Finlex - Etusivulle
Lainsäädäntö

767/2021

Ajantasaistettu lainsäädäntö

Päivitetyt säädöstekstit, joissa lakiin tai asetukseen tehdyt muutokset sisältyvät säädöstekstiin.

Säädöksiä seurattu SDK 59/2025 saakka.

Valtioneuvoston asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta

Ajantasainen
Asiasanat
Sähkömarkkinat
Säädöksen tyyppi
Asetus
Hallinnonala
Työ- ja elinkeinoministeriö
Antopäivä
Julkaisupäivä
Voimaantulo
Huomautus
sis. liite
ELI-tunnus
http://data.finlex.fi/eli/sd/2021/767/ajantasa/2021-08-12/fin

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään sähkömarkkinalain (588/2013) nojalla:

1 lukuYleiset säännökset

1 §Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

avoimella toimituksella sähköntoimitusta, jossa sähköntoimittaja toimittaa asiakkaalleen kaiken tämän tarvitseman sähkön, sekä sähköntoimitusta, jossa sähköntoimittaja tasapainottaa asiakkaan sähköntuotannon ja -hankinnan sekä sähkönkäytön ja -toimituksen erotuksen toimittamalla puuttuvan sähkömäärän tai vastaanottamalla ylijäämän kunkin taseselvitysjakson aikana;

2)

kiinteällä toimituksella sähköntoimitusta, jossa sähköntoimittaja toimittaa asiakkaalleen kullekin taseselvitysjaksolle täsmälleen ennalta sovitun sähkömäärän;

3)

taseselvitysyksiköllä sitä järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan toimintayksikköä, tytäryhtiötä ja osakkuusyhtiötä, joka huolehtii valtakunnalliseen taseselvitykseen liittyvistä tehtävistä;

4)

tasesähköyksiköllä sitä järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan toimintayksikköä ja tytäryhtiötä, joka hoitaa valtakunnalliseen tasevastuuseen kuuluvia tehtäviä;

5)

nykyisellä avoimella toimittajalla avointa toimittajaa, joka toimittaa sähkönkäyttöpaikkaan sähköenergiaa ennen avoimen toimittajan vaihtumista;

6)

uudella avoimella toimittajalla avointa toimittajaa, joka on tehnyt ennen avoimen toimittajan vaihtumista ilmoituksen uuden avoimen toimituksen alkamisesta sähkönkäyttöpaikkaan ja jolle sähkönkäyttöpaikan uusi avoin toimitus on siirtymässä tai siirtynyt;

7)

mittausalueella kantaverkkoa, suurjännitteistä jakeluverkkoa, jakeluverkkoa, suljettua jakeluverkkoa ja niiden osaa sekä sitä kiinteistön ja sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäistä sähköverkkoa, joka muodostaa oman selvitysalueensa taseselvityksessä;

8)

taseselvittäjällä taseselvitysyksikköä, tasevastaavaa, sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikköä ja verkonhaltijaa;

9)

tuntimittauksella tasatunneittain tapahtuvaa sähkön määrän mittaamista ja tämän mittaustiedon rekisteröintiä mittauslaitteiston muistiin;

10)

varttimittauksella 15 minuutin jaksoissa tapahtuvaa sähkön määrän mittaamista ja tämän mittaustiedon rekisteröintiä mittauslaitteiston muistiin siten, että tunnin ensimmäinen 15 minuutin jakso alkaa tasatunnin alusta;

11)

tuntimittauslaitteistolla laitteistoa ja laitteistojen yhdistelmää, joka mittaa ja rekisteröi laitteiston muistiin sähkönkulutuksen tai verkkoon syötön tasatunneittain ja jonka rekisteröimä tieto voidaan lukea laitteiston muistista viestintäverkon välityksellä;

12)

varttimittauslaitteistolla tuntimittauslaitteistoa, joka on ohjelmoitu tuntimittauksesta varttimittaukseen, jonka tiedonsiirtoyhteys mahdollistaa varttikohtaisen mittaustiedon siirtämisen päivittäin mittauslaitteistolta verkonhaltijan luentajärjestelmään ja jolla voidaan säilöä sähkönkulutuksen ja verkkoon syötön mittaustiedot 15 minuutin jaksoittain vähintään 11 vuorokauden ajan;

13)

tavanomaisella mittarilla analogista mittaria ja sellaista sähköistä mittaria, jolla ei voi sekä lähettää että vastaanottaa tietoa;

14)

rajapistemittauksella kahden mittausalueen välillä siirrettävän sähkön määrän mittaamista;

15)

tyyppikuormituskäyrällä laskentamallia, jonka avulla jakeluverkonhaltijan laatimasta edellisen vuoden sähkönkäyttöön perustuvasta vuosienergia-arviosta lasketaan sähkönkäyttäjän tuntienergia taseselvitykseen;

16)

vertailukäyrällä jakeluverkonhaltijan tyyppikuormituskäyrälle ja energianmittauksen aikavyöhykkeelle 10 000 kilowattitunnin vuosienergialla laskemaa tuntienergiasarjaa;

17)

vuosienergialla sähkönkäyttäjän mitattua tai arvioitua sähkönkäyttöä yhden vuoden aikana.

2 §Tasevastuuta ja taseselvitystä koskeva käsikirja

Järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan tehtävänä on ylläpitää tasevastuuta ja taseselvitystä koskevaa käsikirjaa. Käsikirjan tulee olla suomen ja ruotsin kielellä.

3 §Paikallinen energiayhteisö

Tässä asetuksessa paikallisella energiayhteisöllä tarkoitetaan oikeushenkilöä:

1)

joka tuottaa, toimittaa, kuluttaa, aggregoi tai varastoi energiaa taikka tarjoaa energiatehokkuuspalveluja, sähköajoneuvojen latauspalveluja tai muita energiapalveluja jäsenilleen tai osakkailleen;

2)

joka perustuu vapaaehtoiseen ja avoimeen osallistumiseen;

3)

jossa tosiasiallista määräysvaltaa käyttävät sen jäsenet tai osakkaat;

4)

jonka jäsenet tai osakkaat ovat luonnollisia henkilöitä, kuntia tai muita paikallisviranomaisia taikka pieniä tai keskisuuria yrityksiä;

5)

jonka ensisijainen tarkoitus on tuottaa rahallisen voiton sijaan ympäristöön, talouteen tai sosiaaliseen yhteisöön liittyviä hyötyjä jäsenilleen tai osakkailleen tai alueelle, jolla se toimii;

6)

jonka jäsenten tai osakkaiden sähkönkäyttöpaikkojen sähkön mittauksista vastaa jakeluverkonhaltija;

7)

jonka jäsenten tai osakkaiden sähkönkäyttöpaikat sijaitsevat samalla kiinteistöllä tai sitä vastaavalla kiinteistöryhmällä ja on liitetty jakeluverkonhaltijan jakeluverkkoon samalla liittymällä; ja

8)

jonka sähköntuotantolaitteisto ja energiavarasto kuuluvat 7 kohdassa tarkoitettuun liittymään.

Paikallisen energiayhteisön on rekisteröidyttävä sähköntoimitusten selvitystä varten sille jakeluverkonhaltijalle, joka vastaa paikallisen energiayhteisön sähkön mittauksista. Paikallisen energiayhteisön tehtävänä on ilmoittaa jakeluverkonhaltijalle sähköntoimitusten selvitystä ja mittausta varten paikalliseen energiayhteisöön kuuluvat sähkönkäyttöpaikat, sähköntuotannon ja energiavarastosta oton jako-osuudet sekä näiden tietojen muutokset. Lisäksi energiayhteisön tehtävänä on ilmoittaa, jaetaanko jakeluverkkoon siinä siirrettäväksi syötetyn sähkön määrä kullekin energiayhteisöön kuuluvalle sähkönkäyttöpaikalle sille kuuluvan osuuden mukaisesti vai kokonaisuudessaan sille sähkönkäyttöpaikalle, jossa sähköntuotantolaitteisto, voimalaitos tai energiavarasto sijaitsee. Sähkönkäyttöpaikka voidaan ilmoittaa kuuluvaksi kerrallaan vain yhteen sellaiseen paikalliseen energiayhteisöön tai 4 §:ssä tarkoitettuun aktiivisten asiakkaiden ryhmään, johon sovelletaan taseselvitysjakson sisäistä hyvityslaskentaa.

4 §Aktiiviset asiakkaat

Loppukäyttäjät voivat muodostaa sähköntoimitusten selvitystä varten aktiivisten asiakkaiden ryhmän, jos:

1)

ne yhdessä tuottavat tai varastoivat sähköä taikka osallistuvat joustoa tai energiatehokkuutta koskeviin järjestelyihin;

2)

1 kohdassa tarkoitettu toiminta ei ole loppukäyttäjien ensisijaista kaupallista tai ammatillista toimintaa;

3)

loppukäyttäjien sähkönkäyttöpaikkojen sähkön mittauksista vastaa jakeluverkonhaltija;

4)

loppukäyttäjien sähkönkäyttöpaikat sijaitsevat samalla kiinteistöllä tai sitä vastaavalla kiinteistöryhmällä ja ne on liitetty jakeluverkonhaltijan jakeluverkkoon samalla liittymällä; ja

5)

loppukäyttäjien sähköntuotantolaitteisto ja energiavarasto kuuluvat 4 kohdassa tarkoitettuun liittymään.

Aktiivisten asiakkaiden ryhmän on rekisteröidyttävä sähköntoimitusten selvitystä varten sille jakeluverkonhaltijalle, joka vastaa aktiivisten asiakkaiden ryhmän sähkön mittauksista. Aktiivisten asiakkaiden ryhmän tehtävänä on ilmoittaa jakeluverkonhaltijalle ryhmään kuuluvat sähkönkäyttöpaikat, sähköntuotannon ja energiavarastosta oton jako-osuudet sekä näiden tietojen muutokset. Lisäksi aktiivisten asiakkaiden ryhmän tehtävänä on ilmoittaa jakeluverkonhaltijalle, jaetaanko jakeluverkkoon siinä siirrettäväksi syötetyn sähkön määrä kullekin ryhmään kuuluvalle sähkönkäyttöpaikalle sille kuuluvan osuuden mukaisesti vai kokonaisuudessaan sille sähkönkäyttöpaikalle, jossa sähköntuotantolaitteisto, voimalaitos tai energiavarasto sijaitsee. Sähkönkäyttöpaikka voidaan ilmoittaa kuuluvaksi kerrallaan vain yhteen sellaiseen aktiivisten asiakkaiden ryhmään tai 3 §:ssä tarkoitettuun paikalliseen energiayhteisöön, johon sovelletaan taseselvitysjakson sisäistä hyvityslaskentaa.

