Seurattu SDK 476/2022 saakka.

12.8.2021/767

Valtioneuvoston asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään sähkömarkkinalain (588/2013) nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) avoimella toimituksella sähköntoimitusta, jossa sähköntoimittaja toimittaa asiakkaalleen kaiken tämän tarvitseman sähkön, sekä sähköntoimitusta, jossa sähköntoimittaja tasapainottaa asiakkaan sähköntuotannon ja -hankinnan sekä sähkönkäytön ja -toimituksen erotuksen toimittamalla puuttuvan sähkömäärän tai vastaanottamalla ylijäämän kunkin taseselvitysjakson aikana;

2) kiinteällä toimituksella sähköntoimitusta, jossa sähköntoimittaja toimittaa asiakkaalleen kullekin taseselvitysjaksolle täsmälleen ennalta sovitun sähkömäärän;

3) taseselvitysyksiköllä sitä järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan toimintayksikköä, tytäryhtiötä ja osakkuusyhtiötä, joka huolehtii valtakunnalliseen taseselvitykseen liittyvistä tehtävistä;

4) tasesähköyksiköllä sitä järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan toimintayksikköä ja tytäryhtiötä, joka hoitaa valtakunnalliseen tasevastuuseen kuuluvia tehtäviä;

5) nykyisellä avoimella toimittajalla avointa toimittajaa, joka toimittaa sähkönkäyttöpaikkaan sähköenergiaa ennen avoimen toimittajan vaihtumista;

6) uudella avoimella toimittajalla avointa toimittajaa, joka on tehnyt ennen avoimen toimittajan vaihtumista ilmoituksen uuden avoimen toimituksen alkamisesta sähkönkäyttöpaikkaan ja jolle sähkönkäyttöpaikan uusi avoin toimitus on siirtymässä tai siirtynyt;

7) mittausalueella kantaverkkoa, suurjännitteistä jakeluverkkoa, jakeluverkkoa, suljettua jakeluverkkoa ja niiden osaa sekä sitä kiinteistön ja sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäistä sähköverkkoa, joka muodostaa oman selvitysalueensa taseselvityksessä;

8) taseselvittäjällä taseselvitysyksikköä, tasevastaavaa, sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikköä ja verkonhaltijaa;

9) tuntimittauksella tasatunneittain tapahtuvaa sähkön määrän mittaamista ja tämän mittaustiedon rekisteröintiä mittauslaitteiston muistiin;

10) varttimittauksella 15 minuutin jaksoissa tapahtuvaa sähkön määrän mittaamista ja tämän mittaustiedon rekisteröintiä mittauslaitteiston muistiin siten, että tunnin ensimmäinen 15 minuutin jakso alkaa tasatunnin alusta;

11) tuntimittauslaitteistolla laitteistoa ja laitteistojen yhdistelmää, joka mittaa ja rekisteröi laitteiston muistiin sähkönkulutuksen tai verkkoon syötön tasatunneittain ja jonka rekisteröimä tieto voidaan lukea laitteiston muistista viestintäverkon välityksellä;

12) varttimittauslaitteistolla tuntimittauslaitteistoa, joka on ohjelmoitu tuntimittauksesta varttimittaukseen, jonka tiedonsiirtoyhteys mahdollistaa varttikohtaisen mittaustiedon siirtämisen päivittäin mittauslaitteistolta verkonhaltijan luentajärjestelmään ja jolla voidaan säilöä sähkönkulutuksen ja verkkoon syötön mittaustiedot 15 minuutin jaksoittain vähintään 11 vuorokauden ajan;

13) tavanomaisella mittarilla analogista mittaria ja sellaista sähköistä mittaria, jolla ei voi sekä lähettää että vastaanottaa tietoa;

14) rajapistemittauksella kahden mittausalueen välillä siirrettävän sähkön määrän mittaamista;

15) tyyppikuormituskäyrällä laskentamallia, jonka avulla jakeluverkonhaltijan laatimasta edellisen vuoden sähkönkäyttöön perustuvasta vuosienergia-arviosta lasketaan sähkönkäyttäjän tuntienergia taseselvitykseen;

16) vertailukäyrällä jakeluverkonhaltijan tyyppikuormituskäyrälle ja energianmittauksen aikavyöhykkeelle 10 000 kilowattitunnin vuosienergialla laskemaa tuntienergiasarjaa;

17) vuosienergialla sähkönkäyttäjän mitattua tai arvioitua sähkönkäyttöä yhden vuoden aikana.

2 §
Tasevastuuta ja taseselvitystä koskeva käsikirja

Järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan tehtävänä on ylläpitää tasevastuuta ja taseselvitystä koskevaa käsikirjaa. Käsikirjan tulee olla suomen ja ruotsin kielellä.

3 §
Paikallinen energiayhteisö

Tässä asetuksessa paikallisella energiayhteisöllä tarkoitetaan oikeushenkilöä:

1) joka tuottaa, toimittaa, kuluttaa, aggregoi tai varastoi energiaa taikka tarjoaa energiatehokkuuspalveluja, sähköajoneuvojen latauspalveluja tai muita energiapalveluja jäsenilleen tai osakkailleen;

2) joka perustuu vapaaehtoiseen ja avoimeen osallistumiseen;

3) jossa tosiasiallista määräysvaltaa käyttävät sen jäsenet tai osakkaat;

4) jonka jäsenet tai osakkaat ovat luonnollisia henkilöitä, kuntia tai muita paikallisviranomaisia taikka pieniä tai keskisuuria yrityksiä;

5) jonka ensisijainen tarkoitus on tuottaa rahallisen voiton sijaan ympäristöön, talouteen tai sosiaaliseen yhteisöön liittyviä hyötyjä jäsenilleen tai osakkailleen tai alueelle, jolla se toimii;

6) jonka jäsenten tai osakkaiden sähkönkäyttöpaikkojen sähkön mittauksista vastaa jakeluverkonhaltija;

7) jonka jäsenten tai osakkaiden sähkönkäyttöpaikat sijaitsevat samalla kiinteistöllä tai sitä vastaavalla kiinteistöryhmällä ja on liitetty jakeluverkonhaltijan jakeluverkkoon samalla liittymällä; ja

8) jonka sähköntuotantolaitteisto ja energiavarasto kuuluvat 7 kohdassa tarkoitettuun liittymään.

Paikallisen energiayhteisön on rekisteröidyttävä sähköntoimitusten selvitystä varten sille jakeluverkonhaltijalle, joka vastaa paikallisen energiayhteisön sähkön mittauksista. Paikallisen energiayhteisön tehtävänä on ilmoittaa jakeluverkonhaltijalle sähköntoimitusten selvitystä ja mittausta varten paikalliseen energiayhteisöön kuuluvat sähkönkäyttöpaikat, sähköntuotannon ja energiavarastosta oton jako-osuudet sekä näiden tietojen muutokset. Lisäksi energiayhteisön tehtävänä on ilmoittaa, jaetaanko jakeluverkkoon siinä siirrettäväksi syötetyn sähkön määrä kullekin energiayhteisöön kuuluvalle sähkönkäyttöpaikalle sille kuuluvan osuuden mukaisesti vai kokonaisuudessaan sille sähkönkäyttöpaikalle, jossa sähköntuotantolaitteisto, voimalaitos tai energiavarasto sijaitsee. Sähkönkäyttöpaikka voidaan ilmoittaa kuuluvaksi kerrallaan vain yhteen sellaiseen paikalliseen energiayhteisöön tai 4 §:ssä tarkoitettuun aktiivisten asiakkaiden ryhmään, johon sovelletaan taseselvitysjakson sisäistä hyvityslaskentaa.

4 §
Aktiiviset asiakkaat

Loppukäyttäjät voivat muodostaa sähköntoimitusten selvitystä varten aktiivisten asiakkaiden ryhmän, jos:

1) ne yhdessä tuottavat tai varastoivat sähköä taikka osallistuvat joustoa tai energiatehokkuutta koskeviin järjestelyihin;

2) 1 kohdassa tarkoitettu toiminta ei ole loppukäyttäjien ensisijaista kaupallista tai ammatillista toimintaa;

3) loppukäyttäjien sähkönkäyttöpaikkojen sähkön mittauksista vastaa jakeluverkonhaltija;

4) loppukäyttäjien sähkönkäyttöpaikat sijaitsevat samalla kiinteistöllä tai sitä vastaavalla kiinteistöryhmällä ja ne on liitetty jakeluverkonhaltijan jakeluverkkoon samalla liittymällä; ja

5) loppukäyttäjien sähköntuotantolaitteisto ja energiavarasto kuuluvat 4 kohdassa tarkoitettuun liittymään.

Aktiivisten asiakkaiden ryhmän on rekisteröidyttävä sähköntoimitusten selvitystä varten sille jakeluverkonhaltijalle, joka vastaa aktiivisten asiakkaiden ryhmän sähkön mittauksista. Aktiivisten asiakkaiden ryhmän tehtävänä on ilmoittaa jakeluverkonhaltijalle ryhmään kuuluvat sähkönkäyttöpaikat, sähköntuotannon ja energiavarastosta oton jako-osuudet sekä näiden tietojen muutokset. Lisäksi aktiivisten asiakkaiden ryhmän tehtävänä on ilmoittaa jakeluverkonhaltijalle, jaetaanko jakeluverkkoon siinä siirrettäväksi syötetyn sähkön määrä kullekin ryhmään kuuluvalle sähkönkäyttöpaikalle sille kuuluvan osuuden mukaisesti vai kokonaisuudessaan sille sähkönkäyttöpaikalle, jossa sähköntuotantolaitteisto, voimalaitos tai energiavarasto sijaitsee. Sähkönkäyttöpaikka voidaan ilmoittaa kuuluvaksi kerrallaan vain yhteen sellaiseen aktiivisten asiakkaiden ryhmään tai 3 §:ssä tarkoitettuun paikalliseen energiayhteisöön, johon sovelletaan taseselvitysjakson sisäistä hyvityslaskentaa.

