Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

867/2024

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtioneuvoston asetus Euroopan unionin ja kansallisten viljelijätukien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Julkaisupäivä
Suomen säädöskokoelma
Säädösteksti

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

kumotaan Euroopan unionin ja kansallisten viljelijätukien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen ( 1384/2022 ) 11 §, sellaisena kuin se on osaksi asetuksessa 157/2024,

muutetaan 3 §:n 11 kohta, 9 §:n 1 ja 6 momentti ja 16 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 11 kohta ja 9 §:n 1 momentti asetuksessa 1277/2023, ja

lisätään 4 §:ään uusi 7 momentti ja asetukseen uusi 10 a § seuraavasti:

3 §Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

11) 

välikasvilla samana vuonna kylvettävää toissijaista viljelykasvia, joka on eri kasvi kuin satokasvi ja joka muodostaa kasvuston.

4 §Turvemaiden suojelu

Edellä 5 ja 6 momentissa tarkoitetut vaatimukset eivät koske maatalousmaata, jonka osalta tuenhakija osoittaa maanäytteillä, että kyse ei ole turvemaasta. Peruslohko katsotaan turvemaaksi, jos kaikkien näytteiden maalaji on turve. Tuenhakijan on otettava peruslohkoista maanäytteet ja teetettävä otetuista näytteistä maalajianalyysi. Analyysituloksista on käytävä ilmi analyysipäivämäärä tai päivämäärät, jolloin näyte on toimitettu analysoitavaksi. Tutkimus on tehtävä laboratoriossa, joka on erikoistunut maa-analyysien tekemiseen. Näytteisiin on liitettävä peruslohkotunnukset. Näytteitä on otettava vähintään yksi näyte peruslohkoa kohti. Jos peruslohko on suurempi kuin viisi hehtaaria, on otettava yksi näyte jokaista alkavaa viittä hehtaaria kohti. Peruslohkoilla, jotka ovat 0,5 hehtaarin suuruisia tai tätä pienempiä, ei tarvitse teettää maalajianalyysia. Linjanäytteenotossa näytteenoton tiheydeksi riittää yksi näyte jokaista alkavaa kymmentä hehtaaria kohti. Kunkin maalajianalyysiin sisältyvän näytteen on koostuttava vähintään seitsemästä osanäytteestä. Näytteiden on edustettava tasaisesti koko lohkoa. Näytteet on otettava muokkauskerroksen syvyydeltä. Maalajianalyysien tulokset on säilytettävä siten, että ne ovat saatavissa tilalla.

9 §Vähimmäismaanpeite

Tuenhakijan hallinnassa tukihakemuksen viimeisenä jättöpäivänä olevasta pellon ja pysyvien kasvien yhteenlasketusta alasta vähintään 33 prosenttia on oltava kasvipeitteistä 31 päivästä lokakuuta 31 päivään joulukuuta. Kasvipeitteeksi hyväksytään:

1) 

viljojen, tattarin, kvinoan, öljykasvien, kuitukasvien, palkokasvien ja siemenmausteiden sekä näiden seoskasvustojen korjaamattomat kasvustot ja sänki;

2) 

syyskylvöiset viljat, syyskylvöiset öljykasvit sekä muut syyskylvöiset kasvit;

3) 

nurmikasvit ja ruokohelpi, pois lukien pysyvät nurmet;

4) 

luonnonhoitonurmet ja viherlannoitusnurmet;

5) 

mansikka;

6) 

monivuotiset energia- ja puutarhakasvit, joiden riviväleissä on kasvusto;

7) 

kerääjäkasvit ja välikasvit;

8) 

maanparannus- ja saneerauskasvit;

9) 

monimuotoisuuskasvit;

10) 

viherkesannot;

11) 

nurmikasvien ja 1 kohdassa tarkoitettujen viljelykasvien alat, jotka on muokattu kevennetysti, jos muokkaus tehdään kultivaattorilla, lautasäkeellä, joustopiikkiäkeellä, lapiorullaäkeellä tai rullailmastimella kerran ajaen;

12) 

muokkaamattomat alat, joiden pinnalla on sadonkorjuusta jäänyttä kasvijätettä kaalikasveista, salaateista ja salaattisikureista, kurkkukasveista, hernekasveista, sokerimaissista, sokerijuurikkaasta, juureksista porkkanaa lukuun ottamatta, piparjuuresta tai maa-artisokasta;

13) 

eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain (1333/2022) 5 §:ssä tarkoitettuun ympäristösitoumukseen sisältyvä suojavyöhyke tai turvepeltojen nurmi;

14) 

talven yli säilyvät kylvetyt kasvustot;

15) 

kaalikasvien, salaattien ja salaattisikurien, kurkkukasvien, hernekasvien, sokerimaissin, sokerijuurikkaan, juuresten, piparjuuren ja maa-artisokan korjaamattomat kasvustot.

