Seurattu SDK 1565/2019 saakka.

17.5.2006/576

Korkeimman oikeuden työjärjestys

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Korkeimmasta oikeudesta 26 päivänä elokuuta 2005 annetun lain (665/2005) 18 §:n nojalla, korkein oikeus on täysistunnossaan 17 päivänä toukokuuta 2006 vahvistanut itselleen seuraavan työjärjestyksen:

1 luku

Toimielimet

1 §
Täysistunto

Korkein oikeus kokoontuu presidentin kutsusta täysistuntoon ratkaisemaan talous- ja hallintoasioita ja lainkäyttöasioita. Presidentti toimii täysistunnon puheenjohtajana. Presidentin ollessa poissa tai esteellinen puheenjohtajana toimii virkaiässä vanhin jäsen.

Määräaikainen jäsen ei osallistu täysistuntoon käsiteltäessä korkeimmasta oikeudesta annetun lain 3 §:n 5 ja 6 kohdassa tarkoitettuja asioita sekä korkeinta oikeutta koskevia talous- ja hallintoasioita.

Täysistunnossa kansliapäällikkö toimii esittelijänä muissa kuin lainkäyttöasioissa. Presidentti voi määrätä esittelijäksi kansliapäällikön sijasta muun esittelijän.

2 §
Täysistunnon tehtävät

Täysistunnossa ratkaistaan, sen lisäksi, mitä korkeimmasta oikeudesta annetussa laissa tai muutoin on säädetty, asiat, jotka koskevat:

1) korkeimman oikeuden työjärjestystä;

2) esityksen tekemistä jäsenen viran perustamiseksi ja lakkauttamiseksi;

3) jäsenen viran avoimeksi julistamista sekä esityksen tekemistä jäsenen ja määräaikaisen jäsenen nimittämiseksi;

4) eron myöntämistä presidentille ja jäsenelle valtion virkamieslain (750/1994) 46 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa;

5) virkavapauden myöntämistä jäsenelle, jollei asian ratkaiseminen kuulu kansliatoimikunnalle;

6) esityksen tekemistä esittelijän viran perustamiseksi ja lakkauttamiseksi sekä esittelijän viran nimikkeeksi;

7) kansliapäällikön tai muun esittelijän viran täyttämistä sekä virkaan ja määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämistä;

8) eron myöntämistä kansliapäällikölle ja muulle esittelijälle valtion virkamieslain 46 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa;

9) virkavapauden myöntämistä kansliapäällikölle ja muulle esittelijälle, jollei asian ratkaiseminen kuulu kansliatoimikunnalle, presidentille tai kansliapäällikölle;

10) sivutoimiluvan myöntämistä jäsenelle, muulle tuomarille tai esittelijälle, jollei asian ratkaiseminen kuulu kansliatoimikunnalle;

11) jäsenen tai esittelijän pidättämistä virantoimituksesta;

12) valtion virkamieslain 19 §:ssä tarkoitettuihin tutkimuksiin määräämistä, jollei asian ratkaiseminen kuuluu presidentille;

13) viestintäpäällikön, tietopalvelupäällikön, hallinnollisen lakimiehen, hallinnollisen sihteerin ja atk-suunnittelijan viran sekä muun palkkaukseltaan johonkin näistä viroista rinnastettavan viran perustamista, lakkauttamista ja muuttamista;

14) pysyvien valiokuntien kokoonpanoa; sekä

15) muita korkeimmalle oikeudelle kuuluvia asioita, jollei niiden ratkaisemisesta ole muuta säädetty taikka tässä työjärjestyksessä toisin määrätty.

Valtion virkamiesL 750/1994 46 § on kumottu L:lla valtion virkamieslain muuttamisesta 685/2016. Ks. L korkeimmasta oikeudesta 665/2005 7, 8 ja 15 §.

3 §
Kansliatoimikunta

Kansliatoimikuntaan kuuluvat presidentti, kaksi virkaiässä vanhinta jäsentä ja kaksi muuta presidentin vuorojärjestyksessä kahdeksi vuodeksi määräämää jäsentä. Kansliatoimikuntaa voidaan täydentää toimikauden aikana.

