63/1951

Sotilasläänin esikunnan tehtävänä asevelvollisuusasioissa on huolehtia kutsuntojen valmistelusta ja toimittamisesta sekä käsitellä ja ratkaista asevelvollisuutta koskevat asiat, jotka eivät ole kutsuntalautakunnan tai muun viranomaisen käsiteltäviä.

Sotilasläänin esikunnassa käsiteltävän asevelvollisuusasian ratkaisee esittelystä sotilasläänin komentaja, jollei sitä ole säädetty, määrätty tai työjärjestyksessä annettu muun virkamiehen ratkaistavaksi. Asevelvollisuusasian esittelijänä toimii tehtävään määrätty upseeri, opistoupseeri tai sotilaslakimies.

Kutsuntalautakunnan tehtävänä kutsuntatoimituksessa on:

Kutsunta-asiain keskuslautakunnan asettaa valtioneuvosto neljäksi vuodeksi kerrallaan. Keskuslautakunta voi ottaa itselleen lainoppineen sihteerin.

Kutsunta-asiain keskuslautakunnan kutsuu kokoon puheenjohtaja ja hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. (29.12.1988/1361)

2 momentti on kumottu A:lla 16.1.1998/20 .

Keskuslautakunnan pöytäkirjat ja toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja ja sihteeri.

Valitusten tekemisestä asevelvollisuusasioissa kutsunta-asiain keskuslautakuntaan on säädetty asevelvollisuuslaissa.

Asevelvollisrekisteriin, jonka osia ovat kutsuntaluettelot, kantakortit ja lääkärintarkastuskortit, merkitään tiedot siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

Väestörekisterikeskuksen on annettava pääesikunnalle asevelvollisrekisterin ylläpitämiseksi asevelvollisten valvonnassa tarvittavat tiedot sekä ennen kalenterivuoden päättymistä kutsuntaluetteloiden laatimista varten 13 §:ssä tarkoitetut tiedot seuraavana vuonna 18 vuotta täyttävistä asevelvollisista.

Kutsuntaluetteloiden laatimista varten tarvittavia tietoja ovat:

Ennen syyskuun 1 päivää on rangaistuslaitoksen johtajan toimitettava asianomaisen sotilasläänin esikunnalle luettelo kutsunnanalaisista asevelvollisista, jotka ovat rangaistuslaitoksessa. Luetteloon on merkittävä heidän henkilötunnuksensa sekä tieto vapautumisajankohdasta. Luetteloa on rangaistuslaitoksen johtajan täydennettävä joulukuun 1 päivään asti.

Vastaavanlaiset luettelot on toimitettava sotilasläänin esikunnalle myös muista laitoksista, joihin otetut tai määrätyt eivät pääse sieltä vapaasti poistumaan.

Kun henkilö, jolla ei ole kansalaisuutta missään valtiossa, on julistettu asevelvolliseksi Suomessa, on lääninhallituksen ilmoitettava siitä asianomaiselle sotilasläänin esikunnalle.

Sotilasläänin esikunta laatii 12–15 §:ssä tarkoitettujen ilmoitusten sekä muiden saatavissa olevien asiakirjojen ja tietojen perusteella kunnittain kutsuntaluettelot, joihin merkitään tiedot kutsuntavuonna 18 vuotta täyttävistä miehistä. Asevelvollinen merkitään sen kunnan kutsuntaluetteloon, jossa hänellä kutsuntavuonna on ollut kotipaikka 1 päivänä tammikuuta. (11.12.1992/1265)

2 momentti on kumottu A:lla 11.12.1992/1265 .

Kutsuntaluetteloihin on myös merkittävä:

(11.12.1992/1265)

Asevelvollisuuslain 23 §:n 4 momentissa tarkoitettua henkilöä ei merkitä kutsuntaluetteloon sinä aikana, jona hän sanotun lainkohdan mukaan ei ole kutsunnanalainen Suomessa. (30.12.1991/1729)

Jos asevelvollinen osallistuu muun kuin sen sotilasläänin kutsuntaan, jonka valvontaan hän kuuluu, 28 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös voidaan tehdä sanotussa kutsuntatilaisuudessa. Päätöksestä ilmoitetaan valvovan sotilasläänin esikunnalle.

Puolustusministeriö määrää hyvissä ajoin etukäteen vuotuiset yleiset varusmiespalvelukseen astumispäivät.

Pääesikunta määrää ennen kutsuntojen toimeenpanoa kutsuntaikäisten asevelvollisten kiintiöt puolustushaaroittain ja aselajeittain ja jakaa ne maanpuolustusalueille joukko-osastokohtaisten kutsuntakiintiöiden määräämiseksi sotilasläänien esikunnille.

Sotilasläänin esikunnan on hyvissä ajoin ennen kutsuntaa varattava kutsuntatilaisuutta varten sopivat tilat, joihin kutsuntojen aikana on pääsy vain kutsuntalautakunnan puheenjohtajan luvalla.

