Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

646/2023

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtioneuvoston asetus maaseudun yritystuesta rahoituskaudella 2023–2027

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Julkaisupäivä
Suomen säädöskokoelma
Säädösteksti

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maaseudun kehittämisen tukemisesta rahoituskaudella 2023–2027 annetun lain (1325/2022) nojalla:

1 lukuYleiset säännökset

1 §Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan maaseudun kehittämisen tukemisesta rahoituskaudella 2023–2027 annetun lain (1325/2022), jäljempänä kehittämistukilaki , 3 luvussa tarkoitettuun mikroyrityksille, pienille yrityksille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään maaseudun yritystukeen.

2 §Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) 

I ja II tukialueilla alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain (756/2021) 43 §:n nojalla säädettyjä tukialueita;

2) 

III tukialueella muita kuin 1 kohdassa tarkoitettuja Suomen alueita, lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa;

3) 

harvaan asutulla maaseudulla Suomen ympäristökeskuksen vuoden 2020 paikkatietopohjaisen kaupunki-maaseutu-luokituksen mukaista harvaan asutuksi maaseuduksi luokiteltua maantieteellistä aluetta; edellä tarkoitetuksi harvaan asutuksi maaseuduksi luetaan myös harvaan asutun maaseudun ympäröimä maaseudun paikalliskeskus;

4) 

ydinmaaseudulla Suomen ympäristökeskuksen vuoden 2020 paikkatietopohjaisen kaupunki-maaseutu-luokituksen mukaista ydinmaaseuduksi luokiteltua maantieteellistä aluetta; edellä tarkoitetuksi ydinmaaseuduksi katsotaan myös ydinmaaseudun ympäröimä maaseudun paikalliskeskus;

5) 

pienhankinnoilla elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 33 §:ssä tarkoitettuja käyttöomaisuuden hankintoja.

2 lukuTuen hakeminen ja myöntämisen yleiset edellytykset

3 § Tuettavien toimenpiteiden valintajaksot

Tämän asetuksen mukaista tukea voi hakea jatkuvasti. Jos tuettavat toimenpiteet valitaan jaksoittain, ne valitaan seuraavina aikaväleinä vireille tulleista hakemuksista lukuun ottamatta paikallisten toimintaryhmien kautta haettavia tukia:

1) 

16 päivästä lokakuuta 15 päivään tammikuuta;

2) 

16 päivästä tammikuuta 15 päivään maaliskuuta;

3) 

16 päivästä maaliskuuta 15 päivään toukokuuta;

4) 

16 päivästä toukokuuta 15 päivään elokuuta;

5) 

16 päivästä elokuuta 15 päivään lokakuuta.

4 §Hankesuunnitelma

Hankesuunnitelmaan on sisällytettävä toimenpiteen:

1) 

tavoitteet;

2) 

tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimet;

3) 

toteutusaika.

Hankesuunnitelmaan on lisäksi sisällytettävä selvitys tuettavan yritystoiminnan kannattavuudesta toimenpiteen edellyttämässä laajuudessa sekä kuvaus kestävän kehityksen huomioon ottamisesta toimenpiteen toteuttamisessa.

Sen lisäksi mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, kustannusperusteisen tuen hankesuunnitelmassa on sisällytettävä suunnitellun toimenpiteen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma.

Sen lisäksi mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, kertakorvauksena ja vakioituna kertakorvauksena myönnettävän tuen hankesuunnitelmaan on sisällytettävä suunnitellun toimenpiteen tuotokset ja niiden toteutumisen arviointiperusteet.

Tuen hakijan tulee lisäksi ilmoittaa tiedot suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamiseen saadusta tai haetusta muusta julkisesta rahoituksesta sekä muut tuen myöntämisen edellyttämät tiedot tuen tarpeen arvioimista ja hyväksymistä varten.

5 § Aiemmin saatujen tukien huomioon ottaminen

Kehittämistukilain tai sitä edeltävän lainsäädännön tai muun lainsäädännön nojalla aiemmin myönnetyn yritystuen vaikutukset tuen saajan toimintaan on arvioitava uutta tukihakemusta käsiteltäessä, jos aiemmin saadun tuen myöntämisestä on kulunut enintään viisi vuotta.

