Ympäristöministeriön asetus vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään luonnonsuojelulain (9/2023) 101 §:n 3 momentin ja 103 §:n 7 momentin nojalla seuraavasti:
1 §Luonnonarvovastaavuus
Hyvityksen luonnonarvovastaavuus arvioidaan sekä laadullisesti että määrällisesti.
Luonnonarvohehtaarilla tarkoitetaan luonnonarvovastaavuuden arviointiyksikköä, joka osoittaa alueen hehtaarikohtaista luonnonarvoa suhteessa hehtaariin luonnontilaisessa tai luonnontilaiseen verrattavassa tilassa olevaa aluetta. Alueen luonnonarvohehtaarien määrä on sen pinta-ala kerrottuna luonnonarvon tilalla.
2 §Luonnonarvon tilan arviointi
Luonnonarvon tila arvioidaan kymmenesosin nousevissa luokissa, joissa alin luokka 0 on täysin luonnontilansa menettänyt alue ja ylin luokka 1 on luonnontilainen tai luonnontilaiseen verrattava alue. Jos luonnonarvon tilaa ei voida varmuudella arvioida johonkin luokkaan, se arvioidaan vaihtoehtoisista ylempään luokkaan.
Kunkin luontotyypin tila arvioidaan liitteessä 1 tarkoitettujen luontotyyppiryhmien ominaispiirteiden painotettuna keskiarvona, jossa ensisijaisen ominaispiirteen painoarvo on kaksinkertainen.
Eliölajin elinympäristön ominaispiirteet määritetään yksittäistapauksellisesti parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon perusteella.
3 §Heikennettävän alueen luonnontilan muutoksen arviointi
Heikennettävän alueen luonnonarvojen muutos arvioidaan luonnonarvohehtaareina kertomalla kunkin luonnonarvon 2 §:n mukaisesti arvioidun tilan ja heikentävien toimenpiteiden seurauksena muodostuvan tilan erotus heikentyvän luonnonarvon pinta-alalla.
Heikennettävän luonnonarvon uhanalaisuus huomioidaan kertomalla arvioitu heikennyksen määrä uhanalaisuuskertoimella, joka on:
1,52 äärimmäisen uhanalaiselle luontotyypille;
1,14 erittäin uhanalaiselle luontotyypille;
1,03 vaarantuneelle luontotyypille;
8 äärimmäisen uhanalaiselle eliölajille;
1,4 erittäin uhanalaiselle eliölajille;
1,03 vaarantuneelle eliölajille.
Eliölajin ja luontotyypin uhanalaisuusluokka määrittyy kunkin viimeisimmän kansallisen uhanalaisuusarvioinnin perusteella.
4 §Hyvitysalueen luonnontilan muutoksen arviointi
Hyvitysalueella tuotettavien luonnonarvojen laatu ja määrä arvioidaan luonnonarvohehtaareina kertomalla kunkin luonnonarvon hyvittävillä toimenpiteillä ja suojeluhyvityksellä tuotettavan tilan muutos sen pinta-alalla.
Luonnonarvon tilan muutos on 2 §:n mukaisesti ennen hyvittäviä toimenpiteitä ja suojelua arvioidun tilan ja hyvittävien toimenpiteiden sekä suojelun toteutuksella tavoiteltavan tilan erotus. Tavoiteltava tila määritetään perustuen parhaaseen tieteelliseen tietoon siitä, mikä on kunkin luonnonarvon vaste hyvittäviin toimenpiteisiin ja suojeluun. Tavoiteltavan tilan määrittämisessä huomioidaan tieteellinen epävarmuus.
Jos tavoiteltavaa tilaa ei ole täysimääräisesti saavutettu siihen mennessä, kun luonnonsuojelulain (9/2023) 104 §:ssä tarkoitettua asiaa ratkaistaan, luonnonarvon tilan muutoksena hyväksytään hyvittävillä toimenpiteillä ja suojelulla vasteen perusteella arvioitu siihenastinen muutos ja vasteen perusteella arvioitu vuosittaisten kumuloituvien hyötyjen keskiarvo seuraavien 30 vuoden ajalta.
5 §Uhanalaisen luonnonarvon luonnonarvovastaavuus
Luonnonsuojelulain 101 §:n 2 momentissa tarkoitettuna uhanalaista luontotyyppiä vastaavana pidetään luontotyyppiä, joka kuuluu samaan luontotyyppiryhmään asetuksen liitteessä 2 kuin heikennettävä luontotyyppi. Jos sellaista ei ole, vastaavana voidaan hyväksyä parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon perusteella muu saman pääryhmän luontotyyppi.
Uhanalaisen eliölajin elinympäristön luonnonarvovastaavuus arvioidaan yksittäistapauksellisesti parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon perusteella.
6 §Hyvityssuunnitelma
Luonnonsuojelulain 103 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetut tiedot esitetään:
yksilöimällä kiinteistö ja sen omistajan tiedot;
toimittamalla hyvitysaluetta koskeva kartta tai sen paikkatieto koneluettavassa muodossa ja osoittamalla parannettavien luonnonarvojen sijainti;
ilmoittamalla luonnonarvojen tila tämän asetuksen 2 §:ssä tarkoitetun arvioinnin mukaisesti.