Presidentti kutsuu kansliatoimikunnan koolle ja toimii sen puheenjohtajana. Kansliatoimikunnan kokouksiin voivat osallistua myös muut presidentin kutsumat henkilöt.

Kansliatoimikunnassa kansliapäällikkö toimii esittelijänä, jollei presidentti toisin määrää.

Kansliatoimikunnassa käsiteltävistä asioista pidetään presidentin antamien ohjeiden mukaista pöytäkirjaa. Kansliatoimikunnan kokousten esittelylistat ja tarpeelliset asiakirjat sekä pöytäkirjat toimitetaan tiedoksi jäsenille.

4 §
Kansliatoimikunnan tehtävät

Kansliatoimikunta valmistelee tarvittaessa täysistunnossa käsiteltävät asiat ja tekee aloitteita korkeimman oikeuden toiminnan kehittämiseksi.

Kansliatoimikunta ratkaisee, jollei presidentti ole siirtänyt asiaa täysistunnon ratkaistavaksi, asiat, jotka koskevat:

1) korkeimman oikeuden tulostavoitetta ja talousarviota;

2) lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntämistä presidentille ja jäsenelle sekä muun virkavapauden myöntämistä jäsenelle, kansliapäällikölle tai muulle esittelijälle enintään 14 päivän ajaksi;

3) sivutoimiluvan myöntämistä presidentille tai jäsenelle, muulle tuomarille tai esittelijälle. Jos

kansliatoimikunta olisi epäämässä luvan, asia on siirrettävä täysistunnon ratkaistavaksi;

4) todistuksen antamista presidentille, jäsenelle ja esittelijälle virkasuhteen päättymisestä valtion virkamieslain 35 §:ssä säädetyssä tapauksessa ja

5) viestintäpäällikön, tietopalvelupäällikön, hallinnollisen lakimiehen, hallinnollisen sihteerin ja atk-suunnittelijan viran täyttämistä sekä virkaan ja määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämistä; ja

6) viestintäsuunnitelmaa.

Kansliatoimikunta voi käsitellä muitakin presidentin määräämiä asioita.

5 §
Presidentin tehtävät

Presidentti toimii lainkäyttöasioissa jaoston puheenjohtajana siinä määrin kuin hänen muut tehtävänsä sen sallivat.

Presidentti ratkaisee, sen lisäksi mitä muualla on määrätty, asiat, jotka koskevat:

1) jäsenten vuosilomasuunnitelman vahvistamista;

2) virkojen perustamista, lakkauttamista ja muuttamista, jollei asian ratkaiseminen kuulu täysistunnolle;

3) kansliahenkilöstön ottamista työsuhteiseen tehtävään;

4) lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan palkanlisän myöntämistä kanslian virkamiehelle, jollei asia kuulu kansliapäällikön ratkaistaviin;

5) kanslian virkamiehen määräämistä valtion virkamieslain 19 §:ssä tarkoitettuihin tutkimuksiin;

6) kanslian virkamiehen irtisanomista, virkasuhteen purkamista ja virasta pidättämistä;

7) 4 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun kanslian virkamiehen sivutoimilupaa koskevat asiat; ja

8) matkamääräyksen antamista virkamatkaa varten jäsenelle ja kansliapäällikölle sekä ulkomaille tehtävää virkamatkaa varten esittelijälle.

Edellä mainitut asiat presidentti ratkaisee kansliapäällikön esittelystä. Presidentti voi määrätä tietyn asian esittelijäksi myös muun esittelijän.

Muut toimivaltaansa kuuluvat asiat presidentti ratkaisee ilman esittelyä.

6 §
Kansliapäällikön tehtävät

Kansliapäällikkö huolehtii presidentin lähimpänä apuna siitä, että korkeimman oikeuden toiminta sujuu asianmukaisesti.

Presidentti voi määrätä kansliapäällikön esittelemään myös lainkäyttöasioita.