6 §Tuen suuntaaminen

Tukea voidaan myöntää toimenpiteeseen, jonka toteuttamiseen tuella arvioidaan olevan merkittävä vaikutus siten, että:

1) 

myönnettävän tuen avulla toimenpide voidaan toteuttaa nopeammin;

2) 

myönnettävän tuen avulla toimenpide voidaan toteuttaa korkeatasoisempana;

3) 

myönnettävän tuen avulla toimenpide voidaan toteuttaa laajempana; tai

4) 

toimenpidettä ei toteutettaisi ilman myönnettävää tukea.

7 §Yrityksen taloudellinen asema

Yrityksen taloudellista asemaa arvioitaessa otetaan huomioon yrityksen kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus sekä tuettavan toiminnan kohteena olevien tuotteiden ja palveluiden riittävät markkinat.

8 §Kertakorvauksena ja vakioituna kertakorvauksena maksettavan tuen erityiset vaatimukset

Tukipäätöksessä on vahvistettava toimenpiteessä tehtävät toimet ja niiden toteutumisen todentamiseksi tarvittavat asiakirjat ja selvitykset.

9 §Kustannusperusteisen tuen kustannusten kohtuullisuuden arviointi

Toimenpiteen kustannusarvion kohtuullisuus on varmistettava tukea myönnettäessä siltä osin kuin se on mahdollista. Jos hankintaan ei sovelleta julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettua lakia (1397/2016), kustannusten kohtuullisuuden arvioinnissa voidaan käyttää viitekustannuksia. Jos viitekustannuksia ei ole käytettävissä, tuen hakijan tulee toimittaa vähintään 3 000 euron suuruisissa hankinnoissa selvitys tavanomaisesta hintatasosta, riittävä määrä tarjouksia tai muu selvitys, jonka perusteella kustannusten kohtuullisuus on mahdollista arvioida. Tavanomaisella hintatasolla tarkoitetaan tavaran- tai palveluntoimittajien yleisesti käyttämiä hintoja. Alle 3 000 euron suuruisissa hankinnoissa viranomaisen on varmistettava hankinnan kustannusten kohtuullisuus tarkoituksenmukaisella tavalla, jos hankinnan kustannusten kohtuullisuutta on syytä epäillä.

Jos 1 momentissa tarkoitettuja menettelytapoja kustannusten kohtuullisuuden arvioimiseksi ei voida käyttää, viranomaisen on muulla tavoin varmistettava kustannusten kohtuullisuus.

10 § Sovellettavat valtiontukisäännöt

Myönnettäessä 13–16 §:ssä tarkoitettua käynnistystukea sovelletaan tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014, jäljempänä yleinen ryhmäpoikkeusasetus , 19 b artiklaa.

Myönnettäessä tukea 17 §:ssä tarkoitettuun maatalouden alkutuotannon kokeiluun sovelletaan yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelman hallinnoinnista annetun lain (1324/2022) 4 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun suunnitelma-asetuksen 145 artiklan 2 kohtaa.

Myönnettäessä 11 §:ssä tarkoitettua käynnistystukea sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annettua komission asetusta (EU) N:o 1407/2013, jäljempänä vähämerkityksisestä tuesta annettu asetus , ja suunnitelma-asetuksen 145 artiklan 2 kohtaa.

Myönnettäessä 22–24 §:ssä tarkoitettua tukea sovelletaan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 19 b artiklaa.

Myönnettäessä 18 §:ssä tarkoitettua kehittämistukea sovelletaan vähämerkityksisestä tuesta annettua asetusta.

Myönnettäessä 20 §:ssä tarkoitettua kehittämistukea sovelletaan suunnitelma-asetuksen 145 artiklan 2 kohtaa.

Myönnettäessä 25 §:ssä tarkoitettua investointitukea sovelletaan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 14 ja 17 artiklaa sekä vähämerkityksisestä tuesta annettua asetusta. Jos tuki haetaan paikallisen toimintaryhmän kautta paikallisen kehittämisstrategian toteuttamiseksi maaseutualueella, sovelletaan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 19 b artiklaa.

