Seurattu SDK 1066/2019 saakka.

14.12.2000/1148

Valtioneuvoston asetus jalometallituotteista

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä, säädetään jalometallituotteista 1 päivänä joulukuuta 2000 annetun lain (1029/2000) nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Soveltamisalan rajauksia

Jalometallituotteista annettua lakia ja tätä asetusta ei sovelleta:

1) lailliseen rahaan ja keräilyrahaan;

2) raaka-aineisiin ja sijoituskultaan;

3) esineisiin, joiden valmistuksesta on todistettavasti kulunut yli 50 vuotta.

2 luku

Jalometallien, metallien ja muiden aineiden yhdistäminen

2 §
Materiaalien yhdistäminen

Käytettäessä metallista tai muusta materiaalista valmistettuja osia jalometallituotteessa, on pysyvällä merkinnällä osoitettava, mitkä osat eivät ole leimattavaa jalometallia. Jos merkintää ei teknisesti voida käyttää, on muiden osien selvästi erotuttava tuotteen leimattavasta jalometallista ja oltava nähtävissä.

Leimattavan pitoisuuden alittavaa jalometallia, metallia tai muuta materiaalia ei saa käyttää jalometallituotteen vahvistamiseen, täyttämiseen tai painon lisäämiseen.

3 momentti on kumottu A:lla 16.6.2004/534.

2 a § (16.6.2004/534)
Ruokailuvälineet, kynttilänjalat ja vastaavat tuotteet

Ruokailuvälineen tai vastaavan tuotteen levymäisestä jalometallista valmistetun kädensijan kiinnittämiseen tai täyttämiseen voidaan perustellusta syystä käyttää leimattavan pitoisuuden alittavaa jalometallia, metallia tai muuta materiaalia. Valmistajan on kuitenkin kirjallisesti esitettävä perustelut sekä kuvattava tuotteen rakenne ja materiaalit.

Edellä 1 momentissa mainittua sovelletaan myös kynttilänjalan tai vastaavan tuotteen levymäisestä jalometallista valmistetun jalkaosan painon lisäämiseen.

Edellä 1 momentissa mainittu kirjallinen seloste voi joko seurata tuotetta tai olla helposti saatavilla myyntipaikasta.

3 §
Juottaminen

Käytettävien juotteiden tulee olla samaa pitoisuutta ja jalometallia kuin varsinainen tuote seuraavin poikkeuksin:

1) yli 750-pitoisten kultatuotteiden juotteiden kultapitoisuuden tulee olla vähintään 750 tuhannesosaa;

2) hopeatuotteiden juotteiden hopeapitoisuuden tulee olla vähintään 550 tuhannesosaa;

3) platinatuotteiden juotteiden jalometallipitoisuuden tulee olla vähintään 800 tuhannesosaa; (25.10.2012/580)

4) palladiumtuotteiden juotteiden jalometallipitoisuuden tulee olla vähintään 700 tuhannesosaa. (25.10.2012/580)

Edellä 1 momentissa tarkoitettua niukkapitoisempaa juotetta saa käyttää vain sen verran kuin juottamiseen on tarpeen eikä sitä saa käyttää jalometallituotteen vahvistamiseen, täyttämiseen tai painon lisäämiseen.

4 §
Pinnoittaminen

Pinnoitetun jalometallituotteen pitoisuusleima ilmaisee sen jalometallin pitoisuuden, joka on pinnoitettu.

Jalometallituotteessa ei saa käyttää metallista tai muusta materiaalista valmistettuja jalometallilla pinnoitettuja osia.

3 luku

Leimat

5 §
Tarkastuslaitoksen tarkastusleima

Tarkastuslaitoksen tarkastusleima ilmaisee jalometallituotteen vaatimustenmukaisuuden varmentaneen tarkastuslaitoksen. Tarkastusleima joko lyödään tai merkitään laserilla jalometallituotteeseen. (16.6.2004/534)

Tarkastusleima muodostuu kruunusta sydämen muotoisella pohjalla, jossa on aaltokuvio. Leimassa voi lisäksi olla tarkastuslaitoksen yksilöivä tunnus. Valvontaviranomainen hyväksyy hakemuksesta tarkastusleiman.

6 §
Nimileima

Nimileima ilmaisee jalometallituotteen vaatimustenmukaisuudesta vastaavan toiminnanharjoittajan. Nimileiman on oltava iso kirjain tai niiden yhdistelmä.