Sotilasläänin esikunnan on määrättävä kutsuntapäivät ja kuulutuksella ilmoitettava kutsunnan pitämisen aika ja paikka. Kuulutus on pidettävä kutsuntojen ajan ja vähintään kaksi viikkoa niitä ennen nähtävänä kunnan ilmoitustaululla ja tarpeen vaatiessa myös muissa sopivissa paikoissa. Kutsuntakuulutuksessa on lisäksi mainittava niistä seuraamuksista, joista asevelvollisuuslaissa säädetään esteettömästä poissaolosta kutsunnasta. (11.12.1992/1265)

Kutsuntakuulutuksessa mainitut tiedot voidaan lisäksi saattaa muullakin tavoin kutsunnanalaisten tietoon.

Sotilasläänin esikunnan on toimitettava 16 §:n 3 momentin 3–5 kohdassa tarkoitetuille asevelvollisille kirjallinen kutsu saapua kutsuntatilaisuuteen.

Sotilasläänin esikunnan on sovittava terveyskeskusten kanssa asevelvollisuuslain 23 §:n 3 momentissa tarkoitettujen kutsunnanalaisten ennakkoterveystarkastuksen suorittamisesta sekä ilmoitettava ennakkoterveystarkastuksesta kutsunnanalaisille. Lisäksi sotilasläänin esikunnan tulee huolehtia siitä, että kunta määrää terveyskeskuksen lääkärin toimimaan tarvittaessa lääkärinä kutsuntatoimituksessa kutsuntakuulutuksessa mainittuina päivinä. (11.12.1992/1265)

Asevelvollisuuslain 24 §:n 2 momentissa tarkoitetut asevelvolliset eivät ole velvollisia osallistumaan ennakkoterveystarkastukseen.

Kihlakunnan poliisipäällikkö tai hänen määräämänsä sekä tarpeelliseksi katsottava määrä muita poliisimiehiä ovat velvollisia olemaan saapuvilla kutsuntatilaisuudessa järjestystä valvomassa sekä antamassa kutsuntatoimituksessa tarvittavia tietoja ja muuta virka-apua.

Kutsuntatoimituksessa on kutsuntalautakunnan kaikkien jäsenten oltava saapuvilla. Kutsuntatoimituksessa saavat olla läsnä lisäksi ne henkilöt, joiden virkatehtävät sitä edellyttävät.

2 momentti on kumottu A:lla 21.5.1999/694 .

Kutsuntalääkärin on tarkastettava kutsuntatoimituksessa jokainen kutsunnanalainen ja merkittävä kunkin henkilöasiakirjoihin suositus kutsunnanalaisen palveluskelpoisuusluokaksi.

Kutsuntalautakunnan on erikseen jokaisen kutsunnanalaisen osalta päätettävä asianomaisen palveluskelpoisuudesta sekä aseelliseen tai aseettomaan palvelukseen määräämisestä, siviilipalvelukseen hyväksymisestä, palveluksesta vapauttamisesta taikka lykkäyksen myöntämisestä. Mikäli kutsunnanalainen ei ole palveluskelpoinen, hänet on vapautettava varusmiespalveluksesta rauhan aikana tai kokonaan asevelvollisuuden suorittamisesta taikka määrättävä uudelleen tarkastettavaksi. (11.12.1992/1265)

Kutsuntalautakunnan päätös on annettava kirjallisena kutsunnanalaiselle tai hänen asiamiehelleen. Ulkomailla oleskelevalle kutsunnanalaiselle päätös on toimitettava todisteellisella tavalla postitse tai lähetettävä asianomaiselle Suomen edustustolle kutsunnanalaiselle toimitettavaksi.

Kutsunnanalaiselle, joka asevelvollisuuslain 24 §:n 3 momentin mukaan ei ole ollut velvollinen itse tai asiamiehensä edustamana olemaan läsnä kutsuntatilaisuudessa, on päätös toimitettava todisteellisella tavalla.

Säännönmukaisesta kutsuntatilaisuudesta laillisen esteen takia poissa ollut kutsutaan myöhemmin saapumaan tarkastettavaksi kutsuntatilaisuuteen tai kutsuntaa korvaavaan erityiseen tarkastukseen sotilasläänin esikuntaan. Samoin menetellään sellaiseen asevelvolliseen nähden, jonka lähettämää lääkärintodistusta ei ole kutsunnassa hyväksytty.

Kunakin päivänä kutsuntatoimituksen päätyttyä on poliisiviranomaiselle annettava ilmoitus niistä, jotka esteettömästi ovat jääneet kutsuntatilaisuuteen saapumatta tai ovat sieltä toimituksen kestäessä luvatta poistuneet.