Myönnettäessä 25 §:ssä tarkoitettua investointitukea maataloustuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen sovelletaan suunnitelma-asetuksen 145 artiklan 2 kohtaa.

Myönnettäessä 36 §:ssä tarkoitettua investointitukea uusiutuvan energian tuotantoon ja jakeluun sovelletaan uusien laitosten kohdalla yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 41 artiklaa ja olemassa olevien laitosten laajentamiseen ja parantamiseen 17 artiklaa.

Myönnettäessä 37 §:ssä tarkoitettua investointitukea sovelletaan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 19 b artiklaa.

Myönnettäessä tukea 30 §:ssä tarkoitettuihin investointien toteutettavuustutkimuksiin sovelletaan vähämerkityksisestä tuesta annettua asetusta ja suunnitelma-asetuksen 145 artiklan 2 kohtaa.

Hakiessaan vähämerkityksisenä tukena myönnettävää tukea tuen hakijan tulee liittää hakemukseen tiedot kuluvan ja kahden sitä edeltävän verovuoden aikana saamastaan vähämerkityksisestä tuesta.

3 lukuKäynnistystuki

11 § Maa- ja metsätalouden ulkopuolisen yritystoiminnan käynnistystuki maatilalle

Tukea voidaan myöntää maa- ja metsätalouden ulkopuoliseen toimialaan kuuluvan uuden yritystoiminnan käynnistämiseen maaseutualueella toimivalle maatilalle.

Tukea voidaan myöntää maaseutualueella maatilalle myös 1 momentissa tarkoitetun toimialan yritystoiminnan käynnistämisen tukemiseen, jos toimintaa on tukea haettaessa harjoitettu enintään yhden verovuoden ajan.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että maatila ei ole kokoluokaltaan mikroyritystä suurempi. Maatilan yritys- ja yhteisötunnuksen alla harjoitettavasta muusta yritystoiminnasta saatavien tulojen tulee olla erotettavissa maa- ja metsätalouden yritystoiminnasta saatavista tuloista. Tuettavasta yritystoiminnasta tavoiteltavan vuosittaisen liikevaihdon tulee olla vähintään 15 000 euroa.

Tukea voidaan myöntää:

1) 

koulutus- ja valmennuspalveluiden sekä muiden asiantuntijapalvelujen hankkimiseen;

2) 

toimitilojen ja laitteiden vuokriin;

3) 

käyttömaksuihin;

4) 

aineisiin ja tarvikkeisiin;

5) 

matkoihin;

6) 

muihin kuin 1–5 kohdassa tarkoitettuihin uuden yritystoiminnan käynnistämisvaiheen kannalta tarpeellisiin ja toimenpiteeseen välittömästi liittyviin toimiin.

Tuettaviin toimenpiteisiin voi sisältyä pienhankintoja.

Tukea voidaan myöntää 5 000 tai 10 000 euroa vakioituna kertakorvauksena, kuitenkin yhteensä enintään 10 000 euroa samalle tuen hakijalle rahoituskauden aikana.

12 § Paikallisen toimintaryhmän kautta haettavan käynnistystuen kohdentaminen ja edellytykset

Paikallisen kehittämisstrategian toteuttamiseksi maaseutualueella voidaan myöntää tukea:

1) 

uuden yritystoiminnan kokeiluun;

2) 

yritystoiminnan käynnistämiseen omistajanvaihdoksen avulla;

3) 

osa-aikaisen yritystoiminnan käynnistämiseen;

4) 

päätoimisen yritystoiminnan käynnistämiseen; ja

5) 

maatalouden alkutuotannon kokeiluun.

Edellä 1 momentin 1–4 kohdassa tarkoitettua käynnistystukea voidaan myöntää maa- ja metsätalouden ulkopuoliseen toimialaan kuuluvaan yritystoimintaan.

