1148/2000

Jalometallituotteista annettua lakia ja tätä asetusta ei sovelleta:

Käytettäessä metallista tai muusta materiaalista valmistettuja osia jalometallituotteessa, on pysyvällä merkinnällä osoitettava, mitkä osat eivät ole leimattavaa jalometallia. Jos merkintää ei teknisesti voida käyttää, on muiden osien selvästi erotuttava tuotteen leimattavasta jalometallista ja oltava nähtävissä.

Leimattavan pitoisuuden alittavaa jalometallia, metallia tai muuta materiaalia ei saa käyttää jalometallituotteen vahvistamiseen, täyttämiseen tai painon lisäämiseen.

3 momentti on kumottu A:lla 16.6.2004/534 .

Ruokailuvälineen tai vastaavan tuotteen levymäisestä jalometallista valmistetun kädensijan kiinnittämiseen tai täyttämiseen voidaan perustellusta syystä käyttää leimattavan pitoisuuden alittavaa jalometallia, metallia tai muuta materiaalia. Valmistajan on kuitenkin kirjallisesti esitettävä perustelut sekä kuvattava tuotteen rakenne ja materiaalit.

Edellä 1 momentissa mainittua sovelletaan myös kynttilänjalan tai vastaavan tuotteen levymäisestä jalometallista valmistetun jalkaosan painon lisäämiseen.

Edellä 1 momentissa mainittu kirjallinen seloste voi joko seurata tuotetta tai olla helposti saatavilla myyntipaikasta.

Käytettävien juotteiden tulee olla samaa pitoisuutta ja jalometallia kuin varsinainen tuote seuraavin poikkeuksin:

Edellä 1 momentissa tarkoitettua niukkapitoisempaa juotetta saa käyttää vain sen verran kuin juottamiseen on tarpeen eikä sitä saa käyttää jalometallituotteen vahvistamiseen, täyttämiseen tai painon lisäämiseen.

Pinnoitetun jalometallituotteen pitoisuusleima ilmaisee sen jalometallin pitoisuuden, joka on pinnoitettu.

Jalometallituotteessa ei saa käyttää metallista tai muusta materiaalista valmistettuja jalometallilla pinnoitettuja osia.

Tarkastuslaitoksen tarkastusleima ilmaisee jalometallituotteen vaatimustenmukaisuuden varmentaneen tarkastuslaitoksen. Tarkastusleima joko lyödään tai merkitään laserilla jalometallituotteeseen. (16.6.2004/534)

Tarkastusleima muodostuu kruunusta sydämen muotoisella pohjalla, jossa on aaltokuvio. Leimassa voi lisäksi olla tarkastuslaitoksen yksilöivä tunnus. Valvontaviranomainen hyväksyy hakemuksesta tarkastusleiman.

Nimileima ilmaisee jalometallituotteen vaatimustenmukaisuudesta vastaavan toiminnanharjoittajan. Nimileiman on oltava iso kirjain tai niiden yhdistelmä.

Nimileiman hyväksyy hakemuksesta valvontaviranomainen. Hakemukseen on liitettävä kaupparekisterin ote tai vastaavat tiedot varmennettuna.

Valvontaviranomainen pitää hyväksymistään nimileimoista rekisteriä. Nimileiman haltijan on kirjallisesti ilmoitettava valvontaviranomaiselle annettujen tietojen olennaisista muutoksista ja vahvistettava rekisteröinti kolmen vuoden välein.

Pitoisuusleima ilmaisee numeroin jalometalliseoksen puhtaan jalometallin osuuden tuhannesosina seoksen massasta.

Vuosileima ilmaisee tuotteen valmistusvuoden ja muodostuu kirjaimesta A, B, C, D, E, F, G, H, I, K, L, M, N, O, P, Q, R, S, T, U, V, X, Y tai Z jota seuraa numero tai luku. Kirjaimia käytetään järjestyksessä yksi kutakin vuotta kohden ja kirjaimeen liitetty numero ilmaisee kuinka monetta kertaa kirjainsarjaa käytetään. Vuosileima A ilmaisee vuotta 1810 ja Y8 vuotta 2000.

Paikkakuntaleima ilmaisee jalometallituotteen valmistuspaikkakunnan. Paikkakuntaleiman pohjamuoto on vaakunamuoto. Paikkakuntaleiman hyväksyy kunnan hakemuksesta valvontaviranomainen.

Jalometallituotteessa ei saa olla tässä asetuksessa tarkoitettujen leimojen kanssa erehdyttävästi yhdennäköisiä muita leimoja.

Muussa kuin jalometallituotteessa ei saa olla tässä asetuksessa tarkoitettuja leimoja tai niiden kanssa erehdyttävästi yhdennäköisiä muita leimoja. Nimileima on kuitenkin sallittu, jos tuotteesta käy selvästi ilmi, ettei kyse ole jalometallituotteesta.

