätösvaltaansa asevelvollisuusasioissa käyttämään määrätty upseeri puheenjohtajana sekä jäseninä kutsunta-asiain sihteeri ja asevelvollisuuslain 21 §:n 2 momentissa mainittu kunnan edustaja.

Kutsuntalautakunnassa on puheenjohtajalla ja jäsenillä kullakin yksi ääni, kuntaa edustavalla jäsenellä kuitenkin asevelvollisuuslain 21 §:n 2 momentissa mainituin rajoituksin.

Sotilaspiirin esikunnassa on pidettävä pöytäkirjaa tai päätösluetteloa, johon lyhyesti merkitään asiat, joista sotilaspiirin päällikkö tekee päätöksen. Toimituskirjat allekirjoittaa se, joka on asian ratkaissut, tai, jos toimituskirjat on annettu kutsuntatilaisuudessa, kutsuntalautakunnan puheenjohtaja ja varmentaa kutsunta-asiain sihteeri.

Sotilaspiirin esikunta on velvollinen avustamaan asevelvollisia neuvoilla ja tiedoilla.

sotilaspiirin päällikön tulee:

Kutsuntalautakunnan tulee:

Kuntaa edustavan jäsenen ja hänen varamiehensä valitsemisesta kutsuntalautakuntaan tulee sotilaspiirin päällikön vuosittain hyvissä ajoin tehdä esitys asevelvollisuuslain 21 §:n 2 momentissa mainitulle kunnalliselle viranomaiselle, jonka tulee ryhtyä siitä aiheutuviin toimenpiteisiin ja sotilaspiirin päällikölle ilmoittaa valittujen henkilöiden nimet ja osoitteet.

Kutsunta-asiain keskuslautakunnassa on kaksi vähintään esiupseerin arvossa olevaa sotilasjäsentä, joista ainakin toisen tulee olla vakinaisessa palveluksessa ja asevelvollisuusasioihin perehtynyt, sekä kolme siviilijäsentä, joista ainakin kahden tulee olla lainoppineita. Puheenjohtaja ja sihteeri määrätään lainoppineista, varapuheenjohtaja sotilasjäsenistä. Jäsenet määrää valtioneuvosto. samassa järjestyksessä määrätään jäsenille varamiehet.

Kutsunta-asiain keskuslautakunta on päätösvaltainen nelijäsenisenä sekä kolmijäsenisenäkin, jos läsnä on ainakin yksi sotilasjäsen ja yksi lainoppinut jäsen, joista jompikumpi on puheenjohtaja tal varapuheenjohtaja, ja jos kaikki kolme ovat päätöksestä yksimielisiä.

Keskuslautakunnan tulee tutkia ja ratkaista sotilaspiirin päällikön ja kutsuntalautakunnan toimenpiteistä tehdyt valitukset.

Kutsunta-asiain keskuslautakunnan, joka kokoontuu Helsingin kaupungissa, kutsuu kokoon puheenjohtaja ja hänen estettyä ollessaan varapuheenjohtaja.

Asiain käsittelyssä keskuslautakunnassa noudatetaan laillista oikeudenkäyntijärjestystä.

Keskuslautakunnan pöytäkirjat ja toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja ja sihteeri.

Valitusten tekemisestä asevelvollisuusasioissa kutsunta-asiain keskuslautakuntaan on säädetty asevelvollisuuslaissa.

Asevelvollinen merkitään sen kunnan kutsuntaluetteloon, missä hän on henkikirjoitettuna.

Jos asevelvollista, joka on muuttanut asumaan toiseen kuntaan, ei vielä ole merkitty sen kunnan kutsuntaluetteloon, mutta hän haluaa siellä osallistua kutsuntaan, ilmoittakoon siitä ennen kutsuntaa sotilaspiirin esikunnalle tai viimeistään kutsuntatilaisuudessa kutsuntalautakunnalle ja antakoon samalla selvityksen syntymäajastaan, maineestaan ja asuinpaikastaan. Hänet on merkittävä kutsuntaluetteloon ja tulee sotilaspiirin esikunnan, jos asevelvollinen entisen asuinpaikkansa perusteella kuuluu toiseen sotilaspiiriin, viipymättä ilmoittaa siitä viimeksi mainitun sotilaspiirin esikunnalle.

Jos toisessa kunnassa tilapäisesti oleskeleva asevelvollinen haluaa siellä osallistua kutsuntaan, ilmoittakoon siitä ennen kutsuntaa sotilaspiirin esikunnalle tai viimeistään kutsuntatilaisuudessa kutsuntalautakunnalle ja antakoon samalla selvityksen syntymäajastaan, maineestaan ja asuinpaikastaan. Sotilaspiirin esikunnan tulee, jos asevelvollinen kuuluu toiseen sotilaspiiriin, viipymättä kutsunnan jälkeen ilmoittaa asevelvollisen tarkastuksesta sekä kutsuntalautakunnan päätöksestä viimeksi mainitun sotilaspiirin esikunnalle sekä samalla lähettää asevelvollisen lääkärintarkastus- ja jaoittelukortit ynnä ilmoitus siitä, mistä asianomainen on määrätty noutamaan palvelukseenastumismääräyksensä.

Ennen toukokuun loppua kunakin vuotena pitää asianomaisen papiston sotilaspiirin esikunnalle antaa aakkosellinen luettelo kaikista seurakunnan kirjoissa olevista miehistä, jotka sinä vuotena täyttävät yhdeksäntoista vuotta.

Mitä 1 momentissa sanotaan, sovellettakoon vastaavasti myöskin siviilirekisteriviranomaiseen sekä uskonnollisen yhdyskunnan hallitukseen tai johtajaan.

Ensimmäisessä momentissa mainitun ajan kuluessa tulee myöskin henkikirjoittajan antaa sotilaspiirin esikunnalle kunnittain laaditut aakkoselliset luettelot niistä kihlakunnan tai kaupungin miehistä, jotka sinä vuotena tulevat yhdeksäntoista vuoden ikään.

Siihen luetteloon, joka 12 §:n mukaan papiston ja muiden viranomaisten on vuosittain lähetettävä sotilaspiirin esikunnalle, on, mikäli asianlaita selviää kirkon- tai muista kirjoista tahi muuten on varmasti tunnettu, merkittävä luetteloon otetusta henkilöstä: 1) sukunimi ja ristimänimet sekä isän nimi tai, jos luetteloon otettu on syntynyt avioliiton ulkopuolella, äidin nimi; 2) asuinpaikka; 3) syntymävuosi, -kuukausi ja -päivä; 4) syntymäpaikka; 5) uskontunnustus; 6) toimi tai ammatti; 7) koulusivistys; 8) äidinkieli; 9) onko nainut vai naimaton; 10) onko menettänyt kansalaisluottamuksensa tai julistettu todistajaksi kelpaamattomaksi; sekä 11) sellainen ruumiinvika tai sairaus, joka voi vaikuttaa asevelvollisen palveluskelpoisuuteen.

Luetteloon on merkittävä myöskin ne miehet, jotka kalenterivuonna ovat muuttaneet pois paikkakunnalta, niin myös minne muutto on tapahtunut.

