Valtiovarainministeriön asetus vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista määrättäessä verotusarvoa vuodelta 2024
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 682/2024
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 30 §:n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 812/2013:
1 lukuYleiset säännökset
1 §Soveltamisala
Vesivoimalaitoksen, jonka kosken putouskorkeus on vähintään kolme metriä ja jonka teho on vähintään 500 kilowattia, ja vesivoimalaitosrakenteiden jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon seuraavat voimalaitosrakenteiden hankinnasta johtuneet välittömät menot:
koneasema siihen sisältyvine patoineen;
ylä- ja alakanavarakenteet ja muut koneaseman ulkopuoliset vesitiet;
voimalaitosta varten tehdyt perkaukset ja pengerrykset;
voimalaitosta palvelevat padot;
kytkinkenttärakenteet;
voimalaitoksen käyttöä ja ylläpitoa varten tarvittavat tiet ja sillat;
lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähköasennukset;
voimalaitoksen tarvitsemat erilliset kaapeli- ja putkikanavat;
tontin kaivuu-, paalutus-, louhinta-, tasoitus- ja pintarakennustyöt.
Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon myös laitoksen työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset, rakennuttajan kustannukset ja rakennusaikaiset korot.
Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan vesivoimalaitosta välittömästi palvelevat rakennukset ja laitteet, joita eivät ole ainakaan kalanviljelylaitokset, toimisto-, varasto-, korjaamo- tai asuinrakennukset, turbiinit, generaattorit, patoluukut, nosturit, automaatiolaitteet säätöä ja käyttöä varten eivätkä uittolaitteet, muunto- ja kytkinlaitteet eivätkä muut sähkön tuotantoa palvelevat koneet ja laitteet.
Muiden kuin tässä asetuksessa tarkoitettujen rakennusten jälleenhankinta-arvosta säädetään erikseen.
2 §Jälleenhankinta-arvo
Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo lasketaan siten, että muutos 1 §:ssä tarkoitettujen rakenteiden alkuperäisiin hankintakustannuksiin ja muihin kustannuksiin perustuvaan viimeksi vahvistettuun arvoon verrattuna vastaa rakennuskustannusindeksin muutosta verovuotta edeltäneen vuoden kesäkuusta verovuoden kesäkuuhun. Jälleenhankinta-arvo on 75 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta. Rakennuskustannusten oletetaan syntyvän tasaisesti rakentamisen aikana.
3 §Keskimääräisten rakennuskustannusten mukainen jälleenhankinta-arvo
Jos vesivoimalaitoksen alkuperäisistä rakennuskustannuksista ei ole luotettavaa selvitystä, vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo määritetään 1 §:ssä tarkoitettujen rakenteiden rakennuskustannusten summana 4–8 §:ssä mainittuja keskimääräisiä arvoja ja taulukoita käyttäen. Jälleenhankinta-arvo on 75 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta.
2 lukuRakennuskustannusten keskimääräiset arvot
4 §Tontin pintarakennustyöt
Vesivoimalaitosalueen tontin pintarakennustöiden pinta-alana pidetään vesivoimalaitoksen maa-alueen pinta-alaa.
Tontin pintarakennustöiden yksikköhinta on 3,867 euroa/m².
5 §Kaivuumassat
Kanavien kaivuumassat määritetään kanavan pituuden ja poikkileikkauksen perusteella. Kaivuumassojen yksikköhinta on 15,58 euroa/m³ ktr, jos kaivuu on vedestä, ja 12,87 euroa/m³ ktr, jos kaivuu on kuivatyönä, sekä 92,48 euroa/m³ ktr, jos kysymyksessä on louhinta.
6 §Vedenjuoksutusputket
Vesivoimalaitoksen ulkopuolella sijaitsevien vedenjuoksutusputkien yksikkökustannukset ovat:
ø (m) | euro/jm |
1,0 | 606,21 |
1,5 | 909,19 |
2,0 | 1 212,48 |
2,5 | 1 515,78 |
3,0 | 1 818,66 |
3,5 | 2 121,65 |
4,0 | 2 424,91 |
4,5 | 2 727,87 |
5,0 | 3 031,11 |
Väliarvot lasketaan suhteellisesti.
7 §Padot ja tukimuurit
Patojen ja tukimuurien yksikköhinta on 609,97 euroa/m³, jos pato on betonia, ja 25,55 euroa/m³, jos pato on maata tai louhetta.
8 §Koneasemat
Koneaseman rakennuskustannus lasketaan koneaseman tilavuuden perusteella. Jos koneaseman tilavuutta ei voida luotettavasti määritellä, määritysperusteena käytetään voimalaitoksen tehoa.
Koneaseman tilavuus lasketaan koneaseman ulkomitoin. Yläpuolisten tilojen lisäksi tilavuuteen lasketaan myös vesitiet.
Koneasemarakennusten, joissa on pystyakselinen turbiini tai teho on enemmän kuin 8 MW, rakennuskustannukset lasketaan seuraavasti:
m 3 | euro |
1 000 | 6 077 269,97 |
10 000 | 9 218 892,83 |
50 000 | 23 181 660,72 |
100 000 | 40 635 120,77 |
200 000 | 72 307 167,81 |
Koneasemarakennusten, joissa on vaaka-akselinen turbiini tai teho on 8 MW tai vähemmän, rakennuskustannukset lasketaan seuraavasti:
m 3 | euro |
1 000 | 1 060 167,06 |
5 000 | 2 813 447,19 |
10 000 | 5 005 045,87 |
50 000 | 22 537 839,67 |
Jos koneasema on tehdas tai muun sellaisen hallin osa, rakennuskustannukset lasketaan vesivoimalaitoksen tehon avulla seuraavasti:
Teho (MW) | euro |
0,5 | 1 041 277,78 |
1,0 | 1 369 244,83 |
2,0 | 1 697 608,65 |
3,0 | 2 681 112,64 |
4,0 | 3 337 046,67 |
5,0 | 3 992 980,68 |
6,0 | 4 648 914,45 |
7,0 | 5 304 848,24 |
8,0 | 5 960 856,61 |
9,0 | 11 344 775,74 |
10,0 | 11 729 402,24 |
15,0 | 13 652 537,66 |
20,0 | 15 561 070,84 |
25,0 | 17 498 808,52 |
50,0 | 27 114 484,32 |
100,0 | 46 345 836,80 |
150,0 | 65 577 188,72 |
Edellä 3–5 momentissa säädetyssä kustannuslaskelmassa väliarvot lasketaan suhteellisesti.
9 §Muu vesivoimalaitos
Jos vesivoimalaitos on sellainen, ettei siihen voida soveltaa 2–8 §:ssä olevia jälleenhankinta-arvon laskentamenetelmiä, tällaisen vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvona pidetään 75 prosenttia vastaavanlaisen vesivoimalaitoksen rakennuskustannuksista.
3 lukuVoimaantulo
10 §Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025.
Asetusta sovelletaan määrättäessä vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden verotusarvoa vuodelta 2024.
Helsingissä 29.11.2024
ValtiovarainministeriRiikka PurraErityisasiantuntijaEsa-Pekka Saari