Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

170/2024

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Julkaisupäivä
Suomen säädöskokoelma
Säädösteksti

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain (558/2009) 49 §:n 6 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 954/2011:

1 §Koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit

Yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 6 §:ssä tarkoitettu koulutuksen rahoitusosuus perustuu seuraaviin laskentakriteereihin:

1) 

yliopistossa kalenterivuonna aloittaneiden uusien ensikertaisten opiskelijoiden lukumäärä, lukuun ottamatta tilauskoulutukseen otettuja opiskelijoita ja lukuvuosimaksuvelvollisia opiskelijoita;

2) 

yliopistossa kalenterivuonna suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen lukumäärä lukuun ottamatta tilauskoulutuksessa suoritettuja tutkintoja, kuitenkin enintään sopimuskaudelle asetettua koulutusalaryhmittäistä tutkintotavoitetta vastaavaan rahoitusrajaan saakka;

3) 

yliopistossa kalenterivuonna suoritettujen alempien korkeakoulututkintojen lukumäärä lukuun ottamatta tilauskoulutuksessa suoritettuja tutkintoja;

4) 

yliopiston avoimessa yliopisto-opetuksessa, erillisinä opintoina ja erikoistumiskoulutuksessa kalenterivuonna suoritettujen opintopisteiden yhteenlaskettu määrä lukuun ottamatta asianomaisen yliopiston tutkinto-opiskelijoiden ja ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden suorittamia opintopisteitä;

5) 

korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten perusteella yliopistossa kalenterivuonna suoritettujen opintopisteiden yhteenlaskettu määrä;

6) 

yliopiston valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn vastausten tuottamien pisteiden yhteenlaskettu määrä kalenterivuonna;

7) 

yliopistossa kalenterivuonna ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten määrä Suomessa vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen;

8) 

yliopiston valtakunnallisen uraseurantakyselyn vastausten tuottamien pisteiden yhteenlaskettu määrä kalenterivuonna.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa uusilla ensikertaisilla opiskelijoilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet pelkästään alempaan tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa tai sellaisessa ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, jonka yliopisto järjestää ilman siihen kuuluvaa alempaa korkeakoulututkintoa, ja jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen korkeakoulujärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa tai vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut koulutusalaryhmät ovat:

1) 

kasvatusalat;

2) 

taiteet ja kulttuurialat;

3) 

yhteiskuntatieteet ja humanistiset alat;

4) 

kauppa, hallinto ja oikeustieteet;

5) 

luonnontieteet sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat;

6) 

tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat;

7) 

lääketiede ja hammaslääketiede;

8) 

terveys- ja hyvinvointialat sekä palvelualat.

Edellä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tutkintojen lukumäärää laskettaessa yliopistolain (558/2009) 40 §:ssä tarkoitetussa tavoitteellisessa suorittamisajassa suoritettujen tutkintojen lukumäärää painotetaan kertoimella 1,8 ja enintään 12 kuukautta tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa suoritettujen tutkintojen lukumäärää kertoimella 1,3. Jos tutkinnon suorittanut on aiemmin saanut samassa yliopistossa samaa tutkintoa koskevan opiskeluoikeuden tai siirtynyt suorittamaan tutkintoa siirto-opiskelijana, opintojen suorittamisajan laskenta aloitetaan opiskelijan ensimmäisen opiskeluoikeuden alusta. Jos ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut on aiemmin suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon taikka jos alemman korkeakoulututkinnon suorittanut on aiemmin suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon, toista tutkintoa painotetaan lisäksi kertoimella 0,5.

Edellä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tutkinnot jaetaan liitteen 3 kohdan mukaisesti kolmeen eri ryhmään, joista ryhmään A kuuluvien tutkintojen lukumäärää painotetaan kertoimella 3, ryhmään B kuuluvien tutkintojen lukumäärää kertoimella 1,75 ja ryhmään C kuuluvien tutkintojen lukumäärää kertoimella 1.

Jos yliopiston kolmen vuoden tutkintototeuman keskiarvo ylittää 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun tutkintomäärien rahoitusrajan, rahoitusrajan mukaista koulutusalaryhmän tutkintomäärää painotetaan 4 ja 5 momentin mukaisten kertoimien keskiarvolla kaikista koulutusalaryhmän tutkinnoista.

Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuissa opintopisteissä huomioidaan vuonna 2024 tai sen jälkeen suoritetuista opintopisteistä vain ne, joiden suorittajalla on suomalainen henkilötunnus

Edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetussa opiskelijapalautekyselyssä alempaan korkeakoulututkintoon kuuluvat opinnot suorittaneet opiskelijat sekä lääketieteellisellä ja hammaslääketieteellisellä alalla opiskelijat, jotka ovat suorittaneet neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja saaneet oikeuden toimia tilapäisesti laillistetun lääkärin tai hammaslääkärin tehtävässä, vastaavat liitteen 4 kohdan mukaisiin väittämiin ja kysymyksiin. Väittämiin ja kysymyksiin annetut vastaukset pisteytetään liitteen 5 kohdan mukaisesti.

Edellä 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetun työllisten määrän laskennassa yrittäjiksi työllistyneiden määrää painotetaan kertoimella 2.

Edellä 1 momentin 8 kohdassa tarkoitetussa uraseurantakyselyssä viisi vuotta ennen tilastovuotta ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin tutkinnon tai varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään kelpoisuusvaatimuksena olevan tutkinnon suorittaneet vastaavat liitteen 6 kohdan mukaisiin väittämiin ja kysymyksiin. Väittämiin ja kysymyksiin annetut vastaukset pisteytetään liitteen 7 kohdan mukaisesti.

Tämän pykälän mukaisten laskentakriteereiden keskinäiset painotukset määräytyvät liitteen 1 kohdan mukaisesti.

2 §Tutkimuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit

Yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:ssä tarkoitettu tutkimuksen rahoitusosuus perustuu seuraaviin laskentakriteereihin:

1) 

julkaisujen lukumäärä tiedonkeruu- ja tasoluokittain kertoimella painotettuna;

2) 

yliopistossa suoritettujen tohtorin tutkintojen lukumäärä;

3) 

kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus;

4) 

kotimainen ja kansainvälinen yrityksiltä saatu tutkimusrahoitus sekä muu kotimainen tutkimusrahoitus.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa julkaisulla tarkoitetaan tutkimustyöhön perustuvaa julkaisua, jonka tekijä on palvelussuhteessa yliopistoon tai kuuluu muutoin yliopistoyhteisöön tai jonka tekemisen yliopisto on toiminnallaan mahdollistanut ja joka kuuluu johonkin seuraavista opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja koskevan tiedonkeruun mukaisista luokista:

1) 

vertaisarvioidut alkuperäisartikkelit tieteellisessä aikakauslehdessä (A1);

2) 

vertaisarvioidut katsausartikkelit tieteellisessä aikakauslehdessä (A2);

3) 

vertaisarvioidut kirjan tai muun kokoomateoksen osat (A3);

4) 

vertaisarvioidut artikkelit konferenssijulkaisussa (A4);

5) 

vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset lehdissä (B1);

6) 

vertaisarvioimattomat osat kirjaa tai muuta kokoomateosta (B2);

7) 

vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset konferenssijulkaisuissa (B3);

8) 

vertaisarvioidut kustannetut tieteelliset erillisteokset sekä vertaisarvioidut tieteelliset raportit (C1);

9) 

vertaisarvioidut tieteelliset toimitustyöt (C2);

10) 

artikkelit ammattilehdessä tai blogialustalla (D1);

11) 

artikkelit ammatillisessa kokoomateoksessa (D2);

12) 

artikkelit ammatillisessa konferenssijulkaisussa (D3);

13) 

julkaistut kehittämis- tai tutkimusraportit taikka -selvitykset (D4);

14) 

ammatilliset kirjat (D5);

15) 

ammatilliset toimitustyöt (D6);

16) 

yleistajuiset artikkelit lehdessä tai kokoomateoksessa sekä yleistajuiset blogikirjoitukset (E1);

17) 

yleistajuiset monografiat sekä vertaisarvioimattomat tieteelliset erillisteokset (E2);

18) 

yleistajuiset toimitustyöt (E3).

Vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita (A1–A4) ja tieteellisiä toimitustöitä (C2) painotetaan Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisufoorumin tasoluokituksen mukaisesti siten, että tasoluokan 0 julkaisuja painotetaan kertoimella 0,1, tasoluokan 1 julkaisuja kertoimella 1, tasoluokan 2 julkaisuja kertoimella 3 ja tasoluokan 3 julkaisuja kertoimella 4. Vertaisarvioituja kustannettuja tieteellisiä erillisteoksia ja vertaisarvioituja tieteellisiä raportteja (C1) painotetaan Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisufoorumin tasoluokituksen mukaisesti siten, että tasoluokan 0 julkaisuja painotetaan kertoimella 0,4, tasoluokan 1 julkaisuja kertoimella 4, tasoluokan 2 julkaisuja kertoimella 12 ja tasoluokan 3 julkaisuja kertoimella 16. Vertaisarvioimattomia tieteellisiä kirjoituksia (B1–B3), ammattiyleisölle suunnattuja artikkeli- tai raporttimuotoisia julkaisuja (D1–D4), ammatillisia toimitustöitä (D6), yleistajuisia artikkeleita ja blogikirjoituksia (E1) ja yleistajuisia toimitustöitä (E3) painotetaan kertoimella 0,1. Ammatillisia kirjoja (D5) sekä yleistajuisia monografioita ja vertaisarvioimattomia tieteellisiä erillisteoksia (E2) painotetaan kertoimella 0,4.

Avoimesti saatavilla olevia vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita (A1–A4), vertaisarvioituja tieteellisiä erillisteoksia ja tieteellisiä raportteja (C1) sekä vertaisarvioituja tieteellisiä toimitustöitä (C2) painotetaan lisäksi kertoimella 1,2. Avoimesti saatavilla olevalla julkaisulla tarkoitetaan julkaisua, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja koskevassa tiedonkeruussa merkitty kokonaan avoimella julkaisukanavalla tai osittain avoimella julkaisukanavalla ilmestyneeksi avoimesti saatavilla olevaksi julkaisuksi taikka rinnakkaistallennetuksi julkaisuksi.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa kansainvälisellä kilpaillulla tutkimusrahoituksella tarkoitetaan yliopiston tilikauden aikana syntyneitä tutkimusmenoja vastaavaa rahoitusta, joka on ilmoitettu seuraavissa opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimusrahoitusta koskevan tiedonkeruun luokissa:

1) 

suoraan Euroopan unionilta tuleva puiteohjelmarahoitus tai muu laadullisesti kilpailtu EU-rahoitus (AA);

2) 

ulkomaiset rahastot ja säätiöt (AE);

3) 

kansainväliset järjestöt (AF);

4) 

muu ulkomainen rahoitus (AG).

Edellä 1 momentin 4 kohdassa kotimaisella ja kansainvälisellä yrityksiltä saadulla tutkimusrahoituksella sekä muulla kotimaisella tutkimusrahoituksella tarkoitetaan yliopiston tilikauden aikana syntyneitä tutkimusmenoja vastaavaa rahoitusta, joka on ilmoitettu seuraavissa opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimusrahoitusta koskevissa tiedonkeruun luokissa:

1) 

kotimaiset yritykset (X);

2) 

ulkomaiset yritykset (Z);

3) 

Suomen Akatemia (G);

4) 

Innovaatiorahoituskeskus Business Finland (I).

Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuista tutkimusrahoituksista kotimaisilta ja ulkomaisilta yrityksiltä saatua tutkimusrahoitusta painotetaan kertoimella 1,2.

Tämän pykälän mukaisten laskentakriteereiden keskinäiset painotukset määräytyvät liitteen 2 kohdan mukaisesti.

3 §Laskentakriteerien mukaisten tietojen päivittäminen

Edellä 1 ja 2 §:ssä tarkoitettujen rahoitusosuuksien laskennassa käytetään kolmen viimeisimmän käytettävissä olevan kalenterivuoden laskentaperusteiden keskiarvoa ja kohdennus yliopistojen välillä tehdään suoraan laskentakriteerin mukaisessa suhteessa.

Edellä 1 §:n 1 kohdassa tarkoitetun laskentakriteerin osalta laskennassa käytetään kuitenkin viimeisimmän käytettävissä olevan kalenterivuoden tietoa.