Mitä tässä asetuksessa säädetään aktiivisten asiakkaiden ryhmästä, sovelletaan myös yksittäiseen loppukäyttäjään, joka tuottaa tai varastoi sähköä taikka osallistuu joustoa tai energiatehokkuutta koskeviin järjestelyihin ja jonka tuotantolaitteisto tai energiavarasto on varustettu jakeluverkonhaltijan erillisellä mittauslaitteistolla, jos 1 momentin 2–5 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

2 luku

Tasevastuu

1 §
Tasevastuuta koskevat yleiset säännökset

Sähkömarkkinoiden osapuolella tulee olla avoin toimittaja osapuolen sähköntuotantoa ja hankintaa sekä sähkönkäyttöä ja -toimitusta varten.

Avoimen toimittajan tulee osoittaa sähkömarkkinoiden osapuolelle suorittamalleen avoimelle toimitukselle tasevastaava, joka tämän avoimen toimituksen tai siihen ulottuvan katkeamattoman avointen toimitusten ketjun välityksellä tasapainottaa kysymyksessä olevaan avoimeen toimitukseen perustuvan sähköntuotannon ja -hankinnan sekä sähkönkäytön ja -toimituksen osapuolelle. Tasevastaavan tulee pyydettäessä ilmoittaa taseselvitysyksikölle avoimen toimituksensa ketjut niiden sähkömarkkinoiden osapuolten osalta, joiden taseselvittäjänä se toimii.

Verkonhaltija saa keskeyttää sähkömarkkinoiden osapuolen sähkönsiirron ja -jakelun, jos osapuolella ei ole avointa toimittajaa tai jos osapuolen avoimella toimittajalla ei ole tasevastaavaa. Jakeluverkonhaltija ei kuitenkaan saa keskeyttää sähkönkäyttäjän sähkönjakelua sinä aikana, kun sähkönkäyttäjälle toimitetaan sähköä sähkömarkkinalain (588/2013) 102 §:n nojalla.

2 §
Tasevastuun järjestäminen sähkönkäyttöpaikassa

Sähkönkäyttäjällä tulee olla yksi avoin toimittaja kunkin sähköverkkoon liitetyn sähkönkäyttöpaikkansa sähkönkäyttöä varten.

Sähköntuottajalla, joka syöttää sähköä sähköverkkoon siinä siirrettäväksi, tulee olla yksi avoin toimittaja kunkin sähköverkkoon liitetyn sähkönkäyttöpaikkansa sähköntuotantoa ja siihen liittyvää sähkönkäyttöä varten. Osuusvoimalaitoksen tuotanto-osuudet toimitetaan tämän estämättä voimalaitososuuksien haltijoille ennalta ilmoitetun jakosuhteen mukaisesti määräytyvinä avoimina toimituksina, jos osuusvoimalaitoksen haltija on tehnyt tätä koskevan ilmoituksen taseselvitysyksikölle.

Sähkömarkkinoiden osapuolella voi olla eri avoin toimittaja sähkönkäyttöpaikkansa sähkönkäyttöä ja sähköntuotantoa varten.

3 §
Täydentävät säännökset sähköntoimittajan ja -tuottajan tasevastuusta

Sähköntoimittajalla tulee olla sähköntoimitusta ja siihen liittyvää sähkönkäyttöä varten yksi tasevastaava kullakin mittausalueella, jonne sähköntoimittaja toimittaa sähköä.

Sähköntuottajalla, joka syöttää sähköä sähköverkkoon siinä siirrettäväksi ja jonka sähköntuotantolaitteiston tai usean sähköntuotantolaitteiston muodostaman voimalaitoksen nimellisteho on vähintään yksi megavolttiampeeri, tulee olla sähköntuotantoa ja siihen liittyvää sähkönkäyttöä varten yksi tasevastaava kullakin mittausalueella, jolla sähköntuottaja toimii.

Sähköntoimittajalla ja -tuottajalla voi kuitenkin 1 ja 2 momentissa säädetyn estämättä olla eri mittausalueilla eri tasevastaavia.

Sähköntoimittajan ja 2 momentissa tarkoitetun sähköntuottajan on rekisteröidyttävä tasevastuun ja taseselvityksen järjestämistä varten taseselvitysyksikössä ennen kuin se aloittaa sähköntoimitukset asiakkailleen. Sähköntoimittajan ja 2 momentissa tarkoitetun sähköntuottajan on lisäksi tehtävä ilmoitus tasevastuun ja taseselvityksen järjestämisestä mittausalueen taseselvittäjälle ennen kuin se aloittaa sähköntoimitukset mittausalueelle, jonne se ei ole aiemmin toimittanut sähköä, taikka ennen kuin se aloittaa sähkön syöttämisen sähköverkkoon mittausalueella, jossa se ei ole aiemmin syöttänyt sähköä sähköverkkoon siinä siirrettäväksi.

4 §
Täydentävät säännökset jakeluverkonhaltijan tasevastuusta

Jakeluverkonhaltijalla tulee olla yksi avoin toimittaja kunkin mittausalueensa häviösähkön ja hävikin avointa toimitusta varten. Lisäksi jakeluverkonhaltijalla tulee olla yksi avoin toimittaja mittausalueelle taseselvityksessä jääneen tasepoikkeaman avointa toimitusta varten.

5 §
Sähköntuotannon tuotantosuunnitelmat ja niiden ilmoittaminen

Nimellisteholtaan vähintään yhden megavolttiampeerin sähköntuotantolaitokselle tulee laatia kunkin taseselvitysjakson sähköntuotantoa koskeva tuotantosuunnitelma. Tasevastaavan tehtävänä on huolehtia sähkötaseeseensa kuuluvan sähköntuotannon osalta tuotantosuunnitelmien laatimisesta ja ilmoittamisesta tasesähköyksikölle.

6 §
Menettelytavat

Tasevastuun täyttämisessä ja siihen liittyvässä tiedonvaihdossa tulee noudattaa tasevastuuta ja taseselvitystä koskevan käsikirjan voimassa olevan version mukaista menettelyä, ellei sähkömarkkinalaissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä toisin säädetä.

3 luku

Toimituksen alkaminen ja päättyminen

1 §
Avointa toimitusta koskevat ilmoitukset

Avoin toimittaja on velvollinen ilmoittamaan avoimen toimituksen alkamisesta ja päättymisestä toimituksen toisen osapuolen taseselvittäjälle. Ilmoitus on tehtävä lisäksi sähköverkkoon liittyneen osapuolen sellaiselle verkonhaltijalle, joka ei toimi osapuolen taseselvittäjänä ja jonka sähköverkon taseselvitystä ei järjestä sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikkö. Jos avoimella toimittajalla ei ole ollut aikaisemmin toimitusta kyseiselle mittausalueelle, ilmoitus on tehtävä myös avoimen toimittajan omalle taseselvittäjälle. Ilmoituksessa on yksilöitävä sähkön toimituskohde, avoimen toimittajan sopimustunnus sekä toimituksen alkamis- tai päättymisajankohta. Jos ilmoitus tehdään sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle, ilmoitukseen on lisäksi sisällytettävä tiedot asiakkaan yksilöimiseksi.

2 §
Kiinteää toimitusta koskevat ilmoitukset

Kiinteän toimituksen osapuoli on uuden toimitussuhteen alkaessa velvollinen ilmoittamaan tasevastaavalleen toimitussuhteen yksilöimisessä tarvittavat tiedot.

Kiinteän toimituksen osapuoli on velvollinen ilmoittamaan ennen kiinteän toimituksen toteutumista tasevastaavalleen osapuolittain eritellyn summatiedon hankkimistaan ja toimittamistaan kiinteistä toimituksista sekä avoimelle toimittajalleen summatiedon hankkimistaan ja toimittamistaan kiinteistä toimituksista.

Tasevastaava on velvollinen ilmoittamaan taseselvitysyksikölle osapuolittain eritellyn summatiedon sähkötaseeseensa sisältyvistä, tasevastaavien välisiin sähkötaseisiin vaikuttavista kiinteistä toimituksista.

3 §
Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön avoimeen toimitukseen jakeluverkossa liittyvät ilmoitukset

Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön on vastaanotettuaan 1 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen uuden avoimen toimituksen alkamisesta annettava vahvistusilmoitus uudelle avoimelle toimittajalle toimituksen alkamisesta sekä ilmoitettava jakeluverkkoon liittyneen osapuolen nykyiselle avoimelle toimittajalle toimituksen päättymisestä. Lisäksi sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön on ilmoitettava osapuolen jakeluverkonhaltijalle uudesta avoimesta toimituksesta.

Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön on vastaanotettuaan 1 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen nykyisen avoimen toimituksen päättymisestä annettava vahvistusilmoitus nykyiselle avoimelle toimittajalle toimituksen päättymisestä sekä ilmoitettava osapuolen jakeluverkonhaltijalle nykyisen avoimen toimituksen päättymisestä.

Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön on 1 momentissa tarkoitetun vahvistusilmoituksen asemesta ilmoitettava uudelle avoimelle toimittajalle, että tämän toimitusta ei voida aloittaa jakeluverkossa taikka tämän jo alkanutta avointa toimitusta ei voida jatkaa, jos:

1) osapuolen ja nykyisen avoimen toimittajan voimassa oleva määräaikainen sähkönmyyntisopimus tai toistaiseksi voimassa olevan sähkönmyyntisopimuksen irtisanomisaika päättyy uuden toimituksen ilmoitettua alkamispäivää myöhemmin; taikka

2) jakeluverkonhaltija on antanut sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen.

Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön on annettava uuden avoimen toimittajan saataville tiedot jakeluverkkoon liittyneen osapuolen käyttöpaikan sulakekoosta, mittaustavasta sekä vuosienergia-arviosta ennen toimituksen alkamista.

4 §
Avoimeen toimitukseen jakeluverkossa liittyvät jakeluverkonhaltijan ilmoitukset sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle

Jakeluverkonhaltijan on ilmoitettava sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle, jos alkavaksi ilmoitetun taikka jo alkaneen avoimen toimituksen toiseksi osapuoleksi ilmoitettu sähkönkäyttäjä on kirjallisesti ilmoittanut jakeluverkonhaltijalle kiistäneensä kyseisen sähkönmyyntisopimuksen pätevyyden ja ilmoittaneensa siitä erikseen uudelle avoimelle toimittajalle.