Mitä tässä asetuksessa säädetään aktiivisten asiakkaiden ryhmästä, sovelletaan myös yksittäiseen loppukäyttäjään, joka tuottaa tai varastoi sähköä taikka osallistuu joustoa tai energiatehokkuutta koskeviin järjestelyihin ja jonka tuotantolaitteisto tai energiavarasto on varustettu jakeluverkonhaltijan erillisellä mittauslaitteistolla, jos 1 momentin 2–5 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

2 lukuTasevastuu

1 §Tasevastuuta koskevat yleiset säännökset

Sähkömarkkinoiden osapuolella tulee olla avoin toimittaja osapuolen sähköntuotantoa ja hankintaa sekä sähkönkäyttöä ja -toimitusta varten.

Avoimen toimittajan tulee osoittaa sähkömarkkinoiden osapuolelle suorittamalleen avoimelle toimitukselle tasevastaava, joka tämän avoimen toimituksen tai siihen ulottuvan katkeamattoman avointen toimitusten ketjun välityksellä tasapainottaa kysymyksessä olevaan avoimeen toimitukseen perustuvan sähköntuotannon ja -hankinnan sekä sähkönkäytön ja -toimituksen osapuolelle. Tasevastaavan tulee pyydettäessä ilmoittaa taseselvitysyksikölle avoimen toimituksensa ketjut niiden sähkömarkkinoiden osapuolten osalta, joiden taseselvittäjänä se toimii.

Verkonhaltija saa keskeyttää sähkömarkkinoiden osapuolen sähkönsiirron ja -jakelun, jos osapuolella ei ole avointa toimittajaa tai jos osapuolen avoimella toimittajalla ei ole tasevastaavaa. Jakeluverkonhaltija ei kuitenkaan saa keskeyttää sähkönkäyttäjän sähkönjakelua sinä aikana, kun sähkönkäyttäjälle toimitetaan sähköä sähkömarkkinalain (588/2013) 102 §:n nojalla.

2 §Tasevastuun järjestäminen sähkönkäyttöpaikassa

Sähkönkäyttäjällä tulee olla yksi avoin toimittaja kunkin sähköverkkoon liitetyn sähkönkäyttöpaikkansa sähkönkäyttöä varten.

Sähköntuottajalla, joka syöttää sähköä sähköverkkoon siinä siirrettäväksi, tulee olla yksi avoin toimittaja kunkin sähköverkkoon liitetyn sähkönkäyttöpaikkansa sähköntuotantoa ja siihen liittyvää sähkönkäyttöä varten. Osuusvoimalaitoksen tuotanto-osuudet toimitetaan tämän estämättä voimalaitososuuksien haltijoille ennalta ilmoitetun jakosuhteen mukaisesti määräytyvinä avoimina toimituksina, jos osuusvoimalaitoksen haltija on tehnyt tätä koskevan ilmoituksen taseselvitysyksikölle.

Sähkömarkkinoiden osapuolella voi olla eri avoin toimittaja sähkönkäyttöpaikkansa sähkönkäyttöä ja sähköntuotantoa varten.

3 §Täydentävät säännökset sähköntoimittajan ja -tuottajan tasevastuusta

Sähköntoimittajalla tulee olla sähköntoimitusta ja siihen liittyvää sähkönkäyttöä varten yksi tasevastaava kullakin mittausalueella, jonne sähköntoimittaja toimittaa sähköä.

Sähköntuottajalla, joka syöttää sähköä sähköverkkoon siinä siirrettäväksi ja jonka sähköntuotantolaitteiston tai usean sähköntuotantolaitteiston muodostaman voimalaitoksen nimellisteho on vähintään yksi megavolttiampeeri, tulee olla sähköntuotantoa ja siihen liittyvää sähkönkäyttöä varten yksi tasevastaava kullakin mittausalueella, jolla sähköntuottaja toimii.

Sähköntoimittajalla ja -tuottajalla voi kuitenkin 1 ja 2 momentissa säädetyn estämättä olla eri mittausalueilla eri tasevastaavia.

Sähköntoimittajan ja 2 momentissa tarkoitetun sähköntuottajan on rekisteröidyttävä tasevastuun ja taseselvityksen järjestämistä varten taseselvitysyksikössä ennen kuin se aloittaa sähköntoimitukset asiakkailleen. Sähköntoimittajan ja 2 momentissa tarkoitetun sähköntuottajan on lisäksi tehtävä ilmoitus tasevastuun ja taseselvityksen järjestämisestä mittausalueen taseselvittäjälle ennen kuin se aloittaa sähköntoimitukset mittausalueelle, jonne se ei ole aiemmin toimittanut sähköä, taikka ennen kuin se aloittaa sähkön syöttämisen sähköverkkoon mittausalueella, jossa se ei ole aiemmin syöttänyt sähköä sähköverkkoon siinä siirrettäväksi.

4 §Täydentävät säännökset jakeluverkonhaltijan tasevastuusta

Jakeluverkonhaltijalla tulee olla yksi avoin toimittaja kunkin mittausalueensa häviösähkön ja hävikin avointa toimitusta varten. Lisäksi jakeluverkonhaltijalla tulee olla yksi avoin toimittaja mittausalueelle taseselvityksessä jääneen tasepoikkeaman avointa toimitusta varten.

5 §Sähköntuotannon tuotantosuunnitelmat ja niiden ilmoittaminen

Nimellisteholtaan vähintään yhden megavolttiampeerin sähköntuotantolaitokselle tulee laatia kunkin taseselvitysjakson sähköntuotantoa koskeva tuotantosuunnitelma. Tasevastaavan tehtävänä on huolehtia sähkötaseeseensa kuuluvan sähköntuotannon osalta tuotantosuunnitelmien laatimisesta ja ilmoittamisesta tasesähköyksikölle.

6 §Menettelytavat

Tasevastuun täyttämisessä ja siihen liittyvässä tiedonvaihdossa tulee noudattaa tasevastuuta ja taseselvitystä koskevan käsikirjan voimassa olevan version mukaista menettelyä, ellei sähkömarkkinalaissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä toisin säädetä.

3 lukuToimituksen alkaminen ja päättyminen

1 §Avointa toimitusta koskevat ilmoitukset

Avoin toimittaja on velvollinen ilmoittamaan avoimen toimituksen alkamisesta ja päättymisestä toimituksen toisen osapuolen taseselvittäjälle. Ilmoitus on tehtävä lisäksi sähköverkkoon liittyneen osapuolen sellaiselle verkonhaltijalle, joka ei toimi osapuolen taseselvittäjänä ja jonka sähköverkon taseselvitystä ei järjestä sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikkö. Jos avoimella toimittajalla ei ole ollut aikaisemmin toimitusta kyseiselle mittausalueelle, ilmoitus on tehtävä myös avoimen toimittajan omalle taseselvittäjälle. Ilmoituksessa on yksilöitävä sähkön toimituskohde, avoimen toimittajan sopimustunnus sekä toimituksen alkamis- tai päättymisajankohta. Jos ilmoitus tehdään sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle, ilmoitukseen on lisäksi sisällytettävä tiedot asiakkaan yksilöimiseksi.

2 §Kiinteää toimitusta koskevat ilmoitukset

Kiinteän toimituksen osapuoli on uuden toimitussuhteen alkaessa velvollinen ilmoittamaan tasevastaavalleen toimitussuhteen yksilöimisessä tarvittavat tiedot.

Kiinteän toimituksen osapuoli on velvollinen ilmoittamaan ennen kiinteän toimituksen toteutumista tasevastaavalleen osapuolittain eritellyn summatiedon hankkimistaan ja toimittamistaan kiinteistä toimituksista sekä avoimelle toimittajalleen summatiedon hankkimistaan ja toimittamistaan kiinteistä toimituksista.

Tasevastaava on velvollinen ilmoittamaan taseselvitysyksikölle osapuolittain eritellyn summatiedon sähkötaseeseensa sisältyvistä, tasevastaavien välisiin sähkötaseisiin vaikuttavista kiinteistä toimituksista.

3 §Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön avoimeen toimitukseen jakeluverkossa liittyvät ilmoitukset

Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön on vastaanotettuaan 1 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen uuden avoimen toimituksen alkamisesta annettava vahvistusilmoitus uudelle avoimelle toimittajalle toimituksen alkamisesta sekä ilmoitettava jakeluverkkoon liittyneen osapuolen nykyiselle avoimelle toimittajalle toimituksen päättymisestä. Lisäksi sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön on ilmoitettava osapuolen jakeluverkonhaltijalle uudesta avoimesta toimituksesta.

Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön on vastaanotettuaan 1 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen nykyisen avoimen toimituksen päättymisestä annettava vahvistusilmoitus nykyiselle avoimelle toimittajalle toimituksen päättymisestä sekä ilmoitettava osapuolen jakeluverkonhaltijalle nykyisen avoimen toimituksen päättymisestä.

Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön on 1 momentissa tarkoitetun vahvistusilmoituksen asemesta ilmoitettava uudelle avoimelle toimittajalle, että tämän toimitusta ei voida aloittaa jakeluverkossa taikka tämän jo alkanutta avointa toimitusta ei voida jatkaa, jos:

1)

osapuolen ja nykyisen avoimen toimittajan voimassa oleva määräaikainen sähkönmyyntisopimus tai toistaiseksi voimassa olevan sähkönmyyntisopimuksen irtisanomisaika päättyy uuden toimituksen ilmoitettua alkamispäivää myöhemmin; taikka

2)

jakeluverkonhaltija on antanut sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen.

Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön on annettava uuden avoimen toimittajan saataville tiedot jakeluverkkoon liittyneen osapuolen käyttöpaikan sulakekoosta, mittaustavasta sekä vuosienergia-arviosta ennen toimituksen alkamista.

4 §Avoimeen toimitukseen jakeluverkossa liittyvät jakeluverkonhaltijan ilmoitukset sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle

Jakeluverkonhaltijan on ilmoitettava sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle, jos alkavaksi ilmoitetun taikka jo alkaneen avoimen toimituksen toiseksi osapuoleksi ilmoitettu sähkönkäyttäjä on kirjallisesti ilmoittanut jakeluverkonhaltijalle kiistäneensä kyseisen sähkönmyyntisopimuksen pätevyyden ja ilmoittaneensa siitä erikseen uudelle avoimelle toimittajalle.

Jakeluverkonhaltija on velvollinen ilmoittamaan jakeluverkkoonsa liittyneen osapuolen sähkönkäyttöpaikan sulakekokoa, mittaustapaa sekä vuosienergia-arviota koskevat tiedot sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle.