Esteettömästi pois jääneeksi katsotaan kutsunnanalainen, joka on jäänyt kutsuntaan saapumatta ilmoittamatta ja toteennäyttämättä estettään, ja joka ei myöskään ole asevelvollisuuslain 24 §:n 2 momentin mukaisesti kutsuntalautakunnalle lähettänyt palveluskelpoisuuttaan koskevaa lääkärintodistusta, riippumatta siitä onko hänet kutsuntaluetteloon merkitty vai ei.

Poliisiviranomaisen on tavattaessa käskettävä 30 §:ssä tarkoitettu tai erityiseen tarkastukseen saapumatta jäänyt tai sieltä luvatta poistunut asevelvollinen kutsuntatilaisuuteen tai lähimpään sotilasläänin esikuntaan 28 §: ssä tarkoitetun päätöksen tekemistä varten.

Jos on ilmeistä, että asevelvollinen välttelee tarkastusta, on poliisiviranomaisen toimitettava hänet kutsuntatilaisuuteen tai sotilasläänin esikuntaan.

Poliisiviranomaisen on viipymättä ilmoitettava sotilasläänin esikunnalle 1 momentin perusteella asevelvolliselle antamastaan käskystä.

Jos asevelvollisen tarkastus toimitetaan muulloin kuin kutsuntatilaisuudessa, toimittavat sen sotilasläänin komentaja tai 2 §:ssä tarkoitettu muu virkamies, sotilasläänin komentajan määräämä asevelvollisuusasioihin perehtynyt upseeri tai opistoupseeri sekä tätä tehtävää varten määrätty lääkäri. Tarkastuksesta ja sen perusteella tehdyistä päätöksistä ja toimenpiteistä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä kutsuntatoimituksesta säädetään.

Jollei palvelukseenastumismääräystä ole annettu kutsuntatilaisuudessa tai erityisessä tarkastuksessa, se on toimitettava asianomaiselle joko postitse saantitodistusta käyttäen tai aluevalvojan välityksellä. Ulkomailla oleskelevalle asevelvolliselle toimitetaan palvelukseenastumismääräys 28 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.

Lykkäyksen varusmiespalveluksen suorittamisesta myöntää hakemuksesta kutsuntatilaisuudessa kutsuntalautakunta ja muulloin sotilasläänin esikunta. Hakemukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys lykkäyksen perusteesta. (11.12.1992/1265)

Kansanedustajana olevalle asevelvolliselle on myönnettävä asevelvollisuuslain 14 §:ssä mainituin rajoituksin lykkäystä varusmiespalveluksesta hänen kirjallisesti ilmoitettuaan tarvitsevansa sitä edustajantoimen hoitamiseksi.

Kutsunnanalaiselle, joka on saanut varusmiespalveluksen suorittamisen lykkäystä, lykkäysaika luetaan kutsuntaa seuraavan vuoden alusta. Muulloin lykkäysaika lasketaan päätöksentekopäivästä.

Varusmiespalveluksen suorittamisesta lykkäystä saaneen asevelvollisen on ilmoitettava kirjallisesti sotilasläänin esikunnalle, jos hän haluaa aloittaa palveluksensa ennen lykkäysajan päättymistä. (11.12.1992/1265)

Tarkempia määräyksiä 1 momentissa mainitun ja myös muulloin kuin kutsunnassa varusmiespalvelukseen hyväksytyn asevelvollisen määräämisestä astumaan palvelukseen antaa pääesikunta.

Asevelvollisen palvelusaika alkaa siitä päivästä, jona hän on saapunut palvelukseen palvelukseenastumismääräyksessä tarkoitettuun joukko-osastoon.

Poliisiviranomaisen on ensi tilassa tuotava palveluspaikkaansa asevelvollinen, joka on ilman laillista estettä jäänyt määräpäivänä palvelukseen saapumatta.

Asevelvollisen palveluskelpoisuus on tarkastettava joukko-osastossa neljäntoista päivän kuluessa palvelukseen astumisesta.

Asevelvollisen hakemus hänen vapauttamistaan asevelvollisuuden suorittamisesta aseellisessa palveluksessa rauhan aikana on tehtävä kirjallisesti pääesikunnan vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella. Hakemukseen tulee sisältyä vakuutus hakijan uskonnolliseen tai eettiseen vakaumukseen perustuvista vakavista omantunnonsyistä, jotka estävät hakijaa suorittamasta asevelvollisuuttaan aseellisessa palveluksessa.

Ulkomailla pysyvästi asuva asevelvollinen voi jättää hakemuksen asevelvollisuuslain 36 c §:ssä mainittujen viranomaisten ohella myös Suomen lähetystöön tai konsulinvirastoon, jonka on viipymättä toimitettava hakemus sotilasläänin esikunnalle.

Jos aseelliseen palvelukseen määrätty asevelvollinen hakee aseettomaan palvelukseen ennen palvelukseen astumista, hänen on aloitettava palveluksensa saamansa palvelukseenastumismääräyksen mukaisesti ja palveltava aseettomana kunnes hänen hakemuksensa on käsitelty ja päätös hänen palveluspaikastaan on tehty.

Vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen hakevan on liitettävä hakemukseensa pääesikunnan määräämä selvitys. (19.4.2000/375)

Vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen hyväksytylle on toimitettava palvelukseenastumismääräys, jossa on ilmoitettava minä päivänä ja mihin joukko-osastoon hänen on saavuttava palvelukseen.

Jos hakemus saada palvella vapaaehtoisena on hylätty, on päätöksestä annettava tieto hakijalle.

Pääesikunta vahvistaa palvelukseen otettavien vapaaehtoisten lukumäärän ja antaa tarkempia määräyksiä vapaaehtoisten ottamisesta palvelukseen.

Reservin upseerin koulutus annetaan reserviupseerikoulussa, merisotakoulussa, ilmasotakoulussa tai muussa pääesikunnan määräämässä sotilaslaitoksessa tai joukko-osastossa.

Reservin upseerikoulutuksen järjestämisestä ja oppilaaksi määräämisestä samoin kuin koulutuksen keskeyttämisestä tai oppilaan erottamisesta kurssilta määrätään sotilaskäskyasiana.

Reservin aliupseerin koulutus annetaan pääesikunnan määräämissä joukko-osastoissa.

Reservin aliupseerikoulutuksen järjestämisestä ja oppilaaksi määräämisestä samoin kuin koulutuksen keskeyttämisestä tai oppilaan erottamisesta kurssilta määrätään sotilaskäskyasiana.

Asevelvolliset, jotka havaitaan sopiviksi miehistön vaativimpiin erityistehtäviin tai erityistaitoa vaativiin tehtäviin, voi joukko-osaston komentaja määrätä sellaisiin tehtäviin koulutettaviksi.

Vaativimpia erityistehtäviä, joissa palvelusaika on 362 päivää, ovat osa panssarijoukkojen, radio-, elektroniikka- ja viestialan ja sotilasajoneuvon kuljettajan tehtävistä sekä merivoimien ja ilmavoimien erikoispalvelustehtävät ja vastaavat muut teknillisesti tai muutoin erittäin vaativat ja vastuulliset tehtävät. (16.1.1998/20)

Erityistaitoa vaativia tehtäviä, joissa palvelusaika on 270 päivää, ovat ammattitaitoista osaamista vaativat puolustushaara-, koulutushaara- ja erikoiskoulutustehtävät. (16.1.1998/20)

Asevelvollisuuslain 33 §:n 5 momentissa tarkoitetusta palvelusajan lyhentämisestä päättää sen joukko-osaston komentaja, jossa asianomainen on palveluksessa. Lyhennetyn palvelusajan tulee vastata muiden samassa joukko osastossa vastaavan koulutuksen saaneina ja sijoituskelpoisuuden omaavina palvelevien asevelvollisten palvelusaikaa.

Palvelusaika voidaan 1 momentissa säädetyin edellytyksin lyhentää alle 180 päivää palvelleen osalta 270 tai 180 päiväksi ja yli 180, mutta alle 270 päivää palvelleen osalta 270 päiväksi. Jos asianomainen on palvellut yli 270 päivää, hänen palvelusaikaansa ei voida enää lyhentää. (16.1.1998/20)

Työpalvelusvelvolliseksi nimitetään tässä asetuksessa asevelvollista, joka on asevelvollisuuslain 35 tai 36 §:n nojalla määrätty maanpuolustuksen etua välittömästi tai välillisesti tarkoittavaan työhön.

Työpalvelusvelvolliset ovat, mikäli ei heistä muuta ole säädetty, asevelvollisia koskevien yleisten säännösten alaisia.

Se aika, minkä työpalvelusvelvollinen on aikaisemmin ollut asepalveluksessa, luetaan hänen hyväkseen hänen siirryttyään työ palvelukseen. Tarkemmat määräykset siitä, missä määrin työpalveluksena suoritettu aika otetaan huomioon työpalvelusvelvollisen siirryttyä asepalvelukseen, antaa puolustusministeriö.

3 momentti on kumottu A:lla 19.9.1969/597 .

Työpalveluksen suorittamista varten määrätään työpalvelusvelvolliset erityisiin työkomennuskuntiin, jotka sijoitetaan erilleen muista joukoista.

Tarkempia määräyksiä siitä, missä järjestyksessä asevelvollinen määrätään työpalvelusvelvolliseksi, antaa tarvittaessa pääesikunta.

Asianomaisen joukko-osaston on huolehdittava siitä, että asevelvolliset kotiutetaan säännönmukaisen palvelusajan päätyttyä vakinaisessa väessä.

Asevelvollisen palvelusajaksi on laskettava sekä palvelukseenastumispäivä että kotiuttamispäivä.

2 momentti on kumottu A:lla 20.7.1992/670 .