Nimileiman hyväksyy hakemuksesta valvontaviranomainen. Hakemukseen on liitettävä kaupparekisterin ote tai vastaavat tiedot varmennettuna.

Valvontaviranomainen pitää hyväksymistään nimileimoista rekisteriä. Nimileiman haltijan on kirjallisesti ilmoitettava valvontaviranomaiselle annettujen tietojen olennaisista muutoksista ja vahvistettava rekisteröinti kolmen vuoden välein.

7 §
Pitoisuusleima

Pitoisuusleima ilmaisee numeroin jalometalliseoksen puhtaan jalometallin osuuden tuhannesosina seoksen massasta.

8 §
Vuosileima

Vuosileima ilmaisee tuotteen valmistusvuoden ja muodostuu kirjaimesta A, B, C, D, E, F, G, H, I, K, L, M, N, O, P, Q, R, S, T, U, V, X, Y tai Z jota seuraa numero tai luku. Kirjaimia käytetään järjestyksessä yksi kutakin vuotta kohden ja kirjaimeen liitetty numero ilmaisee kuinka monetta kertaa kirjainsarjaa käytetään. Vuosileima A ilmaisee vuotta 1810 ja Y8 vuotta 2000.

9 §
Paikkakuntaleima

Paikkakuntaleima ilmaisee jalometallituotteen valmistuspaikkakunnan. Paikkakuntaleiman pohjamuoto on vaakunamuoto. Paikkakuntaleiman hyväksyy kunnan hakemuksesta valvontaviranomainen.

10 § (8.1.2009/8)
Muut leimat

Jalometallituotteessa ei saa olla tässä asetuksessa tarkoitettujen leimojen kanssa erehdyttävästi yhdennäköisiä muita leimoja.

Muussa kuin jalometallituotteessa ei saa olla tässä asetuksessa tarkoitettuja leimoja tai niiden kanssa erehdyttävästi yhdennäköisiä muita leimoja. Nimileima on kuitenkin sallittu, jos tuotteesta käy selvästi ilmi, ettei kyse ole jalometallituotteesta.

Jalometallituotteessa saa olla tässä asetuksessa tarkoitettujen leimojen lisäksi muissa valtioissa käytettäviä leimoja.

Mitä 1 - 3 momentissa säädetään, ei sovelleta 14 a §:n tarkoittamissa tilanteissa.

10 a § (16.6.2004/534)
Jalometallituotteen käsittely leimauksen jälkeen

Tarkastuksen ja leimauksen jälkeen jalometallituotetta ei saa käsitellä siten, että tarkastusleiman ominaispiirteet muuttuvat. Käsittely ei myöskään saa heikentää tässä luvussa tarkoitettujen leimojen luettavuutta.

4 luku

Leimattavat pitoisuudet

11 § (8.1.2009/8)
Pitoisuusleimat

Pitoisuusleimassa sallittuja pitoisuutta osoittavia lukuja ovat kultatuotteelle 375, 585, 750, 916 ja 999, hopeatuotteelle 800, 830, 925 ja 999, platinatuotteelle 850, 900, 950 ja 999 ja palladiumtuotteelle 500, 850, 950 ja 999. Muita lukuja pitoisuusleimassa ei saa käyttää.

12 § (8.1.2009/8)
Pitoisuusleimojen pohjamuodot

Jos jalometallituotteen pitoisuusleimassa käytetään pohjamuotoa, on kullan pitoisuusleiman oltava soikealla, hopean pitoisuusleiman suorakaiteen muotoisella ja platinan pitoisuusleiman kärjellään olevalla vinoneliön muotoisella pohjalla, joka on makaavassa asennossa. Vastaavasti on palladiumin pitoisuusleiman oltava symmetrisen nelikulmion muotoisella pohjalla, jonka kolme sivua ovat samanpituiset ja puolet pohjan pituudesta.

13 § (16.6.2004/534)
Pitoisuuden määritys

Jalometallituotteen pitoisuuspoikkeamaa alaspäin ei sallita.

5 luku

Tuotteiden leimaaminen

14 § (8.1.2009/8)
Leimauksesta vapauttaminen

Kulta-, platina- ja palladiumtuote, jonka jalometalliseoksesta valmistetun osan massa on alle 1 gramman, sekä hopeatuote, jonka vastaava massa on alle 10 grammaa, voidaan saattaa markkinoille ilman säädettyjä leimoja.