4 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025.

Tällä asetuksella kumotaan yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annettu opetus- ja kulttuuriministeriön asetus (119/2019).

Poiketen siitä, mitä tässä asetuksessa säädetään, vuosien 2025 ja 2026 rahoitusta laskettaessa yliopiston rahoitus, joka ei sisällä strategiaperusteista rahoitusosuutta eikä valtakunnallisten tehtävien rahoitusta, saa vähentyä yhteensä enintään 3 prosenttia verrattuna edellisen vuoden rahoituksen tasoon, joka on suhteutettu rahoitusvuonna käytettävissä olevaan laskennalliseen rahoitukseen. Rajauksen laskennasta aiheutuva mahdollinen alijäämä jaetaan yliopistojen kesken niiden rahoituksen suhteessa.

Helsingissä 11.4.2024

Tiede- ja kulttuuriministeriSari MultalaYlijohtajaSirkku Linna

Liite

1. Koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteereiden keskinäiset painotukset

Laskentakriteeri

Painotus

1. Yliopistossa aloittaneiden uusien ensikertaisten opiskelijoiden lukumäärä
2. Yliopistossa suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen lukumäärä

3 %
19 %

3. Yliopistossa suoritettujen alempien korkeakoulututkintojen lukumäärä

11 %

4. Avoimessa yliopisto-opetuksessa, erillisinä opintoina ja erikoistumiskoulutuksessa suoritettujen opintopisteiden yhteismäärä
5. Korkeakoulujen yhteistyösopimusten perusteella suoritettujen opintopisteiden yhteismäärä

3 %
1 %

6. Valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn vastauspisteiden yhteismäärä

3 %

7. Yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten määrä Suomessa vuosi valmistumisen jälkeen

2 %

8. Valtakunnallisen uraseurantakyselyn vastauspisteiden yhteismäärä

2 %

2. Tutkimuksen rahoitusosuuden laskentakriteereiden keskinäiset painotukset

Laskentakriteeri

Painotus

1. Julkaisujen lukumäärä

14 %

2. Yliopistossa suoritettujen tohtorin tutkintojen lukumäärä

9 %

3. Kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus
4. Kotimainen ja kansainvälinen yrityksiltä saatu tutkimusrahoitus ja muu
kotimainen tutkimusrahoitus