Edellä 5 momentissa säädetystä poiketen, kasvulohko saa olla avokesantoa, jos

1) 

pellon viljelykuntoa parannetaan torjumalla vaikeasti hävitettäviä rikkakasveja;

2) 

tehdään lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä;

3) 

kyseessä on yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2116 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ylivoimainen este tai poikkeuksellinen olosuhde; tai

4) 

poikkeamiseen on muu kuin 1-3 kohdassa tarkoitettu erityinen ja lyhytaikainen syy.

10 a §Viljelyn monipuolistaminen

Viljelyn monipuolistamisessa on noudatettava mitä suunnitelma-asetuksen III liitteen 4 alaviitteen kolmannen kohdan a ja b alakohdassa säädetään. Tuenhakijan on noudatettava viljelyn monipuolistamista hallinnassaan olevalla tukivuonna tukihakemuksessa ilmoitetulla peltoalalla. Eri viljelykasveiksi viljelyn monipuolistamisessa katsotaan:

1) 

Suomessa viljeltävät eri kasvisukujen maataloustuotantoon tarkoitetut kasvit pois lukien nurmikasvit;

2) 

ristikukkaiskasveihin ( Brassicaceae ), koisokasveihin ( Solanaceae ) tai kurkkukasveihin ( Cucurbitaceae ) kuuluvat lajit;

3) 

syyskylvöiset ja kevätkylvöiset kasvit sekä spelttivehnä ( Triticum spelta );

4) 

öljykasvien ja viljan seoskasvustot;

5) 

valkuaiskasvien ja viljan seoskasvustot;

6) 

öljykasvien ja valkuaiskasvien seoskasvustot;

7) 

viljojen seoskasvustot;

8) 

valkuaiskasvien seoskasvustot;

9) 

öljykasvien seoskasvustot;

10) 

maanparannus- ja saneerauskasvien seoskasvustot;

11) 

siirtonurmikasvien seoskasvustot;

12) 

monimuotoisuuskasvien riistakasvien seoskasvustot;

13) 

monimuotoisuuskasvien pölyttäjähyönteis- ja maisemakasvien seoskasvustot;

14) 

monimuotoisuuskasvien niittykasvien seoskasvustot;

15) 

monimuotoisuuskasvien peltolintukasvien seoskasvustot;

16) 

seoskasvustot, jossa eri kasvilajit sijaitsevat vierekkäin ja jokaista yksittäistä lajia on alle 0,05 hehtaarin alue;

17) 

nurmikasvit;

18) 

eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain 5 §:ssä tarkoitettuun ympäristösitoumukseen sisältyvä suojavyöhyke;

19) 

kesannot.

Mitä tässä pykälässä säädetään ei koske suunnitelma-asetuksen III liitteen 4 alaviitteen toisen kohdan a–c alakohdassa tarkoitettuja tiloja.

Viljelyn monipuolistamista tukivuonna noudattavan tuenhakijan ei tarvitse noudattaa 10 §:ssä tarkoitettua viljelykiertoa.

16 §Voimaantulo

Edellä 10 §:n 2 momentissa tarkoitetun usean vuoden viljelykierron on toteuduttava ensimmäisen kerran vuonna 2026.

Tämä asetus tulee voimaan 1.1.2025. Mitä 9 §:n 1 momentissa säädetään kasvipeitteestä, sovelletaan tukihakemuksiin, jotka on jätetty vuonna 2024 tai sen jälkeen.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115 (32021R2115) EUVL L 435, 6.12.2021, s. 1

Helsingissä 19.12.2024

Maa- ja metsätalousministeriSai EssayahNeuvotteleva virkamiesSuvi Ruuska

Sivun alkuun