378/2024

Tätä asetusta sovelletaan kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen (SopS 41 ja 42/2017) 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla vesistön lohennousualueella seuraavasti:

Tämän asetuksen lisäksi kalastukseen 1 momentissa tarkoitetuilla alueilla sovelletaan kalastuksesta annettua valtioneuvoston asetusta (1360/2015), siltä osin kuin tässä asetuksessa ei toisin säädetä.

Lohen kalastus on sallittu:

Muiden kalalajien kuin lohen kalastus on sallittu seuraavilla pyyntivälineillä ja tavoilla:

Seuraavilla alueilla ei saa kalastaa:

Jäljempänä 5, 10, 11 ja 13 §:ssä säädetyn kalastuskauden aikana ei saa kalastaa sunnuntaista kello 19 maanantaihin kello 19 lukuun ottamatta muiden kalalajien kuin lohen kalastusta järvissä 200 metriä kauempana joen niskasta, nivasta tai suulta.

Kalastaa saa vavalla ja vieheellä heinäkuun 1 päivästä heinäkuun 3 päivään maanantaista klo 19 keskiviikkoon klo 19.

Syöttinä ei saa käyttää katkarapua, kalaa tai matoa.

Madekoukkua saa käyttää vain pyydettäessä madetta jäältä. Tenojoen vesistöstä peräisin olevaa kuollutta syöttikalaa saa kuitenkin käyttää madekoukulla kalastettaessa ja matoa jäältä tapahtuvassa pilkkimisessä.

Vieheessä saa olla korkeintaan yksi kolmihaarakoukku tai korkeintaan kolme yksihaaraista koukkua.

Pyydykseen tarttuneen kalan nostamisessa rannalle saa apuvälineenä käyttää vain haavia.

Lohenkalastuksessa saa ottaa enintään yhden lohen saaliiksi kalastajaa ja kalastuskautta kohti.

Viehekalastusta ei saa harjoittaa:

Lohta saa kalastaa seisovalla verkolla heinäkuun 1 päivästä heinäkuun 3 päivään maanantaista kello 19 keskiviikkoon kello 19.

Padolla saa kalastaa heinäkuun 1 päivästä heinäkuun 3 päivään maanantaista kello 19 keskiviikkoon kello 19.

Poikkipadon (doares), johteen (cuollo) ja apujohteen (vuojahat) verkkojen on oltava veden yläpuolelle nostettuina tai maalla kalastuksen ollessa kiellettyä. Kaikki muut pyydyksien kudotut osat, padon koukkuverkot (joddu) ja merrat (meardi), on pidettävä maalla.

Lohta kalastettaessa seisovalla verkolla tai padolla saa käyttää kiinteistöä kohti samanaikaisesti ainoastaan yhtä patoa tai yhtä verkkoa.

Muiden kalalajien kuin lohen kalastuksessa saa käyttää samanaikaisesti enintään viittä seisovaa verkkoa kiinteistöä kohti.

Muita kalalajeja kuin lohta saa kalastaa seisovalla verkolla toukokuun 20 päivästä kesäkuun 20 päivään sekä elokuun 1 päivästä elokuun 31 päivään.

Muiden lajeja saa kalastaa vavalla ja vieheellä kesäkuun 1 päivästä elokuun 31 päivään.

Muita kalalajeja kuin lohta saa kalastaa koko vuoden järvissä 200 metriä kauempana joen niskasta, nivasta tai suulta.

Veneestä moottorin käydessä sekä virtaan paikoilleen ankkuroidusta veneestä ei saa kalastaa tai laskea kalastusvälineitä.

Pyyntiin asetetut seisovat verkot ja padot on merkittävä siten, että ne ovat selvästi muiden vesistössä liikkuvien havaittavissa. Pyydykset on merkittävä vähintään 15 senttimetriä veden pinnan yläpuolelle ulottuvalla koholla taikka vähintään 40 senttimetriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan lippusalkoon kiinnitetyllä lipulla, jonka lyhyimmän sivun pituus on vähintään 15 senttimetriä.

Pyydyksiin on merkittävä pyydyksen asettajan nimi ja yhteystiedot sekä sen kiinteistön nimi, jolle kalastusoikeus kuuluu. Seisovaan verkkoon merkki kiinnitetään pyydyksen päässä olevaan helposti näkyvään kellukkeeseen. Padossa merkki kiinnitetään poikkipadon (doaris) uloimpaan vaajaan tai pukkiin kiinnitettyyn kilpeen tai kellukkeeseen.

Saaliiksi pyydetyn lohen tulee olla vähintään 30 senttimetriä pitkä ja enintään 65 cm pitkä.

Talvikkoa ei saa ottaa saaliiksi.

Saaliiksi jääneet kyttyrälohet ja kirjolohet on välittömästi otettava hengiltä.

Lohta pyydettäessä seisovan verkon sekä padon koukkuverkon pienin sallittu solmuväli on 58 millimetriä solmun keskipisteestä seuraavan solmun keskipisteeseen märässä pyydyksessä mitattuna.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa verkoissa saa käyttää vain hampusta, puuvillasta, nailonsidoslangasta tai kierretystä nailonista (nailon, perlon, teryleeni) tehtyä lankaa. Läpinäkyvää materiaalia, kuten yksisäikeistä nailonlankaa, ei saa käyttää. Kierrettyä nailonia käytettäessä tulee yksittäisten langan säikeiden olla 8 denieriä tai sitä ohuempia.