5 §Uuden avoimen toimittajan täydentävät velvollisuudet jakeluverkossa

Uuden avoimen toimittajan on tehtävä sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle taseselvitystä varten ilmoitus avoimen toimituksen peruuntumisesta, kun:

1)

uuden avoimen toimituksen perusteena oleva sähkönmyyntisopimus on peruuntunut sopimuspuolen käytettyä kuluttajansuojalain (38/1978) 6 luvun 14 §:ssä säädettyä oikeuttaan peruuttaa sähkönmyyntisopimus;

2)

uuden avoimen toimituksen toiseksi osapuoleksi ilmoitettu sähkönkäyttäjä on ilmoittanut uudelle avoimelle toimittajalle kiistävänsä kyseisen sähkönmyyntisopimuksen pätevyyden;

3)

sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikkö on välittänyt uudelle avoimelle toimittajalle ilmoituksen 3 §:n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa.

Uuden avoimen toimittajan ilmoituksen laiminlyönti ei 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa estä avoimen toimituksen peruuntumisen edellyttämien toimenpiteiden täytäntöönpanoa.

Uuden avoimen toimittajan on tarkistettava 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun vahvistusilmoituksen vastaanotettuaan, että vahvistusilmoituksen tiedot sopimussuhteesta ovat yhdenmukaiset uuden avoimen toimittajan sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle ilmoittaman sähkönmyyntisopimuksen kanssa. Uuden avoimen toimittajan on selvitettävä ja oikaistava sopimuksen tekemiseen ja avoimen toimituksen aloittamiseen liittyvät epäselvyydet ensi tilassa.

4 lukuTaseselvitys

1 §Taseselvityksen tarkoitus ja sen perustana käytettävä menetelmä

Taseselvityksen tarkoituksena on kunkin taseselvitysjakson aikana toteutuneiden sähköntoimitusten selvittäminen siten, että selvityksen lopputuloksena muodostetaan kullekin taseselvityksen piiriin kuuluvalle sähkömarkkinoiden osapuolelle sähkötase sen sähkönkäyttöön, -toimitukseen, -tuotantoon ja -hankintaan perustuen sekä lasketaan tasepoikkeama kyseisen taseselvitysjakson aikana. Jakeluverkonhaltijalle tapahtuvia avoimia toimituksia varten muodostetaan sähkötase erikseen sekä mittausalueen häviöille ja hävikille että mittausalueen tasepoikkeamalle.

Taseselvitysjaksona on 15 minuuttia. Tasatunnissa on neljä taseselvitysjaksoa, joista ensimmäinen alkaa kyseisen tasatunnin alusta.

Taseselvityksen tulee perustua tuntimittaukseen tai varttimittaukseen. Sähkön vähittäismyynnin osalta voidaan jakeluverkossa kuitenkin soveltaa tavanomaiseen mittariin perustuvan mittauksen ja tyyppikuormituskäyrän yhdistelmää.

Taseselvityksessä ja siihen liittyvässä tiedonvaihdossa tulee noudattaa tasevastuuta ja taseselvitystä koskevan käsikirjan voimassa olevan version mukaista menettelyä, ellei sähkömarkkinalaissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä toisin säädetä.

2 §Sähkönkulutuksen ja -tuotannon taseselvitysjakson sisäinen netotus jakeluverkossa

Jakeluverkkoon liitetyssä sähkönkäyttöpaikassa kunkin taseselvitysjakson aikana verkonhaltijan samalla mittauslaitteistolla mitattu jakeluverkosta otettu ja jakeluverkkoon syötetty sähkö lasketaan yhteen taseselvityksessä, jos sähkönkäyttöpaikassa tuotettu sähkö on tuotettu nimellisteholtaan enintään 100 kilovolttiampeerin sähköntuotantolaitteistossa tai usean sähköntuotantolaitteiston muodostamassa voimalaitoksessa, jonka nimellisteho on enintään 100 kilovolttiampeeria ( sähkönkulutuksen ja -tuotannon taseselvitysjakson sisäinen netotus ). Sähkönkulutuksen ja -tuotannon taseselvitysjakson sisäinen netotus on toteutettava siten, että kunkin taseselvitysjakson osalta taseselvityksessä hyödynnettäväksi arvoksi muodostuu sähkönkäyttöpaikan kyseisen taseselvitysjakson aikana jakeluverkosta ottaman ja sinne syöttämän sähkön määrien summa. Sähkönkäyttöpaikalle on muodostettava taseselvityksessä erilliset mittausaikasarjat sähkönkulutukselle ja -tuotannolle siten, että saatu arvo kirjataan kysymyksessä olevan taseselvitysjakson lukemana joko sähkönkulutuksen tai sähköntuotannon mittausaikasarjaan.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua taseselvityksessä hyödynnettävää arvoa on käytettävä laskutuksessa.

3 §Paikallisen energiayhteisön ja aktiivisten asiakkaiden ryhmän mittaustietojen käsittely taseselvityksessä

Paikallisen energiayhteisön tai aktiivisten asiakkaiden ryhmän sähköntuotantolaitteistosta tai usean sähköntuotantolaitteiston muodostamasta voimalaitoksesta taikka energiavarastosta jakeluverkonhaltijan jakeluverkkoon syötetty ja verkonhaltijan mittauslaitteistolla mitattu sähkö tulee jakaa paikallisen energiayhteisön tai aktiivisten asiakkaiden ryhmän sisällä sen ilmoittamien jako-osuuksien mukaisesti sähkönkäyttöpaikoille taseselvityksessä, jos paikallisen energiayhteisön tai aktiivisten asiakkaiden ryhmän sähköntuotantolaitteiston, voimalaitoksen tai energiavaraston nimellisteho on alle yksi megavolttiampeeria. Jakaminen tulee tehdä siten, että paikalliseen energiayhteisöön tai aktiivisten asiakkaiden ryhmään kuuluvaan sähkönkäyttöpaikkaan jakeluverkosta otettu sähkön määrä ja sille energiayhteisön tai ryhmän ilmoituksen mukaisesti kuuluva osuus energiayhteisön tai ryhmän jakeluverkkoon syöttämästä sähkön määrästä lasketaan yhteen kunkin taseselvitysjakson aikana ( taseselvitysjakson sisäinen hyvityslaskenta ). Jos paikallisen energiayhteisön tai aktiivisten asiakkaiden ryhmän jakeluverkkoon syöttämän sähkön määrä mitataan sellaisen sähkönkäyttöpaikan mittauslaitteistolla, johon myös otetaan sähköä jakeluverkosta, jaetaan taseselvityksessä muille paikalliseen energiayhteisöön tai aktiivisten asiakkaiden ryhmään kuuluville sähkönkäyttöpaikoille jakeluverkkoon syötetystä sähköstä se määrä, jota ei ole mittausten mukaan käytetty taseselvitysjakson aikana kyseisellä sähkönkäyttöpaikalla.

Jos sähkönkäyttöpaikalle kuuluva osuus paikallisen energiayhteisön tai aktiivisten asiakkaiden ryhmän jakeluverkkoon syöttämästä sähkön määrästä ylittää sähkönkäyttöpaikalle taseselvitysjakson aikana jakeluverkosta otetun sähkön määrän, syötetään tämä ylittävä osuus jakeluverkkoon siinä siirrettäväksi. Paikallinen energiayhteisö tai aktiivisten asiakkaiden ryhmä päättää, jaetaanko taseselvityksessä jakeluverkkoon siinä siirrettäväksi syötetyn sähkön määrä kullekin energiayhteisöön tai ryhmään kuuluvalle sähkönkäyttöpaikalle sille kuuluvan osuuden mukaisesti vai kokonaisuudessaan sille sähkönkäyttöpaikalle, jossa sähköntuotantolaitteisto, voimalaitos tai energiavarasto sijaitsee.

Jos paikalliseen energiayhteisöön tai aktiivisten asiakkaiden ryhmään kuuluvalta sähkönkäyttöpaikalta on keskeytetty sähkönjakelu tai sähköntoimitus, tulee kyseiselle käyttöpaikalle kuuluva osuus energiayhteisön tai ryhmän jakeluverkkoon syöttämästä sähkön määrästä kohdistaa taseselvitysjakson sisäisessä hyvityslaskennassa sille käyttöpaikalle, jossa tuotantolaitteisto, voimalaitos tai energiavarasto sijaitsee.

Sähkönkulutuksen ja -tuotannon taseselvitysjakson sisäinen netotus tehdään taseselvityksessä sähkönkäyttöpaikalle ennen taseselvitysjakson sisäistä hyvityslaskentaa.

Taseselvitysjakson sisäisen hyvityslaskennan tuloksena syntyvää taseselvityksessä hyödynnettävää arvoa on käytettävä laskutuksessa.

4 §Mittausalue

Taseselvityksen selvitysalueena on mittausalue. Sähköverkon kohdassa, jossa sähkö siirtyy mittausalueelta toiselle, tulee olla rajapistemittaus.

Verkonhaltijan sähköverkko muodostaa mittausalueen. Verkonhaltija voi muodostaa sähköverkostansa myös useita mittausalueita.

Tasevastaava voi sopia taseselvitysyksikön ja sen verkonhaltijan kanssa, jonka sähköverkkoon tasevastaavan hallinnassa oleva kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäinen sähköverkko on liitetty, että tasevastaavan sähköverkko tai sen osa nimetään mittausalueeksi. Tasevastaavaan sovelletaan tällöin, mitä 2 luvun 1 §:ssä säädetään verkonhaltijasta, mitä tämän luvun 5 §:ssä säädetään kantaverkonhaltijasta ja suurjännitteisen jakeluverkon haltijasta sekä mitä 6 luvun 3 §:ssä säädetään varttimittausvelvoitteesta.

Kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäisen sähköverkon haltija, joka ei toimi tasevastaavana, voi sopia taseselvitysyksikön ja sen verkonhaltijan kanssa, jonka sähköverkkoon kiinteistön tai kiinteistöryhmän sisäinen sähköverkko on liitetty, että hänen sähköverkkonsa nimetään mittausalueeksi. Tällaisen mittausalueen ylläpitäjän tehtävistä ja vastuista taseselvityksessä sovitaan tasesähköyksikön ja mittausalueen ylläpitäjän välisessä sopimuksessa.

Mittausalue tulee rekisteröidä taseselvitysyksikössä.

5 §Kantaverkonhaltijan ja suurjännitteisen jakeluverkon haltijan tehtävät taseselvityksessä

Kantaverkonhaltijan ja suurjännitteisen jakeluverkon haltijan tulee järjestää taseselvitys ja siihen liittyvä tiedonvaihto mittausalueensa avointen toimitusten ja mittausalueiden välillä siirretyn sähkön osalta.