Kansliapäällikön tehtävänä on, sen lisäksi mitä muualla on määrätty:

1) johtaa ja valvoa lainkäyttöasioiden asianmukaista saattamista jaoston ratkaistavaksi;

2) johtaa ja valvoa kanslian toimintaa;

3) nimittää kanslian virkamiehet vakinaiseen virkaan ja määräaikaiseen virkasuhteeseen, jollei asian ratkaiseminen kuulu kansliatoimikunnalle;

4) päättää kokemuslisien myöntämisestä esittelijöille ja kanslian virkamiehille;

5) tehdä kansliahenkilökunnan tehtävien osalta vaativuusluokitus sekä päättää heidän palkkauksensa suoritusosuudesta;

6) päättää lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntämisestä esittelijälle sekä virkavapauden myöntämisestä kanslian virkamiehille;

7) vahvistaa esittelijöiden ja kanslian virkamiesten vuosilomasuunnitelma;

8) päättää kirjallisen varoituksen antamisesta kanslian virkamiehelle;

9) ratkaista kanslian virkamiesten sivutoimi-ilmoituksia koskevat asiat sekä käsitellä tehdyt ilmoitukset sivutointen lakkaamisista;

10) hyväksyä korkeimman oikeuden menot, antaa käteisennakot, päättää tilisaatavien poistamisesta ja irtaimen omaisuuden poistamisesta, myynnistä tai siirtämisestä virastosta toiseen sekä huolehtia irtaimen omaisuuden ja kassan tarkastuksesta; presidentti voi pidättää yksittäisen tässä kohdassa tarkoitetun asian ratkaistavakseen;

11) ratkaista viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 14 §:n 2 ja 3 momentissa säädetyin tavoin pyynnöt korkeimman oikeuden hallussa olevan asiakirjan taikka siihen sisältyvän tiedon antamisesta; ja

12) ratkaista muut edellä mainittuihin asioihin rinnastettavat sisäistä toimintaa koskevat asiat.

Kansliapäällikkö ratkaisee toimivaltaansa kuuluvat asiat ilman esittelyä.

Kansliapäällikkö voi presidenttiä kuultuaan nimittää yhden tai useamman esittelijän tarvittaessa toimimaan sijaisenaan ja apunaan hallinnollisissa tehtävissä. (21.7.2017/515)

7 §
Yhteistoimintamenettely

Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (651/1988) mukaisena yhteistoimintaelimenä on eri henkilöstöryhmiä edustava yhteistyökomitea, jonka osalta noudatetaan, mitä siitä on erikseen säädetty ja sovittu.

L yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa 651/1988 on kumottu L:lla yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa 1233/2013.

8 §
Valiokunnat ja työryhmät

Pysyvinä neuvottelu- ja suunnitteluvaliokuntina ovat kirjasto-, koulutussuunnittelu-, tiedotus- ja viestintä- sekä toimitusvaliokunta.

Asioiden valmistelua varten täysistunto voi asettaa valiokuntia ja presidentti työryhmiä. Valiokuntien ja työryhmien jäsenet nimeää asettaja.

2 luku

Lainkäyttöasioiden käsittely

9 § (21.7.2017/515)
Asioiden jako esittelijöille

Kansliapäällikkö vastaa asioiden jaosta esittelijöille. Jaossa on otettava huomioon asian laatu ja kiireellisyys, asian valmistelemisen edellyttämä asiantuntemus ja kokemus, vireillä olevien asioiden keskinäinen yhteys sekä esittelijöiden työtilanne ja työn tasapuolinen jakautuminen. Jaossa voidaan lisäksi ottaa huomioon pyrkimys kehittää esittelijöiden asiantuntemusta.

Kansliapäällikkö voi asianomaisia esittelijöitä kuultuaan siirtää asian esittelijältä toiselle virkavapauksien vuoksi, vireillä olevien asioiden keskinäisten yhteyksien vuoksi tai esittelijöiden työtilanteeseen nähden töiden soveliasta järjestämistä ja työmäärän tasoittamista varten.

10 §
Esittelyjärjestys

Lainkäyttöasiat esitellään yleensä niiden saapumisjärjestyksessä. Laissa kiireellisiksi säädetyt tai muusta syystä kiireelliset asiat on kuitenkin esiteltävä ennen muita. Asian kiireellisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon myös asian laatu ja sen vireilläoloaika kokonaisuudessaan.