Ennen 1 päivää syyskuuta tulee vankilain johtajain toimittaa sotilaspiirien esikunnille luettelo niiden alueelta olevista kutsunnanalaisista henkiiöistä, jotka ovat kärsimässä vapausrangaistusta. Luetteloon on merkittävä heidän syntymäaikansa ja paikkansa sekä, mikäli mahdollista, milloin heidät lasketaan vapaalle jalalle. Luetteloa on vankien johtajain joulukuun 1 päivään asti täydennettävä. Samanlaiset luettelot on asianomaisten virallisten syyttäjien toimitettava kutsunnanalaisista, jotka ovat vangittuina tutkintoa varten, tai jotka, olematta vangittuina, ovat syytteenalaisina rikoksesta, josta voi seurata kansalaisluottamuksen menettäminen.

Vastaavanlaiset luettelot on sotilaspiirin esikunnalle toimitettava myös muista laitoksista, joihin otetut eivät pääse sieltä vapaasti poistumaan. Jollei tällaiseen laitokseen otettua kutsunnanalaista voida määrätä saapumaan kutsuntatilaisuuteen, on häneen nähden meneteltävä, kuten kutsunnasta laillisen esteen vuoksi poissaolleisiin nähden.

Kun ulkomaalainen, joka on täyttänyt seitsemäntoista vaan ei kuuttakymmentä vuotta, on otettu Suomen kansalaiseksi, taikka mainitussa iässä oleva henkilö, jolla ei ole kansalaisoikeutta missään valtiossa, on julistettu asevelvolliseksi Suomessa, tulee lääninhallituksen tehdä siitä ilmoitus 13 §:ssä mainittuine selvityksineen asianomaiselle sotilaspiirin esikunnalle.

Edellä 11―15 §:n mukaan saatujen ilmoitusten sekä muiden saatavissa olevien asiakirjojen ja tietojen perusteella laatii sotilaspiirin esikunta kutsuntaluettelot, joihin kirjoitetaan kaikki miehet, jotka sinä vuotena, jona kutsunta on toimitettava, tulevat yhdeksäntoista vuoden ikään.

Jos on epäselvyyttä johonkin asevelvolliseen nähden, tulee sotilaspiirin esikunnan hankkia asiaan saatavissa oleva lisäselvitys, ja on näin saadut tiedot kutsuntaluetteloon merkittävä.

Kutsuntaluetteloihin on myöskin merkittävä:

Kutsuntaluetteloja laadittaessa on otettava huomioon:

Asevelvollinen, joka asuu ulkomailla, on kutsunnanalainen siinä kunnassa, jossa hän viimeksi Suomessa asui.

Asevelvollinen, jolla ei ole ollut asuntoa ja kotia Suomessa, merkitään Helsingin kaupungin kutsuntaluetteloon.

Hyvissä ajoin ennen kutsunta-aikaa tulee sotilaspiirin esikunnan hankkia sopiva huoneisto kutsuntatoimitusta varten kullakin kokoontumispaikalla tai, jollei sellaista kohtuullisesta maksusta voida saada, ilmoittaa siitä asianomaiselle kunnalle, jonka tulee hankkia sopiva huoneisto sanottuun tarkoitukseen.

Sotilaspiirin esikunnan tulee määrätä kutsuntapäivät ja kuulutuksella, jonka pitää kutsuntapäivään asti ja vähintään kaksi viikkoa sitä ennen olla nähtävänä kunnan ilmoitustaululla sekä tarpeen vaatiessa myös muissa sopivissa paikoissa, ilmoittaa kutsunnan pitämisen aika ja paikka. Kutsuntakuulutuksessa tulee olla huomautus siitä rangaistuksesta ja palvelusajan pitennyksestä, mikä asevelvollisuuslain 40 ja 42 §:ssä on säädetty seuraamukseksi sille, joka esteettä jää kutsuntaan saapumatta.

Puolustusvoimain ylilääkäri määrää yhden tai kaksi lääkäriä toimimaan tarkastuslääkäreinä kussakin kutsuntatilaisuudessa. Tarpeen vaatiessa tulee lääkintöhallituksen avustaa ylilääkäriä tarkastuslääkäreitä määrättäessä.

Kutsuntatilaisuuksissa on maalla nimismies sekä kaupungissa poliisipäällikkö tai heidän määräämänsä poliisiviranomainen, apunaan tarpeellinen määrä muuta poliisimiehistöä, velvollinen olemaan saapuvilla valvomassa järjestystä sekä antamassa tietoja ja tarpeellista virka-apua.

Sotilaspiirin esikunnan on hyvissä ajoin ennen kutsuntaa ilmoitettava lääninhallitukselle ja asianomaisille poliisiviranomaisille, missä paikassa kutsunta pidetään ja minä päivänä kunkin kunnan asevelvollisten tarkastus alkaa.

Sotilaspiirin esikunnan tulee poliisiviranomaisen välityksellä toimittaa 16 §:n 3 momentin 3, 4 ja 5 kohdissa mainituille asevelvollisille kirjallinen kutsu saapua kutsuntatilaisuuteen. Poliisiviranomaisen on viipymättä toimitettava sotilaspiirin esikunnalle todistus kutsun tiedoksiannosta.

Asevelvollisuuslain 24 §:n 2 momentissa mainitun lääkärintodistuksen asevelvollisen kelpaavaisuudesta tai kelpaamattomuudesta palvelukseen tulee olla niin laadittu, että siitä käyvät ilmi kaikki ne seikat, jotka kutsuntatoimituksessa ovat selville saatettavat.

Kun sellainen asevelvollinen, jota tarkoitetaan asevelvollisuuslain 24 §:n 2 momentin 3 kohdassa, ilmoittautuu Suomen lähetystöön tai konsulinvirastoon tarkastettavaksi, määrätköön lähetystö tai konsulinvirasto jonkun virkamiehistään olemaan tarkastuksessa läsnä ja pitämään siinä pöytäkirjaa, joka samoin kuin lääkärintodistus, mikäli mahdollista käännöksineen kotimaiselle kielelle, on sotilaspiirin esikunnalle lähetettävä.

Kutsuntatoimituksessa tulee kutsuntalautakunnan kaikkien jäsenten olla saapuvilla. Toimitus aloitetaan kutsunnanalaisten nimenhuudolla kutsuntaluettelon mukaan, joka samanaikaisesti on kutsuntalautakunnan tarkastettava.

Sekä kutsunnanalaiset että muut läsnä olevat henkilöt ovat oikeutetut tekemään muistutuksia luetteloa vastaan. Jos muistutus havaitaan oikeaksi, on oikaisu tehtävä.

Asevelvollisten esiinhuudossa tehdään kutsuntaluetteloon jokaisesta asevelvollisesta merkintä siitä:

Saapuneille on esiinhuudossa ilmoitettava, mikä seuraamus asevelvollisuuslain 40 ja 42 §:n mukaan kohtaa sitä, joka poistuu toimituspaikasta ennenkuin hänestä on tehty päätös ja hän on saanut siitä todistuksen. Samoin on ilmoitettava, mikä seuraamus asevelvollisuuslain 8 §:n mukaan kohtaa sitä, joka jää määräpäivänä saapumatta vakinaiseen palvelukseen.

Jos jonkin kutsutun syntymävuotta ei tiedetä, tulee kutsuntalautakunnan ratkaista, onko hänen katsottava jo olevan kutsunnanalainen vai onko hänet jonakin toisena vuonna kutsuttava tarkastettavaksi. Jälkimmäisessä tapauksessa on hänet poistettava kutsuntaluettelosta ja. vast'edes uudestaan siihen merkittävä.

Kutsunnanalaiset, paitsi ne, joissa on sellaisia näkyviä ruumiinvikoja tai vammoja, joiden perusteella heidät on kokonaan vapautettava asevelvollisuudesta, riisuutukoot pukuhuoneessa ja astukoot kukin vuorollaan kutsusta tarkastushuoneeseen. Jos tarkastettavalla on jokin kiusallista huomiota herättävä sairaus, tarkastettakoon hänet erikseen, jos hän sitä anoo.