Kantaverkonhaltijan ja suurjännitteisen jakeluverkon haltijan tehtävänä taseselvityksessä on laskea mittausalueellaan kunkin kyseisellä mittausalueella toimivan taseselvitettävän osapuolen tuntimittauksen ja varttimittauksen piirissä olevien toimitusten kokonaismäärä taseselvitysjaksoittain.

Kantaverkonhaltijan ja suurjännitteisen jakeluverkon haltijan on ilmoitettava taseselvitysyksikölle taseselvitystä varten taseselvitysjaksoittain:

1)

kunkin mittausalueellaan toimivan taseselvitettävän osapuolen tuntimittauksen ja varttimittauksen piirissä olevien toimitusten kokonaismäärä;

2)

mittausalueellaan toimivien taseselvitettävien osapuolten taseselvityksen piiriin kuuluvat tuotantotiedot tuotantoyksiköittäin;

3)

mittausalueensa rajapistemittausten summatiedot muihin mittausalueisiin nähden.

Kantaverkonhaltijan ja suurjännitteisen jakeluverkon haltijan on ilmoitettava mittausalueellaan toimivalle taseselvitettävälle osapuolelle tasevastuun täyttämistä ja laskutusta varten taseselvityksen yhteydessä lasketut osapuolen tuntimittauksen ja varttimittauksen piirissä olevat toimitukset mittausalueella sähkönkäyttöpaikka- tai mittauskohtaisesti.

Kantaverkonhaltijan ja suurjännitteisen jakeluverkon haltijan on ilmoitettava mittausalueensa osalta sen vastuulla olevien rajapistemittausten mittaustiedot jakeluverkkojen mittausalueisiin nähden sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle taseselvitysjaksoittain.

6 §Jakeluverkonhaltijan tehtävät jakeluverkon taseselvityksessä

Jakeluverkonhaltijan, jolla on hallinnassaan jakeluverkkoa, on ilmoitettava sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle taseselvitystä varten jakeluverkonhaltijan tuntimittauksen ja varttimittauksen piirissä olevat sekä tyyppikuormituskäyrämenettelyn mukaisesti lasketut sähköntoimitukset mittausalueellaan sähkönkäyttöpaikka- tai mittauskohtaisesti. Jakeluverkonhaltija voi ilmoittaa sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle taseselvitystä varten 15 minuutin mittaustietoja 1 päivästä tammikuuta 2023.

Niiden jakeluverkonhaltijan mittausalueella sijaitsevien käyttöpaikkojen osalta, jotka eivät ole jakeluverkonhaltijan tuntimittauksen tai varttimittauksen piirissä, jakeluverkonhaltijan tehtävänä on laskea sähköntoimitukset tyyppikuormituskäyrämenettelyn mukaisesti.

7 §Tasevastaavan tehtävät taseselvityksessä

Tasevastaavan tulee järjestää taseselvitys ja siihen liittyvä tiedonvaihto niiden taseselvitettävien osapuolten osalta, joiden tasevastaavana se toimii.

Tasevastaavan tehtävänä taseselvityksessä on:

1)

laskea tasepoikkeamat kullekin sähkötaseeseensa kuuluvalle taseselvitettävälle osapuolelle;

2)

selvittää sähkötaseeseensa kuuluvan taseselvitettävän osapuolen kiinteät toimitukset;

3)

ylläpitää tasevastuun täyttämiseen ja taseselvitykseen liittyviä rakenteellisia tietoja sähkötaseisiinsa kuuluvista taseselvitettävistä osapuolista.

Tasevastaavan on ilmoitettava taseselvitysyksikölle taseselvitystä varten:

1)

tiedot sähkötaseisiinsa kuuluvien taseselvitettävien osapuolten kiinteistä toimituksista;

2)

tasevastuun täyttämiseen ja taseselvitykseen liittyvät rakenteelliset tiedot sähkötaseisiinsa kuuluvista taseselvitettävistä osapuolista.

Tasevastaavan on ilmoitettava tasevastuun täyttämistä ja laskutusta varten kullekin sähkötaseeseensa kuuluvalle taseselvitettävälle osapuolelle taseselvityksen yhteydessä lasketut tasepoikkeamat sekä kiinteät toimitukset, joissa tämä on osapuolena.

8 §Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön tehtävät taseselvityksessä jakeluverkossa

Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön tulee järjestää sähkökaupan taseselvitys jakeluverkoissa ja siihen liittyvä tiedonvaihto avointen toimitusten ja mittausalueiden välillä siirretyn sähkön osalta.

Jos sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikkö vastaanottaa taseselvitystä varten tuntimittaustietoja taseselvitysjakson ollessa 15 minuuttia, sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön on jaettava vastaanottamansa tuntimittaustiedot neljään tasasuuruiseen erään vastaaville taseselvitysjaksoille.

Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön on ilmoitettava taseselvitysyksikölle taseselvitystä varten:

1)

kunkin taseselvitettävän osapuolen toimitusten kokonaismäärät mittausalueittain;

2)

kunkin taseselvitettävän osapuolen taseselvityksen piiriin kuuluvat tuotantotiedot tuotantoyksiköittäin;

3)

kunkin mittausalueen rajapistemittausten summatiedot muihin mittausalueisiin nähden;

4)

kunkin jakeluverkonhaltijan sähkötase häviöille ja hävikille mittausalueittain.

Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön on ilmoitettava jakeluverkonhaltijalle 3 momentissa tarkoitetut tiedot sen mittausalueen osalta.

Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön on ilmoitettava kullekin taseselvitettävälle osapuolelle tasevastuun täyttämistä ja laskutusta varten taseselvityksen yhteydessä lasketut osapuolen toimitukset sähkönkäyttöpaikka- tai mittauskohtaisesti.

Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön on ilmoitettava jakeluverkon mittausalueella toimivalle vähittäismyyjälle tasevastuun täyttämistä ja laskutusta varten taseselvityksen yhteydessä lasketut osapuolen toimitusten kokonaismäärät.

9 §Taseselvitysyksikön tehtävät taseselvityksessä

Taseselvitysyksikön tehtävänä taseselvityksessä on selvittää valtakunnallinen sähkötase sekä tasevastaavien sähkötaseet siten, että taseselvityksen tuloksena saadaan selville tasepoikkeamat tasesähköyksikön ja tasevastaavien välillä sekä tasepoikkeamat valtakunnallisen markkinatasealueen ja naapurimaiden markkinatasealueiden välillä. Taseselvitysyksikön tulee järjestää kiinteiden toimitusten selvittäminen niiden kiinteiden toimitusten osalta, jotka vaikuttavat tasevastaavien välisiin sähkötaseisiin tai jotka tapahtuvat maan rajan ylittävien sähköjohtojen kautta. Taseselvitysyksikön tehtävänä on lisäksi huolehtia siitä, että sähkömarkkinoiden osapuolet saavat käyttöönsä taseselvityksessä selvitetyt tiedot osapuolten omista sähkönhankinnoista ja -toimituksista. Jakeluverkkojen taseselvityksen osalta taseselvitysyksikön tehtävänä on toimittaa sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle selvittämänsä tiedot.

Taseselvitysyksikön on annettava:

1)

taseselvittäjälle alustavat ja lopulliset taseselvitystiedot, jotka liittyvät sen taseselvitystehtävän suorittamiseen;

2)

tasevastaavalle alustavat ja lopulliset tasesähköyksikön ja tasevastaavan väliset sähköntoimitukset;

3)

sähkömarkkinoiden osapuolelle taseselvittäjien ilmoittamat alustavat ja lopulliset taseselvitystiedot, jotka koskevat osapuolta itseään;

4)

ulkomaiselle osapuolelle valtakunnallisen markkinatasealueen rajan ylittävät alustavat ja lopulliset sähköntoimitukset.

10 §Sähkön käsittely taseselvityksessä sähkönkäyttäjän sähkönmyyntisopimuksen peruuntuessa tai sähkönkäyttäjän kiistäessä sähkönmyyntisopimuksen pätevyyden

Uusi avoin toimittaja vastaa alkaneen uuden avoimen toimituksen perusteella sähkötaseeseensa kirjatusta sähköstä siihen saakka, kunnes avoin toimitus on siirretty toiselle avoimelle toimittajalle tai sähköntoimitus sähkönkäyttäjälle keskeytetään, kun;

1)

kuluttajan tekemä sähkönmyyntisopimus peruuntuu tämän käytettyä kuluttajansuojalain 6 luvun 14 §:ssä säädettyä oikeuttaan peruuttaa sähkönmyyntisopimus;

2)

sähköntoimitus peruuntuu uuden avoimen toimittajan perusteettoman tai virheellisen ilmoituksen vuoksi;

3)

sähkönkäyttäjä on jakeluverkonhaltijalle tekemällään kirjallisella ilmoituksella kiistänyt alkanutta uutta avointa toimitusta koskevan sähkönmyyntisopimuksensa pätevyyden ja jakeluverkonhaltija on välittänyt tämän ilmoituksen sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle;

4)

uusi avoin toimittaja on ilmoittanut sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle, että sähkönkäyttäjä on kiistänyt alkanutta uutta avointa toimitusta koskevan sähkönmyyntisopimuksensa pätevyyden.

Jos avoin toimitus 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa siirtyy takaisin nykyiselle avoimelle toimittajalle, kirjataan sähkönkäyttäjän käyttämä sähkö kuitenkin nykyisen avoimen toimittajan sähkötaseeseen siltä osin kuin sähkötaseisiin on mahdollista tehdä muutoksia taseselvityksen määräaikojen puitteissa.

Jos avoin toimitus 1 momentin 3 tai 4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa siirtyy takaisin nykyiselle avoimelle toimittajalle ja nykyinen avoin toimittaja on ottanut vastattavakseen sähkönkäyttäjän avoimesta toimituksesta, kirjataan sähkönkäyttäjän käyttämä sähkö kuitenkin nykyisen avoimen toimittajan sähkötaseeseen siltä osin kuin sähkötaseisiin on mahdollista tehdä muutoksia taseselvityksen määräaikojen puitteissa.

Jakeluverkonhaltijan on 1 momentissa tarkoitetusta tilanteesta tiedon saatuaan ensi tilassa neuvottava sähkönkäyttäjälle toimenpiteet, joilla tämä voi välttää sähköntoimituksen keskeyttämisen.

