Laki tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan tuloverolain ( 1535/1992 ) 58 §:n 6 momentti, 105 a § ja 131 §:n 3–5 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 58 §:n 6 momentti laissa 1515/2011, 105 a § laissa 1123/2022 ja 131 §:n 3 momentti laissa 728/2004,
muutetaan 35 b §:n 1 momentin 2 kohdan ruotsinkielinen sanamuoto, 55 d §:n 1 ja 2 momentti, 69 c §, 100 §:n 2 momentti, 106 §, 124 §:n 3 momentti, 124 b §, 125 §:n 2 momentti, 127 a §:n 1 momentti, 127 b § sekä 127 f §, sellaisina kuin ne ovat, 35 b §:n 1 momentin 2 kohdan ruotsinkielinen sanamuoto laissa 732/2019, 55 d §:n 1 ja 2 momentti laissa 1318/2016, 69 c §, 127 a §:n 1 momentti ja 127 b § laissa 1557/2019, 100 §:n 2 momentti laissa 1123/2022, 106 § ja 125 §:n 2 momentti laissa 1194/2023, 124 §:n 3 momentti ja 124 b § laissa 1302/2022 sekä 127 f § laeissa 1132/2021 ja 1194/2023, sekä
lisätään lakiin uusi 53 c §, lakiin väliaikaisesti uusi 64 a §, 69 b §:ään, sellaisena kuin se on laissa 876/2017, uusi 3 momentti, lakiin uusi 69 d § sekä 125 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 946/2008 ja 1194/2023, uusi 4 momentti seuraavasti:
2 lukuPääomatulon veronalaisuus
53 c §Luottojen, talletusten ja sijoitusten perusteella kertyvät asiakasedut
Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän veronalaista pääomatuloa on asiakasbonus, -hyvitys, ‑alennus tai muu vastaava asiakkuuteen perustuva rahanarvoinen etu, jos etu kertyy tai muodostuu yksityistalouden luottojen, talletusten, sijoitusten, sijoitusvakuutusten, vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden tai kapitalisaatiosopimusten määrän tai arvon perusteella.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu etu on kuitenkin verovapaata tuloa siltä osin, kuin:
etu käytetään tai se kohdistuu 1 momentissa mainittuihin eriin liittyviin palveluihin, palvelumaksuihin tai luoton korkoihin; ja
etua ei makseta rahana tai siihen verrattavalla tavalla eikä asiakas voi vaikuttaa edun käyttökohteeseen.
55 d §Metsälahjavähennyksen valtiontukiseuranta
Metsälahjavähennykseen sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annettua komission asetusta (EU) 2023/2831.
Tuensaajan saamien kaikkien vähämerkityksisten tukien yhteismäärä kolmen vuoden aikana ei saa ylittää 300 000 euroa.
64 a §Nollapäästöisten työsuhdeautojen väliaikainen veronhuojennus vuosina 2026–2029
Autoedun verotusarvosta vähennetään 170 euroa jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jona etu on muodostunut sellaisen auton käyttämisestä, jonka autoverolain (777/2020) 10 §:n 1 momentissa tarkoitettu ajonaikainen hiilidioksidipäästö on 0 grammaa kilometriä kohden.
69 b §Työnantajan kustantama koulutus
Edellä 1 momentissa tarkoitettuna koulutuksena pidetään myös työnantajan työntekijälle kustantamaa rajat ylittävään työskentelytilanteeseen liittyvää työntekijän kulttuuri-, kieli- ja muuta vastaavaa valmennusta.
69 c §Työnantajan maksamat muuttokustannukset
Veronalaista tuloa ei synny työnantajan maksamista työntekijän ja hänen perheenjäsenensä elantomenoina pidettävistä muuttokustannuksista ja muuton yhteydessä tapahtuvien matkojen kustannuksista, jos muutto tapahtuu työntekijän työskentelypaikan sijainnin vuoksi.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuina muutto- ja matkustamiskustannuksina pidetään myös työnantajan työntekijälle ja hänen perheenjäsenelleen työkomennuksen vakuuttamiseksi ottamaa matkavakuutusta.
69 d §Työnantajan maksamat viranomaisrekisteröinnit ja eräät muut maahantuloon liittyvät kustannukset
Veronalaista tuloa ei synny työnantajan työntekijälle ja hänen perheenjäsenelleen maksamista rajat ylittävään työskentelytilanteeseen liittyvistä:
passin, viisumin ja työ- tai oleskeluluvan hankkimisesta tai oleskeluoikeuden rekisteröinnistä aiheutuneista kustannuksista;
henkilötunnuksen ja veronumeron hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista;
maahanpääsyn, viisumin tai työ- tai oleskeluluvan edellytyksenä olevista tai työkohteen olosuhteisiin nähden perustelluista rokotuksista, lääkkeistä ja lääkärintarkastuksista aiheutuneista kustannuksista.
Veronalaista tuloa ei synny myöskään työnantajan maksamista 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen rekisteröintien hoitamiseksi ja asiakirjojen, lupien ja tunnusten hankkimiseksi ulkopuoliselta palveluntarjoajalta ostetuista palveluista.