Asevelvollisten tarkastus toimitetaan tarkastusohjesäännössä määrätyssä järjestyksessä. Jos kutsuttu on sellaisessa tilassa, ettei häntä voida tarkastaa, olkoon hän velvollinen myöhemmin kutsusta saapumaan erikseen tarkastettavaksi.

Tarkastuksen ohessa laatii lääkäri asevelvollisesta tarkastuskortin, johon hän myös merkitsee lausuntonsa asevelvollisesta. Jos sen mukaan asevelvollinen on kelpaamaton palvelemaan vakinaisessa väessä, tulee myöskin toisen lääkärin tarkastaa hänet, jos kaksi lääkäriä on tarkastuksessa saapuvilla.

Milloin asevelvollisesta, joka ei henkilö kohtaisesti ole saapunut kutsuntaan, asevelvollisuuslain 24 §:n mukaan on esitetty lääkärintodistus, tulee tarkastuslääkärin tai kun kaksi lääkäriä on saapuvilla, molempien lausua mielipiteensä todistuksesta.

Päätöksessä, jonka kutsuntalautakunta tarkastuksen nojalla tekee asevelvollisesta, on lausuttava:

Kun tarkastus on toimitettu, käsitellään vakinaiseen palvelukseen astumisen lykkäystä koskevat hakemukset. Jos lykkäyshakemuksen tekijä on velvoitettu saapumaan uudelleen tarkastettavaksi, on hakemus kuitenkin jätettävä käsittelemättä ja asiakirjat annettava hakijalle takaisin.

Niille, jotka määräajaksi ovat saaneet vakinaiseen palvelukseen astumisen lykkäystä, luetaan lykkäysaika kutsuntaa seuraavan vuoden alusta, ellei lykkäystä myönnettäessä ole toisin määrätty.

Kutsuntatilaisuudessa on julistettava, mitä kustakin asevelvollisesta on päätetty, ja on asevelvolliselle annettava asevelvollisuuslain 26 §:ssä määrätty todistus. Jos asevelvollista on kutsuntatilaisuudessa edustanut asiamies, on sanottu todistus annettava asiamiehelle tai, jos asevelvollinen oleskelee ulkomailla, lähetettävä lähetystölle tai konsulinvirastolle hänelle toimitettavaksi.

Kutsunnanalaiselle, joka sen mukaan kuin asevelvollisuuslain 24 §:n 3 momentissa säädetään, ei ole ollut velvollinen itse tai asiamiehen kautta olemaan kutsunnassa läsnä, on toimitettava kirjallinen ilmoitus siitä, mitä kutsuntalautakunta on hänestä päättänyt.

Kutsunta-asiain sihteerin on heti kutsuntaluettelon asianomaisiin sarekkeihin merkittävä tulos kunkin asevelvollisen tarkastuksesta sekä mitä hänestä on päätetty.

Merkintä ruumiinviasta tai sairaudesta, jonka takia asevelvollinen julistetaan kelpaamattomaksi palvelemaan vakinaisessa väessä tai velvoitetaan saapumaan uudelleen tarkastettavaksi, tehdään viittaamalla tarkastusohjesäännön vastaavaan kohtaan.

Kutsuntatoimituksessa pitää kutsuntaasiain sihteeri pöytäkirjaa, johon kunakin päivänä merkitään:

Jos kutsuntalautakunta on vastoin kutsuntalääkärin mielipidettä hyväksynyt asevelvollisen palvelemaan vakinaisessa väessä, on merkintä siitä tehtävä pöytäkirjaan.

Kutsuntaluettelo ja pöytäkirja on kutsuntalautakunnan puheenjohtajan ja kutsunta-asiain sihteerin tarkistettava ja allekirjoitettava heti kutsuntatoimituksen päätyttyä.

Asevelvollisten tarkastuksessa saapuvilla olleet ovat velvolliset olemaan ilmaisematta, mitä he siinä ovat saaneet tietää.

Sivullisten henkilöiden älköön sallittako olla tarkastuksessa läsnä.

Kutsunnanalainen, joka laillisen esteen takia on ollut kutsunnasta poissa, kutsutaan erikseen määrättävänä aikana myöhemmin saapumaan tarkastettavaksi kutsuntatilaisuuteen tai sotilaspiirin esikuntaan. Samoin menetellään asevelvolliseen nähden, jonka lähettämää lääkärintodistusta ei ole kutsunnassa hyväksytty.

Kunakin päivänä, kutsuntatoimituksen päätyttyä on poliisiviranomaiselle annettava ilmoitus niistä, jotka esteettömästi ovat jääneet kutsuntatilaisuuteen saapumatta tai ovat sieltä toimituksen kestäessä poistuneet. Esteettömästi poisjääneeksi katsotaan kutsunnanalainen, joka on jäänyt kutsuntaan saapumatta, ilmoittamatta ja toteennäyttämättä estettään, ja joka ei myöskään ole asevelvollisuuslain 24 §:n 2 momentin mukaisesti kutsuntalautakunnalle lähettänyt palveluskelpoisuuttaan koskevaa lääkärintodistusta, olipa hän ollut kutsuntaluetteloon merkitty tai ei. Poliisiviranomaisen tulee viimeistään kolmenkymmenen päivän kuluessa ilmoituksen saamisesta sotilaspiirin esikunnalle ilmoittaa, ketkä puheenaolevista henkilöistä on tavattu.

Kun 1 momentissa mainittu henkilö tavataan, on hänet käskettävä määrättynä päivänä saapumaan sotilaspiirin esikuntaan, taikka, milloin on syytä, poliisiviranomaisen toimesta sotilaspiirin esikuntaan tuotava. Mainitun käskyn antamisesta on poliisiviranomaisen viipymättä ilmoitettava esikunnalle.

Kun asevelvollisten tarkastus on toimitettava muulloin kuin kutsuntatilaisuudessa, toimittavat sen sotilaspiirin päällikkö, kutsunta-asiain sihteeri ja sitä varten määrätty lääkäri.

Tästä tarkastuksesta ja sen aiheuttamista päätöksistä ja toimenpiteistä olkoon muuten soveltuvilta kohdin voimassa, mitä kutsuntatoimituksesta on säädetty.

Joka haluaa saada asevelvollisuuslain 14 §:n 1 momentin nojalla lykkäystä asevelvollisuuden suorittamisesta, lähettäköön siitä hyvissä ajoin ennen kutsuntaa kirjallisen hakemuksen sotilaspiirin päällikölle tai antakoon sen viimeistään kutsuntatilaisuudessa joko itse tai valtuuttamansa asiamiehen kautta kutsuntalautakunnalle. Hakemukseen on liitettävä selvitys siitä, millä perusteella lykkäystä anotaan.

Jos laillisen esteen nojalla kutsuntaan saapumatta jäänyt asevelvollinen haluaa saada lykkäystä asevelvollisuuden suorittamisesta, tulee hänen anoa sitä sotilaspiirin päälliköltä, jolle kirjallinen hakemus on jätettävä viimeistään tarkastustilaisuudessa.

Joka haluaa saada lisälykkäystä asevelvollisuuslain 14 §:n 2 momentin nojalla, antakoon siitä kirjallisen hakemuksen kutsuntatilaisuudessa tai sotilaspiirin päällikölle viimeistään kaksi kuukautta ennen lykkäysajan umpeenkulumista. Myöhemmin tehtyä anomusta älköön otettako käsiteltäväksi, ellei siihen ole erikoisen painavia syitä.