Jos 1 momentissa tarkoitettu tuote leimataan, on siinä oltava vähintään pitoisuusleima.

14 a § (16.6.2004/534)
Leimauksen korvaaminen

Jos myytävässä jalometallituotteessa ei ole säädettyjä leimoja, on tullilla, ulosottoviranomaisella, huutokauppakamareilla, panttilainakonttoreilla sekä konkurssi- ja kuolinpesillä oikeus korvata säädetyt leimat kirjallisella todistuksella. Tällöin tuotteen pitoisuus tulee 11 §:stä poiketen kirjata todellisen pitoisuuden mukaisesti.

15 §
Tarkastus ja leimaus

Jalometallituotteen vaatimustenmukaisuudesta vastaava voi tarkastuttaa jalometallituotteen tarkastuslaitoksessa. Todettuaan tarkastuksessa, että jalometallituote on vaatimusten mukainen, tarkastuslaitos varmentaa tuotteen tarkastusleimalla. (16.6.2004/534)

Jos tuote on sellainen, että se leimaamisesta vaurioituisi tai sen arvo alenisi, tarkastuslaitoksella on oikeus antaa kirjallinen todistus vaatimusten täyttymisestä. (16.6.2004/534)

Jalometallituote voidaan lisäksi varustaa jalometallituotteiden tarkastuksesta ja leimauksesta tehdyssä yleissopimuksessa (SopS 17/1975) määritellyllä yhteisellä tarkastusleimalla, milloin tuote täyttää mainitun sopimuksen ehdot.

6 luku

Tarkastuslaitosvaatimukset

16 §
Tarkastuslaitoksia koskevat vaatimukset

Tarkastuslaitoksen tulee täyttää seuraavat vaatimukset:

1) laitos, sen johtaja ja henkilökunta ovat riippumattomia kaikista sellaisista tahoista, ryhmittymistä ja henkilöistä, joilla on asiassa välitön tai välillinen etu;

2) laitoksen henkilökunnalla on hyvä tekninen ja ammatillinen koulutus sekä riittävän laaja-alainen kokemus toimintaan perehdyttävissä tehtävissä;

3) laitoksella on puolueettomasti arvioitu ja valvottu järjestelmä, jolla jalometallituotteiden vaatimusten mukaisuus varmistetaan, sekä asianmukaiset ohjeet toimintaa ja sen seurantaa varten.

17 §
Tarkastuslaitoksen hyväksymistä koskeva hakemus

Tarkastuslaitoksen hyväksymistä koskeva hakemus on toimitettava valvontaviranomaiselle.

Hakemukseen tulee liittää 16 §:ssä säädettyjen vaatimusten täyttymistä osoittavat asiakirjat, joihin sisältyy mittatekniikan keskuksen tai sitä vastaavan organisaation antama todistus tai lausunto taikka muu valvontaviranomaisen riittäväksi katsoma todistus tai lausunto vaatimusten täyttymisestä.

18 §
Tarkastuslaitoksen hyväksyminen

Varmistettuaan, että asetetut vaatimukset täyttyvät, valvontaviranomainen hyväksyy laitoksen tässä asetuksessa tarkoitetuksi tarkastuslaitokseksi.

19 §
Tarkastuslaitoksen velvollisuudet

Jos tarkastuslaitos käyttää ulkopuolisia testaus-, tarkastus- ja muita palveluja, tarkastuslaitoksen on huolehdittava, että ulkopuolinen palvelun suorittaja täyttää 16 §:ssä tarkastuslaitokselle säädetyt vaatimukset.

Tarkastuslaitoksen on annettava vuosittain kertomus toiminnastaan valvontaviranomaiselle.

7 luku

Voimaantulo

20 §
Voimaantulosäännös

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Ennen asetuksen voimaantuloa annetut valvontaviranomaisen hyväksynnät ja päätökset jäävät sellaisenaan voimaan.

Ennen asetuksen voimaantuloa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai Wienin sopimuksen (SopS 17/1975) jäsenvaltiossa valmistettujen, tarkastettujen ja laillisesti leimattujen jalometallituotteiden markkinoille saattaminen ja myynti on sallittua sen estämättä, mitä tässä asetuksessa säädetään. (16.6.2004/534)

Ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, muut. 98/48/EY mukaisesti

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

16.6.2004/534:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2004.

Ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY; muut. 98/48/EY mukaisesti

8.1.2009/8:

Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä tammikuuta 2009.

25.10.2012/580:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2012.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.