100 §Eläketulovähennys
Täyden eläketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että täyden kansaneläkkeen määrä kerrotaan luvulla 1,173 ja tulo pyöristetään seuraavaan täyteen kymmenen euron määrään. Eläketulovähennys ei kuitenkaan saa olla eläketulon määrää suurempi. Jos verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää täyden eläketulovähennyksen määrän, eläketulovähennystä pienennetään 51 prosentilla ylimenevän osan määrästä. Siltä osin kuin verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää 22 500 euroa, vähennyksen määrä kuitenkin pienenee 19,6 prosentilla ylittävältä osalta.
106 §Perusvähennys
Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 4 115 euron määrää suurempi, siitä on vähennettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 18 prosentilla yli menevän tulon määrästä.
124 §Veron määräytyminen
Edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja 18 §:n 3 momentissa tarkoitetun tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 4,67.
124 b §Veron määräytyminen verovuosina 2020–2029
Poiketen siitä, mitä 124 §:n 3 momentissa säädetään:
vuonna 2020 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 8,43;
vuonna 2021 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 8,87;
vuonna 2022 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 6,75;
vuonna 2023 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 4,78;
vuonna 2024 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 4,74;
vuonna 2025 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 4,73;
vuonna 2026 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 4,58;
vuonna 2027 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 4,61;
vuonna 2028 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 4,65;
vuonna 2029 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 4,66.
125 §Työtulovähennys
Vähennys on 18 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen määrästä. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 3 225 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 24 250 euroa vähennyksen määrä pienenee 2,22 prosentilla puhtaan ansiotulon 24 250 euroa ylittävältä osalta. Siltä osin kuin verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää 42 550 euroa, vähennyksen määrä kuitenkin pienenee 3,44 prosentilla ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.
Edellä 2 momentissa tarkoitettua enimmäismäärää korotetaan 50 eurolla jokaisesta alaikäisestä lapsesta, jonka huoltaja verovelvollinen on verovuoden päättyessä. Jos verovelvolliseen ei sovelleta tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä eikä hänellä ole puolisoa ulkomailla, korotus myönnetään kaksinkertaisena niiden lasten osalta, joiden ainoa huoltaja hän on.
127 a §Kotitalousvähennys
Verovelvollinen saa vähentää verosta osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä maksamistaan määristä ( kotitalousvähennys ). Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö. Vähennys on enintään 1 600 euroa vuodessa, ja se myönnetään vain siltä osin kuin 127 b §:ssä tarkoitettu vähennettävä osa kustannuksista ylittää 150 euroa.
127 b §Kotitalousvähennyksen peruste
Verovelvollinen saa vähentää:
kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksamansa työnantajan sairausvakuutusmaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun sekä lisäksi 13 prosenttia maksamastaan palkasta;
kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintälain 25 §:ssä tarkoitetulle ennakkoperintärekisteriin merkitylle tuloveronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta 35 prosenttia; vastaava vähennys voidaan tehdä myös toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tehdystä työstä maksetusta työkorvauksesta, jos verovelvollinen osoittaa, ettei suorituksen saajalla ole ennakkoperintälain 26 §:ssä tarkoitettuja laiminlyöntejä;
tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä edellä 22 §:ssä tarkoitetulle yleishyödylliselle yhteisölle maksetusta työkorvauksesta 35 prosenttia.
127 f §Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä ja öljylämmityksestä luopumisen vuoksi tehtävän vähennyksen peruste verovuosina 2025–2027
Poiketen siitä, mitä 127 a §:n 1 momentissa säädetään, verovuosina 2025–2027 kotitalousvähennys on enintään 3 500 euroa vuodessa kuitenkin niin, että enimmäismäärään voi sisältyä muun vähennyskelpoisen työn kuin öljylämmityksestä luopumisen perusteella myönnettävää vähennystä enintään 1 600 euroa.
Poiketen siitä, mitä 127 b §:n 1 ja 2 kohdassa säädetään, verovuosina 2025–2027 verovelvollinen saa vähentää öljylämmityksestä luopumisen osalta:
kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksamansa työnantajan sairausvakuutusmaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun sekä lisäksi 30 prosenttia maksamastaan palkasta;
kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintälain 25 §:ssä tarkoitetulle ennakkoperintärekisteriin merkitylle tuloveronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia; vastaava vähennys voidaan tehdä myös toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tehdystä työstä maksetusta työkorvauksesta, jos verovelvollinen osoittaa, ettei suorituksen saajalla ole ennakkoperintälain 26 §:ssä tarkoitettuja laiminlyöntejä.
Öljylämmityksestä luopumisella tarkoitetaan rakennuskohtaisen lämmitysjärjestelmän muutostoimenpiteitä, joilla poistetaan öljylämmitysjärjestelmä ja jonka tilalle korvaavaksi lämmitysjärjestelmäksi asennetaan muu lämmitysjärjestelmä kuin fossiilisia polttoaineita käyttävä rakennuskohtainen lämmitysjärjestelmä.
Muilta osin öljylämmityksestä luopumisen perusteella myönnettävään kotitalousvähennykseen sovelletaan, mitä 127 a–127 c §:ssä säädetään.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025. Lain 53 c § tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026. Lain 64 a § tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2029.
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2025 toimitettavassa verotuksessa. Lain 55 d §:ää sovelletaan kuitenkin ensimmäisen kerran jo verovuodelta 2024 toimitettavassa verotuksessa. Lain 53 c ja 64 a §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa.
VaVM 16/2024
EV 118/2024
Helsingissä 5.12.2024
Tasavallan PresidenttiAlexander StubbValtiovarainministeriRiikka Purra