Luonnonsuojelulain 103 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetut tiedot esitetään:
ilmoittamalla hyvittävillä toimenpiteillä ja suojeluhyvityksellä tavoiteltava luonnonarvojen tila tämän asetuksen 3 §:ssä säädetyn mukaisesti ja ilmoittamalla arvion perusteena oleva tieto;
ilmoittamalla arvio tuotettavien luonnonarvohehtaareiden määrästä.
7 §Hyvityksen maantieteellinen vastaavuus
Luonnonsuojelulain 101 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut metsäkasvillisuusvyöhykkeiden osa-alueet ovat:
hemiboreaalinen lounainen rannikkomaa;
eteläboreaalinen Lounaismaa–Pohjanmaan rannikko;
eteläboreaalinen Järvi-Suomi;
keskiboreaalinen Pohjanmaa;
keskiboreaalinen Pohjois-Karjala–Kainuu;
keskiboreaalinen Lapin kolmio;
pohjoisboreaalinen Koillismaa;
pohjoisboreaalinen Peräpohjola;
pohjoisboreaalinen Metsä-Lappi;
pohjoisboreaalinen Tunturi-Lappi.
Luonnonsuojelulain 101 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut merialueet ovat:
Perämeri;
Merenkurkku;
Selkämeri;
Ahvenanmaa–Saaristomeri;
Suomenlahti.
Luonnonsuojelulain 101 §:n 1 momentin 1 kohdassa päävesistöalueella tarkoitetaan vesienhoitoalueista annetun valtioneuvoston asetuksen (1303/2004) liitteessä 1 tarkoitettuja vesistöalueita. Mainitussa säännöksessä vesimuodostumatyypillä tarkoitetaan vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (1040/2006) 10 §:ssä tarkoitettuja pintavesityyppejä.
8 §Saamelaisyhteisön alue
Luonnonsuojelulain 101 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun saamelaisyhteisön alue määritellään heikennyksen kohteena olevalla alueella asuvien sekä elinkeinoa tai kulttuuria harjoittavien saamelaisten, saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 1 §:ssä tarkoitetun saamelaiskäräjien ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen välisessä neuvottelussa.
9 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan päivänä 15 syyskuuta 2023.
Helsingissä 1.9.2023
Ympäristö- ja ilmastoministeriKai MykkänenLainsäädäntöneuvosLeila Suvantola
Liite 1
Luontotyyppiryhmien ominaispiirteet
Pääryhmä: Itämeri | |
Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä | Ominaispiirteet (*ensisijaiset) |
Kovat pohjat (myös monivuotisten levien tai sammalten luonnehtimat kovat pohjat, selkärangattomien luonnehtimat kovat pohjat, yksivuotisten rihmalevien luonnehtimat pohjat, kultajouhi- ja jouhileväpohjat, yhteyttävien mikroeliöiden ja laiduntavien kotiloiden luonnehtimat pohjat) |
*Pohjaeliöstön edustavuus: lajisto ja lajistorakenne (runsaus, tiheys, peittävyys, biomassa, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
|
Kasvillisuuden luonnehtimat pehmeät pohjat (myös letkuleväpohjat) |
*Pohjaeliöstön edustavuus: lajisto ja lajistorakenne (runsaus, tiheys, peittävyys, biomassa, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
|
Muut pehmeät pohjat (myös selkärangattomien luonnehtimat pehmeät pohjat ja muunlaiset pohjat) |
*Pohjaeliöstön edustavuus: lajisto ja lajistorakenne (runsaus, tiheys, peittävyys, biomassa, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
|
Riutat ja hiekkasärkät |
*Pohjaeliöstön edustavuus: lajisto ja lajistorakenne (runsaus, tiheys, peittävyys, biomassa, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
|
Fladat, kluuvit, jokisuistot |
*Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja lajistorakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
|
Pääryhmä: Itämeren rannikko | |
Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä | Ominaispiirteet (*ensisijaiset) |
Itämeren kallio- ja kivikkorannat, hiekkarannat ja dyynit, eloperäiset rantavallit, Itämeren niitty-, ilmaversois- ja pensaikkorannat, rannikon dyynisarjat, ulkosaariston saaret ja luodot, lintusaaret, Itämeren harjusaaret |
*Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
|
Rannikon primäärisukkessiometsät, metsäiset dyynit |
*Puuston rakennepiirteet (monilajisuus, eri-ikäisyys, kerroksellisuus, vyöhykkeisyys, satunnainen tilajakauma) lisäksi metsäisten dyynien seuraavat puuston rakennepiirteet: lahopuun määrä ja jatkumo, puoliavoimuus, iäkäs puusto, tuulen vaikutus
|
Pääryhmä: Sisävedet ja rannat | |
Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä | Ominaispiirteet (*ensisijaiset) |
Järvet |