Joka haluaa saada lykkäystä asevelvollisuuslain 14 §:n 3 momentin nojalla, anokoon sitä kirjallisesti sotilaspiirin päälliköltä.

Heti kutsunnan jälkeen on sotilaspiirien esikuntien lähetettävä toisilleen luettelot kaikista niistä, jotka esteettömästi ovat jääneet kutsuntaan saapumatta. Luettelojen johdolla on sotilaspiirin esikunnan tarkastettava, onko joku luetteloissa mainituista asevelvollisista ollut kutsunnassa siinä piirissä, sekä viipymättä palautettava luettelot asianomaisille sotilaspiirien esikunnille merkintöineen tarkastuksen tuloksista.

Kutsunnasta ilman laillista estettä poisjääneistä, joita etsiskelyistä huolimatta ei ole tavattu, on sotilaspiirin esikunnan tehtävä aakkosjärjestykseen laadittu luettelo, joka on lähetettävä pääesikuntaan sen määräämänä aikana. Pääesikunnassa eri sotilaspiireistä saapuneet luettelot yhdistetään yhdeksi koko maan käsittäväksi luetteloksi, joka toimitetaan asianomaisille poliisiviranomaisille, aluevalvojille ja sotilaspiirien esikunnille.

Sittenkun kutsunnat ovat toimitetut ja sotilaspiirien esikunnat lähettäneet pääesikunnalle tiedot kutsuntain tuloksista ja asevelvollisten jakaantumisesta eri ryhmiin palveluskelpoisuuden perusteella, määrää puolustusvoimain komentaja vakinaiseen palvelukseen hyväksyttyjen jaottelun eri joukko-osastoihin. Jaottelusta ilmoittaa pääesikunta sotilaspiirien esikunnille.

Puolustusministeriö määrää vuosittain joulukuun 1 päivään mennessä seuraavan vuoden yleiset vakinaiseen palvelukseen astumispäivät, jotka viipymättä ilmoitetaan sotilaspiirien esikunnille.

Kun 43 §:ssa tarkoitetut ilmoitukset ovat sotilaspiirin esikunnalle saapuneet, tulee esikunnan viipymättä palvelukseen kutsuttaville asevelvollisille laatia määräykset, joista käy ilmi aika, milloin, ja joukkoosasto, johon kunkin on astuttava palvelukseen, sekä joukko-osaston sijoituspaikka.

Sotilaspiirin esikunnan tulee viipymättä lähettää 1 momentissa mainitut määräykset asianomaisille aluevalvojille, joilta asevelvollisten tai heidän valtuuttamiensa asiamiesten on ne kutsunnassa annetussa todistuksessa määrättynä päivänä noudettava. Lomailla oleskelevalle asevelvolliselle lähetetään määräys Suomen lähetystön tai konsulinviraston välityksellä.

Jos asevelvollinen, joka laillisetta esteettä on jäänyt kutsuntaan tai erityiseen tarkastukseen saapumatta tahi asevelvollisuuslain 39 §:ssä sanotulla tavalla luvattomasti lähtenyt pois maasta, sittemmin havaitaan vakinaiseen palvelukseen kelpaavaksi, on hänet käskettävä astumaan palvelukseen lähinnä seuraavana yleisenä palvelukseenastumispäivänä taikka, jos on syytä varoa, ettei hän tällaista määräystä noudattaisi, poliisiviranomaisten toimesta heti palvelukseen tuotava. samalla on hänet sotilaspiirin päällikön toimesta pantava syytteeseen tuomioistuimessa.

Mitä edellä sanotaan, olkoon soveltuvilta kohdin voimassa myöskin asevelvollisuuslain 41 §:n tarkoittamista asevelvollisista.

Asevelvollinen, joka on ilman laillista estettä jäänyt määräpäivänä palvelukseen saapumatta, on poliisiviranomaisten toimesta ensi tilassa tuotava palveluspaikkaansa.

Asevelvollista, joka ei ole määräpäivänä saapunut palvelukseen ja jolla ei näytetä olleen laillista estettä, rangaistaan siten kuin sotaväen rikoslaissa on säädetty.

Jos asevelvollinen, joka on saanut vakinaiseen palvelukseen astumisen lykkäystä, haluaa aloittaa palveluksensa ennenkuin lykkäysaika on umpeenkulunut, ilmoittakoon siitä sotilaspiirin esikunnalle, jonka tulee lähettää ilmoitus pääesikunnalle. Samoin tehköön sotilaspiirin esikunta pääesikunnille ilmoituksen asevelvollisesta, joka laillisen esteen takia on jäänyt kutsuntaan tahi erityiseen tarkastukseen saapumatta ja joka myöhemmin toimitetussa tarkastuksessa on hyväksytty vakinaiseen palvelukseen.

Pääesikunta määrää, mihinkä joukkoosastoon ja minä päivänä 1 momentissa mainittujen asevelvollisten on astuttava palvelukseen.

Sotilaspiirin esikunnan tulee viimeistään neljätoista päivää ennen kutakin palvelukseenastumispäivää asianomaiselle joukkoosastolle lähettää sotilaskantakortit sekä lääkärintarkastuskortit kaikista niistä asevelvollista, jotka ovat määrätyt sinä päivänä astumaan palvelukseen.

Joukko-osaston on neljäntoista päivän kuluessa palvelukseenastumispäivästä luettuna lähetettävä sotilaspiirin esikunnalle ilmoitus niistä asevelvollisista, jotka, vaikkakin ovat palvelukseen kutsutut, eivät ole määräpäivänä palvelukseen astuneet, sekä senjälkeen, jos joku asevelvollinen on myöhemmin palvelukseen saapunut, siitä kolmen päivän kuluessa sotilaspiirin esikunnalle ilmoitettava.

Sotilaspiirin esikunnan on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin saapumatta jääneitten asevelvollisten etsiskelemiseksi ja palvelukseen noutamiseksi. Siinä tarkoituksessa sovellettakoon vastaavasti 42 §:n määräyksiä.

Asevelvollisen terveydentilasta on tarkka lääkärintarkastus toimitettava neljäntoista päivän kuluessa heidän palvelukseen astumisestaan.

Asevelvolliseen nähden, joka havaitaan pitkähköksi ajaksi palvelukseen kykenemättömäksi, tai jonka siirtäminen asepalveluksesta muuhun palvelukseen tai päinvastoin voi tulla kysymykseen menetellään niinkuin 67 §:ssä sanotaan.

Kun asevelvollinen on hyväksytty palvelukseen vapaaehtoisena, on hänelle toimitettava kirjallinen määräys siitä, minä päivänä ja mihin joukko-osastoon hänen on saavuttava palvelukseen. Vapaaehtoiseen nähden, joka ei sanottuna päivänä ole saapunut palvelukseen, meneteltäköön kuten muuhunkin asevelvolliseen nähden, joka palvelukseenastumispäivänä on jäänyt palvelukseen saapumatta.

Jos hakemus saada palvella vapaaehtoisena on hyljätty, on siitä tehtävä merkintä hakemukseen, joka toimitettakoon hakijalle takaisin.

Puolustusministeriö vahvistaa vuosittain joulukuun 1 päivään mennessä vapaaehtoisten lukumäärän seuraavaa vuotta varten. Tarkemmat määräykset vapaaehtoisten ottamisesta palvelukseen antaa pääesikunta.