Ennen asevelvollisen kotiuttamista ja reserviin siirtämistä hänelle annetaan joukko-osastossa sotilaspassi. Sotilaspassiin voidaan tarvittaessa liittää määräys liikekannallepanon varalta.

Jos asevelvollinen on ennen säännönmukaisen palvelusajan päättymistä poistettu joukko osaston valvonnasta, siitä on ilmoitettava seitsemän päivän kuluessa sotilasläänin esikunnalle. Samoin on tehtävä ilmoitus, kun asevelvollinen on siirretty joukko-osastosta toiseen. Asevelvollisen henkilöasiakirjat on samalla lähetettävä siihen joukko-osastoon, johon hänet on siirretty.

Kun asevelvollinen kotiutetaan, on hänen sotilaskantakorttinsa ja lääkärintarkastuskorttinsa toimitettava asianmukaisesti täytettynä 14 päivän kuluessa kotiuttamisesta sotilasläänin esikunnalle pääesikunnan antamien ohjeiden mukaisesti.

Jokaista joukko-osastoa varten tulee olla toimikunta, jonka tehtävänä on tarkastaa asevelvolliset, joiden terveydentilassa on tapahtunut sellaisia muutoksia, että heidän siirtämisensä asepalveluksesta muuhun palvelukseen tai päinvastoin voi tulla kysymykseen, tai jotka on havaittu ruumiinvian tai sairauden takia pitkähköksi ajaksi palvelukseen kykenemättömiksi. Tämän toimikunnan jäseninä ovat vanhin palveluksessa oleva joukko-osaston lääkäri sekä kaksi joukko-osaston komentajan määräämä, mikäli mahdollista esiupseerin tai kapteenin arvossa olevaa upseeria, joista vanhempi toimii puheenjohtajana.

Kun 66 §:ssä mainittu toimikunta on tarkastanut asevelvollisen, päättää joukko-osaston komentaja toimikunnan esityksestä, onko asevelvollinen siirrettävä asepalveluksesta muuhun palvelukseen tai päinvastoin vai onko hänet toistaiseksi vapautettava palveluksesta. Toistaiseksi palveluksesta vapautettu asevelvollinen kotiutetaan viipymättä ja häntä koskevat asiakirjat, joihin tulee myös sisältyä toimikunnan lausunto tarkastetun palveluskelpoisuudesta, lähetetään asianomaisen sotilasläänin esikunnalle, joka ratkaisee, onko asevelvollinen kokonaan vapautettava asevelvollisuudesta, siirrettävä reserviin, määrättävä myöhemmin saapumaan uudelleen tarkastettavaksi tai vapautettava vakinaisesta palveluksesta rauhan aikana. (11.12.1992/1265)

Jos asevelvollinen potee niin vaikeaa tautia, ettei hän voi saapua tarkastettavaksi, ja jos tauti on pitkäaikainen, voidaan hänestä päättää lääkärintodistuksen perusteella.

Asevelvollinen, joka 67 §:n mukaan on toistaiseksi vapautettu vakinaisesta palveluksesta, mutta johon nähden lopullista ratkaisua ei vielä ole tehty, luetaan väliaikana nostoväkeen kuuluvaksi.

Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen sotilasvirassa sekä puolustusministeriön sellaisessa virassa, jossa yksinomaisena kelpoisuusvaatimuksena on upseerin tai opistoupseerin tutkinto, tapahtuvaa palvelusta on pidettävä asevelvollisuuden suorittamiseen nähden palveluksen veroisena vakinaisessa väessä, paitsi milloin on kysymys asevelvollisuuslain 5 §:n mukaisesta varusmiespalveluksesta rauhan aikana. (11.12.1992/1265)

2 momentti on kumottu A:lla 11.12.1992/1265 .

Tällaisista viroista tai toimista eronneiden siirtymisestä ja kuulumisesta reserviin tai nostoväkeen on voimassa, mitä asevelvollisuuslaissa on asevelvollisista säädetty.

Nostoväki jaetaan kolmeen luokkaan seuraavasti:

Nostoväen III luokkaan kuuluva asevelvollinen siirretään nostoväen II luokkaan sen vuoden lopussa, jona hän täyttää kolmekymmentä vuotta.

Vakinaisessa väessä asevelvollisina palvelevia sanotaan varusmiehiksi, reserviin kuuluvia asevelvollisia reserviläisiksi ja nostoväkeen kuuluvia nostomiehiksi.

Aluevalvojana toimii sotilasläänin esikunnan poliisin lääninjohtoa kuultuaan määräämä kihlakunnan poliisipäällikkö tai muu poliisimies.

Valvontaviranomaisten tulee olla selvillä valvonnanalaisten olinpaikoista ja heidän henkilökohtaisista olosuhteistaan, mikäli näillä on merkitystä asevelvollisuuden suorittamiselle, sekä ilmoittaa niistä sotilasläänien esikunnille siten kuin siitä erikseen määrätään. (11.12.1992/1265)

2–3 momentit on kumottu A:lla 19.4.2000/375 .