11 §
Asian valmistelu

Esittelijä vastaa asian asianmukaisesta valmistelusta. Saatuaan jutun asiakirjat esittelijän on viivytyksettä tarkastettava, onko asia kiireellinen ja onko täytäntöönpanon kieltämiseen tai keskeyttämiseen aihetta.

Valmistellessaan asiaa esittelijä tarvittaessa:

1) varaa asianosaiselle tilaisuuden täydentää hakemusta tai vastausta;

2) ylimääräistä muutoksenhakua koskevassa asiassa pyytää tarvittaessa vastapuolelta vastauksen ja hankkii muun selityksen; ja

3) aina kun valituslupa on myönnetty, pyytää vastapuolelta vastauksen, jollei sitä ole tehty jo lupahakemusta käsiteltäessä.

Esittelijän on jaettava presidentin määräämässä ajassa ennen esittelyä istuntoon osallistuville jäsenille muistio liitteineen, esittelylista ja tarvittaessa toimituskirjan luonnos. Jutun asiakirjat on samalla toimitettava tarkastavalle jäsenelle.

12 §
Tarkastava jäsen

Kullekin asialle määrätään tarvittaessa tarkastava jäsen, jonka tehtävänä on tarkastaa ennen esittelyä toimituskirjan luonnos ja asiakirjat.

Tarkastavan jäsenen on seurattava asian valmistelua ja huolehdittava siitä, että asia on mahdollisimman valmis ratkaistavaksi esittelyssä.

Kansliatoimikunta vahvistaa periaatteet ja menettelyn tarkastavan jäsenen määräämiseksi.

13 § (21.7.2017/515)
Istuntosuunnitelma

Lainkäyttöasia ratkaistaan jaoston istunnossa, jollei sitä ole määrätty tai siirretty ratkaistavaksi täysistunnossa tai vahvennetussa jaostossa.

Kansliapäällikkö vastaa istuntosuunnitelman laatimisesta. Istuntoja järjestetään istuntosuunnitelman mukaisesti.

Istuntosuunnittelun lähtökohtana on, että jäsenet valikoituvat kuhunkin istuntoon sattumanvaraisesti ja että jäsenten ja esittelijöiden työmäärä jakautuu tasaisesti ottaen huomioon myös loma-ajat sekä muut poissaolot ja työtehtävät. Istuntosuunnitelmaa laadittaessa voidaan ottaa huomioon myös asian käsittelykieli, jaoston sukupuolijakauma ja käsiteltävän asian edellyttämä erityinen asiantuntemus sekä muut näihin verrattavat seikat. Asiat, jotka koskevat samaa oikeudellista kysymystä tai jotka muutoin liittyvät toisiinsa, voidaan osoittaa samalle jaostolle.

Kansliapäällikkö vastaa uuden jäsenen määräämisestä jaostoon toisen tilalle, jos se on tarpeen sairastumisen, istuntosuunnitelman laatimisen jälkeen havaitun esteellisyyden tai muun vastaavan olosuhdemuutoksen vuoksi. Jäsenelle jaetun asian uudelleen jakamisesta säädetään muutoin tuomioistuinlain (673/2016) 8 luvun 8 §:ssä.

14 §
Istunnot

Jos presidentti ei osallistu istuntoon, puhetta johtaa virkaiässä vanhin jäsen.

Puheenjohtaja valvoo, että asiat käsitellään ja ratkaistaan joutuisasti.

Sotilasjäsenet osallistuvat istuntoihin jaoston puheenjohtajan kutsusta.

15 §
Julkaistava ratkaisu

Asia, jota koskeva ratkaisu julkaistaan, on ratkaistava vähintään viisijäsenisessä jaostossa.

16 §
Ilmoitus jaoston ratkaisusta presidentille

Jos jaoston mielipide poikkeaa korkeimman oikeuden aikaisemmin omaksumasta oikeusperiaatteesta tai lain tulkinnasta, jaoston puheenjohtajan on ilmoitettava asia presidentille. Jos jaosto katsoo, että korkeimman oikeuden tekemä ratkaisu olisi poistettava tai purettava, myös siitä on tehtävä ilmoitus.