Yliopistoon johtavan oppikoulun päästötutkinnon suorittaneet voidaan, jos heidät palveluksensa perusteella vakinaisessa väessä huomataan siihen soveliaiksi, määrätä koulutettaviksi upseereiksi reserviin.

Myöskin ne, jotka ovat käyneet mainitunlaisen oppikoulun ylintä lähimmän luokan tai joilla on vastaavat tiedot, suorittaneet ensimmäisen perämiehen tutkinnon, käyneet teknillisen-, kauppa- tai maatalousopiston tahi kansakoulunopettajaseminaarin taikka näitä vastaavan oppilaitoksen, voidaan määrätä koulutettaviksi upseereiksi reserviin. Sama olkoon voimassa muistakin asevelvollisista, jotka palvelusaikanaan ovat osoittaneet taipumusta ja sopivaisuutta upseerin tehtäviin ja joilla harkitaan olevan tarpeelliset tiedot.

Asevelvolliset, joilla on edellytyksiä alipäällystön tehtäviin ja joilla harkitaan olevan tarpeelliset tiedot, voi joukko-osaston komentaja määrätä koulutettaviksi aliupseereiksi reserviin.

Asevelvolliset, jotka havaitaan sopiviksi teknillisiin tehtäviin, voi joukko-osaston komentaja määrätä sellaisiin tehtäviin koulutettaviksi.

Tällaisia tehtäviä ovat moottoriajoneuvon, panssarivaunun ja traktorin kuljettajan ja asentajan, radio- ja puhelinmekaanikon ja -asentajan, tutkamiehen ja -mekaanikon, radio-, lennätin- ja puhelinkeskusmiehen, asesepän, kengityssepän, koneenkäyttäjän ja -asentajan, moottori- ja konemiehen, yhteysveneen kuljettajan, etäisyydenmittaajan, valonheitin- ja tulenjohtokonemekaanikon sekä lentojoukkojen valokuvaus- ja säämiehen tehtävät.

Edellä 52―54 §:ssä mainittujen asevelvollisten yhteismäärä saa nousta enintään kolmannekseen vakinaiseen väkeen määrättyjen asevelvollisten kokonaismärästä, jollei puolustusminiteriö erityisistä syistä salli tätä määrää ylitettävän.

Työpalvelusvelvollisiksi kutsutaan tässä asetuksessa asevelvollisia, jotka ovat asevelvollisuutensa täyttämiseksi velvolliset suorittamaan työpalvelusta puolustuslaitoksessa tai palvelemaan valtion muussa laitoksessa.

Työpalvelusvelvolliset jaetaan kolmeen luokkaan siten, että

Työpalvelusvelvolliset ovat, mikäli ei heistä muuta ole säädetty, asevelvollisia koskevien yleisten säännösten alaisia.

Se aika, minkä työpalvelusvelvollinen on aikaisemmin ollut asepalveluksessa, luetaan hänen hyväkseen hänen siirryttyään työ palvelukseen. Tarkemmat määräykset siitä, missä määrin työpalveluksena suoritettu aika otetaan huomioon työpalvelusvelvollisen siirryttyä asepalvelukseen, antaa puolustusministeriö.

I luokan työpalvelusvelvollisten palveluksesta on erikseen säädetty.

Työpalveluksen suorittamista varten määrätään II luokan työpalvelusvelvolliset erikoisiin työkomennuskuntiin, jotka sijoitetaan erilleen muista joukko-osastoista. Samoin III luokan työpalvelusvelvolliset voidaan järjestää erityisiksi työkomennuskunniksi.

Tarkemmat määräykset siitä, missä järjestyksessä asevelvollinen määrätään II luokan työpalvelusvelvolliseksi, antaa pääesikunta.

Pääesikunnan asiana on niin ikään määrätä, missä määrin ja milloin III luokkaan kuuluvia työpalvelusvelvollisia määrätään työpalvelukseen.

Joukko-osaston komentajan ja vastaavassa asemassa olevan päällikön tulee huolehtia siitä, että asevelvolliset kotiutetaan määräaikaisen palveluksen päätyttyä ja että heille annetaan sotilaspassit.

Asevelvollisen palvelusajaksi on laskettava sekä palvelukseenastumispäivä että kotiuttamispäivä. Palvelusajaksi luetaan myöskin se aika, jonka asevelvollinen on ollut asevelvollisuuslain 16 §:n 1 momentissa tarkoitetulla lomalla.

Jos asevelvollisuuslain 16 §:n 2 momentin tarkoittamien lomien yhteenlaskettu määrä on jonkun asevelvollisen osalta neljäätoista vuorokautta suurempi, on palvelusaikaa pitennettävä neljäntoista vuorokauden yli menevältä osalta.

Kolmekymmentä päivää ennen asevelvollisten kotiuttamista ja reserviin siirtämistä tulee joukko-osaston lähettää sotilaspiirien esikunnille asianmukaisesti täytetyt mutta allekirjoittamattomat sotilaspassit ja on ne kahdenkymmenenyhden päivän kuluessa joukko-osastoon palautettava täydennettyinä liikekannallepanomääräyksellä.

Jos asevelvollinen on ennen lakimääräisen palvelusajan päättymistä poistettu joukko-osaston luetteloista, on sotilaspiirin esikunnalle seitsemän päivän kuluessa tehtävä ilmoitus siitä sekä poistamisen syystä. Jos asevelvollinen on siirretty joukko-osastosta toiseen, on ilmoituksessa mainittava, mihinkä joukko-osastoon hänet on siirretty. Asevelvollisen sotilaskantakortti on samalla lähetettävä siihen joukko-osastoon, johon hänet on siirretty.

Kun asevelvolliset kotiutetaan, on sotilaskantakortit ja lääkärintarkastuskortit asianmukaisesti täytettyinä neljäntoista päivän kuluessa kotiinlaskemisesta toimitettava niitten sotilaspiirien esikunnille, joista asevelvolliset ovat palvelukseen saapuneet.

Jokaista joukko-osastoa varten tulee olla toimikunta, jonka tehtävänä on tarkastaa asevelvolliset, joiden terveydentilassa on tapahtunut sellaisia muutoksia, että heidän siirtämisensä asepalveluksesta muuhun palvelukseen tai päinvastoin voi tulla kysymykseen, tai jotka on havaittu ruumiinvian tai sairauden takia pitkähköksi ajaksi palvelukseen kykenemättömiksi. Tämän toimikunnan jäseninä ovat vanhin palveluksessa oleva joukko-osaston lääkäri sekä kaksi joukko-osaston komentajan määräämä, mikäli mahdollista esiupseerin tai kapteenin arvossa olevaa upseeria, joista vanhempi toimii puheenjohtajana.

Kun 66 §:ssä mainittu toimikunta on tarkastanut asevelvollisen, päättää joukkoosaton komentaja toimikunnan esityksestä, onko asevelvollinen siirrettävä asepalveluksesta muuhun palvelukseen tai päinvastoin vai onko hänet toistaiseksi vapautettava palveluksesta. Toistaiseksi palveluksesta vapautettu asevelvollinen lasketaan viipymättä kotiin ja häntä koskevat asiakirjat, joihin tulee myös sisältyä toimikunnan lausunto tarkastetun palveluskelpoisuudesta, lähetetään sotilaspiirin päällikölle, joka ratkaisee, onko hänet kokonaan vapautettava asevelvollisuudesta, siirrettävä reserviin, määrättävä myöhemmin saapumaan uudelleen tarkastettavaksi vaiko, asevelvollisuuslain 13 §:n tarkoittaman iän saavuttaneena, vapautettava rauhan aikana palvelemasta.