Jakeluverkonhaltija on velvollinen ilmoittamaan jakeluverkkoonsa liittyneen osapuolen sähkönkäyttöpaikan sulakekokoa, mittaustapaa sekä vuosienergia-arviota koskevat tiedot sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle.

5 §
Uuden avoimen toimittajan täydentävät velvollisuudet jakeluverkossa

Uuden avoimen toimittajan on tehtävä sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle taseselvitystä varten ilmoitus avoimen toimituksen peruuntumisesta, kun:

1) uuden avoimen toimituksen perusteena oleva sähkönmyyntisopimus on peruuntunut sopimuspuolen käytettyä kuluttajansuojalain (38/1978) 6 luvun 14 §:ssä säädettyä oikeuttaan peruuttaa sähkönmyyntisopimus;

2) uuden avoimen toimituksen toiseksi osapuoleksi ilmoitettu sähkönkäyttäjä on ilmoittanut uudelle avoimelle toimittajalle kiistävänsä kyseisen sähkönmyyntisopimuksen pätevyyden;

3) sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikkö on välittänyt uudelle avoimelle toimittajalle ilmoituksen 3 §:n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa.

Uuden avoimen toimittajan ilmoituksen laiminlyönti ei 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa estä avoimen toimituksen peruuntumisen edellyttämien toimenpiteiden täytäntöönpanoa.

Uuden avoimen toimittajan on tarkistettava 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun vahvistusilmoituksen vastaanotettuaan, että vahvistusilmoituksen tiedot sopimussuhteesta ovat yhdenmukaiset uuden avoimen toimittajan sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle ilmoittaman sähkönmyyntisopimuksen kanssa. Uuden avoimen toimittajan on selvitettävä ja oikaistava sopimuksen tekemiseen ja avoimen toimituksen aloittamiseen liittyvät epäselvyydet ensi tilassa.

4 luku

Taseselvitys

1 §
Taseselvityksen tarkoitus ja sen perustana käytettävä menetelmä

Taseselvityksen tarkoituksena on kunkin taseselvitysjakson aikana toteutuneiden sähköntoimitusten selvittäminen siten, että selvityksen lopputuloksena muodostetaan kullekin taseselvityksen piiriin kuuluvalle sähkömarkkinoiden osapuolelle sähkötase sen sähkönkäyttöön, -toimitukseen, -tuotantoon ja -hankintaan perustuen sekä lasketaan tasepoikkeama kyseisen taseselvitysjakson aikana. Jakeluverkonhaltijalle tapahtuvia avoimia toimituksia varten muodostetaan sähkötase erikseen sekä mittausalueen häviöille ja hävikille että mittausalueen tasepoikkeamalle.

Taseselvitysjaksona on 15 minuuttia. Tasatunnissa on neljä taseselvitysjaksoa, joista ensimmäinen alkaa kyseisen tasatunnin alusta.

Taseselvityksen tulee perustua tuntimittaukseen tai varttimittaukseen. Sähkön vähittäismyynnin osalta voidaan jakeluverkossa kuitenkin soveltaa tavanomaiseen mittariin perustuvan mittauksen ja tyyppikuormituskäyrän yhdistelmää.

Taseselvityksessä ja siihen liittyvässä tiedonvaihdossa tulee noudattaa tasevastuuta ja taseselvitystä koskevan käsikirjan voimassa olevan version mukaista menettelyä, ellei sähkömarkkinalaissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä toisin säädetä.

2 §
Sähkönkulutuksen ja -tuotannon taseselvitysjakson sisäinen netotus jakeluverkossa

Jakeluverkkoon liitetyssä sähkönkäyttöpaikassa kunkin taseselvitysjakson aikana verkonhaltijan samalla mittauslaitteistolla mitattu jakeluverkosta otettu ja jakeluverkkoon syötetty sähkö lasketaan yhteen taseselvityksessä, jos sähkönkäyttöpaikassa tuotettu sähkö on tuotettu nimellisteholtaan enintään 100 kilovolttiampeerin sähköntuotantolaitteistossa tai usean sähköntuotantolaitteiston muodostamassa voimalaitoksessa, jonka nimellisteho on enintään 100 kilovolttiampeeria (sähkönkulutuksen ja -tuotannon taseselvitysjakson sisäinen netotus). Sähkönkulutuksen ja -tuotannon taseselvitysjakson sisäinen netotus on toteutettava siten, että kunkin taseselvitysjakson osalta taseselvityksessä hyödynnettäväksi arvoksi muodostuu sähkönkäyttöpaikan kyseisen taseselvitysjakson aikana jakeluverkosta ottaman ja sinne syöttämän sähkön määrien summa. Sähkönkäyttöpaikalle on muodostettava taseselvityksessä erilliset mittausaikasarjat sähkönkulutukselle ja -tuotannolle siten, että saatu arvo kirjataan kysymyksessä olevan taseselvitysjakson lukemana joko sähkönkulutuksen tai sähköntuotannon mittausaikasarjaan.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua taseselvityksessä hyödynnettävää arvoa on käytettävä laskutuksessa.

3 §
Paikallisen energiayhteisön ja aktiivisten asiakkaiden ryhmän mittaustietojen käsittely taseselvityksessä

Paikallisen energiayhteisön tai aktiivisten asiakkaiden ryhmän sähköntuotantolaitteistosta tai usean sähköntuotantolaitteiston muodostamasta voimalaitoksesta taikka energiavarastosta jakeluverkonhaltijan jakeluverkkoon syötetty ja verkonhaltijan mittauslaitteistolla mitattu sähkö tulee jakaa paikallisen energiayhteisön tai aktiivisten asiakkaiden ryhmän sisällä sen ilmoittamien jako-osuuksien mukaisesti sähkönkäyttöpaikoille taseselvityksessä, jos paikallisen energiayhteisön tai aktiivisten asiakkaiden ryhmän sähköntuotantolaitteiston, voimalaitoksen tai energiavaraston nimellisteho on alle yksi megavolttiampeeria. Jakaminen tulee tehdä siten, että paikalliseen energiayhteisöön tai aktiivisten asiakkaiden ryhmään kuuluvaan sähkönkäyttöpaikkaan jakeluverkosta otettu sähkön määrä ja sille energiayhteisön tai ryhmän ilmoituksen mukaisesti kuuluva osuus energiayhteisön tai ryhmän jakeluverkkoon syöttämästä sähkön määrästä lasketaan yhteen kunkin taseselvitysjakson aikana (taseselvitysjakson sisäinen hyvityslaskenta). Jos paikallisen energiayhteisön tai aktiivisten asiakkaiden ryhmän jakeluverkkoon syöttämän sähkön määrä mitataan sellaisen sähkönkäyttöpaikan mittauslaitteistolla, johon myös otetaan sähköä jakeluverkosta, jaetaan taseselvityksessä muille paikalliseen energiayhteisöön tai aktiivisten asiakkaiden ryhmään kuuluville sähkönkäyttöpaikoille jakeluverkkoon syötetystä sähköstä se määrä, jota ei ole mittausten mukaan käytetty taseselvitysjakson aikana kyseisellä sähkönkäyttöpaikalla.

Jos sähkönkäyttöpaikalle kuuluva osuus paikallisen energiayhteisön tai aktiivisten asiakkaiden ryhmän jakeluverkkoon syöttämästä sähkön määrästä ylittää sähkönkäyttöpaikalle taseselvitysjakson aikana jakeluverkosta otetun sähkön määrän, syötetään tämä ylittävä osuus jakeluverkkoon siinä siirrettäväksi. Paikallinen energiayhteisö tai aktiivisten asiakkaiden ryhmä päättää, jaetaanko taseselvityksessä jakeluverkkoon siinä siirrettäväksi syötetyn sähkön määrä kullekin energiayhteisöön tai ryhmään kuuluvalle sähkönkäyttöpaikalle sille kuuluvan osuuden mukaisesti vai kokonaisuudessaan sille sähkönkäyttöpaikalle, jossa sähköntuotantolaitteisto, voimalaitos tai energiavarasto sijaitsee.

Jos paikalliseen energiayhteisöön tai aktiivisten asiakkaiden ryhmään kuuluvalta sähkönkäyttöpaikalta on keskeytetty sähkönjakelu tai sähköntoimitus, tulee kyseiselle käyttöpaikalle kuuluva osuus energiayhteisön tai ryhmän jakeluverkkoon syöttämästä sähkön määrästä kohdistaa taseselvitysjakson sisäisessä hyvityslaskennassa sille käyttöpaikalle, jossa tuotantolaitteisto, voimalaitos tai energiavarasto sijaitsee.

Sähkönkulutuksen ja -tuotannon taseselvitysjakson sisäinen netotus tehdään taseselvityksessä sähkönkäyttöpaikalle ennen taseselvitysjakson sisäistä hyvityslaskentaa.

Taseselvitysjakson sisäisen hyvityslaskennan tuloksena syntyvää taseselvityksessä hyödynnettävää arvoa on käytettävä laskutuksessa.

4 §
Mittausalue

Taseselvityksen selvitysalueena on mittausalue. Sähköverkon kohdassa, jossa sähkö siirtyy mittausalueelta toiselle, tulee olla rajapistemittaus.

Verkonhaltijan sähköverkko muodostaa mittausalueen. Verkonhaltija voi muodostaa sähköverkostansa myös useita mittausalueita.

Tasevastaava voi sopia taseselvitysyksikön ja sen verkonhaltijan kanssa, jonka sähköverkkoon tasevastaavan hallinnassa oleva kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäinen sähköverkko on liitetty, että tasevastaavan sähköverkko tai sen osa nimetään mittausalueeksi. Tasevastaavaan sovelletaan tällöin, mitä 2 luvun 1 §:ssä säädetään verkonhaltijasta, mitä tämän luvun 5 §:ssä säädetään kantaverkonhaltijasta ja suurjännitteisen jakeluverkon haltijasta sekä mitä 6 luvun 3 §:ssä säädetään varttimittausvelvoitteesta.

Kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäisen sähköverkon haltija, joka ei toimi tasevastaavana, voi sopia taseselvitysyksikön ja sen verkonhaltijan kanssa, jonka sähköverkkoon kiinteistön tai kiinteistöryhmän sisäinen sähköverkko on liitetty, että hänen sähköverkkonsa nimetään mittausalueeksi. Tällaisen mittausalueen ylläpitäjän tehtävistä ja vastuista taseselvityksessä sovitaan tasesähköyksikön ja mittausalueen ylläpitäjän välisessä sopimuksessa.

Mittausalue tulee rekisteröidä taseselvitysyksikössä.

5 §
Kantaverkonhaltijan ja suurjännitteisen jakeluverkon haltijan tehtävät taseselvityksessä

Kantaverkonhaltijan ja suurjännitteisen jakeluverkon haltijan tulee järjestää taseselvitys ja siihen liittyvä tiedonvaihto mittausalueensa avointen toimitusten ja mittausalueiden välillä siirretyn sähkön osalta.

Kantaverkonhaltijan ja suurjännitteisen jakeluverkon haltijan tehtävänä taseselvityksessä on laskea mittausalueellaan kunkin kyseisellä mittausalueella toimivan taseselvitettävän osapuolen tuntimittauksen ja varttimittauksen piirissä olevien toimitusten kokonaismäärä taseselvitysjaksoittain.

Kantaverkonhaltijan ja suurjännitteisen jakeluverkon haltijan on ilmoitettava taseselvitysyksikölle taseselvitystä varten taseselvitysjaksoittain:

1) kunkin mittausalueellaan toimivan taseselvitettävän osapuolen tuntimittauksen ja varttimittauksen piirissä olevien toimitusten kokonaismäärä;

2) mittausalueellaan toimivien taseselvitettävien osapuolten taseselvityksen piiriin kuuluvat tuotantotiedot tuotantoyksiköittäin;

3) mittausalueensa rajapistemittausten summatiedot muihin mittausalueisiin nähden.

Kantaverkonhaltijan ja suurjännitteisen jakeluverkon haltijan on ilmoitettava mittausalueellaan toimivalle taseselvitettävälle osapuolelle tasevastuun täyttämistä ja laskutusta varten taseselvityksen yhteydessä lasketut osapuolen tuntimittauksen ja varttimittauksen piirissä olevat toimitukset mittausalueella sähkönkäyttöpaikka- tai mittauskohtaisesti.

Kantaverkonhaltijan ja suurjännitteisen jakeluverkon haltijan on ilmoitettava mittausalueensa osalta sen vastuulla olevien rajapistemittausten mittaustiedot jakeluverkkojen mittausalueisiin nähden sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle taseselvitysjaksoittain.

6 §
Jakeluverkonhaltijan tehtävät jakeluverkon taseselvityksessä

Jakeluverkonhaltijan, jolla on hallinnassaan jakeluverkkoa, on ilmoitettava sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle taseselvitystä varten jakeluverkonhaltijan tuntimittauksen ja varttimittauksen piirissä olevat sekä tyyppikuormituskäyrämenettelyn mukaisesti lasketut sähköntoimitukset mittausalueellaan sähkönkäyttöpaikka- tai mittauskohtaisesti. Jakeluverkonhaltija voi ilmoittaa sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle taseselvitystä varten 15 minuutin mittaustietoja 1 päivästä tammikuuta 2023.

Niiden jakeluverkonhaltijan mittausalueella sijaitsevien käyttöpaikkojen osalta, jotka eivät ole jakeluverkonhaltijan tuntimittauksen tai varttimittauksen piirissä, jakeluverkonhaltijan tehtävänä on laskea sähköntoimitukset tyyppikuormituskäyrämenettelyn mukaisesti.

7 §
Tasevastaavan tehtävät taseselvityksessä

Tasevastaavan tulee järjestää taseselvitys ja siihen liittyvä tiedonvaihto niiden taseselvitettävien osapuolten osalta, joiden tasevastaavana se toimii.

Tasevastaavan tehtävänä taseselvityksessä on:

1) laskea tasepoikkeamat kullekin sähkötaseeseensa kuuluvalle taseselvitettävälle osapuolelle;

2) selvittää sähkötaseeseensa kuuluvan taseselvitettävän osapuolen kiinteät toimitukset;

3) ylläpitää tasevastuun täyttämiseen ja taseselvitykseen liittyviä rakenteellisia tietoja sähkötaseisiinsa kuuluvista taseselvitettävistä osapuolista.

Tasevastaavan on ilmoitettava taseselvitysyksikölle taseselvitystä varten:

1) tiedot sähkötaseisiinsa kuuluvien taseselvitettävien osapuolten kiinteistä toimituksista;

2) tasevastuun täyttämiseen ja taseselvitykseen liittyvät rakenteelliset tiedot sähkötaseisiinsa kuuluvista taseselvitettävistä osapuolista.

Tasevastaavan on ilmoitettava tasevastuun täyttämistä ja laskutusta varten kullekin sähkötaseeseensa kuuluvalle taseselvitettävälle osapuolelle taseselvityksen yhteydessä lasketut tasepoikkeamat sekä kiinteät toimitukset, joissa tämä on osapuolena.

8 §
Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön tehtävät taseselvityksessä jakeluverkossa

Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön tulee järjestää sähkökaupan taseselvitys jakeluverkoissa ja siihen liittyvä tiedonvaihto avointen toimitusten ja mittausalueiden välillä siirretyn sähkön osalta.

Jos sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikkö vastaanottaa taseselvitystä varten tuntimittaustietoja taseselvitysjakson ollessa 15 minuuttia, sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön on jaettava vastaanottamansa tuntimittaustiedot neljään tasasuuruiseen erään vastaaville taseselvitysjaksoille.

Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön on ilmoitettava taseselvitysyksikölle taseselvitystä varten:

1) kunkin taseselvitettävän osapuolen toimitusten kokonaismäärät mittausalueittain;

2) kunkin taseselvitettävän osapuolen taseselvityksen piiriin kuuluvat tuotantotiedot tuotantoyksiköittäin;

3) kunkin mittausalueen rajapistemittausten summatiedot muihin mittausalueisiin nähden;

4) kunkin jakeluverkonhaltijan sähkötase häviöille ja hävikille mittausalueittain.

Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön on ilmoitettava jakeluverkonhaltijalle 3 momentissa tarkoitetut tiedot sen mittausalueen osalta.

Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön on ilmoitettava kullekin taseselvitettävälle osapuolelle tasevastuun täyttämistä ja laskutusta varten taseselvityksen yhteydessä lasketut osapuolen toimitukset sähkönkäyttöpaikka- tai mittauskohtaisesti.

Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön on ilmoitettava jakeluverkon mittausalueella toimivalle vähittäismyyjälle tasevastuun täyttämistä ja laskutusta varten taseselvityksen yhteydessä lasketut osapuolen toimitusten kokonaismäärät.

9 §
Taseselvitysyksikön tehtävät taseselvityksessä

Taseselvitysyksikön tehtävänä taseselvityksessä on selvittää valtakunnallinen sähkötase sekä tasevastaavien sähkötaseet siten, että taseselvityksen tuloksena saadaan selville tasepoikkeamat tasesähköyksikön ja tasevastaavien välillä sekä tasepoikkeamat valtakunnallisen markkinatasealueen ja naapurimaiden markkinatasealueiden välillä. Taseselvitysyksikön tulee järjestää kiinteiden toimitusten selvittäminen niiden kiinteiden toimitusten osalta, jotka vaikuttavat tasevastaavien välisiin sähkötaseisiin tai jotka tapahtuvat maan rajan ylittävien sähköjohtojen kautta. Taseselvitysyksikön tehtävänä on lisäksi huolehtia siitä, että sähkömarkkinoiden osapuolet saavat käyttöönsä taseselvityksessä selvitetyt tiedot osapuolten omista sähkönhankinnoista ja -toimituksista. Jakeluverkkojen taseselvityksen osalta taseselvitysyksikön tehtävänä on toimittaa sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle selvittämänsä tiedot.

Taseselvitysyksikön on annettava:

1) taseselvittäjälle alustavat ja lopulliset taseselvitystiedot, jotka liittyvät sen taseselvitystehtävän suorittamiseen;

2) tasevastaavalle alustavat ja lopulliset tasesähköyksikön ja tasevastaavan väliset sähköntoimitukset;

3) sähkömarkkinoiden osapuolelle taseselvittäjien ilmoittamat alustavat ja lopulliset taseselvitystiedot, jotka koskevat osapuolta itseään;

4) ulkomaiselle osapuolelle valtakunnallisen markkinatasealueen rajan ylittävät alustavat ja lopulliset sähköntoimitukset.

10 §
Sähkön käsittely taseselvityksessä sähkönkäyttäjän sähkönmyyntisopimuksen peruuntuessa tai sähkönkäyttäjän kiistäessä sähkönmyyntisopimuksen pätevyyden

Uusi avoin toimittaja vastaa alkaneen uuden avoimen toimituksen perusteella sähkötaseeseensa kirjatusta sähköstä siihen saakka, kunnes avoin toimitus on siirretty toiselle avoimelle toimittajalle tai sähköntoimitus sähkönkäyttäjälle keskeytetään, kun;

1) kuluttajan tekemä sähkönmyyntisopimus peruuntuu tämän käytettyä kuluttajansuojalain 6 luvun 14 §:ssä säädettyä oikeuttaan peruuttaa sähkönmyyntisopimus;

2) sähköntoimitus peruuntuu uuden avoimen toimittajan perusteettoman tai virheellisen ilmoituksen vuoksi;

3) sähkönkäyttäjä on jakeluverkonhaltijalle tekemällään kirjallisella ilmoituksella kiistänyt alkanutta uutta avointa toimitusta koskevan sähkönmyyntisopimuksensa pätevyyden ja jakeluverkonhaltija on välittänyt tämän ilmoituksen sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle;

4) uusi avoin toimittaja on ilmoittanut sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle, että sähkönkäyttäjä on kiistänyt alkanutta uutta avointa toimitusta koskevan sähkönmyyntisopimuksensa pätevyyden.

Jos avoin toimitus 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa siirtyy takaisin nykyiselle avoimelle toimittajalle, kirjataan sähkönkäyttäjän käyttämä sähkö kuitenkin nykyisen avoimen toimittajan sähkötaseeseen siltä osin kuin sähkötaseisiin on mahdollista tehdä muutoksia taseselvityksen määräaikojen puitteissa.

