Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
kumotaan ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen ( 78/2023 ) liitteet 2 ja 3, sekä
muutetaan 2 §:n 11 kohta, 11 §:n 1 momentti, 23 §:n 2 momentti, 24 §:n 3 ja 5 momentti, 25 §:n 3 ja 5 momentti, 26 §:n 3 momentti, 41 §:n 4 momentti ja 58 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 24 §:n 3 ja 5 momentti, 25 §:n 3 ja 5 momentti, 26 §:n 3 momentti ja 58 §:n 2 momentti asetuksessa 63/2024, seuraavasti:
2 §Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
kerääjäkasvilla toissijaisen viljelykasvin kasvustoa, joka suojaa maata lisäämällä kasvipeitteisyyttä ja yksivuotisen varsinaisen viljelykasvin aluskasvina tai sadonkorjuun jälkeen kylvettynä käyttää viljelykasvilta käyttämättä jääviä ja viljelykasvin tähteistä tai maasta vapautuvia ravinteita.
11 §Lohkokohtaisten toimenpiteiden valinta ja rajoitukset
Aktiiviviljelijän on sitoutuessaan ilmoitettava valitsemansa lohkokohtaiset toimenpiteet. Aktiiviviljelijä voi valita 10 §:n 1–3, 7 ja 8 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen vuosittain. Edellä 10 §:n 5 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen voi valita vain ensimmäisenä tai toisena sitoumusvuonna. Jos aktiiviviljelijä valitsee 10 §:n 4–6 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen, sitä on noudatettava koko jäljellä olevan sitoumuskauden ajan.
23 §Kerääjäkasveja koskeva lohkokohtainen toimenpide
Kerääjäkasvin ja varsinaisen viljelykasvin on oltava eri viljelykasveja. Varsinaisen viljelykasvin on oltava yksivuotisena viljeltävä peltoviljelykasvi tai puutarhakasvi, ei kuitenkaan nurmikasvi. Kerääjäkasvikasvusto voi olla seoskasvusto. Kerääjäkasvikasvusto ei saa koostua yksinomaan typensitojakasveista. Hamppua ei saa kylvää kerääjäkasviksi.
24 §Kiertotalouden edistämistä koskeva lohkokohtainen toimenpide
Sijoittavilla tai multaavilla laitteilla levitettävien aineiden levitysmäärän on oltava vähintään 15 kuutiometriä hehtaarille. Kuivalannan, kompostoidun lannan, lannasta erotetun kuivajakeen ja orgaanisen lannoitevalmisteen, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 20 prosenttia, levitysmäärän on oltava vähintään 10 kuutiometriä hehtaarille. Korkean ravinnepitoisuuden sisältävien aineiden, joiden fosforipitoisuus on vähintään 3 kilogrammaa kuutiometriä kohden, levitysmäärän on oltava vähintään 5 kuutiometriä hehtaarille.
Lietelannan ja vastaavien aineiden sijoittaminen peltoon on toteutettava laitteella, joka leikkaa pintaan viillon ja valuttaa tai ruiskuttaa lietelannan viiltoon. Lisäksi saadaan käyttää multaavia laitteita, jotka on kytketty aineita levittävään yksikköön.
25 §Suojavyöhykkeitä koskeva lohkokohtainen toimenpide
Monivuotinen nurmikasvusto on perustettava ja se on säilytettävä lohkolla perustamisvuodesta sitoumuskauden loppuun asti. Nurmikasvuston ja kaksitasouoman kasvuston saa perustaa myös ennen sitoumuskauden alkua. Kasvusto saadaan perustaa käyttämällä valmiita nurmi- ja heinäkasvien siemenseoksia. Perustamisen yhteydessä kasvustoa on mahdollista lannoittaa nopean kasvuunlähdön varmistamiseksi. Kaksitasouomaa ei saa lannoittaa eikä muokata. Jos kasvusto perustetaan suojaviljaan, se on perustettava jo edellisenä kasvukautena. Aluetta ei saa perustamisen jälkeen muokata tai lannoittaa. Aluetta saa muokata, jos kasvusto on uusittava 6 momentissa tarkoitetussa tapauksessa. Kasvinsuojeluaineilla käsittely on mahdollista ainoastaan hukkakauran tai vaikeiden tuulilevitteisten rikkakasvien torjunnassa.
Lohkoa saa laiduntaa monimuotoisuuden lisäämiseksi ja ravinnetilan köyhdyttämiseksi, jos siitä ei aiheudu eroosiota, se tehdään ilman lisärehun antamista eikä sille ole vesiensuojelullista estettä.
26 §Turvepeltojen nurmia koskeva lohkokohtainen toimenpide
Turvepeltojen nurmella saadaan tehdä salaojitus, kalkitus tai muu maanrakennetta parantavan aineen levitys. Edellä mainittujen toimenpiteiden yhteydessä rikkoutunut tai tuhoutunut kasvusto on heti toimenpiteen jälkeen kylvettävä nurmi- tai heinäkasveilla. Sato on korjattava vuosittain viimeistään 15 päivänä syyskuuta ja sen saa käyttää hyödyksi. Luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamiseksi niitto on toteutettava siten, ettei vaaranneta lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia. Niittoa ei saa tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin. Alueen laidunnus on sallittua, mutta tällöin on huolehdittava siitä, että pellon pinta pysyy nurmipeitteisenä.
41 §Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskeva ympäristösopimus
Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevan ympäristösopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että suunnitellut hoitotoimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia luonnonvarojen kestävän käytön ja ympäristön tilan kannalta. Sopimusaluetta on hoidettava ja kunnostettava 35 §:ssä tarkoitetun suunnitelman ja ympäristösopimuksen mukaisesti. Suunnitelmaan voidaan sisällyttää tilan viljelyhistoriaan kuuluvien rakennelmien, muinaismuistojen sekä niiden lähiympäristöjen hoitoa. Hoito ja kunnostustoimenpiteet eivät saa vaarantaa alueen tai kohteen suojelun tai sopimuksen perusteena olevia arvoja.
58 §Ympäristökorvauksen maksaminen ympäristösopimuksista
Ympäristökorvausta maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevan ympäristösopimuksen perusteella ei makseta siltä ajalta, kun laiduntamisesta pidetään taukoa loispaineen tai uhanalaisen lajin säilymisen vuoksi. Jos 45 §:ssä tarkoitettu peruskunnostusraivaus tai aitaamistoimenpide ei valmistu mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetussa määräajassa, edellä mainitun ympäristösopimuksen perusteella ei makseta ympäristökorvausta kyseiseltä vuodelta. Edellä mainitun ympäristösopimuksen perusteella ei makseta peruslohkoja jakavien väliaitojen tekemisestä.
Tämä asetus tulee voimaan 3 päivänä helmikuuta 2025.
Viljelijä, joka on valinnut ennen tämän asetuksen voimaantuloa 10 §:n 5 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen, voi luopua siitä.
Asetuksen 25 §:n 3 momentissa tarkoitettu monivuotinen nurmikasvusto on ilmoitettava tukihakemuksessa suojavyöhykkeenä viimeistään vuonna 2026.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115 (32021R2115) EUVL L 435, 6.12.2021, s. 1
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115 (32021R2115) EUVL L 435, 6.12.2021, s. 1
Helsingissä 30.1.2025
Maa- ja metsätalousministeriSari EssayahNeuvotteleva virkamiesSuvi Ruuska