Jos asevelvollinen potee niin vaikeaa tautia, ettei hän voi saapua tarkastettavaksi, ja jos tauti on pitkäaikainen, voidaan hänestä päättää lääkärintodistuksen perusteella.

Asevelvollinen, joka 67 §:n mukaan on toistaiseksi vapautettu vakinaisesta palveluksesta, mutta johon nähden lopullista ratkaisua ei vielä ole tehty, luetaan väliaikana nostoväkeen kuuluvaksi.

Puolustusministeriön ja pääesikunnan, puolustuslaitoksen, rajavartiolaitoksen, väestönsuojelun, merenkulkuhallituksen merikarttaosasto sotilastoimiston, posti- ja lennätinhallituksen järjestelytoimiston sekä rautatiehallituksen sotilastoimiston viroissa tai toimissa upseerina, sotilasvirkamiehenä, sotilasmestarina, aliupseerina, sotilasalivirkamiehenä tahi värvättynä tapahtuva palvelus pidetään asevelvollisuuden suorittamiseen nähden, paitsi mikäli on kysymys asevelvollisuuslain 5 §:n mukaisesta velvollisuudesta palvella vakinaisessa väessä rauhan aikana, palveluksen veroisena vakinaisessa väessä.

Puolustusministeriö määrää, mitkä virat ja toimet ovat luettavat edellälueteltuihin ryhmiin kuuluviksi.

Tällaisista viroista tai toimista eronneiden siirtymisestä ja kuulumisesta reserviin tai nostoväkeen on voimassa, mitä asevelvollisuuslaissa on asevelvollisista säädetty.

Nostoväki jaetaan kolmeen luokkaan, siten että

Nostoväen III luokkaan kuuluva asevelvollinen siirtyy nostoväen II luokkaan sen vuoden lopussa, jona hän täyttää kolmekymmentä vuotta.

Vakinaisessa väessä asevelvollisina palvelevia sanotaan varusmiehiksi, reserviin kuuluvia asevelvollisia reserviläisiksi ja nostoväkeen kuuluvia nostomiehiksi.

Asevelvollisten valvonnasta huolehtivat sotilaspiirien esikunnat ja niiden alaisina aluevalvojat, joina toimivat maalla nimismiehet ja kaupungeissa puolustusministeriön yksissä neuvoin sisäasiainministeriön kanssa määräämät poliisivirkamiehet. Tarpeen vaatiessa voi puolustusministeriö määrätä muunkin henkilön aluevalvojaksi.

Valvontaviranomaisten tulee olla selvillä valvonnanalaisten olinpaikoista ja heidän henkilökohtaisista olosuhteistaan, mikäli näillä on merkitystä asevelvollisuuden suorittamiselle sekä niistä sotilaspiirien esikunnille ilmoittaa siten kuin siitä erikseen on määrätty.

Valvonta-alueina ovat, ellei toisin määrät, nimismiespiirit ja kaupungit.

Aluevalvojille tulevasta palkkiosta määrätään erikseen.

Valvonnanalaisia ovat:

Asevelvollinen on valvonnanalainen siinä valvonta-alueessa, jossa hänen asuntonsa ja kotinsa on.

Valvonnanalaisen tulee huolehtia siitä, että hänen asuinpaikkansa ja osoitteensa on aina aluevalvojan tiedossa, ja on hän sen vuoksi velvollinen:

Valvonnanalaisten ilmoitukset valvontaviranomaisille voidaan tehdä joko henkilökohtaisesti, kirjekortilla tai kirjeellä, joka todistusta vastaan jaetaan postiin.

Valvonnanalaisten vapaakirjeoikeudesta heidän lähettäessään valvontaviranomaisille valvontaa koskevia lähetyksiä on säädetty erikseen.

Ennenkuin asevelvollinen kotiutetaan vakinaisesta palveluksesta, on hänelle opetettava, mitä hänen tulee valvontaan nähden noudattaa. Tätä koskevat ohjeet on myöskin liitettävä asevelvollisille annettaviin sotilaspasseihin.

Nostoväen II ja III luokkaan kuuluville valvonnanalaisille asevelvollisille antaa vastaavat ohjeet asianomainen sotilaspiirin esikunta.

Jos valvonnanalaiselle annettu liikekannallepanomääräys on muutettava, on hänen kutsusta saavuttava aluevalvojan luo, jonka tulee hänen sotilaspassistaan poistaa entinen ja liittää passiin muutettu liikekannallepanomääräys. Aluevalvojan tulee palauttaa sotilaspiirin esikunnalle entinen liikekannallepanomääräys.

Valvonnanalaiset asevelvolliset voidaan kutsua valvontakokoukseen johonkin valvonta-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan paikkaan. Kutsun antaa sotilaspiirin päällikkö kuulutuksella, joka julkaistaan samalla tavoin kuin kutsuntakuulutus.

Valvontakokouksessa on maalla nimismies ja kaupungissa poliisipäällikkö tai hänen määräämänsä poliisivirkamies, apunaan tarpeellinen määrä poliisimiehistöä, velvollinen olemaan saapuvilla valvomassa järjestystä sekä antamassa tietoja ja tarpeellista virka-apua.

Valvonnanalainen, joka on saanut sellaisen ruumiinvian tai taudin kuin asevelvollisuuslain 12 §:ssä tarkoitetaan, olkoon velvollinen lähettämään siitä todistuksen sotilaspiirin esikunnalle, jonka tulee määrätä hänet saapumaan sotilaspiirin esikuntaan tarkastettavaksi, jollei päätöstä voida tehdä lähetetyn todistuksen perusteella.

Ulkomailla oleskelevan valvonnanalaisen valvojana toimii lähin Suomen lähetystö tai konsulinvirasto. Valvonnanalainen kuuluu edelleen siihen sotilaspiiriin, jossa hän viimeksi asui, taikka, jollei hänellä ole ollut asuntoa ja kotia Suomessa, siihen sotilaspiiriin, johan Helsingin kaupunki kuuluu.

Valvonnanalaiset upseerit ja sotilasvirkamiehet ovat asianomaisten sotilaspiirien esikuntien välittömän valvonnan alaisia ja antavat valvontaa koskevat ilmoituksensa suoraan sotilaspiirien esikunnille. Milloin tarve vaatii, voivat sotilaspiirien esikunnat upseereja ja sotilasvirkamiehiä koskevissa valvonta-asioissa käyttää aluevalvojien ja poliisiviranomaisten virka-apua.

Asevelvollisen on vaadittaessa annettava valvontaa varten tarpeelliset tiedot ja vastattava valvontaviranomaisen tekemiin kirjallisiin tiedusteluihin neljäntoista päivän kuluessa tiedustelun perillesaapumisesta.

Jos joku tällaisen velvollisuuden täyttämisessä niskoittelee, määrätköön sotilaspiirin päällikkö hänet enintään tuhannen markan sakon uhalla henkilökohtaisesti saapumaan joko sotilaspiirin esikuntaan tai asianomaisen aluevalvojan luo tietojen antamista varten. Tällaisesta päätöksestä älköön valitettako.

Kun uhkasakkoon on tuomittu, on jäljennös päätöksestä viipymättä toimitettava lääninhallitukselle asianmukaista toimenpidettä varten.