Jos avoin toimitus 1 momentin 3 tai 4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa siirtyy takaisin nykyiselle avoimelle toimittajalle ja nykyinen avoin toimittaja on ottanut vastattavakseen sähkönkäyttäjän avoimesta toimituksesta, kirjataan sähkönkäyttäjän käyttämä sähkö kuitenkin nykyisen avoimen toimittajan sähkötaseeseen siltä osin kuin sähkötaseisiin on mahdollista tehdä muutoksia taseselvityksen määräaikojen puitteissa.

Jakeluverkonhaltijan on 1 momentissa tarkoitetusta tilanteesta tiedon saatuaan ensi tilassa neuvottava sähkönkäyttäjälle toimenpiteet, joilla tämä voi välttää sähköntoimituksen keskeyttämisen.

11 §
Sähkömarkkinalain 102 §:ssä tarkoitetun toimituksen käsittely taseselvityksessä

Sähkömarkkinalain 102 §:ssä tarkoitetussa tilanteessa jakeluverkonhaltijan sähkönkäyttäjälle toimittama sähkö kirjataan jakeluverkonhaltijan häviöiden ja hävikin sähkötaseeseen, ellei jakeluverkonhaltija ole osoittanut sähköntoimitukselle sellaista muuta avointa toimittajaa, jonka sähkötaseeseen sähkö kirjataan.

12 §
Jakeluverkon taseselvityksen tasevirheiden laskeminen

Lukuun ottamatta 10 §:ssä tarkoitettuja tilanteita sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön tehtävänä on laskea jakeluverkon taseselvityksen tasevirheet, kun vähittäismyyjä tai jakeluverkonhaltija korjaa aiemmin sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle ilmoittamansa virheellisen tiedon taseselvityksen päätyttyä. Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön tulee ilmoittaa tasevirheen laskemisesta sille vähittäismyyjälle, jonka taseessa on ollut virhe, sekä sille jakeluverkonhaltijalle, jonka jakeluverkossa vähittäismyyjä toimii. Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikkö laskee korjattujen ja virheellisten energiamäärien erotusten myyjäkohtaiset kokonaismäärät, jotka veloitetaan jakeluverkossa toimivilta vähittäismyyjiltä tai hyvitetään niille.

Tasevirheiden laskennassa on laskettava korjatun ja virheellisen energiamäärän välinen erotus laskentajaksolla. Käyttöpaikkakohtainen hyvitys ja veloitus muodostetaan laskentajakson osalta mittausjaksoittaisten erotusten summana. Kunkin mittausjaksokohtaisen korjatun ja virheellisen energiamäärän erotuksen hintana käytetään sitä hintaa, joka sähköpörssissä on muodostunut Suomen aluehinnaksi fyysiseen sähköntoimitukseen perustuvalle päivittäiskaupan tuntituotteelle vastaavalle tunnille.

13 §
Täydentävät velvoitteet

Sähkömarkkinoiden osapuolet ovat sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa säädetään, velvollisia pyynnöstä ilmoittamaan verkonhaltijalle, osapuolen taseselvittäjälle, taseselvitysyksikölle ja tasesähköyksikölle sähköntuotantoa ja -hankintaa sekä sähkönkäyttöä ja -toimitusta koskevia tietoja, jos tiedon saaminen on perusteltua taseselvityksen tai toisen osapuolen tasevastuun täyttämisen kannalta. Taseselvittäjä on lisäksi velvollinen avustamaan taseselvitysyksikköä virheellisten taseselvitystietojen korjaamisessa, jos valtakunnallisen taseselvityksen laatiminen sitä edellyttää.

Jakeluverkonhaltijan tulee ilmoittaa 1 luvun 3 §:n 2 momentissa ja 4 §:n 2 momentissa tarkoitetut paikallista energiayhteisöä ja aktiivisten asiakkaiden ryhmää koskevat tiedot sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle taseselvitysjakson sisäisen hyvityslaskennan järjestämistä varten. Jakeluverkonhaltijan on lisäksi ilmoitettava sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle, jos sähkönkulutuksen ja -tuotannon taseselvitysjakson sisäistä netotusta sovelletaan sen jakeluverkkoon liittyneeseen sähkönkäyttöpaikkaan.

5 luku

Tyyppikuormituskäyrän soveltaminen taseselvityksessä

1 §
Tyyppikuormituskäyrän käyttäminen taseselvityksen perustana jakeluverkossa

Sähkön vähittäismyynnin taseselvityksen tulee jakeluverkossa perustua sähkönkäyttöpaikan osalta tyyppikuormituskäyrän ja tavanomaiseen mittariin perustuvan mittaustavan yhdistelmään, jos sähkönkäyttöpaikkaa ei ole varustettu tuntimittauslaitteistolla, varttimittauslaitteistolla tai uudella etämittauslaitteistolla.

2 §
Tyyppikuormituskäyrän soveltaminen

Sähkönkäyttöpaikkaan, jonka sähkönkäyttö mitataan yksiaikaisesti, sovelletaan liitteen mukaisesta tyyppikuormituskäyrästä laskettua vertailukäyrää.

Tyyppikuormituskäyrämenettelyn piiriin kuuluvan sähkönkäyttöpaikan taseselvityksen tulee perustua kaksiaikamittaukseen, jos sähkönkäyttöpaikan sähkönkäyttö mitataan kaksiaikaisesti. Kaksiaikamittauksessa käytetään kyseisen vastuualueen jakeluverkonhaltijan noudattamaa aikajaotusta.

Jakeluverkonhaltijan on laskettava 2 momentissa tarkoitetuille sähkönkäyttöpaikoille vertailukäyrät liitteen mukaisen yksiaikamittaukseen perustuvan vertailukäyrän avulla. Laskennassa yksiaikamittauksen vertailukäyrän tuntienergiat muunnetaan siten, että kaksiaikamittauksen kunkin aikavyöhykkeen vertailukäyrän vuosienergiaksi muodostuu 10 000 kilowattituntia.

3 §
Tyyppikuormituskäyrämenettelyn piiriin kuuluvan sähkönkäyttöpaikan tuntienergioiden laskeminen

Jakeluverkonhaltijan tulee laskea kunkin tyyppikuormituskäyrämenettelyn piiriin kuuluvan sähkönkäyttöpaikan tuntienergia kutakin tuntia varten kertomalla vertailukäyrän arvo sähkönkäyttöpaikan kilowattitunteina ilmaistun vuosienergia-arvion ja 10 000 kilowattitunnin suhteella. Vertailukäyrää sovelletaan kunkin aikavyöhykkeen vuosienergia-arvion perusteella.

4 §
Lopullisten tuntienergiatietojen laskenta ja tasoituslaskenta

Jakeluverkonhaltijan on laskettava kunkin tyyppikuormituskäyrämenettelyn piiriin kuuluvan sähkönkäyttöpaikan osalta lopulliset tuntienergiat sähkönkäyttöpaikan mitattuun tietoon perustuen. Jakeluverkonhaltijan on ilmoitettava lopulliset tuntienergiatiedot sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle huomioitavaksi tasoituslaskennassa.

Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön on laskettava ja ilmoitettava jakeluverkonhaltijalle ja vähittäismyyjälle tyyppikuormituskäyrämenettelyllä laskettujen ja mittauksiin perustuvien tuntienergioiden erotukset (tasoituslaskenta). Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikkö laskee näiden erotusten myyjäkohtaiset summat, jotka veloitetaan jakeluverkossa toimivilta vähittäismyyjiltä tai hyvitetään niille.

Tasoituslaskennassa on selvitettävä kunkin tyyppikuormituskäyrämenettelyn piiriin kuuluvan sähkönkäyttöpaikan mitattuun sähkönkäyttöön perustuvan tuntienergiamäärän sekä vuosienergia-arvion perusteella sähkötaseissa käytetyn tuntienergiamäärän välinen erotus laskentajakson jokaisena tuntina. Käyttöpaikkakohtainen hyvitys tai veloitus muodostetaan tämän jälkeen laskentajakson tuntikohtaisten erotusten summana. Kunkin tunnin energiamäärän erotuksen hintana käytetään sitä hintaa, joka sähköpörssissä on muodostunut Suomen aluehinnaksi fyysiseen sähköntoimitukseen perustuvalle päivittäiskaupan tuntituotteelle kyseiselle tunnille.

6 luku

Sähköntoimitusten mittaus sähköverkossa ja kiinteistön sisäisessä verkossa

1 §
Sähkönkäyttöpaikan varustaminen mittauslaitteistolla sähköverkossa

Sähköverkkoon liitetty sähkönkäyttöpaikka tulee varustaa sähkönkulutuksen mittaavalla mittauslaitteistolla. Jos sähköliittymään kuuluu useita sähkönkäyttöpaikkoja, joihin sähkö myydään sähköverkon kautta, tulee kukin sähkönkäyttöpaikka erikseen varustaa mittauslaitteistolla.

Mittauslaitteisto ei ole pakollinen sähköverkkoon liitetyssä verkonhaltijan sähkölaitteistossa eikä sellaisessa sähkönkäyttöpaikassa, jonka pääsulake on alle 3 x 25 ampeeria, jos sähkönkäyttöpaikan sähkönkulutus voidaan arvioida riittävän tarkasti.

2 §
Sähköntuotantolaitteiston varustaminen mittauslaitteistolla sähköverkossa

Sähköntuotantolaitteisto, joka syöttää sähköä sähköverkkoon siinä siirrettäväksi, tulee varustaa mittauslaitteistolla. Nimellisteholtaan enintään 100 kilovolttiampeerin sähköntuotantolaitteistoa ja usean sähköntuotantolaitteiston muodostamaa voimalaitosta, jonka nimellisteho on enintään 100 kilovolttiampeeria, ei kuitenkaan tarvitse varustaa erillisellä mittauslaitteistolla, jos sähkönkäyttöpaikka, jossa sähköntuotantolaitteisto tai voimalaitos sijaitsee, on varustettu tuntimittauslaitteistolla tai varttimittauslaitteistolla, joka kykenee mittaamaan sekä sähköverkosta otetun että sähköverkkoon syötetyn sähkön määrän, taikka uudella etämittauslaitteistolla.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta verkonhaltijan varavoimakoneisiin, jotka on liitetty sähköverkkoon ainoastaan tilapäisesti.