Väestörekisterikeskuksen on ilmoitettava pääesikunnalle viikottain valvonnanalaisia asevelvollisia koskevat 13 §:ssä mainittujen tietojen muutokset sekä kuolintapauksessa kuolinaika.

Edellä 1 momentissa mainitut tiedot pääesikunnan on toimitettava kullekin sotilasläänin esikunnalle sen valvontaan kuuluvista asevelvollisista.

Sotilasläänin esikunta voi tarvittaessa hankkia lisäselvitystä paikallisilta väestökirjan pitäjiltä.

Valvonnanalaisen ilmoitus valvontaviranomaiselle tehdään henkilökohtaisesti tai kirjeellä, joka todistusta vastaan jätetään postiin, taikka muulla todisteellisella tavalla.

Ennenkuin asevelvollinen kotiutetaan vakinaisesta palveluksesta, on hänelle opetettava, mitä hänen tulee valvontaan nähden noudattaa. Tätä koskevat ohjeet on myöskin liitettävä asevelvollisille annettaviin sotilaspasseihin.

Nostoväkeen kuuluville valvonnanalaisille asevelvollisille antaa 1 momentissa tarkoitetut ohjeet asianomainen sotilasläänin esikunta. (16.1.1998/20)

Jos valvonnanalaiselle annettua liikekannallepanomääräystä on muutettava, on hänen kutsusta saavuttava sotilasläänin esikuntaan tai asianomaiseen joukko- osastoon, jonka tulee poistaa hänen sotilaspassistaan entinen ja liittää passiin muutettu liikekannallepanomääräys.

Valvonnanalainen, joka on saanut ruumiinvian tai taudin, joka olennaisesti vaikuttaa hänen palveluskelpoisuuteensa, on velvollinen toimittamaan siitä todistuksen asianomaiselle sotilasläänin esikunnalle.

Jollei päätöstä asianomaisen palveluskelpoisuudesta voida tehdä lähetetyn todistuksen perusteella, on sotilasläänin esikunnan määrättävä valvonnanalainen saapumaan erityiseen tarkastukseen.

1 momentti on kumottu A:lla 19.4.2000/375 .

2–3 momentit on kumottu A:lla 11.12.1992/1265 .

Tarkempia ohjeita valvontaviranomaisten toiminnasta antaa puolustusministeriö.

Valvonnanalaisista asevelvollisista pidetään sotilasläänin esikunnassa ja joukko-osastossa kortistoa pääesikunnan antamien ohjeiden mukaisesti.

Kantakorttiin voidaan asevelvollisesta merkitä:

Lääkärintarkastuskorttiin merkitään asevelvollisen terveydentilaa ja suoritettuja hoitotoimenpiteitä koskevat tiedot.

Kanta- ja lääkärintarkastuskortin yhteyteen voidaan liittää asevelvollisen täyttämä varusmiespalvelusta ja terveydentilaa koskeva kyselylomake, palvelussitoumus ja muu asevelvollisen oikeuksien ja velvollisuuksien toteamiseksi välttämätön asiakirja, ote automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pidettävästä asevelvollisrekisteristä sekä ojennuskortti ja rangaistuskortti. (19.4.2000/375)

Puolustusministeriö määrää missä laajuudessa vuosittain toimeenpannaan kertausharjoituksia.

Reserviläisten kutsumisesta ylimääräiseen palvelukseen määrää samoin puolustusministeriö.

Puolustusministeriö määrää vapaaehtoisista harjoituksista ja niihin osallistuville asevelvollisille annettavista luontois- ja muista eduista. (11.12.1992/1265)

Kertausharjoitusajat ja -paikat samoin kuin, mitkä reserviläiset kulloinkin kutsutaan harjoituksiin, määrää pääesikunta.

Reserviläiset kutsutaan kertausharjoituksiin sen sotilasläänin komentajan kuulutuksella tai kullekin harjoitusvelvolliselle lähetetyllä erityisellä kutsulla, jonka johdolla perustettavaan sodan ajan joukkoon reserviläinen on sijoitettu tai suunniteltu sijoitettavaksi. (16.1.1998/20)

Kun syytä siihen on, voi pääesikunta määrätä toisenlaisen kutsumistavan.

Tavasta, jolla asevelvolliset kutsutaan ylimääräiseen palvelukseen, määrää pääesikunta.

Jos palvelukseen kutsuttavista on tehty erillinen päätös, ei kutsua kertausharjoitukseen tai ylimääräiseen palvelukseen tarvitse allekirjoittaa.