Joka ei noudata valvontaa koskevia määräyksiä tai laiminlyö 75 §:ssä säädetyn ilmoituksen tekemisen, rangaistakoon, ellei teko ole sellainen kurinpito- tai kuuliaisuudenrikos, josta sotaväen rikoslain 2 §:ssä on säädetty, vähintään kymmenellä ja enintään sadalla päiväsakolla taikka enintään kolmen kuukauden vankeudella. Samaan rangaistukseen tuomittakoon se, joka on jäänyt ilman laillista estettä valvontakokoukseen saapumatta, tahi on jättänyt vastaamatta 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuun tiedusteluun.

Edellämainittuun sakkoon tuomittakoon myöskin se, jonka sotilaspassi tai tässä asetuksessa tarkoitettu todistus tai määräys vahingoittuu tai hukkuu, ellei hän voi saattaa uskottavaksi, ettei hän ole ollut siihen syypää.

Rikokset, joista edellä on säädetty rangaistus, on yleisen syyttäjän syytteeseen pantava. Syyte on pantava vireille asianomaisen valvonta-alueen alioikeudessa taikka, jo asevelvollinen on sotilaspiirin esikunnan välittömän valvonnan alainen, asianomaisen esikunnan sijoituspaikan alioikeudessa.

Tarkempia toimintaohjeita valvontaviranomaisille antaa puolustusvoimain pääesikunta.

Sotilaspiirin esikunnan tulee pitää kortistoa puolustusvoimain pääesikunnan antamien ohjeiden mukaisesti kaikista valvontansa alaisista asevelvollisista ja toimittaa aluevalvojille erityiset kortit kaikista valvonnan- ja etsinnänalaisista asevelvollisista.

Kaikista seurakuntien kirkonkirjoihin merkityistä miehistä, jotka ovat täyttäneet yhdeksäntoista vuotta, mutta eivät vielä ole tulleet viidenkymmenen vuoden ikään, on papiston kunkin kuukauden alussa sotilaspiirien esikunnille lähetettävä kuolemantapauksia, nimenmuutoksia sekä seurakuntaan ja seurakunnasta muuttamista koskevat tiedot. Sama olkoon voimassa siviilirekisteriviranomaisesta sekä uskonnollisen yhdyskunnan hallituksesta tai johtajasta.

Edellä mainittujen tietojen ja niiden ilmoitusten nojalla, jotka aluevalvojain on lähetettävä, tulee sotilaspiirin esikunnan tehdä sotilaskantakortteihin asianmukaiset lisäykset ja muutokset sekä tiedoittaa niistä aluevalvojille näiden hallussa oleviin kortteihin merkittäviksi. Mikäli saapuneet ilmoitukset koskevat upseereita tai sotilasvirkamiehiä, on niistä, sen jälkeen kuin sotilaskantakorttiin on tehty asianmukainen merkintä, lähetettävä ilmoitus pääesikuntaan.

Puolustusministeriö määrää missä laajuudessa vuosittain toimeenpannaan kertausharjoituksia.

Reserviläisten kutsumisesta ylimääräiseen palvelukseen määrää samoin puolustusministeriö.

Puolustusministeriö määrää niin ikään vapaaehtoisista harjoituksista ja niihin osallistuville reserviläisille annettavista luontois- ja muista eduista.

Kertausharjoitusajat ja -paikat samoin kuin, mitkä reserviläiset kulloinkin kutsutaan harjoituksiin, määrää pääesikunta.

Reserviläiset kutsutaan kertausharjoituksiin sotilaspiirin päällikön kuulutuksella tai kullekin harjoitusvelvolliselle lähetetyllä erityisellä kutsulla.

Kun syytä siihen on, määrätköön pääesikunta toisenlaisen kutsumistavan.

Tavasta, jolla asevelvolliset kutsutaan ylimääräiseen palvelukseen, määrä esikunta.

Jos reserviläinen ruumiinvian tai sairauden takia haluaa lykkäystä tai vapautusta kertausharjoituksista, on hänen saavuttava sotilaspiirin päällikön määräämänä aikana tarkastettavaksi tai, jos hän laillisen esteen takia ei voi tarkastukseen saapua, toimitettava sotilaspiirin esikunnalle lääkärintodistus ruumiinvian tai sairauden laadusta ynnä selvitys esteestä.

Tässä tarkoitettu tarkastus toimitetaan 39 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.

Reserviläinen, joka muusta syystä kuin ruumiinvian tai sairauden takia haluaa saada lykkäystä kertausharjoituksista, anokoon sitä kirjallisesti sotilaspiirin päälliköltä viimeistään neljätoista päivää ennen kertausharjoitusten alkamista tai, jos kertausharjoituskutsu on tullut hänen tietoonsa vasta edellämainitun ajan jälkeen, heti kutsun saatuaan, ja liittäköön anomukseensa selvityksen niistä syistä, joiden vuoksi lykkäystä pyydetään.

Kertausharjoituksiin saapuneen reserviläisen, joka on ruumiinvian tai sairauden takia kykenemätön palvelemaan, tarkastaa 66 §:ssä mainitulla tavalla kokoonpantu toimikunta, joka päättää tarkastetun vapauttamisesta kysymyksessä olevista kertausharjoituksista. Toimikunta tehköön sotilaspiirin päällikölle myös esityksen reserviläiselle myönnettävän lykkäyksen ajasta tai, jos ruumiinvian tai sairauden laatu antaa siihen aihetta, reserviläisen vapauttamisesta kertausharjoitusten suorittamisesta tai kokonaan asevelvollisuudesta.

Reservin kertausharjoituksissa luetaan harjoituspäiviksi sekä saapumispäivä että kotiuttamispäivä.

Kertausharjoituksiin määräpäivän jälkeen saapunut pidetään harjoituksissa yleisen kotiuttamispäivän jälkeen niin kauan, että hänen harjoitusaikansa tulee täytetyksi, tai kutsutaan hänet muuna aikana harjoituksiin.

Sotilaspiirin esikunnan on viipymättä lähetettävä aluevalvojille luettelo kaikista niistä, jotka esteettömästi ovat jääneet reservin kertausharjoituksiin saapumatta. Sotilaspiirin päällikön on huolehdittava tällaisen henkilön ilmoittamisesta syytteeseen pantavaksi sekä määrättävä, mihin kertausharjoituksiin hänen on saavuttava. Reserviläinen, joka ei silloinkaan vapaaehtoisesti saavu harjoituksiin, on niihin tuotava.

Reserviläinen, joka ilman laillista estettä on jäänyt määräaikana saapumatta ylimääräiseen palvelukseen, on poliisi viranomaisen toimenpiteestä pidätettävä ja toimitettava joukko-osastoon. Poisjääneistä reserviläisistä ilmoittavat poliisiviranomaisille asianomaiset sotilasviranomaiset.

Reservin kertausharjoituksista ilman laillista estettä poisjääneistä, joita etsiskelyistä huolimatta ei ole tavattu, on sotilaspiirin esikunnan tehtävä aakkosjärjestykseen laadittu luettelo, joka on lähetettävä pääesikuntaan. Eri sotilaspiireistä saapuneet luettelot on sitten pääesikunnan toimenpiteestä toimitettava viranomaisille tiedoksi kuten 42 §:ssä on säädetty.

Kun liikekannallepano on määrätty toimeenpantavaksi, antaa siitä puolustusministeri kuulutuksen.

Reserviin ja nostoväkeen kuuluville asevelvollisille, jotka liikekannallepanon sattuessa tulevat kutsuttaviksi palvelukseen, annetaan jo rauhan aikana kirjallinen liikekannallepanomääräys.

Kun syytä siihen on, pääesikunta voi määrätä käytettäväksi henkilökohtaisia kutsuja.