Muuta kuin 1 momentin 1 tai 5 kohdassa tarkoitettua käynnistystukea voidaan myöntää paikallisilla markkinoilla toimivalle yritykselle vain, jos yrityksen tuotteisiin tai palveluihin voidaan arvioida kohdistuvan riittävällä tavalla alueen ulkopuolista kysyntää tai jos yrityksen voidaan arvioida tuotteillaan tai palveluillaan korvaavan alueen ulkopuolelta hankittavia tuotteita tai palveluita taikka täydentävän paikkakunnan tai alueellista tarjontaa silloin, kun toimivat yritykset eivät kohtuudella kykene vastaamaan kysyntään.

13 §Tuki uuden yritystoiminnan kokeiluun

Tukea voidaan myöntää uuden yritystoiminnan kokeiluun. Kokeilun kesto voi olla enintään neljä kuukautta.

Tuen hakijan tulee olla luonnollinen henkilö, jolla ei ole tukea haettaessa tai myönnettäessä yritys- ja yhteisötunnusta.

Tukea voidaan käyttää toimitilojen ja laitteiden vuokriin, aineisiin ja tarvikkeisiin, käyttömaksuihin, matkoihin sekä koulutuksen, valmennuksen, asiantuntijaosaamisen ja tiedon hankkimiseen ostettavina palveluina. Tukea ei voida käyttää pienhankintoihin.

Tukea voidaan myöntää 2 500 euroa vakioituna kertakorvauksena samalle tuen hakijalle kerran rahoituskauden aikana.

14 §Tuki yritystoiminnan käynnistämiseen omistajanvaihdoksen avulla

Tukea voidaan myöntää yritystoiminnan käynnistämiseen omistajanvaihdoksen avulla. Edellytyksenä on, että ostettava yritys sijaitsee harvaan asutulla maaseudulla tai ydinmaaseudulla.

Tuen hakijan tulee olla luonnollinen henkilö, jolla ei ole yritys- ja yhteisötunnusta, tai mikroyritys, jolla on tukea haettaessa yritys- ja yhteisötunnus.

Tukea voidaan myöntää yrityksen ostajalle omistajanvaihdokseen valmisteluun liittyvien asiantuntijapalveluiden hankkimiseen ostettavina palveluina.

Tukea voidaan myöntää 2 500 tai 5 000 euroa vakioituna kertakorvauksena, kuitenkin yhteensä enintään 5 000 euroa rahoituskaudella samalle tuen saajalle.

15 § Tuki osa-aikaisen yritystoiminnan käynnistämiseen

Tukea voidaan myöntää osa-aikaisen yritystoiminnan käynnistämiseen. Tukea ei kuitenkaan voida myöntää, jos hakijalle on myönnetty 16 §:ssä tarkoitettu tuki päätoimisen yritystoiminnan käynnistämiseen.

Tuen hakijalla tulee olla tukea haettaessa yritys- ja yhteisötunnus.

Tukea voidaan käyttää toimitilojen ja laitteiden vuokriin, aineisiin ja tarvikkeisiin, käyttömaksuihin, matkoihin sekä koulutuksen, valmennuksen, asiantuntijaosaamisen ja tiedon hankkimiseen ostettavina palveluina. Tukea voidaan käyttää lisäksi pienhankintoihin.

Tukea voidaan myöntää 5 000 euroa vakioituna kertakorvauksena samalle tuen hakijalle kerran rahoituskauden aikana.

16 § Tuki päätoimisen yritystoiminnan käynnistämiseen

Tukea voidaan myöntää päätoimisen yritystoiminnan käynnistämiseen. Tukea ei kuitenkaan voida myöntää, jos hakijalle on myönnetty 15 §:ssä tarkoitettu tuki osa-aikaisen yritystoiminnan käynnistämiseen.

Tuen hakijalla tulee olla tukea haettaessa yritys- ja yhteisötunnus.

Tukea voidaan käyttää toimitilojen ja laitteiden vuokriin, aineisiin ja tarvikkeisiin, käyttömaksuihin, matkoihin sekä koulutuksen, valmennuksen, asiantuntijaosaamisen ja tiedon hankkimiseen ostettavina palveluina. Tukea voidaan käyttää lisäksi pienhankintoihin.

