832/2024

missä laajuudessa laitos kykenee kartoittamaan kunkin oikeushenkilön ydinliiketoiminnot ja kriittiset toiminnot;

ovatko laitosten ydinliiketoiminta-alueiden ja kriittisten toimintojen oikeudelliset rakenteet ja yhtiörakenteet toisiinsa sovitettuja;

onko laitoksella käytössä järjestelyjä, joilla järjestetään olennainen henkilöstö, rakenteet, rahoitus, maksuvalmius ja pääoma ydinliiketoiminta-alueiden ja kriittisten toimintojen tukemiseksi ja ylläpitämiseksi;

ovatko laitoksen voimassa pitämät palvelusopimukset, mukaan lukien tieto- ja viestintätekniikan palvelujen käyttöä koskevat sopimusjärjestelyt, täysin täytäntöönpanokelpoisia, jos laitos asetetaan kriisihallintoon;

ovatko laitoksen päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontarakenne riittävät laitoksen sisäisten periaatteiden noudattamisen hallinnointiin ja varmistukseen palvelutasosopimuksissa;

onko laitoksessa käytössä käytännöt palvelutasosopimusten nojalla tarjottujen palvelujen siirtämiseksi kolmansille osapuolille kriittisten toimintojen tai ydinliiketoiminta-alueiden erottelun yhteydessä;

onko laitoksessa laadittu jatkuvuussuunnitelmia ja otettu käyttöön toimenpiteitä maksu- ja selvitysjärjestelmien käytön jatkuvuuden varmistamiseksi;

ovatko johdon tietojärjestelmät riittäviä sen varmistamiseen, että Rahoitusvakausvirasto kykenee keräämään tarkat ja riittävät tiedot ydinliiketoiminta-alueista ja kriittisistä toiminnoista nopean päätöksenteon edistämiseksi;

pystyvätkö johdon tietojärjestelmät tarjoamaan laitoksen tehokkaan kriisinratkaisun kannalta olennaiset tiedot keskeytymättä, myös nopeasti muuttuvissa tilanteissa;

onko laitos testannut johdon tietojärjestelmiä Rahoitusvakausviraston määrittelemissä kuormitustilanteissa;

pystyykö laitos varmistamaan johdon tietojärjestelmien jatkuvuuden niin vaikeuksiin joutuneessa kuin uudessakin laitoksessa, jos kriittiset toiminnot ja ydinliiketoiminta-alueet erotetaan muista toiminnoista ja liiketoiminta-alueista;

onko laitos ottanut käyttöön riittävät käytännöt sen varmistamiseksi, että se voi antaa Rahoitusvakausvirastolle tiedot, joita tarvitaan talletussuojajärjestelmien kattamien tallettajien ja määrien yksilöimiseksi;

jos konserni käyttää konsernin sisäisiä vakuuksia, onko nämä vakuudet annettu markkinaehtoisesti ja kuinka tehokkaat näitä vakuuksia koskevat riskinhallintajärjestelmät ovat;

jos konserni sitoutuu kahden konsernin yrityksen välillä tehtyyn sopimukseen, jolla siirretään kokonaan tai osittain yhden konsernin yrityksen ja kolmannen osapuolen välillä tehdystä sopimuksesta aiheutuva riski, ovatko nämä sopimukset markkinaehtoisia ja kuinka tehokkaat näitä sopimuksia koskevat riskinhallintajärjestelmät ovat;

lisääkö konsernin sisäisten vakuuksien tai kahden konsernin yrityksen välillä tehdyn sopimuksen, jolla siirretään kokonaan tai osittain yhden konsernin yrityksen ja kolmannen osapuolen välillä tehdystä sopimuksesta aiheutuva riski, käyttö kriisin leviämistä konsernin muihin osiin;

estääkö konsernin oikeudellinen rakenne kriisinratkaisuvälineiden käyttöä oikeushenkilöiden lukumäärän tai konsernirakenteen monitahoisuuden vuoksi taikka siksi, että liiketoiminta-alueiden kohdentaminen konserniyhtiöihin on vaikeaa;

laitoksen alentamiskelpoisten velkojen määrä ja luonne;

jos arviointiin kuuluu monialan holdingyhtiö, voiko sellaisten konserniin kuuluvien yhtiöiden, jotka ovat laitoksia tai rahoituslaitoksia, kriisinratkaisu vaikuttaa haitallisesti konsernin muihin kuin rahoitusalalla toimiviin osiin;

palvelutasosopimusten olemassaolo ja jatkuvuus;

onko kolmannen maan viranomaisilla tarvittavat kriisinratkaisuvälineet ETA-valtion kriisinratkaisuviranomaisten kriisinratkaisutoimien tukemiseksi ja missä määrin toimintaa ETA-valtion kriisinratkaisuviranomaisten ja kolmannen maan viranomaisten välillä voidaan sovittaa yhteen;

mahdollisuudet käyttää kriisinratkaisuvälineitä siten, että kriisinratkaisutavoitteet saavutetaan ottaen huomioon käytettävissä olevat välineet ja laitoksen rakenne;

antaako konsernin rakenne Rahoitusvakausvirastolle mahdollisuuden purkaa koko konserni tai yksi tai useampi sen yhtiöistä aiheuttamatta merkittävää suoraa tai välillistä haittaa rahoitusjärjestelmälle, markkinoihin kohdistuvalle luottamukselle tai taloudelle pyrkien koko ryhmän arvon maksimointiin;

järjestelyt ja keinot, joiden avulla kriisinratkaisua voitaisiin helpottaa sellaisten konsernien tapauksessa, joilla on tytäryhtiöitä eri lainkäyttöalueilla:

miten uskottavasti kriisinratkaisuvälineillä voidaan saavuttaa kriisinratkaisutavoitteet, kun otetaan huomioon mahdolliset vaikutukset velkojiin, vastapuoliin, asiakkaisiin ja työntekijöihin sekä toimet, joihin kolmannen maan viranomaiset mahdollisesti ryhtyvät;

voidaanko laitoksen kriisinratkaisun vaikutus rahoitusjärjestelmään ja rahoitusmarkkinoiden luottamukseen arvioida riittävästi;

voiko laitoksen kriisinratkaisulla olla merkittävä suora tai välillinen haitallinen vaikutus rahoitusjärjestelmään, markkinoiden luottamukseen tai talouteen;

voidaanko kriisin leviäminen muihin rahoitusalan laitoksiin tai rahoitusmarkkinoihin estää soveltamalla kriisinratkaisuvälineitä ja -valtuuksia;

voiko laitoksen kriisinratkaisulla olla merkittävä haitallinen vaikutus maksu- ja selvitysjärjestelmien toimintaan:

sellaisten finanssialan digitaalisesta häiriönsietokyvystä ja asetusten (EY) N:o 1060/2009, (EU) N:o 648/2012, (EU) N:o 600/2014, (EU) N:o 909/2014 ja (EU) 2016/1011 muuttamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2022/2554 tarkoitettujen verkko- ja tietojärjestelmien digitaalinen häiriönsietokyky, joilla tuetaan laitoksen kriittisiä toimintoja ja ydinliiketoiminta-alueita, ottaen huomioon mainitussa asetuksessa tarkoitetut laajavaikutteisia tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä poikkeamia koskevat raportit ja digitaalisen häiriönsietokyvyn testauksen tulokset.