17 §
Vahvennetun jaoston kokoonpano

Vahvennettuun jaostoon kuuluvat asiaa jaostossa käsitelleet vielä virantoimituksessa olevat jäsenet ja tarpeellinen määrä muista jäsenistä arvottuja lisäjäseniä.

18 §
Kantelun ja purkuhakemuksen käsittely

Kantelussa tai purkuhakemuksessa tarkoitetun ratkaisun tekemiseen osallistunut jäsen ei saa ottaa osaa kantelun tai purkuhakemuksen käsittelyyn, jos esitetyt vaatimukset perustuvat ilmeisesti väärään lain soveltamiseen korkeimmassa oikeudessa tai korkeimman oikeuden jäsenen virheelliseen menettelyyn ja jos päätösvaltainen määrä jäseniä on muutoinkin saatavilla.

Jos erityiset syyt eivät toisin vaadi, esittelee 1 momentissa tarkoitetun asian muu kuin kantelussa tai purkuhakemuksessa tarkoitetun asian aikaisemmin esitellyt esittelijä.

19 §
Suullinen käsittely

Suullinen käsittely toimitetaan oikeudenkäymiskaaren 30 luvussa säädetyllä tavalla.

Täysistunnossa voidaan vahvistaa sitä koskevat ohjeet.

20 §
Taltio

Lainkäyttöasian taltion allekirjoittavat ne, jotka ovat osallistuneet asian ratkaisemiseen. Asian esittelijä varmentaa taltion. Kuitenkin taltion päätöksestä, jolla valituslupahakemus taikka ylimääräistä muutoksenhakua koskeva hakemus on hylätty tai jätetty tutkimatta sekä taltion välitointa koskevasta päätöksestä ja päätöksestä, jolla tuomion tai päätöksen täytäntöönpano on kielletty taikka keskeytetty, allekirjoittaa asian esittelijä.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot ja esittelijän mietintö merkitään taltioon.

Jos asiasta ei laadita taltiota, ratkaisu ja muu toimenpide sekä äänestyslausunto ja mietintö merkitään istunnon pöytäkirjaan.

21 §
Toimituskirja

Esittelijä varmistaa, että taltio ja toimituskirjat ovat luonnoksen mukaiset.

Esittelijä huolehtii siitä, että asiakirjat toimitetaan kirjaamoon toimituskirjojen asianomaisille toimittamista sekä taltion ja asiakirjojen arkistointia varten.

Toimituskirjaan merkitään asian ratkaisemiseen osallistuneiden jäsenten nimet. Jos päätös ei ole yksimielinen, merkitään toimituskirjaan, että asiassa on äänestetty. Toimituskirjaan merkitään myös ilmoitus esittelijän mietinnöstä. Äänestyspöytäkirja liitetään toimituskirjaan.

Toimituskirjan allekirjoittaa asian esittelijä.

22 §
Ratkaisun antaminen

Puheenjohtaja voi määrätä ratkaisun antopäivän. Jollei puheenjohtaja ole sitä määrännyt, se määrätään kirjaamossa.

Päiväämisen yhteydessä ratkaisulle annetaan numero, joka merkitään taltioon, toimituskirjoihin sekä asiaan kuuluviin jäljennöksiin, kirjeisiin ja ilmoituksiin.

3 luku

Hallintoasiat

23 §
Täysistunnon pöytäkirja

Täysistunnossa käsiteltävistä muista kuin lainkäyttöasioista pidetään presidentin antamien ohjeiden mukaista pöytäkirjaa.

Pöytäkirjan laatii ja allekirjoittaa kansliapäällikkö tai kansliapäällikön sijasta esittelijänä toiminut muu esittelijä. Eri mieltä olevat jäsenet tarkastavat pöytäkirjan kukin oman lausuntonsa kohdalta.

Muulta osalta pöytäkirjan tarkastaa virkaiältään nuorin asian käsittelemiseen osallistunut jäsen.