11 §Sähkömarkkinalain 102 §:ssä tarkoitetun toimituksen käsittely taseselvityksessä

Sähkömarkkinalain 102 §:ssä tarkoitetussa tilanteessa jakeluverkonhaltijan sähkönkäyttäjälle toimittama sähkö kirjataan jakeluverkonhaltijan häviöiden ja hävikin sähkötaseeseen, ellei jakeluverkonhaltija ole osoittanut sähköntoimitukselle sellaista muuta avointa toimittajaa, jonka sähkötaseeseen sähkö kirjataan.

12 §Jakeluverkon taseselvityksen tasevirheiden laskeminen

Lukuun ottamatta 10 §:ssä tarkoitettuja tilanteita sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön tehtävänä on laskea jakeluverkon taseselvityksen tasevirheet, kun vähittäismyyjä tai jakeluverkonhaltija korjaa aiemmin sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle ilmoittamansa virheellisen tiedon taseselvityksen päätyttyä. Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön tulee ilmoittaa tasevirheen laskemisesta sille vähittäismyyjälle, jonka taseessa on ollut virhe, sekä sille jakeluverkonhaltijalle, jonka jakeluverkossa vähittäismyyjä toimii. Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikkö laskee korjattujen ja virheellisten energiamäärien erotusten myyjäkohtaiset kokonaismäärät, jotka veloitetaan jakeluverkossa toimivilta vähittäismyyjiltä tai hyvitetään niille.

Tasevirheiden laskennassa on laskettava korjatun ja virheellisen energiamäärän välinen erotus laskentajaksolla. Käyttöpaikkakohtainen hyvitys ja veloitus muodostetaan laskentajakson osalta mittausjaksoittaisten erotusten summana. Kunkin mittausjaksokohtaisen korjatun ja virheellisen energiamäärän erotuksen hintana käytetään sitä hintaa, joka sähköpörssissä on muodostunut Suomen aluehinnaksi fyysiseen sähköntoimitukseen perustuvalle päivittäiskaupan tuntituotteelle vastaavalle tunnille.

13 §Täydentävät velvoitteet

Sähkömarkkinoiden osapuolet ovat sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa säädetään, velvollisia pyynnöstä ilmoittamaan verkonhaltijalle, osapuolen taseselvittäjälle, taseselvitysyksikölle ja tasesähköyksikölle sähköntuotantoa ja -hankintaa sekä sähkönkäyttöä ja -toimitusta koskevia tietoja, jos tiedon saaminen on perusteltua taseselvityksen tai toisen osapuolen tasevastuun täyttämisen kannalta. Taseselvittäjä on lisäksi velvollinen avustamaan taseselvitysyksikköä virheellisten taseselvitystietojen korjaamisessa, jos valtakunnallisen taseselvityksen laatiminen sitä edellyttää.

Jakeluverkonhaltijan tulee ilmoittaa 1 luvun 3 §:n 2 momentissa ja 4 §:n 2 momentissa tarkoitetut paikallista energiayhteisöä ja aktiivisten asiakkaiden ryhmää koskevat tiedot sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle taseselvitysjakson sisäisen hyvityslaskennan järjestämistä varten. Jakeluverkonhaltijan on lisäksi ilmoitettava sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle, jos sähkönkulutuksen ja -tuotannon taseselvitysjakson sisäistä netotusta sovelletaan sen jakeluverkkoon liittyneeseen sähkönkäyttöpaikkaan.

5 lukuTyyppikuormituskäyrän soveltaminen taseselvityksessä

1 §Tyyppikuormituskäyrän käyttäminen taseselvityksen perustana jakeluverkossa

Sähkön vähittäismyynnin taseselvityksen tulee jakeluverkossa perustua sähkönkäyttöpaikan osalta tyyppikuormituskäyrän ja tavanomaiseen mittariin perustuvan mittaustavan yhdistelmään, jos sähkönkäyttöpaikkaa ei ole varustettu tuntimittauslaitteistolla, varttimittauslaitteistolla tai uudella etämittauslaitteistolla.

2 §Tyyppikuormituskäyrän soveltaminen

Sähkönkäyttöpaikkaan, jonka sähkönkäyttö mitataan yksiaikaisesti, sovelletaan liitteen mukaisesta tyyppikuormituskäyrästä laskettua vertailukäyrää.

Tyyppikuormituskäyrämenettelyn piiriin kuuluvan sähkönkäyttöpaikan taseselvityksen tulee perustua kaksiaikamittaukseen, jos sähkönkäyttöpaikan sähkönkäyttö mitataan kaksiaikaisesti. Kaksiaikamittauksessa käytetään kyseisen vastuualueen jakeluverkonhaltijan noudattamaa aikajaotusta.

Jakeluverkonhaltijan on laskettava 2 momentissa tarkoitetuille sähkönkäyttöpaikoille vertailukäyrät liitteen mukaisen yksiaikamittaukseen perustuvan vertailukäyrän avulla. Laskennassa yksiaikamittauksen vertailukäyrän tuntienergiat muunnetaan siten, että kaksiaikamittauksen kunkin aikavyöhykkeen vertailukäyrän vuosienergiaksi muodostuu 10 000 kilowattituntia.

3 §Tyyppikuormituskäyrämenettelyn piiriin kuuluvan sähkönkäyttöpaikan tuntienergioiden laskeminen

Jakeluverkonhaltijan tulee laskea kunkin tyyppikuormituskäyrämenettelyn piiriin kuuluvan sähkönkäyttöpaikan tuntienergia kutakin tuntia varten kertomalla vertailukäyrän arvo sähkönkäyttöpaikan kilowattitunteina ilmaistun vuosienergia-arvion ja 10 000 kilowattitunnin suhteella. Vertailukäyrää sovelletaan kunkin aikavyöhykkeen vuosienergia-arvion perusteella.

4 §Lopullisten tuntienergiatietojen laskenta ja tasoituslaskenta

Jakeluverkonhaltijan on laskettava kunkin tyyppikuormituskäyrämenettelyn piiriin kuuluvan sähkönkäyttöpaikan osalta lopulliset tuntienergiat sähkönkäyttöpaikan mitattuun tietoon perustuen. Jakeluverkonhaltijan on ilmoitettava lopulliset tuntienergiatiedot sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle huomioitavaksi tasoituslaskennassa.

Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön on laskettava ja ilmoitettava jakeluverkonhaltijalle ja vähittäismyyjälle tyyppikuormituskäyrämenettelyllä laskettujen ja mittauksiin perustuvien tuntienergioiden erotukset ( tasoituslaskenta ). Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikkö laskee näiden erotusten myyjäkohtaiset summat, jotka veloitetaan jakeluverkossa toimivilta vähittäismyyjiltä tai hyvitetään niille.

Tasoituslaskennassa on selvitettävä kunkin tyyppikuormituskäyrämenettelyn piiriin kuuluvan sähkönkäyttöpaikan mitattuun sähkönkäyttöön perustuvan tuntienergiamäärän sekä vuosienergia-arvion perusteella sähkötaseissa käytetyn tuntienergiamäärän välinen erotus laskentajakson jokaisena tuntina. Käyttöpaikkakohtainen hyvitys tai veloitus muodostetaan tämän jälkeen laskentajakson tuntikohtaisten erotusten summana. Kunkin tunnin energiamäärän erotuksen hintana käytetään sitä hintaa, joka sähköpörssissä on muodostunut Suomen aluehinnaksi fyysiseen sähköntoimitukseen perustuvalle päivittäiskaupan tuntituotteelle kyseiselle tunnille.

6 lukuSähköntoimitusten mittaus sähköverkossa ja kiinteistön sisäisessä verkossa

1 §Sähkönkäyttöpaikan varustaminen mittauslaitteistolla sähköverkossa

Sähköverkkoon liitetty sähkönkäyttöpaikka tulee varustaa sähkönkulutuksen mittaavalla mittauslaitteistolla. Jos sähköliittymään kuuluu useita sähkönkäyttöpaikkoja, joihin sähkö myydään sähköverkon kautta, tulee kukin sähkönkäyttöpaikka erikseen varustaa mittauslaitteistolla.

Mittauslaitteisto ei ole pakollinen sähköverkkoon liitetyssä verkonhaltijan sähkölaitteistossa eikä sellaisessa sähkönkäyttöpaikassa, jonka pääsulake on alle 3 x 25 ampeeria, jos sähkönkäyttöpaikan sähkönkulutus voidaan arvioida riittävän tarkasti.

2 §Sähköntuotantolaitteiston varustaminen mittauslaitteistolla sähköverkossa

Sähköntuotantolaitteisto, joka syöttää sähköä sähköverkkoon siinä siirrettäväksi, tulee varustaa mittauslaitteistolla. Nimellisteholtaan enintään 100 kilovolttiampeerin sähköntuotantolaitteistoa ja usean sähköntuotantolaitteiston muodostamaa voimalaitosta, jonka nimellisteho on enintään 100 kilovolttiampeeria, ei kuitenkaan tarvitse varustaa erillisellä mittauslaitteistolla, jos sähkönkäyttöpaikka, jossa sähköntuotantolaitteisto tai voimalaitos sijaitsee, on varustettu tuntimittauslaitteistolla tai varttimittauslaitteistolla, joka kykenee mittaamaan sekä sähköverkosta otetun että sähköverkkoon syötetyn sähkön määrän, taikka uudella etämittauslaitteistolla.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta verkonhaltijan varavoimakoneisiin, jotka on liitetty sähköverkkoon ainoastaan tilapäisesti.

3 §Mittauslaitteistolle ja -järjestelmälle asetettavat yleiset vaatimukset sähköverkossa

Sähkönkulutuksen ja sähköntuotannon mittauksen sähköverkossa sekä verkonhaltijan rajapistemittauksen tulee perustua varttimittaukseen ja mittauslaitteiston etäluentaan ( varttimittausvelvoite ). Varttikohtainen mittaustieto sekä jännitteetöntä aikaa koskeva tieto tulee tallentaa mittaustietoa käsittelevään tietojärjestelmään. Jännitteetöntä aikaa koskeva tieto tulee säilyttää tietojärjestelmässä kahden vuoden ajan.

Jakeluverkonhaltija voi poiketa varttimittausvelvoitteesta sellaisessa käyttöpaikassa, johon jakeluverkonhaltija ei tämän asetuksen voimaan tullessa ole asentanut tuntimittauslaitteistoa, joka voidaan muuttaa etäyhteydellä varttimittauslaitteistoksi, ja johon sillä ei ole velvollisuutta asentaa uutta etämittauslaitteistoa. Poikkeuksen piiriin voi kuulua ainoastaan sähkönkäyttöpaikka, joka:

1)

on varustettu enintään 3 x 25 ampeerin pääsulakkeilla;

2)

on varustettu yli 3 x 25 ampeerin pääsulakkeilla, jossa sähkönkulutus on enintään 5 000 kilowattituntia vuodessa ja jonne sähkö ostetaan sähkömarkkinalain 67 §:ssä tarkoitetuilla ehdoilla.