7 %
7 %

3. Yliopistossa suoritettujen tutkintojen ryhmät koulutuksen rahoitusosuuden laskennassa

Ryhmä A

Arkkitehti

Eläinlääketieteen lisensiaatti

Hammaslääketieteen lisensiaatti

Kuvataiteen maisteri

Lääketieteen lisensiaatti

Maisema-arkkitehti

Musiikin maisteri

Taiteen maisteri

Tanssitaiteen maisteri

Teatteritaiteen maisteri

Eläinlääketieteen kandidaatti

Kuvataiteen kandidaatti

Musiikin kandidaatti

Taiteen kandidaatti

Tanssitaiteen kandidaatti

Teatteritaiteen kandidaatti

Tekniikan kandidaatti, arkkitehtuuri

Ryhmä B

Diplomi-insinööri, automaatiotekniikka

Diplomi-insinööri, biotekniikka

Diplomi-insinööri, energiatekniikka

Diplomi-insinööri, kaivos- ja rikastustekniikka

Diplomi-insinööri, kemian tekniikka

Diplomi-insinööri, konetekniikka

Diplomi-insinööri, maanmittaustekniikka

Diplomi-insinööri, materiaalitekniikka, kalliotekniikka

Diplomi-insinööri, muu ala

Diplomi-insinööri, prosessitekniikka

Diplomi-insinööri, puunjalostustekniikka

Diplomi-insinööri, rakennustekniikka, yhdyskuntatekniikka

Diplomi-insinööri, sähkötekniikka

Diplomi-insinööri, teknillinen fysiikka

Diplomi-insinööri, teknis-luonnontieteellinen koulutus

Diplomi-insinööri, tietoliikennetekniikka

Diplomi-insinööri, tietotekniikka

Diplomi-insinööri, ympäristötekniikka

Elintarviketieteiden maisteri

Filosofian maisteri, arkeologia

Filosofian maisteri, biologia

Filosofian maisteri, biotieteet, biokemia

Filosofian maisteri, elintarvike- ja ravitsemustieteet

Filosofian maisteri, fysiikka

Filosofian maisteri, geofysiikka

Filosofian maisteri, geologia

Filosofian maisteri, kemia

Filosofian maisteri, maantiede

Filosofian maisteri, matematiikka

Filosofian maisteri, meteorologia

Filosofian maisteri, muu luonnontieteellinen ala

Filosofian maisteri, tietojenkäsittelytiede

Filosofian maisteri, tilastotiede

Filosofian maisteri, translationaalinen lääketiede

Filosofian maisteri, tähtitiede

Filosofian maisteri, ympäristötiede

Kasvatustieteiden maisteri, musiikinopettaja

Kauppatieteiden maisteri, tietojärjestelmätiede

Kauppatieteiden maisteri, tilastotiede

Liikuntatieteiden maisteri

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, biotekniikka

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, elintarvikeala

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, maatalous

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, metsätalous

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, muu ala

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, ympäristöala

Proviisori

Valtiotieteiden maisteri, tilastotiede

Elintarviketieteiden kandidaatti

Farmaseutti

Humanististen tieteiden kandidaatti, arkeologia

Humanististen tieteiden kandidaatti, teatteritiede

Kasvatustieteiden kandidaatti, musiikinopettaja

Kauppatieteiden kandidaatti, tietojärjestelmätiede

Kauppatieteiden kandidaatti, tilastotiede

Liikuntatieteiden kandidaatti

Luonnontieteiden kandidaatti, biologia

Luonnontieteiden kandidaatti, biotieteet, biokemia

Luonnontieteiden kandidaatti, fysiikka

Luonnontieteiden kandidaatti, geofysiikka

Luonnontieteiden kandidaatti, geologia

Luonnontieteiden kandidaatti, kemia

Luonnontieteiden kandidaatti, maantiede

Luonnontieteiden kandidaatti, matematiikka

Luonnontieteiden kandidaatti, meteorologia

Luonnontieteiden kandidaatti, muu ala

Luonnontieteiden kandidaatti, tietojenkäsittelytiede

Luonnontieteiden kandidaatti, tilastotiede

Luonnontieteiden kandidaatti, tähtitiede

Luonnontieteiden kandidaatti, ympäristötiede

Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti, biotekniikka

Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti, elintarvikeala

Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti, maatalous

Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti, metsätalous

Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti, muu ala

Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti, ympäristöala

Tekniikan kandidaatti, automaatiotekniikka

Tekniikan kandidaatti, biotekniikka

Tekniikan kandidaatti, energiatekniikka

Tekniikan kandidaatti, kaivos- ja rikastustekniikka

Tekniikan kandidaatti, kemian tekniikka

Tekniikan kandidaatti, konetekniikka

Tekniikan kandidaatti, maanmittaustekniikka

Tekniikan kandidaatti, materiaalitekniikka, kalliotekniikka

Tekniikan kandidaatti, muu tai tuntematon tekniikka

Tekniikan kandidaatti, prosessitekniikka

Tekniikan kandidaatti, puunjalostustekniikka

Tekniikan kandidaatti, rakennustekniikka, yhdyskuntatekniikka

Tekniikan kandidaatti, sähkötekniikka

Tekniikan kandidaatti, teknillinen fysiikka

Tekniikan kandidaatti, teknis-luonnontieteellinen koulutus

Tekniikan kandidaatti, tietoliikennetekniikka

Tekniikan kandidaatti, tietotekniikka

Tekniikan kandidaatti, ympäristötekniikka

Tekniikan kandidaatti, muu prosessi- ja materiaalitekniikka

Valtiotieteiden kandidaatti, tilastotiede

Ryhmä C

muut alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot

4. Koulutuksen rahoitusosuuden laskennassa huomioon otettavat valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn väittämät