24 §
Toimituskirja

Muussa kuin lainkäyttöasiassa toimituskirjan, lausunnon ja kirjeen sekä niiden taltion allekirjoittaa jaoston puheenjohtaja tai asian ratkaisija ja varmentaa esittelijä. Hallintoasian toimituskirjaan sovelletaan vastaavasti mitä 21 §:n 3 momentissa on määrätty.

4 luku

Henkilöstöä koskevia määräyksiä

25 §
Esittelijän tehtävät

Esittelijän tehtävänä on, sen lisäksi mitä muualla on määrätty:

1) valmistella ja esitellä hänelle jaetut asiat;

2) todistaa oikeiksi korkeimman oikeuden ratkaisuista niiden antamisen yhteydessä lähetettävät jäljennökset ja korkeimman oikeuden ratkaisuihin liitettävät jäljennökset, jollei asian hoitamista ole määrätty kanslian virkamiehen tehtäväksi;

3) huolehtia siitä, että säädetyt rikos- ja muut ilmoitukset sekä toimituskirjan tai sen jäljennöksen lähettämisestä viran puolesta aiheutuvat kirjeet laaditaan, ja allekirjoittaa ne, jollei asian hoitamista ole määrätty kanslian virkamiehen tehtäväksi;

4) määrätä oikeudenkäyntimaksu tai, jollei jaosto ole ottanut harkittavakseen oikeudenkäyntimaksun perimättä jättämistä, että maksua ei peritä;

5) huolehtia siitä, että muut ratkaisun antamiseen liittyvät tehtävät tulevat suoritetuiksi; sekä

6) käsitellä ja ratkaista viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 14 §:n 2 ja 3 momentissa säädetyin tavoin pyynnöt korkeimman oikeuden hallussa olevan asiakirjan taikka siihen sisältyvän tiedon antamisesta.

26 §
Viestintäpäällikön tehtävät

Viestintäpäällikkö hoitaa korkeimman oikeuden ulkoista ja sisäistä viestintää.

27 §
Tietopalvelupäällikön tehtävät

Tietopalvelupäällikkö hoitaa yhteistoiminnassa kirjastovaliokunnan kanssa korkeimman oikeuden kirjastoa.

28 §
Hallinnollinen lakimies

Hallinnollisen lakimiehen tehtävänä on toimia presidentin ja kansliapäällikön apuna talous- ja hallintoasioiden valmistelussa ja hoitaa muut hänelle erikseen annettavat tehtävät.

29 §
Hallinnollisen sihteerin tehtävät

Hallinnollisen sihteerin tehtävänä on kansliapäällikön määräämällä tavalla:

1) toimia esittelyavustaja- ja tekstinkäsittelytoiminnan vastuuhenkilönä;

2) toimia koulutussihteerinä;

3) toimia asianhallintajärjestelmän vastuuhenkilönä; ja

4) hoitaa tiedottamiseen kuuluvia tehtäviä viestintäpäällikön sijaisena.

30 §
Atk-suunnittelijan tehtävät

Atk-suunnittelija hoitaa tehtävät, jotka koskevat tietotekniikan toimivuuden varmistamista ja tietoturvallisuutta sekä käyttäjätuen, sovellusneuvonnan ja järjestelmäkoulutuksen antamista virastossa.

31 §
Kirjaajan tehtävät

Kirjaajan tehtävänä on kansliapäällikön määräämällä tavalla:

1) johtaa ja valvoa kirjaamistoimintaa;

2) antaa diaari- ja muita todistuksia sekä kirjoituttaa ja oikeaksi todistaa pyynnöstä annettavat jäljennökset; ja

3) määrätä todistuksista ja jäljennöksistä perittävät toimituskirjamaksut.

32 §
Tarkastajan tehtävät

Kirjaamossa työskentelevän tarkastajan tehtävänä on:

1) huolehtia toimituskirjojen toimittamisesta asianosaisille;

2) huolehtia taltion ja asiakirjojen arkistoinnista;

3) huolehtia korkeimman oikeuden kirjaamon lähetyksistä;

4) antaa diaari- ja muita todistuksia sekä kirjoituttaa ja oikeaksi todistaa pyynnöstä annettavat jäljennökset;

5) määrätä todistuksista ja jäljennöksistä perittävät toimituskirjamaksut;

6) toimia arkiston vastuunalaisena hoitajana; ja

7) toimia kirjaajan sijaisena.