3 §
Mittauslaitteistolle ja -järjestelmälle asetettavat yleiset vaatimukset sähköverkossa

Sähkönkulutuksen ja sähköntuotannon mittauksen sähköverkossa sekä verkonhaltijan rajapistemittauksen tulee perustua varttimittaukseen ja mittauslaitteiston etäluentaan (varttimittausvelvoite). Varttikohtainen mittaustieto sekä jännitteetöntä aikaa koskeva tieto tulee tallentaa mittaustietoa käsittelevään tietojärjestelmään. Jännitteetöntä aikaa koskeva tieto tulee säilyttää tietojärjestelmässä kahden vuoden ajan.

Jakeluverkonhaltija voi poiketa varttimittausvelvoitteesta sellaisessa käyttöpaikassa, johon jakeluverkonhaltija ei tämän asetuksen voimaan tullessa ole asentanut tuntimittauslaitteistoa, joka voidaan muuttaa etäyhteydellä varttimittauslaitteistoksi, ja johon sillä ei ole velvollisuutta asentaa uutta etämittauslaitteistoa. Poikkeuksen piiriin voi kuulua ainoastaan sähkönkäyttöpaikka, joka:

1) on varustettu enintään 3 x 25 ampeerin pääsulakkeilla;

2) on varustettu yli 3 x 25 ampeerin pääsulakkeilla, jossa sähkönkulutus on enintään 5 000 kilowattituntia vuodessa ja jonne sähkö ostetaan sähkömarkkinalain 67 §:ssä tarkoitetuilla ehdoilla.

4 §
Suunnitelma varttimittaukseen siirtymisestä

Verkonhaltijan tulee laatia suunnitelma 3 §:ssä säädetyt vaatimukset täyttävän mittauksen järjestämisestä mittausalueellaan ja toimittaa suunnitelma järjestelmävastaavalle kantaverkonhaltijalle. Suunnitelma on päivitettävä ennen taseselvitysjakson lyhentymistä 15 minuuttiin vähintään kuuden kuukauden välein, jos siihen tulee muutoksia.

Mitä 1 momentissa säädetään verkonhaltijasta, sovelletaan myös tasevastaavaan, joka on sopinut taseselvitysyksikön ja verkonhaltijan kanssa hallinnassaan olevan kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäisen sähköverkon tai sen osan nimeämisestä mittausalueeksi 4 luvussa säädetyn mukaisesti.

5 §
Uuden etämittauslaitteiston toiminnalliset vaatimukset sähköverkossa

Verkonhaltijan sähköverkossa olevaan sähkönkäyttöpaikkaan asentamien sähkön mittauslaitteistojen ja mittauslaitteistojen, joilla mitataan pienimuotoinen sähköntuotanto jakeluverkossa, ja sähköverkon mittaustietoa käsittelevän tietojärjestelmän (uusi etämittauslaitteisto) tulee täyttää seuraavat vaatimukset:

1) mittauslaitteiston rekisteröimä tieto tulee voida lukea laitteiston muistista viestintäverkon kautta (etäluentaominaisuus);

2) mittauslaitteiston tulee mitata sähköverkkoon syötetyn ja sähköverkosta otetun sähkön osalta vähintään laskutuksen perusteena olevat pätö- ja loisenergia vaihekohtaisesti sekä rekisteröidä kultakin taseselvitysjaksolta laskutuksen perusteena olevat pätö- ja loisenergiat sähköverkkoon syötetyn ja sähköverkosta otetun sähkön osalta netottamatta;

3) muussa kuin jännitemuuntajamittauslaitteistossa tulee olla yksisuuntaisen tiedonsiirron loppukäyttäjälle mahdollistava jänniteulostulolla varustettu asiakasrajapinta, joka perustuu avoimeen ja päivitettävään eurooppalaiseen standardiin, joka on käytössä myös toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa;

4) mittauslaitteiston tulee rekisteröidä jännitteettömän ajan alkamisajankohta ja kesto taikka alkamisajankohta ja päättymisajankohta;

5) muun kuin yksivaiheisen mittauslaitteiston tulee kyetä havaitsemaan syöttävän sähköverkon nollavian aiheuttama jännite-epäsymmetria, kun sähkönkäyttöpaikalla on sähkönkulutusta;

6) mittauslaitteiston toiminnallisuutta määrittelevien ohjelmistojen ja asetusten sekä mittaustietojen rekisteröintitiheyden tulee olla päivitettävissä etäyhteydellä ilman käyntiä sähkönkäyttöpaikalla;

7) muussa kuin virta- ja jännitemuuntajamittauslaitteistossa tulee olla etäkatkaisu- ja -kytkentätoiminnallisuus.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta asiakasrajapinnasta on saatava RJ12-liittimen välityksellä ASCII-merkkimuotoista tiedonsiirtotapaa noudattaen 10 sekunnin välein tai tiheämmin ainakin sähköverkosta otetun sähkön ja sähköverkkoon syötetyn sähkön virran, pätötehon, loistehon ja jännitteen tehollisarvot vaihekohtaisesti sekä mittauslaitteiston kumulatiivinen sähköenergialukema minuutin välein tai tiheämmin, kun verkonhaltija on aktivoinut rajapinnan loppukäyttäjän pyynnöstä.

Verkonhaltijan mittaustietoa käsittelevän tietojärjestelmän tulee kerätä rekisteröidyt mittaustiedot uudelta etämittauslaitteistolta mittaustiedon luentajärjestelmään vähintään joka kuudes tunti.

Jakeluverkonhaltija voi poiketa 1–3 momentissa säädetyistä vaatimuksista sellaisella tämän asetuksen voimaan tullessa olemassa olevalla käyttöpaikalla, johon jakeluverkonhaltija ei ole asentanut tuntimittauslaitteistoa ennen tämän asetuksen voimaantuloa.

Verkonhaltijan tulee ottaa mittausta järjestäessään huomioon yhteentoimivuutta koskeva Euroopan unionin lainsäädäntö. Tässä asetuksessa yhteentoimivuudella tarkoitetaan uudella etämittauslaitteistolla tapahtuvan mittauksen yhteydessä vähintään kahden energia- tai viestintäverkon, -järjestelmän, -laitteen, -sovelluksen tai -komponentin kykyä yhdistää, vaihtaa ja käyttää tietoa vaadittavien toimintojen suorittamiseksi.

Mittaustuloksen näyttämisestä mittauslaitteella säädetään mittauslaitelaissa (707/2011) ja sen nojalla annetuissa säännöksissä.

6 §
Kuormanohjaustoiminnallisuus

Uudessa etämittauslaitteistossa tulee olla kuormanohjausrele, jonka avulla mittauslaitteisto kykenee vastaanottamaan ja panemaan täytäntöön tai välittämään eteenpäin viestintäverkon kautta lähetettäviä kuormanohjauskomentoja. Kuormanohjausrelettä ei kuitenkaan tarvitse olla mittauslaitteistossa, joka asennetaan yli 3 x 63 ampeerin pääsulakkeilla varustettuun sähkönkäyttöpaikkaan taikka sähkönkäyttöpaikkaan, joka sijaitsee:

1) yli kahden asunnon asuinrakennuksessa; taikka

2) toimisto-, liike-, teollisuus- tai varastorakennuksessa.

Verkonhaltijan tietojärjestelmien tulee mahdollistaa verkonhaltijan välittämän tai antaman kuormanohjaustoiminnon toteuttaminen kuuden tunnin sisällä ohjauskäskyn antamisesta.

7 §
Sähköverkossa erillisestä tilauksesta tarjottavat mittauslaitteistot

Verkonhaltijan tulee asiakkaansa erillisestä tilauksesta viimeistään neljän kuukauden kuluttua tarjota tämän käyttöpaikalle:

1) uusi etämittauslaitteisto, jos verkonhaltija ei ole velvollinen asentamaan asiakkaalle uutta etämittauslaitteistoa;

2) uusi etämittauslaitteisto kuormanohjausreleellä, jos verkonhaltija ei ole velvollinen asentamaan kuormanohjausreleellä varustettua mittauslaitteistoa asiakkaan käyttöpaikalle 6 §:n mukaisesti;

3) uusi etämittauslaitteisto sähköntuotannon määrän erillistä mittaamista varten sähköntuotantolaitteistossa tai voimalaitoksessa, jonka varustaminen erillisellä mittauslaitteistolla ei ole pakollista;

4) uusi etämittauslaitteisto sähköajoneuvojen latauspisteen sähköntoimituksen erillistä mittaamista varten.

Edellä 1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa kohteesta on muodostettava taseselvitystä varten oma sähkönkäyttöpaikkansa.

8 §
Tuntimittauslaitteiston, varttimittauslaitteiston ja tavanomaisen mittarin lukeminen sähköverkossa

Sähkönkäyttöpaikan tuntimittauslaitteisto ja varttimittauslaitteisto on luettava vähintään kerran vuorokaudessa. Tavanomainen mittari on luettava vähintään neljä kertaa vuodessa. Vähintään yksi tavanomaisen mittarin luentakerta vuodessa kuuluu jakeluverkonhaltijan vastuulle.

9 §
Mittauslaitteiston lukeminen sähköverkossa sähkönmyyjän vaihtuessa

Mittauslaitteisto on luettava avoimen sähköntoimittajan vaihtuessa sähkönkäyttöpaikalla.

10 §
Jakeluverkonhaltijan oikeus arvioida sähkönkäyttöpaikan sähkönkulutus

Jakeluverkonhaltijalla on oikeus arvioida sähkönkäyttöpaikan sähkönkulutus aikaisempaan sähkönkulutukseen perustuen, jos:

1) sähköä ei ole voitu mitata mittauslaitteiston vikaantumisen vuoksi;

2) mittaustiedot eivät ole saatavilla etäluettavan mittauslaitteiston tiedonsiirtohäiriön vuoksi;

3) mittauslaitteiston luenta kuuluu loppukäyttäjän vastuulle, eikä tämä ole ilmoittanut mittarilukemaa kysymyksessä olevalta laskutuskaudelta;

4) mittauslaitteisto on sijoitettu paikkaan, johon verkonhaltijalla ei ole pääsyä, eikä loppukäyttäjä ole toimittanut verkonhaltijan asettamassa kohtuullisessa määräajassa lukemaa verkonhaltijan sitä häneltä tiedusteltua.