Jalometallituotteessa saa olla tässä asetuksessa tarkoitettujen leimojen lisäksi muissa valtioissa käytettäviä leimoja.

Mitä 1 - 3 momentissa säädetään, ei sovelleta 14 a §:n tarkoittamissa tilanteissa.

Tarkastuksen ja leimauksen jälkeen jalometallituotetta ei saa käsitellä siten, että tarkastusleiman ominaispiirteet muuttuvat. Käsittely ei myöskään saa heikentää tässä luvussa tarkoitettujen leimojen luettavuutta.

Pitoisuusleimassa sallittuja pitoisuutta osoittavia lukuja ovat kultatuotteelle 375, 585, 750, 916 ja 999, hopeatuotteelle 800, 830, 925 ja 999, platinatuotteelle 850, 900, 950 ja 999 ja palladiumtuotteelle 500, 850, 950 ja 999. Muita lukuja pitoisuusleimassa ei saa käyttää.

Jos jalometallituotteen pitoisuusleimassa käytetään pohjamuotoa, on kullan pitoisuusleiman oltava soikealla, hopean pitoisuusleiman suorakaiteen muotoisella ja platinan pitoisuusleiman kärjellään olevalla vinoneliön muotoisella pohjalla, joka on makaavassa asennossa. Vastaavasti on palladiumin pitoisuusleiman oltava symmetrisen nelikulmion muotoisella pohjalla, jonka kolme sivua ovat samanpituiset ja puolet pohjan pituudesta.

Jalometallituotteen pitoisuuspoikkeamaa alaspäin ei sallita.

Kulta-, platina- ja palladiumtuote, jonka jalometalliseoksesta valmistetun osan massa on alle 1 gramman, sekä hopeatuote, jonka vastaava massa on alle 10 grammaa, voidaan saattaa markkinoille ilman säädettyjä leimoja.

Jos 1 momentissa tarkoitettu tuote leimataan, on siinä oltava vähintään pitoisuusleima.

Jos myytävässä jalometallituotteessa ei ole säädettyjä leimoja, on tullilla, ulosottoviranomaisella, huutokauppakamareilla, panttilainakonttoreilla sekä konkurssi- ja kuolinpesillä oikeus korvata säädetyt leimat kirjallisella todistuksella. Tällöin tuotteen pitoisuus tulee 11 §:stä poiketen kirjata todellisen pitoisuuden mukaisesti.

Jalometallituotteen vaatimustenmukaisuudesta vastaava voi tarkastuttaa jalometallituotteen tarkastuslaitoksessa. Todettuaan tarkastuksessa, että jalometallituote on vaatimusten mukainen, tarkastuslaitos varmentaa tuotteen tarkastusleimalla. (16.6.2004/534)

Jos tuote on sellainen, että se leimaamisesta vaurioituisi tai sen arvo alenisi, tarkastuslaitoksella on oikeus antaa kirjallinen todistus vaatimusten täyttymisestä. (16.6.2004/534)

Jalometallituote voidaan lisäksi varustaa jalometallituotteiden tarkastuksesta ja leimauksesta tehdyssä yleissopimuksessa (SopS 17/1975) määritellyllä yhteisellä tarkastusleimalla, milloin tuote täyttää mainitun sopimuksen ehdot.

Tarkastuslaitoksen tulee täyttää seuraavat vaatimukset:

Tarkastuslaitoksen hyväksymistä koskeva hakemus on toimitettava valvontaviranomaiselle.

Hakemukseen tulee liittää 16 §:ssä säädettyjen vaatimusten täyttymistä osoittavat asiakirjat, joihin sisältyy mittatekniikan keskuksen tai sitä vastaavan organisaation antama todistus tai lausunto taikka muu valvontaviranomaisen riittäväksi katsoma todistus tai lausunto vaatimusten täyttymisestä.

Varmistettuaan, että asetetut vaatimukset täyttyvät, valvontaviranomainen hyväksyy laitoksen tässä asetuksessa tarkoitetuksi tarkastuslaitokseksi.

Jos tarkastuslaitos käyttää ulkopuolisia testaus-, tarkastus- ja muita palveluja, tarkastuslaitoksen on huolehdittava, että ulkopuolinen palvelun suorittaja täyttää 16 §:ssä tarkastuslaitokselle säädetyt vaatimukset.

Tarkastuslaitoksen on annettava vuosittain kertomus toiminnastaan valvontaviranomaiselle.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Ennen asetuksen voimaantuloa annetut valvontaviranomaisen hyväksynnät ja päätökset jäävät sellaisenaan voimaan.

Ennen asetuksen voimaantuloa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai Wienin sopimuksen (SopS 17/1975) jäsenvaltiossa valmistettujen, tarkastettujen ja laillisesti leimattujen jalometallituotteiden markkinoille saattaminen ja myynti on sallittua sen estämättä, mitä tässä asetuksessa säädetään. (16.6.2004/534)