33 §
Tarkemmat määräykset tehtävistä

Tarkemmat määräykset edellä 26-32 §:ssä mainittujen kanslian virkamiesten tehtävistä antaa ja muutoin heidän tehtävänsä määrää kansliapäällikkö.

Muiden kansliavirkamiesten tehtävät vahvistaa kansliapäällikkö.

34 §
Määrätyt tehtävät

Kukin virkamies on vahvistetusta työnjaosta huolimatta velvollinen tarvittaessa suorittamaan ne tehtävät, jotka presidentti tai kansliassa työskentelevien osalta kansliapäällikkö määrää.

35 §
Kanslian virkojen kelpoisuusvaatimukset

Kelpoisuusvaatimuksena on:

1) viestintäpäälliköllä soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai muu koulutus ja viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämä kokemus;

2) tietopalvelupäälliköllä soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai muu koulutus ja kirjastoammatillinen tai sitä vastaava tutkinto tai koulutus sekä viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämä kokemus;

3) hallinnollisella lakimiehellä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämä kokemus;

4) hallinnollisella sihteerillä virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai muu koulutus;

5) atk-suunnittelijalla virkaan soveltuva koulutus;

6) kirjaajalla ja 32 §:ssä mainitulla tarkastajalla virkaan soveltuva koulutus ja viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämä kokemus; ja

7) maksuliikettä ja kirjanpitoa hoitavalla osastosihteerillä virkaan soveltuva koulutus ja perehtyneisyys tilinpitoon.

5 luku

Erinäisiä määräyksiä

36 §
Istuntokausi

Korkeimman oikeuden istuntokausi on tammikuun 7 päivän ja joulukuun 20 päivän välinen aika mainitut päivät mukaan luettuina. Istuntokautena voidaan istuntoja pitää niinä arkipäivinä, joina valtion virastoissa yleisesti työskennellään.

Jos asia on ratkaistava kiireellisesti tai muuten on erityistä syytä, voidaan istuntoja pitää muunakin aikana.

37 §
Vapautus tehtävistä

Erityisen tehtävän suorittamista varten presidentti voi määräajaksi vapauttaa jäsenen osallistumasta jaostoistuntoihin.

Kansliapäällikkö voi myöntää esittelijälle vapautusta esittelytehtävistä.

38 §
Ratkaisun ilmaiseminen

Korkeimman oikeuden ratkaisua tai lausuntoa ei saa ilmaista ennen kuin se on asianosaisten saatavissa. Valitusluvan myöntämisestä ja täytäntöönpanokieltoa koskevasta ratkaisusta voidaan kuitenkin ilmoittaa heti ratkaisun tekemisen jälkeen asianosaiselle tai asianomaiselle virkamiehelle.

39 §
Viestintäsuunnitelma

Korkein oikeus tiedottaa ratkaisuistaan ja toiminnastaan viestintäsuunnitelman mukaisesti.

Vuosikirjan julkaisemisesta ja ratkaisujen tallentamisesta sähköiseen tietojärjestelmään huolehtivat vuosikirjan toimittaja ja toimitusvaliokunta.

40 §
Koulutukseen osallistuminen

Henkilöstöön kuuluvan on osallistuttava tehtävien hoidon kannalta tarpeelliseen koulutus- ja neuvottelutilaisuuteen sekä tarvittaessa annettava muulle henkilöstölle koulutusta, opastusta ja neuvoja tehtävien suorittamisessa.

41 §
Tarkemmat määräykset

Presidentti antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä työjärjestyksen soveltamisesta ja ohjeita työssä noudatettavista menettelytavoista.

Korkeimman oikeuden henkilöstöä varten julkaistaan opas, joka käsittää presidentin antamat sekä muut tarkemmat ohjeet menettelytavoista. Oppaan sisällöstä päättää presidentti.

42 §
Voimaantulo

Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2006.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

21.7.2017/515:

Tämä työjärjestyksen muutos tulee voimaan 21 päivänä joulukuuta 2016.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.