Pyydyksissä ei saa käyttää metallilankaa, metalliköyttä tai vastaavaa materiaalia.

Padon rakenteen osalta noudatetaan kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen liitteenä 2 olevan kalastussäännön 26 §:ää.

Lohen pyyntiin tarkoitettu seisova verkko on suoraksi asetettu yksinkertainen verkko, jossa on kelluke kummassakin päässä. Verkkoa ei saa kiinnittää tolpilla tai muilla kiinnikkeillä muista kohdista kuin verkon päistä. Kiinnike saa koostua vain yksittäisestä painosta tai yksittäisestä salosta. Seisovaa verkkoa ei saa asettaa koukun muotoon.

Lohen pyyntiin tarkoitettu seisova verkko saa olla enintään 30 metriä pitkä. Kahta tai useampaa verkkoa ei saa kytkeä yhteen, jos niiden yhteenlaskettu pituus on yli 30 metriä.

Seisovalla verkolla kalastettaessa ei saa käyttää keinotekoista virransuojusta tai johdeverkkoa.

Muun kalan kuin lohen kalastuksessa käytettävä seisova verkko saa olla enintään 3 metriä korkea pohjaverkko, joka koostuu yksiliinaisesta hapaasta ilman pussia (riimua) ja joka on valmistettu yksisäikeisestä nailonlangasta (monofiililanka), jonka vahvuus saa olla enintään 0,20 millimetriä. Verkon korkeus ei saa ylittää veden syvyyttä kalastuspaikan syvimmässä kohdassa.

Seisovalla verkolla kalastettaessa ei saa käyttää keinotekoista virransuojusta tai johdeverkkoa.

Seisovan verkon solmuvälin on oltava vähintään 29 millimetriä ja enintään 40 millimetriä solmun keskipisteestä seuraavan solmun keskipisteeseen märässä pyydyksessä mitattuna.

Pulmankijärvessä, Utsjoen järvilaajentumissa sekä Vetsijoen Riekkojärvissä muun kalan kuin lohen pyyntiin käytettävät seisovat verkot saavat olla korkeampia kuin 3 metriä ja reeskanpyynnissä saa käyttää verkkoja, joiden solmuväli on vähintään 17 millimetriä. Syyskuun 1 päivästä huhtikuun 30 päivään saa edellä mainituilla alueilla verkkoja käyttää pintaverkkoina. Verkkojen solmuvälin on tällöin oltava vähintään 18 millimetriä ja enintään 50 millimetriä.

Padon tai seisovan verkon mikään osa ei saa ulottua pää- tai sivu-uoman kalaväylään asti. Kalaväylällä tarkoitetaan kolmannesta keskivedenkorkeuden mukaisesta joen, salmen tai kapeikon leveydestä sen syvimmällä kohdalla. Pyydysten uloin osa ei miltään kohdalta saa ulottua 10 metriä lähemmäksi vastakkaista rantaa, eikä sellaisia uomassa sijaitsevia saaria, luotoja ja kareja, joiden väliin tulee omia uomia.

Padot eivät miltään osin saa olla 120 metriä lähempänä toisiaan.

Seisova verkko ja pato tai kaksi seisovaa verkkoa eivät saa miltään osin olla 60 metriä lähempänä toisiaan.

Seisovaa verkkoa tai patoa ei saa asettaa 200 metriä lähemmäksi sivujoen lähintä rantaa Kevojoen ja Čársejohkan suulla Kevojärvessä, Čársejohkan suulla Kevojoessa eikä Gálddašjohkan ja Ylä-Pulmankijoen suulla.

Kalastajan on pidettävä saalispäiväkirjaa sähköisessä muodossa tai paperilla. Kalastajan on myös ilmoitettava Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain (176/2017) 7 §:ssä tarkoitettuun Tenojoen sähköiseen saalisrekisteriin jokaista pyydettyä lohta, taimenta ja kirjolohta koskevat seuraavat tiedot:

Vapautetun kalan sukupuolta, painoa ja pituutta ei tarvitse ilmoittaa.

Saaliitta jääneen on ilmoitettava 1 momentin 1, 2 ja 5 kohdassa tarkoitetut tiedot.

Kyttyrälohen osalta tulee ilmoittaa vain 1 momentin 1, 2, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut tiedot sekä kalojen lukumäärä.

Muiden kalalajien kuin lohen, taimenen ja kirjolohen osalta on ilmoitettava kunkin pyydetyn lajin kokonaispaino eri lajeihin eriteltyinä.

Ilmoitus on tehtävä ennen 1 päivää syyskuuta.

Kalastuslupien luovuttajan velvollisuudesta järjestää kalastajalle pääsy sähköiseen saalisrekisteriin säädetään kalastuksesta Tenojen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain 8 §:n 5 momentissa.

Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä kesäkuuta 2024 ja on voimassa 31 päivään toukokuuta 2025.