Lisäksi jakeluverkonhaltijalla on oikeus arvioida sähkönkäyttöpaikan aikaisempaan sähkönkulutukseen perustuen tavanomaisen mittarin lukema avoimen sähköntoimittajan vaihtuessa sähkönkäyttöpaikalla, jos asiakas ei ole toimittanut verkonhaltijan asettamassa kohtuullisessa määräajassa lukemaa verkonhaltijan sitä häneltä tiedusteltua tai jos mittauslaitteisto on sijoitettu sellaiseen paikkaan, johon asiakkaalla ei ole pääsyä. Arvion perusteena voidaan käyttää myös avoimen sähköntoimittajan vaihtumisen jälkeen tapahtunutta mittauslaitteiston luentaa, jonka jakeluverkonhaltija on suorittanut ennen kuin asiakas on saanut loppulaskun aikaisemmalta avoimelta sähköntoimittajalta.

Jakeluverkonhaltijan on julkaistava selvitys menetelmästä, jota se soveltaa sähkönkäyttöpaikan sähkönkulutuksen arvioinnissa.

11 §
Mittauslaitteiston luennasta sopiminen

Verkonhaltija voi sopia sähkönkäyttäjän ja -toimittajan kanssa mittauslaitteistojen luennasta tässä asetuksessa säädettyä täydentävästi.

12 §
Huoneiston varustaminen mittauslaitteistolla, kun sähkö toimitetaan kiinteistön sisäisen sähköverkon kautta

Uudisrakennukseen tulevat erilliset asuin- ja liikehuoneistot tulee varustaa sähkön kulutuksen mittaavilla mittauslaitteistoilla, jos sähkö myydään sähkönkäyttäjille kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäisen sähköverkon kautta.

Mitä 1 momentissa säädetään uudisrakennuksesta, sovelletaan myös kiinteistöön tai sitä vastaavaan kiinteistöryhmään, jonka sisäistä sähköverkkoa muutetaan siten, että sähkö myydään muutoksen jälkeen sähkönkäyttäjille kiinteistön sisäisen sähköverkon kautta.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädetystä voidaan poiketa:

1) kiinteistöissä, joissa sijaitsevia huoneistoja käytetään pääasiassa asuntolatyyppiseen asumiseen;

2) kiinteistöissä, joissa sijaitsevia huoneistoja käytetään pääasiassa vapaa-ajan asumiseen, ellei kyseessä ole ympärivuotisessa käytössä oleva vapaa-ajan asunto tai vapaa-ajan asunto, joka sijaitsee asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön hallitsemassa, useita erillisiä vapaa-ajan asuntoja käsittävässä kiinteistössä tai sitä vastaavassa kiinteistöryhmässä;

3) kiinteistöissä, joiden pääasiallisena käyttäjänä on sairaala, vanhain- tai hoitokoti, oppilaitos, vankila, varuskunta taikka muu niihin verrattavassa käytössä oleva laitos;

4) maatiloilla;

5) majoitusliikkeissä ja aikaosuuskohteissa;

6) niissä huoneistoissa ja muissa tiloissa, joiden pääsulakkeiden koko on alle 3 x 25 ampeeria, jos huoneiston tai tilan sähkönkulutus voidaan arvioida riittävän tarkasti.

13 §
Kiinteistön sisäiseen sähköverkkoon kuuluvan mittauslaitteiston lukeminen

Kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäiseen sähköverkkoon kuuluvan mittauslaitteiston lukemiseen sovelletaan, mitä 8–11 §:ssä säädetään jakeluverkkoon liitetyn sähkönkäyttöpaikan mittauslaitteiston lukemisesta.

7 luku

Mittauspalveluiden aikajaotus jakeluverkossa

1 §
Mittauspalveluiden yleinen aikajaotus

Jakeluverkonhaltijan tulee tarjota vastuualueensa asiakkaille yleisen aikajaotuksen mukaisia mittauspalveluita.

Yleisen aikajaotuksen mukaisia mittauspalveluita ovat:

1) tuntimittaukseen perustuva mittauspalvelu;

2) varttimittaukseen perustuva mittauspalvelu;

3) yksiaikasiirron mittauspalvelu;

4) yö- ja päiväenergiaan perustuva kaksiaikasiirron mittauspalvelu;

5) talviarkipäiväenergiaan ja muuhun energiaan perustuva kausiaikasiirron mittauspalvelu.

2 §
Mittauspalveluiden valtakunnallinen aikajaotus

Jakeluverkonhaltija voi halutessaan soveltaa 1 §:ssä tarkoitettuna mittauspalveluiden yleisenä aikajaotuksena mittauspalveluiden valtakunnallista aikajaotusta.

Valtakunnallisen aikajaotuksen mukaisia mittauspalveluita ovat:

1) tuntimittaukseen perustuva mittauspalvelu;

2) varttimittaukseen perustuva mittauspalvelu;

3) yksiaikasiirron mittauspalvelu;

4) yö- ja päiväenergiaan perustuva valtakunnallinen kaksiaikasiirron mittauspalvelu; päiväenergialla tarkoitetaan kaikkina viikonpäivinä kello 7:n ja 22:n välisenä aikana kulutettua energiaa; muuna aikana kulutettu energia on yöenergiaa;

5) talviarkipäiväenergiaan ja muuhun energiaan perustuva kausiaikasiirron mittauspalvelu; talviarkipäiväenergialla tarkoitetaan 1 päivästä marraskuuta 31 päivään maaliskuuta maanantaista lauantaihin kello 7:n ja 22:n välisenä aikana kulutettua energiaa; kaikkina muina aikoina kulutettu energia on muuta energiaa.

3 §
Mittauspalveluiden paikallinen aikajaotus

Jakeluverkonhaltija voi mittauspalveluiden yleisen aikajaotuksen ohella tarjota vastuualueensa asiakkaille paikalliseen aikajaotukseen perustuvia mittauspalveluita, jotka poikkeavat rakenteeltaan yleisen aikajaotuksen mukaisista mittauspalveluista.

8 luku

Voimaantulo

1 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2021.

Tällä asetuksella kumotaan sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta annettu valtioneuvoston asetus (66/2009), jäljempänä kumottu asetus.

2 §
Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön käyttöönottoon liittyvät siirtymäsäännökset

Tämän asetuksen 3 lukua, 4 luvun 4–12 §:ää ja 13 §:n 1 momenttia sekä 5 lukua sovelletaan 21 päivästä helmikuuta 2022. Kumotun asetuksen 3 lukua, 4 luvun 2–8 §:ää ja 5 lukua sovelletaan 20 päivään helmikuuta 2022.

Tämän asetuksen 4 luvun 13 §:n 2 momenttia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2023. Jakeluverkonhaltijan ei kuitenkaan tarvitse toimittaa sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle tietoja taseselvitysjakson sisäistä hyvityslaskentaa varten sinä aikana, jona jakeluverkonhaltija toteuttaa hyvityslaskennan itse.

3 §
Taseselvitysjaksoa ja varttimittausta koskevat siirtymäsäännökset

Tämän asetuksen 4 luvun 1 §:n 2 momenttia sovelletaan 22 päivästä toukokuuta 2023. Taseselvitysjaksona on tasatunti 21 päivään toukokuuta 2023.

Tämän asetuksen 6 luvun 3 §:ää sovelletaan 22 päivästä toukokuuta 2023 seuraaviin mittauksiin:

1) rajapistemittaus;

2) nimellisteholtaan yli yhden megavolttiampeerin voimalaitoksessa tuotetun sähkön mittaus;

3) 3 x 200 ampeerin ja sitä suuremmalla pääsulakkeella varustetun sähkönkäyttöpaikan mittaus;

4) sellaisen sähkönkäyttöpaikan mittaus, joka on liitetty nimellisjännitteeltään yli 400 voltin sähköverkkoon;

5) sellaisen käyttöpaikan mittaus, jonka mittauslaitteisto voidaan etäyhteyksin käymättä paikan päällä ohjelmoida varttimittauslaitteistoksi.

Kumotun asetuksen 6 luvun 4 §:ssä säädettyä tuntimittausvelvoitetta sovelletaan edellä 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa 21 päivään toukokuuta 2023. Verkonhaltija voi kuitenkin toteuttaa mittauksen varttimittauksena jo asetuksen voimaantulosta.

Muiden kuin 2 momentissa tarkoitettujen mittausten osalta verkonhaltija voi noudattaa varttimittausvelvoitteen sijaan kumotun asetuksen 6 luvun 4 §:ssä säädettyä tuntimittausvelvoitetta 31 päivään joulukuuta 2028, jos sähkönkulutus tai sähköntuotanto mitataan tuntimittauslaitteistolla.

Verkonhaltijan tulee toimittaa järjestelmävastaavalle kantaverkonhaltijalle ensimmäinen tämän asetuksen 6 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu suunnitelma kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

4 §
Sähkönkulutuksen ja -tuotannon taseselvitysjakson sisäistä netotusta sekä taseselvitysjakson sisäistä hyvityslaskentaa koskevat siirtymäsäännökset

Sähkönkulutuksen ja -tuotannon taseselvitysjakson sisäinen netotus on toteutettava sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön palveluna viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2023. Jakeluverkonhaltija voi ennen netotuksen toteuttamista sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön palveluna järjestää itse taseselvitysjakson sisäisen netotuksen jakeluverkossaan.