Kun liikekannallepano on määrätty toimeenpantavaksi, tulee niiden asevelvollisten, jotka ovat velvolliset heti astumaan palvelukseen, saapua ilmoitettuna aikana kokoontumispaikkoihinsa.

Pääesikunta antaa määräykset siitä, missä järjestyksessä liikekannalle pannussa joukko-osastossa palvelevat asevelvolliset, jotka ruumiinvian tai sairauden vuoksi ovat tulleet kykenemättömiksi edelleen palvelemaan, vapautetaan palveluksesta.

Liikekannallepanokuulutus ei, ellei siinä toisin määrätä, koske asevelvollisia, jotka asevelvollisuuslain 19 §:n säännösten nojalla ovat liikekannallepanon sattuessa toistaiseksi vapautetut palvelukseen astumasta. Tarpeen vaatiessa voidaan heidät kutsua palvelukseen henkilökohtaisalla kutsulla tai yleisellä kuulutuksella.

Heti kun liikekannallepano on kuulutettu, ryhtykööt sotilaspiirien esikunnat laatimaan kutsuntaluetteloja nostoväen III luokan vanhimpaan ikäluokkaan kuuluvista nostomiehistä, jollei luetteloja ole säännönmukaista lausuntaa varten tai erityisen määräyksen perusteella aikaisemmin laadittu. Pääesikunnan asiana on määrätä, onko kutsuntaluetteloja laadittava myöskin muista ikäluokista.

Papiston ja muiden 12 §:ssä mainittujen viranomaisten tulee nostoväen III luokan vanhimmasta ikäluokasta ensi tilassa sekä muista ikäluokista pääesikunnan määräämän ajan kuluessa sotilaspiirien esikunnille lähettää ne luettelot, joiden perusteella kutsuntaluettelot laaditaan.

Pääesikunta määrää, missä järjestyksessä sodan aikana kutsunnat toimitetaan ja asevelvolliset kutsutaan palvelukseen.

Asevelvollisuuslain 48 §:n säännösten estämättä saadaan yksityisoikeudellisessa työsuhteessa olevan vakinaiseen palvelukseen kutsutun asevelvollisen työsuhde palveluksen takia katkaista seuraavissa tapauksissa:

Kutsunnat niitä Ahvenanmaan maakunnan asukkaita varten, jotka eivät ole vapautetut yleisestä asevelvollisuudesta, toimeenpannaan Maarianhaminan kaupungissa, jolloin kutsuntalautakunnassa jäsenenä Ahvenanmaan maakuntaa varten on Maarianhaminan kaupunginhallituksen valitsema edustaja, jolla on äänivalta kaikkiin maakunnan kuntiin kuuluvia asevelvollisia koskevissa asioissa. Sanotulle jäsenelle valitsee kaupunginhallitus varamiehen.

Asevelvolliselle, joka on määrätty uudelleen tarkastettavaksi, voi sotilaspiirin päällikkö myöntää luvan saapua tarkastettavaksi ennen määräajan umpeenkulumista.

Asevelvollisuuslain 16 §:n 1 momentissa mainittua lomaa vakinaisessa palveluksessa olevalle asevelvolliselle myöntää joukkoosaston komentaja pääesikunnan antamien tarkempien määräysten mukaan.

Asevelvollinen on oikeutettu saamaan vapaan rautatiematkan matkustaessaan vakinaiseen palvelukseen, reservin kertausharjoituksiin ja ylimääräiseen palvelukseen sekä sieltä palatessaan.

Sama oikeus on niillä, joiden tulee saapua erityisesti tarkastettaviksi syystä, että laillisen esteen takia eivät ole olleet kutsunnassa läsnä tai että heidät ruumiinvian tai sairauden takia on joukko-osastossa toistaiseksi vapautettu palveluksesta.

Edellä mainittujen matkojen aiheuttamien muiden kustannusten korvaukseksi maksetaan asevelvolliselle pyynnöstä asianomaisen päällystön, sotilaspiirin esikunnan tai poliisiviranomaisen välityksellä kohtuulliset matkarahat.

Tarkemmat määräykset asevelvollisten matkakustannusten korvauksesta, niin myös asevelvollisuuslain 51 §:ssä mainittujen, korvausten ja kustannusten suorittamisesta antaa puolustusministeriö.

Asevelvollisella on oikeus palvelusaikanaan vakinaisessa väessä saada vähintään yhtä lomamatkaa varten kotiseudulleen vapaa edestakainen rautatiematka.

Asevelvollisille palvelusaikana maksettavasta päivärahasta määrätään erikseen.

Käytettäessä asevelvollisia asevelvollisuuslain 47 §:n edellyttämiin tehtäviin on asevelvolliset pyrittävä määräämään sellaiseen toimeen tai työhön, johon he ammattinsa tai taipumustensa perusteella parhaiten sopivat. Tällaisiin tehtäviin on ensi sijassa käytettävä sellaisia asevelvollisia, jotka muita huonommin soveltuvat aseelliseen palvelukseen.

Asevelvolliselle asevelvollisuuslain 44 §:n 1 momentin mukaan luvattomasta poissaolosta seuraavaa ylipalvelusta laskettaessa otetaan kustakin poissaolosta lukuun ainoastaan täydet vuorokaudet.

Kun ulkomaalainen on otettu Suomen kansalaiseksi ja lääninhallitus siitä on ilmoittanut asianomaiselle sotilaspiirin esikunnalle, on hänet, jos hän on täyttänyt tai sinä vuonna täyttää kolmekymmentä vuotta, merkittävä nostoväen II luokkaan kuuluvaksi.

Mitä 1 momentissa sanotaan, olkoon voimassa myöskin henkilöstä, jolla ei ole kansalaisoikeutta missään valtiossa, mutta joka asevelvollisuuslain 45 §:n 2 momentin säännöksen nojalla on julistettu asevelvolliseksi Suomessa.

Upseeri on oikeutettu, joukko-osaston komentajan suostumuksella, leiri- ja taisteluharjoitusten aikana sekä liikekannalle pannussa joukko-osastossa ottamaan asevelvollisen suorittamaan henkilökohtaista palvelusta, kuitenkin vain sen, joka siihen suostuu ja joka, jos hän on varusmies ja häntä on käytetty aseelliseen palvelukseen on ollut siinä vähintään puolet palvelusajastaan. Asevelvollista älköön muusta palveluksesta vapautettako, ellei se ole aivan välttämätöntä.

Upseerille, joka palvelee leiriharjoituksiin verrattavissa olosuhteissa, voidaan niin ikään myöntää 1 momentissa mainittu oikeus.

Kun joku, joka on vakinaisessa palveluksessa, on tuomittu menettämään kansalaisluottamuksensa, tulee tuomioistuimen viipymättä siitä ilmoittaa hänen päällystölleen.

Pääesikunta vahvistaa tarpeen mukaan kaavat tässä asetuksessa tarkoitettuja luetteloja, ilmoituksia ja todistuksia varten.

Asevelvollisuusasioissa annetuista toimituskirjoista ei makseta lunastusta.

Mitä tässä asetuksessa on sanottu joukkoosaton komentajasta, on sovellettava myös muuhun vastaavaan päällikköön.

Puolustusministeriön asiana on tarpeen vaatiessa antaa tarkempia ohjeita tämän asetuksen soveltamisesta.

Tällä asetuksella kumotaan 24 päivänä tammikuuta 1941 asevelvollisuuslain soveltamisesta annettu asetus (82/41), 64 § sellaisena kuin se on 3 päivänä syyskuuta 1943 annetussa asetuksessa (773/43).