1. Voin hyvin yliopistossani.

2. Olen tyytyväinen omaan opiskeluuni.

3. Koulutuksen myötä kehittynyt osaamiseni vastaa odotuksiani.

4. Koulutukseni vastasi sille asetettuja tavoitteita.

5. Opetus oli mielestäni pääosin laadukasta.

6. Olen tyytyväinen käytettyihin opetusmenetelmiin.

7. Tarjolla on ollut riittävästi ohjausta kandidaatin tutkielman laatimiseen / opinnäytteen tekemiseen

8. Tarjolla on ollut riittävästi ohjausta opintojen suunnitteluun.

9. Minun on ollut helppo löytää opintoihini liittyvää tietoa.

10. Ongelmatilanteissa olen tarvittaessa löytänyt henkilön, jolta olen voinut pyytää neuvoa.

11. Olen ollut tyytyväinen opinto-ohjelmani tarjoamiin vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksiin.

12. Olen ollut tyytyväinen vuorovaikutukseeni opetushenkilökunnan kanssa.

13. Opettajilta saamani palaute on auttanut minua opinnoissani.

5. Valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn väittämiin annettujen vastausten pisteytysasteikko

5 pistettä täysin samaa mieltä

4 pistettä samaa mieltä

3 pistettä ei samaa eikä eri mieltä

2 pistettä eri mieltä

1 piste täysin eri mieltä

6. Koulutuksen rahoitusosuuden laskennassa huomioon otettavat valtakunnallisen uraseurantakyselyn väittämät ja kysymykset

1. Koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään.

2. Miten tyytyväinen olet kokonaisuudessaan vuonna x suorittamaasi tutkintoon työurasi kannalta?

3. Pystyn hyödyntämään yliopistossa oppimiani tietoja ja taitoja nykyisessä työssäni hyvin.

4. Työni vastaa tällä hetkellä vaativuustasoltaan hyvin yliopistollista koulutustani.

5. Miten yliopisto-opiskelu kehitti seuraavia työelämävalmiuksia: 1) analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot, 2) tiedonhankintataidot, 3) kyky oppia ja omaksua uutta, 4) tieteidenvälisyys/moniammatillisissa ryhmissä toimiminen, 5) itseohjautuvuus/oma-aloitteisuus, 6) yrittäjyystaidot?

7. Valtakunnallisen uraseurantakyselyn väittämiin ja kysymyksiin annettujen vastausten pisteytysasteikko

1. Koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään.

6 pistettä täysin samaa mieltä

5 pistettä samaa mieltä

4 pistettä hieman samaa mieltä

3 pistettä hieman eri mieltä

2 pistettä eri mieltä

1 piste täysin eri mieltä

2. Miten tyytyväinen olet kokonaisuudessaan vuonna 20xx suorittamaasi tutkintoon työurasi kannalta?

6 pistettä erittäin tyytyväinen

5 pistettä tyytyväinen

4 pistettä melko tyytyväinen

3 pistettä hieman tyytymätön

2 pistettä tyytymätön

1 piste erittäin tyytymätön

3. Pystyn hyödyntämään yliopistossa oppimiani tietoja ja taitoja nykyisessä työssäni hyvin.

6 pistettä täysin samaa mieltä

5 pistettä samaa mieltä

4 pistettä hieman samaa mieltä

3 pistettä hieman eri mieltä

2 pistettä eri mieltä

1 piste täysin eri mieltä

4. Työni vastaa tällä hetkellä vaativuustasoltaan hyvin yliopistollista koulutustani.

6 pistettä täysin samaa mieltä

5 pistettä samaa mieltä

4 pistettä hieman samaa mieltä

3 pistettä hieman eri mieltä

2 pistettä eri mieltä

1 piste täysin eri mieltä

5. Miten hyvin yliopisto-opiskelu kehitti seuraavia työelämävalmiuksia: 1) analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot, 2) tiedonhankintataidot; 3) kyky oppia ja omaksua uutta; 4) tieteidenvälisyys/moniammatillisissa ryhmissä toimiminen; 5) itseohjautuvuus/oma-aloitteisuus; 6) yrittäjyystaidot?

6 pistettä erittäin paljon

5 pistettä paljon

4 pistettä melko paljon

3 pistettä jonkin verran

2 pistettä vain vähän

1 pistettä ei lainkaan

Kysymyksen 5 kunkin osakysymyksen painoarvo laskennassa on 1/6.

Sivun alkuun