Taseselvitysjakson sisäisen hyvityslaskennan tulee olla sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön palveluna jakeluverkonhaltijan käytettävissä 1 päivästä tammikuuta 2023. Jakeluverkonhaltija voi itse tarjota jakeluverkossaan taseselvitysjakson sisäisen hyvityslaskentapalvelun paikalliselle energiayhteisölle ja aktiivisten asiakkaiden ryhmälle 30 päivään kesäkuuta 2023. Jakeluverkonhaltijan, joka ei tarjoa palvelua itse, on käytettävä sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön hyvityslaskentapalvelua 1 päivästä tammikuuta 2023. Kun jakeluverkonhaltija toteuttaa taseselvitysjakson sisäisen hyvityslaskennan itse, paikallisen energiayhteisön tai aktiivisten asiakkaiden ryhmän jakeluverkkoon siinä siirrettäväksi syöttämä sähkö luetaan kokonaisuudessaan sille sähkönkäyttöpaikalle, jossa sähköntuotantolaitteisto, voimalaitos tai energiavarasto sijaitsee.

Sähkönkäyttöpaikan sähkönkulutuksen ja -tuotannon taseselvitysjakson sisäinen netotus ja taseselvitysjakson sisäinen hyvityslaskenta tulee 1 päivästä tammikuuta 2023 tehdä sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikössä taseselvitysjakson asemesta 15 minuutin aikajaksoissa, jos sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikkö vastaanottaa jakeluverkonhaltijalta sähkönkäyttöpaikan mittaustiedon 15 minuutin aikajaksoissa.

5 §
Mittauslaitteistoja koskevat siirtymäsäännökset

Tämän asetuksen 6 luvun 5 §:ää sovelletaan 1 päivästä toukokuuta 2023. Mainitun pykälän 3 momenttia sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 2026. Kumotun asetuksen 6 luvun 5 §:ää sovelletaan 30 päivään huhtikuuta 2023. Kumotun asetuksen 6 luvun 5 §:ssä säädettyjä tuntimittauslaitteistolle asetettuja vaatimuksia sovelletaan kuitenkin tuntimittauslaitteistoihin niin kauan, kuin nämä ovat käytössä. Jos tuntimittauslaitteisto on etäyhteyksin ohjelmoitu varttimittauslaitteistoksi, sovelletaan kuitenkin vain kumotun asetuksen 6 luvun 5 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa säädettyjä vaatimuksia niin kauan, kuin varttimittauslaitteisto on käytössä.

Tämän asetuksen 6 luvun 6 §:n 2 momenttia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2026.

Verkonhaltija voi 30 päivään kesäkuuta 2025 yksittäistapauksissa asentaa tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisen tuntimittauslaitteiston taikka varttimittauslaitteiston sähkönkäyttöpaikalle, jos sähkönkäyttöpaikan mittauslaitteisto on vioittunut ja verkonhaltija ei ole vielä aloittanut sähkönmittauslaitteistojen korvaamista uusilla etämittauslaitteistoilla.

Verkonhaltijan tulee korvata sähkönkäyttöpaikan ja pienimuotoisen sähköntuotannon mittaukseen käytettävät tuntimittauslaitteistot ja varttimittauslaitteistot uusilla etämittauslaitteistoilla viimeistään 4 päivänä heinäkuuta 2031.

Tämän asetuksen 6 luvun 7 §:ää sovelletaan 1 päivästä toukokuuta 2023. Kumotun asetuksen 6 luvun 5 a §:ää sovelletaan 30 päivään huhtikuuta 2023.

6 §
Ulkovalaistusverkkojen sähkön mittausta koskevat siirtymäsäännökset

Niihin yhdyskuntien ulkovalaistusverkkoihin, jotka on otettu käyttöön tai joiden ulkovalaistuskeskus on uusittu ennen tämän asetuksen voimaantuloa, sovelletaan tämän asetuksen 6 luvun 1 §:n asemesta tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

7 §
Sähköntoimitusten mittausta kiinteistön sisäisessä sähköverkossa koskevat siirtymäsäännökset

Kiinteistöön ja sitä vastaavaan kiinteistöryhmään, jossa uudisrakennuksen rakennustyö on aloitettu maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 149 c §:ssä tarkoitetulla tavalla ennen tämän asetuksen voimaantuloa tai jossa sähkönmyyntiin kiinteistön tai kiinteistöryhmän sisäisen sähköverkon kautta sähkönkäyttäjille tähtäävä sisäisen sähköverkon muutostyö on muutoin aloitettu ennen tämän asetuksen voimaantuloa, sovelletaan tämän asetuksen 6 luvun 12 §:n asemesta tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001 (32018L2001) ; EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/944 (32019L0944) ; EUVL L 158, 14.6.2019, s. 125, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/943 (32019R0943) ; EUVL L 158, 14.6.2019, s. 54, Komission asetus (EU) 2017/2195 (32017R2195) ; EUVL L 312, 28.11.2017, s. 6

Liite

Tyyppikuormituskäyrä.

Tuntienergiat (wattitunteina) kun vuosienergia-arvio 10 000 kWh.

Arkilauantaina, juhannus- ja jouluaattona sovelletaan lauantain saraketta. Pyhinä, uudenvuoden päivänä, vappuna ja itsenäisyyspäivänä sovelletaan sunnuntain saraketta.

TuntiTammikuuHelmikuuMaaliskuu
Maanantai–PerjantaiLauantaiSunnuntaiMaanantai–PerjantaiLauantaiSunnuntaiMaanantai–PerjantaiLauantaiSunnuntai
00.00-01.00894820919790865908669740784
01.00-02.00861768796756818814641669684
02.00-03.00834746775748788781635658655
03.00-04.00837748767756785769636642648
04.00-05.00850755770802807773656655651
05.00-06.001000809816963857809807694671
06.00-07.001314992960127110229361135849777
07.00-08.0014921209115014611271112212801052983
08.00-09.00139714511333134014631310118711881136
09.00-10.00124015591515120614701395108812201169
10.00-11.00117615561552118914791424112912891257
11.00-12.00115016431650112315061458106713451310
12.00-13.00107316261527105315591353102513431239
13.00-14.0010751615151110611637134099914811177
14.00-15.00123217981423113518701275110016361127
15.00-16.00151220421490132419261253124517641140
16.00-17.00200825141780165121741406141720111266
17.00-18.00238828822065210927231711169323941433
18.00-19.00252430552145241829562138196426431651
19.00-20.00247628292251243628032116217127731818
20.00-21.00227223272139226624671849210223621712
21.00-22.00186419061707179319031586169417321464
22.00-23.00139215231341128814741219116513231105
23.00-24.00102611709859491116879819992779
TuntiHuhtikuuToukokuuKesäkuu
Maanantai–PerjantaiLauantaiSunnuntaiMaanantai–PerjantaiLauantaiSunnuntaiMaanantai–PerjantaiLauantaiSunnuntai
00.00-01.00608632676589636729540560577
01.00-02.00577593582553593589501532522
02.00-03.00570580572546574561486518501
03.00-04.00570580565536550546476491488
04.00-05.00588587569537540536486490494
05.00-06.00702632601648581565577518515
06.00-07.00980801740894727677735636624
07.00-08.00117010119391083963846885799795
08.00-09.0011071201108810551034964927895898
09.00-10.0010491198126496510841008916915884
10.00-11.00106912501366994106911099461018954
11.00-12.001089128014211009120311229351024981
12.00-13.0010751271116899311861098901992911
13.00-14.0010071364114995912529898721013887
14.00-15.00106014911123102513289429141004907
15.00-16.0012171590108111991357112010461044875
16.00-17.00133917101225128114091144123011471021
17.00-18.00149119601365141917631275128912141142
18.00-19.00164521041498152721391263135412941219
19.00-20.00169020161549158219831337138212601258
20.00-21.00168619561485154018671286138211911163
21.00-22.0015131528135313011504119911529591026
22.00-23.001079115410229771098953876850816
23.00-24.00755856704717891729675688656
TuntiHeinäkuuElokuuSyyskuu
Maanantai–PerjantaiLauantaiSunnuntaiMaanantai–PerjantaiLauantaiSunnuntaiMaanantai–PerjantaiLauantaiSunnuntai
00.00-01.00516537569545567577595649679
01.00-02.00474494499509524524555590590
02.00-03.00461472470496518510548574563
03.00-04.00452452461489504500551572550
04.00-05.00446444448495494497568572547
05.00-06.00494468472598508501720607587
06.00-07.00659603551773597561955740703
07.00-08.008277396979337906951147941877
08.00-09.00892809855942892838107610681017
09.00-10.0086684185890889688699411601161
10.00-11.009208999489591135993103712421230
11.00-12.0094094996698212151012100613971218
12.00-13.00900973876899107490391813461189
13.00-14.00886988848868108586292913311131
14.00-15.0089410048599291083841100913671093
15.00-16.001009110077510681145905118715241278
16.00-17.0010971211864133212891157145717531283
17.00-18.00124014471130135913721288164818371364
18.00-19.00131813391250148414241584180619501440
19.00-20.00134812221097159114851428191018711565
20.00-21.00125012291141155113911289189019901613
21.00-22.00106410721021129411481124158116251319
22.00-23.0082880181895894093810801114989
23.00-24.00655665650688722653745873692
TuntiLokakuuMarraskuuJoulukuu
Maanantai–PerjantaiLauantaiSunnuntaiMaanantai–PerjantaiLauantaiSunnuntaiMaanantai–PerjantaiLauantaiSunnuntai
00.00-01.00615668722633699733761810788
01.00-02.00585623616603635617704715691
02.00-03.00578599594592606593688689661
03.00-04.00580595589593600574696681657
04.00-05.00594586586616599573721681657
05.00-06.00774641635776655609850751710
06.00-07.00104581976811328647301146917847
07.00-08.001225105292713731085952140412181054
08.00-09.00115412461148132013071199145714441306
09.00-10.00104412831222113013121370136915461506
10.00-11.00109313081308109113751396135315171571
11.00-12.00100713271367103013301392129215381563
12.00-13.009161356123395313301332123816661559
13.00-14.009411438117998914311214127717381494
14.00-15.00104916521124115016001177138519441455
15.00-16.00127817471218148018641305168723671580
16.00-17.00160920261354189924291533206228201797
17.00-18.00201024061702225827241906234231461953
18.00-19.00230527101837237726081893240930102050
19.00-20.00218425651883230122411841230126612002
20.00-21.00198021011724209018581636215223691908
21.00-22.00160015591370172615321392182518021629
22.00-23.00111411981019116812211066134214441343
23.00-24.007769227218149697229581081902

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.