Jos reserviläinen ruumiinvian tai sairauden takia haluaa vapautusta kertausharjoituksesta, hänen on toimitettava asevelvollisuuslain 38 b §:n mukaisesti määräytyvälle sotilasläänin esikunnalle lääkärintodistus ruumiinvian tai sairauden laadusta ja tarvittaessa saavuttava tarkastettavaksi taikka toimitettava selvitys esteestä. (19.4.2000/375)

Edellä 1 momentissa tarkoitettu tarkastus toimitetaan 32 §:ssä säädetyssä järjestyksessä. (29.12.1988/1361)

Jos kertausharjoitukseen kutsuttu reserviläinen haluaa lykkäystä, on hänen haettava sitä kirjallisesti 90 §:n 1 momentissa tarkoitetun sotilasläänin esikunnalta. Hakemukseen on liitettävä selvitys niistä syistä, joihin hän hakemuksensa perustaa.

Jos kertausharjoitukseen saapunut reserviläinen havaitaan ruumiinvian tai sairauden takia kykenemättömäksi palvelukseen, hänet kotiutetaan lääkärin esityksestä kertausharjoituksen johtajan päätöksellä. Mahdollisesta asevelvollisuuden suorittamisesta vapauttamisesta päätetään 32 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.

Reservin kertausharjoituksissa luetaan harjoituspäiviksi sekä saapumispäivä että kotiuttamispäivä.

2 momentti on kumottu A:lla 11.12.1992/1265 .

Kun liikekannallepano on määrätty toimeenpantavaksi, antaa siitä puolustusministeri kuulutuksen.

Reserviin ja nostoväkeen kuuluville asevelvollisille, jotka liikekannallepanon sattuessa tulevat kutsuttaviksi palvelukseen, annetaan jo rauhan aikana kirjallinen liikekannallepanomääräys.

Kun syytä siihen on, pääesikunta voi määrätä käytettäväksi henkilökohtaisia kutsuja.

Kutsun allekirjoittamisesta on voimassa, mitä 90 §:n 4 momentissa säädetään. (11.12.1992/1265)

Kun liikekannallepano on määrätty toimeenpantavaksi, tulee niiden asevelvollisten, jotka ovat velvolliset heti astumaan palvelukseen, saapua ilmoitettuna aikana kokoontumispaikkoihinsa.

Pääesikunta antaa määräykset siitä, missä järjestyksessä liikekannalle pannussa joukko-osastossa palvelevat asevelvolliset, jotka ruumiinvian tai sairauden vuoksi ovat tulleet kykenemättömiksi edelleen palvelemaan, vapautetaan palveluksesta.

Liikekannallepanokuulutus ei, ellei siinä toisin määrätä, koske asevelvollisia, jotka asevelvollisuuslain 19 §:n säännösten nojalla ovat liikekannallepanon sattuessa toistaiseksi vapautetut palvelukseen astumasta. Tarpeen vaatiessa voidaan heidät kutsua palvelukseen henkilökohtaisalla kutsulla tai yleisellä kuulutuksella.

Pääesikunta määrää, missä järjestyksessä sodan aikana kutsunnat toimitetaan ja asevelvolliset kutsutaan palvelukseen.

Palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- ja virkasuhteen jatkumisesta on laissa erikseen säädetty.

Kutsunnat niitä Ahvenanmaan maakunnan asukkaita varten, jotka eivät ole vapautetut yleisestä asevelvollisuudesta, toimeenpannaan Maarianhaminan kaupungissa, jolloin kutsuntalautakunnassa jäsenenä Ahvenanmaan maakuntaa varten on Maarianhaminan kaupunginhallituksen valitsema edustaja, jolla on äänivalta kaikkiin maakunnan kuntiin kuuluvia asevelvollisia koskevissa asioissa. Sanotulle jäsenelle valitsee kaupunginhallitus varamiehen.

Varusmiehen vapaa-aikaa on palvelukseen ja lepoaikaan kuulumaton aika. Määräykset varusmiehen palveluksesta, lepoajasta ja vapaa-ajasta antaa pääesikunta.

Asevelvollisuuslain 16 §:ssä tarkoitettujen lomien antamisesta ja myöntämisestä antaa tarkemmat määräykset pääesikunta.

Asevelvollinen on oikeutettu saamaan vapaan matkan tai korvauksen matkustamiskustannuksista matkustaessaan varusmiespalvelukseen tai siihen liittyvään valintakokeeseen tai -testiin, reservin kertausharjoitukseen ja ylimääräiseen palvelukseen sekä sieltä palatessaan. (29.12.1988/1361)

Sama oikeus on niillä, joiden tulee saapua erityisesti tarkastettaviksi syystä, että laillisen esteen takia eivät ole olleet kutsunnassa läsnä tai että heidät ruumiinvian tai sairauden takia on joukko-osastossa toistaiseksi vapautettu palveluksesta.