4 §Suunnitelma varttimittaukseen siirtymisestä

Verkonhaltijan tulee laatia suunnitelma 3 §:ssä säädetyt vaatimukset täyttävän mittauksen järjestämisestä mittausalueellaan ja toimittaa suunnitelma järjestelmävastaavalle kantaverkonhaltijalle. Suunnitelma on päivitettävä ennen taseselvitysjakson lyhentymistä 15 minuuttiin vähintään kuuden kuukauden välein, jos siihen tulee muutoksia.

Mitä 1 momentissa säädetään verkonhaltijasta, sovelletaan myös tasevastaavaan, joka on sopinut taseselvitysyksikön ja verkonhaltijan kanssa hallinnassaan olevan kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäisen sähköverkon tai sen osan nimeämisestä mittausalueeksi 4 luvussa säädetyn mukaisesti.

5 §Uuden etämittauslaitteiston toiminnalliset vaatimukset sähköverkossa

Verkonhaltijan sähköverkossa olevaan sähkönkäyttöpaikkaan asentamien sähkön mittauslaitteistojen ja mittauslaitteistojen, joilla mitataan pienimuotoinen sähköntuotanto jakeluverkossa, ja sähköverkon mittaustietoa käsittelevän tietojärjestelmän ( uusi etämittauslaitteisto ) tulee täyttää seuraavat vaatimukset:

1)

mittauslaitteiston rekisteröimä tieto tulee voida lukea laitteiston muistista viestintäverkon kautta ( etäluentaominaisuus );

2)

mittauslaitteiston tulee mitata sähköverkkoon syötetyn ja sähköverkosta otetun sähkön osalta vähintään laskutuksen perusteena olevat pätö- ja loisenergia vaihekohtaisesti sekä rekisteröidä kultakin taseselvitysjaksolta laskutuksen perusteena olevat pätö- ja loisenergiat sähköverkkoon syötetyn ja sähköverkosta otetun sähkön osalta netottamatta;

3)

muussa kuin jännitemuuntajamittauslaitteistossa tulee olla yksisuuntaisen tiedonsiirron loppukäyttäjälle mahdollistava jänniteulostulolla varustettu asiakasrajapinta, joka perustuu avoimeen ja päivitettävään eurooppalaiseen standardiin, joka on käytössä myös toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa;

4)

mittauslaitteiston tulee rekisteröidä jännitteettömän ajan alkamisajankohta ja kesto taikka alkamisajankohta ja päättymisajankohta;

5)

muun kuin yksivaiheisen mittauslaitteiston tulee kyetä havaitsemaan syöttävän sähköverkon nollavian aiheuttama jännite-epäsymmetria, kun sähkönkäyttöpaikalla on sähkönkulutusta;

6)

mittauslaitteiston toiminnallisuutta määrittelevien ohjelmistojen ja asetusten sekä mittaustietojen rekisteröintitiheyden tulee olla päivitettävissä etäyhteydellä ilman käyntiä sähkönkäyttöpaikalla;

7)

muussa kuin virta- ja jännitemuuntajamittauslaitteistossa tulee olla etäkatkaisu- ja -kytkentätoiminnallisuus.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta asiakasrajapinnasta on saatava RJ12-liittimen välityksellä ASCII-merkkimuotoista tiedonsiirtotapaa noudattaen 10 sekunnin välein tai tiheämmin ainakin sähköverkosta otetun sähkön ja sähköverkkoon syötetyn sähkön virran, pätötehon, loistehon ja jännitteen tehollisarvot vaihekohtaisesti sekä mittauslaitteiston kumulatiivinen sähköenergialukema minuutin välein tai tiheämmin, kun verkonhaltija on aktivoinut rajapinnan loppukäyttäjän pyynnöstä.

Verkonhaltijan mittaustietoa käsittelevän tietojärjestelmän tulee kerätä rekisteröidyt mittaustiedot uudelta etämittauslaitteistolta mittaustiedon luentajärjestelmään vähintään joka kuudes tunti.

Jakeluverkonhaltija voi poiketa 1–3 momentissa säädetyistä vaatimuksista sellaisella tämän asetuksen voimaan tullessa olemassa olevalla käyttöpaikalla, johon jakeluverkonhaltija ei ole asentanut tuntimittauslaitteistoa ennen tämän asetuksen voimaantuloa.

Verkonhaltijan tulee ottaa mittausta järjestäessään huomioon yhteentoimivuutta koskeva Euroopan unionin lainsäädäntö. Tässä asetuksessa yhteentoimivuudella tarkoitetaan uudella etämittauslaitteistolla tapahtuvan mittauksen yhteydessä vähintään kahden energia- tai viestintäverkon, -järjestelmän, -laitteen, -sovelluksen tai -komponentin kykyä yhdistää, vaihtaa ja käyttää tietoa vaadittavien toimintojen suorittamiseksi.

Mittaustuloksen näyttämisestä mittauslaitteella säädetään mittauslaitelaissa (707/2011) ja sen nojalla annetuissa säännöksissä.

6 §Kuormanohjaustoiminnallisuus

Uudessa etämittauslaitteistossa tulee olla kuormanohjausrele, jonka avulla mittauslaitteisto kykenee vastaanottamaan ja panemaan täytäntöön tai välittämään eteenpäin viestintäverkon kautta lähetettäviä kuormanohjauskomentoja. Kuormanohjausrelettä ei kuitenkaan tarvitse olla mittauslaitteistossa, joka asennetaan yli 3 x 63 ampeerin pääsulakkeilla varustettuun sähkönkäyttöpaikkaan taikka sähkönkäyttöpaikkaan, joka sijaitsee:

1)

yli kahden asunnon asuinrakennuksessa; taikka

2)

toimisto-, liike-, teollisuus- tai varastorakennuksessa.

Verkonhaltijan tietojärjestelmien tulee mahdollistaa verkonhaltijan välittämän tai antaman kuormanohjaustoiminnon toteuttaminen kuuden tunnin sisällä ohjauskäskyn antamisesta.

7 §Sähköverkossa erillisestä tilauksesta tarjottavat mittauslaitteistot

Verkonhaltijan tulee asiakkaansa erillisestä tilauksesta viimeistään neljän kuukauden kuluttua tarjota tämän käyttöpaikalle:

1)

uusi etämittauslaitteisto, jos verkonhaltija ei ole velvollinen asentamaan asiakkaalle uutta etämittauslaitteistoa;

2)

uusi etämittauslaitteisto kuormanohjausreleellä, jos verkonhaltija ei ole velvollinen asentamaan kuormanohjausreleellä varustettua mittauslaitteistoa asiakkaan käyttöpaikalle 6 §:n mukaisesti;

3)

uusi etämittauslaitteisto sähköntuotannon määrän erillistä mittaamista varten sähköntuotantolaitteistossa tai voimalaitoksessa, jonka varustaminen erillisellä mittauslaitteistolla ei ole pakollista;

4)

uusi etämittauslaitteisto sähköajoneuvojen latauspisteen sähköntoimituksen erillistä mittaamista varten.

Edellä 1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa kohteesta on muodostettava taseselvitystä varten oma sähkönkäyttöpaikkansa.

8 §Tuntimittauslaitteiston, varttimittauslaitteiston ja tavanomaisen mittarin lukeminen sähköverkossa

Sähkönkäyttöpaikan tuntimittauslaitteisto ja varttimittauslaitteisto on luettava vähintään kerran vuorokaudessa. Tavanomainen mittari on luettava vähintään neljä kertaa vuodessa. Vähintään yksi tavanomaisen mittarin luentakerta vuodessa kuuluu jakeluverkonhaltijan vastuulle.

9 §Mittauslaitteiston lukeminen sähköverkossa sähkönmyyjän vaihtuessa

Mittauslaitteisto on luettava avoimen sähköntoimittajan vaihtuessa sähkönkäyttöpaikalla.

10 §Jakeluverkonhaltijan oikeus arvioida sähkönkäyttöpaikan sähkönkulutus

Jakeluverkonhaltijalla on oikeus arvioida sähkönkäyttöpaikan sähkönkulutus aikaisempaan sähkönkulutukseen perustuen, jos:

1)

sähköä ei ole voitu mitata mittauslaitteiston vikaantumisen vuoksi;

2)

mittaustiedot eivät ole saatavilla etäluettavan mittauslaitteiston tiedonsiirtohäiriön vuoksi;

3)

mittauslaitteiston luenta kuuluu loppukäyttäjän vastuulle, eikä tämä ole ilmoittanut mittarilukemaa kysymyksessä olevalta laskutuskaudelta;

4)

mittauslaitteisto on sijoitettu paikkaan, johon verkonhaltijalla ei ole pääsyä, eikä loppukäyttäjä ole toimittanut verkonhaltijan asettamassa kohtuullisessa määräajassa lukemaa verkonhaltijan sitä häneltä tiedusteltua.

Lisäksi jakeluverkonhaltijalla on oikeus arvioida sähkönkäyttöpaikan aikaisempaan sähkönkulutukseen perustuen tavanomaisen mittarin lukema avoimen sähköntoimittajan vaihtuessa sähkönkäyttöpaikalla, jos asiakas ei ole toimittanut verkonhaltijan asettamassa kohtuullisessa määräajassa lukemaa verkonhaltijan sitä häneltä tiedusteltua tai jos mittauslaitteisto on sijoitettu sellaiseen paikkaan, johon asiakkaalla ei ole pääsyä. Arvion perusteena voidaan käyttää myös avoimen sähköntoimittajan vaihtumisen jälkeen tapahtunutta mittauslaitteiston luentaa, jonka jakeluverkonhaltija on suorittanut ennen kuin asiakas on saanut loppulaskun aikaisemmalta avoimelta sähköntoimittajalta.

Jakeluverkonhaltijan on julkaistava selvitys menetelmästä, jota se soveltaa sähkönkäyttöpaikan sähkönkulutuksen arvioinnissa.

11 §Mittauslaitteiston luennasta sopiminen

Verkonhaltija voi sopia sähkönkäyttäjän ja -toimittajan kanssa mittauslaitteistojen luennasta tässä asetuksessa säädettyä täydentävästi.

12 §Huoneiston varustaminen mittauslaitteistolla, kun sähkö toimitetaan kiinteistön sisäisen sähköverkon kautta

Uudisrakennukseen tulevat erilliset asuin- ja liikehuoneistot tulee varustaa sähkön kulutuksen mittaavilla mittauslaitteistoilla, jos sähkö myydään sähkönkäyttäjille kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäisen sähköverkon kautta.