Järvet, joille soveltuu vesipuitedirektiivin (VPD) mukainen ekologisen tilan luokitus seuraavilla mittareilla:
|
Lammet |
*Vesi- ja rantakasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
|
Lähteikköluontotyypit |
*Lähdevaikutteinen pinta-ala
|
Virtavedet (joet, purot ja pikkujoet, norot) |
*Uoman rakennepiirteet luontotyypille ja paikallisolosuhteille ominaisella tavalla ja niiden muuttuminen ihmistoiminnan vuoksi
|
Sisävesirannat |
*Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
|
Pääryhmä: Suot | |
Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä | Ominaispiirteet (*ensisijaiset) |
Nevat, letot, soiden luontotyyppiyhdistelmät (avosuot) |
*Vesitalous
|
Korvet, nevakorvet, rämeet, nevarämeet, luhdat (puustoiset suot) |
*Vesitalous
|
Pääryhmä: Metsät | |
Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä | Ominaispiirteet (*ensisijaiset) |
Kangasmetsät, lehdot, sisämaan tulvametsät |
*Kehitysluokka
|
Pääryhmä: Kalliot ja kivikot | |
Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä | Ominaispiirteet (*ensisijaiset) |
Karut ja keskiravinteiset kalliot pois lukien ranta- ja tunturikalliot |
*Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
|
Kalkki- ja serpentiinikalliot poislukien tunturialueet |
*Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
|
Karut ja keskiravinteiset kalliojyrkänteet, kalkki- ja serpentiinikalliojyrkänteet |
*Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
|
Kivikot |
Koko ja vaihtelevuus
|
Pääryhmä: Perinnebiotoopit | |
Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä | Ominaispiirteet (*ensisijaiset) |
Nummet, kalliokedot, kedot, tuoreet niityt, kosteat niityt, suoniityt, merenrantaniityt, lehdesniityt, hakamaat, metsälaitumet, tulvaniityt, järven- ja joenrantaniityt |
Perinnemaisemainventoinnin mukainen arvoluokka
|
Pääryhmä: Tunturit | |
Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä | Ominaispiirteet (*ensisijaiset) |
Tunturikoivikot, tunturikoivupensaikot, erillishaavikot |
*Puuston rakenne ja uudistuminen
|
Erillismetsiköt (ei erillishaavikot) |
*Luontotyypille ominainen puuston rakenne (eri-ikäisyys, kerroksellisuus, satunnainen tilajakauma, lahopuuta havaittavissa, ikivanhoja puita)
|
Tunturikangaspensaikot (ei tunturikoivupensaikot), tunturikankaat, tunturien heinäkankaat, tunturiniityt, lumenviipymät ja -pysymät |
*Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
|
Kuviomaat, vuotomaat, routanummet |
*Routimisen vaikutus
|
Tunturien dyyni- ja deflaatioalueet, tunturien karut ja keskiravinteiset kalliot ja kivikot, tunturien kalkkikalliot ja -kivikot, tunturien serpentiinikalliot ja -kivikot |
*Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne
|
Liite 2
Luontotyyppiryhmät, joissa uhanlainen luontotyyppi voidaan hyvittää saman luontotyyppiryhmän yhtä uhanalaisella tai uhanalaisemmalla luontotyypillä
Pääryhmä | Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä |
Itämeri | Kovat pohjat |
Kasvillisuuden luonnehtimat pehmeät pohjat | |
Muut pehmeät pohjat | |
Fladat ja kluuvit | |
Itämeren rannikko | Hiekkarannat ja dyynit |
Eloperäiset rantavallit | |
Itämeren luontaiset niittyrannat, merenrantojen ilmaversoiskasvustot ja rannikon ja saariston pensaikot | |
Rannikon primäärisukkessiometsät | |
Sisävedet ja rannat | Vähähumuksiset järvet ja harjulammet |
Humusjärvet ja humuslammet | |
Runsasravinteiset järvet ja runsasravinteiset lammet | |
Lähteikköluontotyypit | |
Purot ja pikkujoet | |
Joet | |
Suot | Korvet ja nevakorvet poislukien letto- ja lehtokorvet |
Rämeet ja nevarämeet poislukien lettorämeet ja lettonevarämeet | |
Nevat poislukien lettonevat | |
Letot, letto- ja lehtokorvet, lettorämeet, lettonevarämeet ja lettonevat | |
Luhdat | |
Metsät | Lehdot |
Kangasmetsät | |
Kalliot ja kivikot | Karut ja keskiravinteiset kalliot pois lukien ranta- ja tunturikalliot |
Kalkkikalliot ja -kivikot | |
Serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot | |
Perinnebiotoopit | Nummet, kedot ja kalliokedot |
Tuoreet niityt ja kosteat niityt | |
Järven- ja joenrantaniityt, merenrantaniityt ja tulvaniityt | |
Lehdesniityt ja hakamaat | |
Metsälaitumet | |
Tunturit | Tunturikoivikot poislukien lehtomaiset tunturikoivikot ja tunturikoivulehdot |
Lehtomaiset tunturikoivikot ja tunturikoivulehdot | |
Tunturikankaat | |
Lumenviipymät ja lumenpysymät |