Edellä mainittujen matkojen aiheuttamien muiden kustannusten korvaus maksetaan asevelvolliselle pyynnöstä asianomaisen päällystön, sotilasläänin esikunnan tai poliisiviranomaisen välityksellä. (11.12.1992/1265)

Tarkemmat määräykset asevelvollisten matkakustannusten korvauksesta, niin myös asevelvollisuuslain 51 §:ssä mainittujen, korvausten ja kustannusten suorittamisesta antaa puolustusministeriö.

Asevelvollisella on, sen mukaan kuin puolustusministeriö tulo- ja menoarvion rajoissa määrää, oikeus varusmiespalvelusaikanaan saada edestakainen matka tai matkakustannusten korvaus vähintään yhtä lomamatkaa varten koti- tai asuinpaikkakunnalleen taikka erityisestä syystä myös muulle paikkakunnalle.

Asevelvollisille palvelusaikana maksettavasta päivärahasta määrätään erikseen.

Asevelvollisia voidaan tarvittaessa käyttää puolustuslaitoksen ulkopuolella maapuolustusta tai asevelvollisten sotilaallista koulutusta edistävissä tehtävissä edellytyksellä, että ne suoritetaan sotilasviranomaisten toimesta ja että ne ovat puolustuslaitoksen tehtäviin soveltuvia. Sotilaallista koulutusta koskevien tehtävien on liityttävä asianomaisen joukko-osaston koulutussuunnitelmiin ja ohjeisiin.

Niin ikään asevelvollisia voidaan käyttää sotilasviranomaisten antaessa virka-apua eri viranomaisille asevelvollisuuslaissa lähemmin säädetyissä toiminnoissa. Virka-apupyyntö tehdään sotilasläänin esikunnalle tai kiireellisissä tapauksissa lähimmän joukko-osaston esikunnalle. Tarkempia ohjeita virka-avun antamisesta siviiliviranomaisille antaa tarvittaessa pääesikunta.

Tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien suorittamisesta antaa puolustusministeriö. (2.3.1979/257)

Asevelvolliselle asevelvollisuuslain 44 §:n 1 momentin mukaan luvattomasta poissaolosta seuraavaa ylipalvelusta laskettaessa otetaan kustakin poissaolosta lukuun ainoastaan täydet vuorokaudet.

Sotilasläänin esikunnalla on salassapitosäännösten estämättä oikeus asevelvollisrekisteriä varten saada siviilipalveluslain (1723/1991) 4 §:ssä tarkoitetulta viranomaiselta mainitun lain 1 §:ssä tarkoitetusta henkilöstä mainitun lain 47 §:ssä tarkoitetut, henkilökorttiin ja lääkärintarkastuskorttiin merkityt tiedot sen jälkeen, kun asianomainen on suorittanut siviilipalveluksen tai hänet on vapautettu palveluksen suorittamisesta.

Jos Suomen kansalaiseksi otettu ulkomaan kansalainen, joka ei ole täyttänyt eikä sinä vuonna täytä kolmeakymmentä vuotta, on ennen Suomen kansalaiseksi tuloaan suorittanut siinä maassa rauhanaikaisen palvelusvelvollisuutensa tai ollut tällaisessa palveluksessa vähintään kuusi kuukautta, hänet on pyynnöstä vapautettava varusmiespalveluksesta rauhan aikana.

Samoin edellytyksin on asevelvollinen Suomen kansalainen, jolla on myös toisen maan kansalaisuus, pyynnöstä vapautettava varusmiespalveluksesta rauhan aikana.

Suomen kansalainen, jolla on myös toisen maan kansalaisuus ja jonka varsinainen asunto ja koti ei ole Suomessa, voidaan vapauttaa varusmiespalveluksesta rauhan aikana, jos asianomainen todistettavasti osoittaa, että hänen tosiasialliset perhe- ja muut henkilökohtaiset siteensä ovat muualla kuin Suomessa.

Asevelvollisuuslain 50 ja 50 a §:ssä tarkoitetun luvan myöntää asianomaisen joukko-osaston komentaja.

Pääesikunta vahvistaa tarpeen mukaan kaavat tässä asetuksessa tarkoitettuja luetteloja, ilmoituksia ja todistuksia varten.

Asevelvollisuusasioissa annetuista toimituskirjoista ei makseta lunastusta.

Mitä tässä asetuksessa on sanottu joukkoosaton komentajasta, on sovellettava myös muuhun vastaavaan päällikköön.

Puolustusministeriön asiana on tarpeen vaatiessa antaa tarkempia ohjeita tämän asetuksen soveltamisesta.

Puolustusministeriö antaa yleiset ohjeet varusmiesten palvelusolosuhteiden kehittämistä varten perustettujen varusmiestoimikuntien toiminnan järjestelystä. (29.12.1988/1361)

Tällä asetuksella kumotaan 24 päivänä tammikuuta 1941 asevelvollisuuslain soveltamisesta annettu asetus (82/41) , 64 § sellaisena kuin se on 3 päivänä syyskuuta 1943 annetussa asetuksessa (773/43) .