Mitä 1 momentissa säädetään uudisrakennuksesta, sovelletaan myös kiinteistöön tai sitä vastaavaan kiinteistöryhmään, jonka sisäistä sähköverkkoa muutetaan siten, että sähkö myydään muutoksen jälkeen sähkönkäyttäjille kiinteistön sisäisen sähköverkon kautta.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädetystä voidaan poiketa:

1)

kiinteistöissä, joissa sijaitsevia huoneistoja käytetään pääasiassa asuntolatyyppiseen asumiseen;

2)

kiinteistöissä, joissa sijaitsevia huoneistoja käytetään pääasiassa vapaa-ajan asumiseen, ellei kyseessä ole ympärivuotisessa käytössä oleva vapaa-ajan asunto tai vapaa-ajan asunto, joka sijaitsee asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön hallitsemassa, useita erillisiä vapaa-ajan asuntoja käsittävässä kiinteistössä tai sitä vastaavassa kiinteistöryhmässä;

3)

kiinteistöissä, joiden pääasiallisena käyttäjänä on sairaala, vanhain- tai hoitokoti, oppilaitos, vankila, varuskunta taikka muu niihin verrattavassa käytössä oleva laitos;

4)

maatiloilla;

5)

majoitusliikkeissä ja aikaosuuskohteissa;

6)

niissä huoneistoissa ja muissa tiloissa, joiden pääsulakkeiden koko on alle 3 x 25 ampeeria, jos huoneiston tai tilan sähkönkulutus voidaan arvioida riittävän tarkasti.

13 §Kiinteistön sisäiseen sähköverkkoon kuuluvan mittauslaitteiston lukeminen

Kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäiseen sähköverkkoon kuuluvan mittauslaitteiston lukemiseen sovelletaan, mitä 8–11 §:ssä säädetään jakeluverkkoon liitetyn sähkönkäyttöpaikan mittauslaitteiston lukemisesta.

7 lukuMittauspalveluiden aikajaotus jakeluverkossa

1 §Mittauspalveluiden yleinen aikajaotus

Jakeluverkonhaltijan tulee tarjota vastuualueensa asiakkaille yleisen aikajaotuksen mukaisia mittauspalveluita.

Yleisen aikajaotuksen mukaisia mittauspalveluita ovat:

1)

tuntimittaukseen perustuva mittauspalvelu;

2)

varttimittaukseen perustuva mittauspalvelu;

3)

yksiaikasiirron mittauspalvelu;

4)

yö- ja päiväenergiaan perustuva kaksiaikasiirron mittauspalvelu;

5)

talviarkipäiväenergiaan ja muuhun energiaan perustuva kausiaikasiirron mittauspalvelu.

2 §Mittauspalveluiden valtakunnallinen aikajaotus

Jakeluverkonhaltija voi halutessaan soveltaa 1 §:ssä tarkoitettuna mittauspalveluiden yleisenä aikajaotuksena mittauspalveluiden valtakunnallista aikajaotusta.

Valtakunnallisen aikajaotuksen mukaisia mittauspalveluita ovat:

1)

tuntimittaukseen perustuva mittauspalvelu;

2)

varttimittaukseen perustuva mittauspalvelu;

3)

yksiaikasiirron mittauspalvelu;

4)

yö- ja päiväenergiaan perustuva valtakunnallinen kaksiaikasiirron mittauspalvelu; päiväenergialla tarkoitetaan kaikkina viikonpäivinä kello 7:n ja 22:n välisenä aikana kulutettua energiaa; muuna aikana kulutettu energia on yöenergiaa;

5)

talviarkipäiväenergiaan ja muuhun energiaan perustuva kausiaikasiirron mittauspalvelu; talviarkipäiväenergialla tarkoitetaan 1 päivästä marraskuuta 31 päivään maaliskuuta maanantaista lauantaihin kello 7:n ja 22:n välisenä aikana kulutettua energiaa; kaikkina muina aikoina kulutettu energia on muuta energiaa.

3 §Mittauspalveluiden paikallinen aikajaotus

Jakeluverkonhaltija voi mittauspalveluiden yleisen aikajaotuksen ohella tarjota vastuualueensa asiakkaille paikalliseen aikajaotukseen perustuvia mittauspalveluita, jotka poikkeavat rakenteeltaan yleisen aikajaotuksen mukaisista mittauspalveluista.

8 lukuVoimaantulo

1 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2021.

Tällä asetuksella kumotaan sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta annettu valtioneuvoston asetus (66/2009) , jäljempänä kumottu asetus .

2 §Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön käyttöönottoon liittyvät siirtymäsäännökset

Tämän asetuksen 3 lukua, 4 luvun 4–12 §:ää ja 13 §:n 1 momenttia sekä 5 lukua sovelletaan 21 päivästä helmikuuta 2022. Kumotun asetuksen 3 lukua, 4 luvun 2–8 §:ää ja 5 lukua sovelletaan 20 päivään helmikuuta 2022.

Tämän asetuksen 4 luvun 13 §:n 2 momenttia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2023. Jakeluverkonhaltijan ei kuitenkaan tarvitse toimittaa sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle tietoja taseselvitysjakson sisäistä hyvityslaskentaa varten sinä aikana, jona jakeluverkonhaltija toteuttaa hyvityslaskennan itse.

3 §Taseselvitysjaksoa ja varttimittausta koskevat siirtymäsäännökset

Tämän asetuksen 4 luvun 1 §:n 2 momenttia sovelletaan 22 päivästä toukokuuta 2023. Taseselvitysjaksona on tasatunti 21 päivään toukokuuta 2023.

Tämän asetuksen 6 luvun 3 §:ää sovelletaan 22 päivästä toukokuuta 2023 seuraaviin mittauksiin:

1)

rajapistemittaus;

2)

nimellisteholtaan yli yhden megavolttiampeerin voimalaitoksessa tuotetun sähkön mittaus;

3)

3 x 200 ampeerin ja sitä suuremmalla pääsulakkeella varustetun sähkönkäyttöpaikan mittaus;

4)

sellaisen sähkönkäyttöpaikan mittaus, joka on liitetty nimellisjännitteeltään yli 400 voltin sähköverkkoon;

5)

sellaisen käyttöpaikan mittaus, jonka mittauslaitteisto voidaan etäyhteyksin käymättä paikan päällä ohjelmoida varttimittauslaitteistoksi.

Kumotun asetuksen 6 luvun 4 §:ssä säädettyä tuntimittausvelvoitetta sovelletaan edellä 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa 21 päivään toukokuuta 2023. Verkonhaltija voi kuitenkin toteuttaa mittauksen varttimittauksena jo asetuksen voimaantulosta.

Muiden kuin 2 momentissa tarkoitettujen mittausten osalta verkonhaltija voi noudattaa varttimittausvelvoitteen sijaan kumotun asetuksen 6 luvun 4 §:ssä säädettyä tuntimittausvelvoitetta 31 päivään joulukuuta 2028, jos sähkönkulutus tai sähköntuotanto mitataan tuntimittauslaitteistolla.

Verkonhaltijan tulee toimittaa järjestelmävastaavalle kantaverkonhaltijalle ensimmäinen tämän asetuksen 6 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu suunnitelma kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

4 §Sähkönkulutuksen ja -tuotannon taseselvitysjakson sisäistä netotusta sekä taseselvitysjakson sisäistä hyvityslaskentaa koskevat siirtymäsäännökset

Sähkönkulutuksen ja -tuotannon taseselvitysjakson sisäinen netotus on toteutettava sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön palveluna viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2023. Jakeluverkonhaltija voi ennen netotuksen toteuttamista sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön palveluna järjestää itse taseselvitysjakson sisäisen netotuksen jakeluverkossaan.

Taseselvitysjakson sisäisen hyvityslaskennan tulee olla sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön palveluna jakeluverkonhaltijan käytettävissä 1 päivästä tammikuuta 2023. Jakeluverkonhaltija voi itse tarjota jakeluverkossaan taseselvitysjakson sisäisen hyvityslaskentapalvelun paikalliselle energiayhteisölle ja aktiivisten asiakkaiden ryhmälle 30 päivään kesäkuuta 2023. Jakeluverkonhaltijan, joka ei tarjoa palvelua itse, on käytettävä sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön hyvityslaskentapalvelua 1 päivästä tammikuuta 2023. Kun jakeluverkonhaltija toteuttaa taseselvitysjakson sisäisen hyvityslaskennan itse, paikallisen energiayhteisön tai aktiivisten asiakkaiden ryhmän jakeluverkkoon siinä siirrettäväksi syöttämä sähkö luetaan kokonaisuudessaan sille sähkönkäyttöpaikalle, jossa sähköntuotantolaitteisto, voimalaitos tai energiavarasto sijaitsee.

Sähkönkäyttöpaikan sähkönkulutuksen ja -tuotannon taseselvitysjakson sisäinen netotus ja taseselvitysjakson sisäinen hyvityslaskenta tulee 1 päivästä tammikuuta 2023 tehdä sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikössä taseselvitysjakson asemesta 15 minuutin aikajaksoissa, jos sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikkö vastaanottaa jakeluverkonhaltijalta sähkönkäyttöpaikan mittaustiedon 15 minuutin aikajaksoissa.

5 §Mittauslaitteistoja koskevat siirtymäsäännökset

Tämän asetuksen 6 luvun 5 §:ää sovelletaan 1 päivästä toukokuuta 2023. Mainitun pykälän 3 momenttia sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 2026. Kumotun asetuksen 6 luvun 5 §:ää sovelletaan 30 päivään huhtikuuta 2023. Kumotun asetuksen 6 luvun 5 §:ssä säädettyjä tuntimittauslaitteistolle asetettuja vaatimuksia sovelletaan kuitenkin tuntimittauslaitteistoihin niin kauan, kuin nämä ovat käytössä. Jos tuntimittauslaitteisto on etäyhteyksin ohjelmoitu varttimittauslaitteistoksi, sovelletaan kuitenkin vain kumotun asetuksen 6 luvun 5 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa säädettyjä vaatimuksia niin kauan, kuin varttimittauslaitteisto on käytössä.

Tämän asetuksen 6 luvun 6 §:n 2 momenttia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2026.

Verkonhaltija voi 30 päivään kesäkuuta 2025 yksittäistapauksissa asentaa tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisen tuntimittauslaitteiston taikka varttimittauslaitteiston sähkönkäyttöpaikalle, jos sähkönkäyttöpaikan mittauslaitteisto on vioittunut ja verkonhaltija ei ole vielä aloittanut sähkönmittauslaitteistojen korvaamista uusilla etämittauslaitteistoilla.

Verkonhaltijan tulee korvata sähkönkäyttöpaikan ja pienimuotoisen sähköntuotannon mittaukseen käytettävät tuntimittauslaitteistot ja varttimittauslaitteistot uusilla etämittauslaitteistoilla viimeistään 4 päivänä heinäkuuta 2031.

Tämän asetuksen 6 luvun 7 §:ää sovelletaan 1 päivästä toukokuuta 2023. Kumotun asetuksen 6 luvun 5 a §:ää sovelletaan 30 päivään huhtikuuta 2023.

6 §Ulkovalaistusverkkojen sähkön mittausta koskevat siirtymäsäännökset

Niihin yhdyskuntien ulkovalaistusverkkoihin, jotka on otettu käyttöön tai joiden ulkovalaistuskeskus on uusittu ennen tämän asetuksen voimaantuloa, sovelletaan tämän asetuksen 6 luvun 1 §:n asemesta tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

7 §Sähköntoimitusten mittausta kiinteistön sisäisessä sähköverkossa koskevat siirtymäsäännökset

Kiinteistöön ja sitä vastaavaan kiinteistöryhmään, jossa uudisrakennuksen rakennustyö on aloitettu maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 149 c §:ssä tarkoitetulla tavalla ennen tämän asetuksen voimaantuloa tai jossa sähkönmyyntiin kiinteistön tai kiinteistöryhmän sisäisen sähköverkon kautta sähkönkäyttäjille tähtäävä sisäisen sähköverkon muutostyö on muutoin aloitettu ennen tämän asetuksen voimaantuloa, sovelletaan tämän asetuksen 6 luvun 12 §:n asemesta tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001 (32018L2001) ; EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/944 (32019L0944) ; EUVL L 158, 14.6.2019, s. 125

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/943 (32019R0943) ; EUVL L 158, 14.6.2019, s. 54

Komission asetus (EU) 2017/2195 (32017R2195) ; EUVL L 312, 28.11.2017, s. 6

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2024/1711/EU (32024L1711); EUVL L, 26.6.2024

Liite

Tyyppikuormituskäyrä.

Tuntienergiat (wattitunteina) kun vuosienergia-arvio 10 000 kWh.

Arkilauantaina, juhannus- ja jouluaattona sovelletaan lauantain saraketta. Pyhinä, uudenvuoden päivänä, vappuna ja itsenäisyyspäivänä sovelletaan sunnuntain saraketta.

Tunti

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Maanantai–Perjantai

Lauantai

Sunnuntai

Maanantai–Perjantai

Lauantai

Sunnuntai

Maanantai–Perjantai

Lauantai

Sunnuntai

00.00-01.00

894

820

919

790

865

908

669

740

784

01.00-02.00

861

768

796

756

818

814

641

669

684

02.00-03.00

834

746

775

748

788

781

635

658

655

03.00-04.00

837

748

767

756

785

769

636

642

648

04.00-05.00

850

755

770

802

807

773

656

655

651

05.00-06.00

1000

809

816

963

857

809

807

694

671

06.00-07.00

1314

992

960

1271

1022

936

1135

849

777

07.00-08.00

1492

1209

1150

1461

1271

1122

1280

1052

983

08.00-09.00

1397

1451

1333

1340

1463

1310

1187

1188

1136

09.00-10.00

1240

1559

1515

1206

1470

1395

1088

1220

1169

10.00-11.00

1176

1556

1552

1189

1479

1424

1129

1289

1257

11.00-12.00

1150

1643

1650

1123

1506

1458

1067

1345

1310

12.00-13.00

1073

1626

1527

1053

1559

1353

1025

1343

1239

13.00-14.00

1075

1615

1511

1061

1637

1340

999

1481

1177

14.00-15.00

1232

1798

1423

1135

1870

1275

1100

1636

1127

15.00-16.00

1512

2042

1490

1324

1926

1253

1245

1764

1140

16.00-17.00

2008

2514

1780

1651

2174

1406

1417

2011

1266

17.00-18.00

2388

2882

2065

2109

2723

1711

1693

2394

1433

18.00-19.00

2524

3055

2145

2418

2956

2138

1964

2643

1651

19.00-20.00

2476

2829

2251

2436

2803

2116

2171

2773

1818

20.00-21.00

2272

2327

2139

2266

2467

1849

2102

2362

1712

21.00-22.00

1864

1906

1707

1793

1903

1586

1694

1732

1464

22.00-23.00

1392

1523

1341

1288

1474

1219

1165

1323

1105

23.00-24.00

1026

1170

985

949

1116

879

819

992

779

Tunti

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Maanantai–Perjantai

Lauantai

Sunnuntai

Maanantai–Perjantai

Lauantai

Sunnuntai

Maanantai–Perjantai

Lauantai

Sunnuntai

00.00-01.00

608

632

676

589

636

729

540

560

577

01.00-02.00

577

593

582

553

593

589

501

532

522

02.00-03.00

570

580

572

546

574

561

486

518

501

03.00-04.00

570

580

565

536

550

546

476

491

488

04.00-05.00

588

587

569

537

540

536

486

490

494

05.00-06.00

702

632

601

648

581

565

577

518

515

06.00-07.00

980

801

740

894

727

677

735

636

624

07.00-08.00

1170

1011

939

1083

963

846

885

799

795

08.00-09.00

1107

1201

1088

1055

1034

964

927

895

898

09.00-10.00

1049

1198

1264

965

1084

1008

916

915

884

10.00-11.00

1069

1250

1366

994

1069

1109

946

1018

954

11.00-12.00

1089

1280

1421

1009

1203

1122

935

1024

981

12.00-13.00

1075

1271

1168

993

1186

1098

901

992

911

13.00-14.00

1007

1364

1149

959

1252

989

872

1013

887

14.00-15.00

1060

1491

1123

1025

1328

942

914

1004

907

15.00-16.00

1217

1590

1081

1199

1357

1120

1046

1044

875

16.00-17.00

1339

1710

1225

1281

1409

1144

1230

1147

1021

17.00-18.00

1491

1960

1365

1419

1763

1275

1289

1214

1142

18.00-19.00

1645

2104

1498

1527

2139

1263

1354

1294

1219

19.00-20.00

1690

2016

1549

1582

1983

1337

1382

1260

1258

20.00-21.00

1686

1956

1485

1540

1867

1286

1382

1191

1163

21.00-22.00

1513

1528

1353

1301

1504

1199

1152

959

1026

22.00-23.00

1079

1154

1022

977

1098

953

876

850

816

23.00-24.00

755

856

704

717

891

729

675

688

656

Tunti

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Maanantai–Perjantai

Lauantai

Sunnuntai

Maanantai–Perjantai

Lauantai

Sunnuntai

Maanantai–Perjantai

Lauantai

Sunnuntai

00.00-01.00

516

537

569

545

567

577

595

649

679

01.00-02.00

474

494

499

509

524

524

555

590

590

02.00-03.00

461

472

470

496

518

510

548

574

563

03.00-04.00

452

452

461

489

504

500

551

572

550

04.00-05.00

446

444

448

495

494

497

568

572

547

05.00-06.00

494

468

472

598

508

501

720

607

587

06.00-07.00

659

603

551

773

597

561

955

740

703

07.00-08.00

827

739

697

933

790

695

1147

941

877

08.00-09.00

892

809

855

942

892

838

1076

1068

1017

09.00-10.00

866

841

858

908

896

886

994

1160

1161

10.00-11.00

920

899

948

959

1135

993

1037

1242

1230

11.00-12.00

940

949

966

982

1215

1012

1006

1397

1218

12.00-13.00

900

973

876

899

1074

903

918

1346

1189

13.00-14.00

886

988

848

868

1085

862

929

1331

1131

14.00-15.00

894

1004

859

929

1083

841

1009

1367

1093

15.00-16.00

1009

1100

775

1068

1145

905

1187

1524

1278

16.00-17.00

1097

1211

864

1332

1289

1157

1457

1753

1283

17.00-18.00

1240

1447

1130

1359

1372

1288

1648

1837

1364

18.00-19.00

1318

1339

1250

1484

1424

1584

1806

1950

1440

19.00-20.00

1348

1222

1097

1591

1485

1428

1910

1871

1565

20.00-21.00

1250

1229

1141

1551

1391

1289

1890

1990

1613

21.00-22.00

1064

1072

1021

1294

1148

1124

1581

1625

1319

22.00-23.00

828

801

818

958

940

938

1080

1114

989

23.00-24.00

655

665

650

688

722

653

745

873

692

Tunti

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Maanantai–Perjantai

Lauantai

Sunnuntai

Maanantai–Perjantai

Lauantai

Sunnuntai

Maanantai–Perjantai

Lauantai

Sunnuntai

00.00-01.00

615

668

722

633

699

733

761

810

788

01.00-02.00

585

623

616

603

635

617

704

715

691

02.00-03.00

578

599

594

592

606

593

688

689

661

03.00-04.00

580

595

589

593

600

574

696

681

657

04.00-05.00

594

586

586

616

599

573

721

681

657

05.00-06.00

774

641

635

776

655

609

850

751

710

06.00-07.00

1045

819

768

1132

864

730

1146

917

847

07.00-08.00

1225

1052

927

1373

1085

952

1404

1218

1054

08.00-09.00

1154

1246

1148

1320

1307

1199

1457

1444

1306

09.00-10.00

1044

1283

1222

1130

1312

1370

1369

1546

1506

10.00-11.00

1093

1308

1308

1091

1375

1396

1353

1517

1571

11.00-12.00

1007

1327

1367

1030

1330

1392

1292

1538

1563

12.00-13.00

916

1356

1233

953

1330

1332

1238

1666

1559

13.00-14.00

941

1438

1179

989

1431

1214

1277

1738

1494

14.00-15.00

1049

1652

1124

1150

1600

1177

1385

1944

1455

15.00-16.00

1278

1747

1218

1480

1864

1305

1687

2367

1580

16.00-17.00

1609

2026

1354

1899

2429

1533

2062

2820

1797

17.00-18.00

2010

2406

1702

2258

2724

1906

2342

3146

1953

18.00-19.00

2305

2710

1837

2377

2608

1893

2409

3010

2050

19.00-20.00

2184

2565

1883

2301

2241

1841

2301

2661

2002

20.00-21.00

1980

2101

1724

2090

1858

1636

2152

2369

1908

21.00-22.00

1600

1559

1370

1726

1532

1392

1825

1802

1629

22.00-23.00

1114

1198

1019

1168

1221

1066

1342

1444

1343

23.00-24.00

776

922

721

814

969

722

958

1081

902

Sivun alkuun