Tukea voidaan myöntää 7 500 euroa vakioituna kertakorvauksena samalle tuen hakijalle kerran rahoituskauden aikana.

17 §Tuki maatalouden alkutuotannon kokeiluun

Tukea voidaan myöntää maatalouden alkutuotannon kokeiluun. Kokeilun kesto saa olla enintään kolme vuotta.

Tukea voidaan myöntää ensimmäistä kertaa kokeiltavaan maataloustoimintaan tai olemassa olevan maataloustoiminnan monipuolistamiseen kokeilun avulla. Tukea ei kuitenkaan voida myöntää olemassa olevan maatilan tavanomaiseen ja vakiintuneeseen maataloustoimintaan.

Tukea voidaan käyttää toimitilojen, koneiden ja laitteiden vuokriin, aineisiin ja tarvikkeisiin, käyttömaksuihin, matkoihin sekä koulutuksen, valmennuksen, asiantuntijaosaamisen ja tiedon hankkimiseen. Tukea voidaan käyttää lisäksi pienhankintoihin, joiden taloudellinen käyttöaika pääosin rajautuu kokeilun toteuttamisen kestoaikaan. Tukea ei kuitenkaan voida käyttää eläinten hankintaan.

Tukea voidaan myöntää 2 500, 5 000 tai 7 500 euroa vakioituna kertakorvauksena, kuitenkin yhteensä enintään 7 500 euroa rahoituskaudella samalle tuen saajalle.

4 lukuKehittämistuki

18 § Tuki yritystoiminnan kehittämiseen

Tukea voidaan myöntää maa- ja metsätalouden ulkopuoliseen yritystoiminnan kehittämiseen mikro- ja pienyritykselle sekä maatilalle. Yritystoiminnan kehittämisellä tarkoitetaan tuotteiden, palveluiden, tuotantomenetelmien, markkinoinnin, teknologioiden ja digitaalisten ratkaisujen kehittämistä sekä muuta yritystoiminnan uudistumista edistävää kehittämistoimintaa. Yritystoiminnan kehittämisellä ei kuitenkaan tarkoiteta yksittäisenä tilaustyönä tai tarjouskohtaisesti asiakkaille tehtävän tuotteen edellyttämää kehittämistoimintaa.

Tuen hakijalla tulee olla tukea haettaessa yritys- ja yhteisötunnus.

Tuettavan kehittämistoiminnan tulee olla selkeästi erotettavissa yrityksen perusliiketoiminnasta yrityksen sisäiseksi hankkeeksi.

Tukea voidaan myöntää enintään 50 prosenttia tuen perusteeksi esitetyistä ja määrältään enintään 100 000 euron hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttävien kustannusten vähimmäismäärä on 5 000 euroa.

19 § Yritystoiminnan kehittämisen tukikelpoiset kustannukset

Jollei jäljempänä toisin säädetä, tukea voidaan myöntää seuraaviin 18 §:ssä tarkoitetusta yritystoiminnan kehittämisestä aiheutuviin tarpeellisiin ja kohtuullisiin kustannuksiin:

1) 

käytännönläheisten tai tiedelähtöisten taikka näiden yhdistelmänä toteutettavien selvitysten ja tutkimusten sekä tiedon hankkimisesta ja soveltamisesta aiheutuviin kustannuksiin;

2) 

yrityksen ulkopuolelta hankittavien kehittämis- ja asiantuntijapalveluiden kustannuksiin;

3) 

tarvikkeiden ja aineiden kustannuksiin;

4) 

matkakustannuksiin;

5) 

vuokrakustannuksiin;

6) 

tuensaajan kehittämistoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuviin palkkakuluihin;

7) 

muihin kuin 1–6 kohdassa tarkoitettuihin kehittämistoiminnan kannalta tarpeellisiin ja siihen välittömästi liittyviin kustannuksiin.

Edellä 6 kohdassa tarkoitettuina palkkakuluina hyväksytään työssäoloajan palkka ilman sivukuluja ja lisäksi laskennallisesti hyväksytään 39 prosenttia työssäoloajan palkasta. Laskennallinen henkilöstökulu sisältää loma-ajan palkan, lomarahan sekä lakisääteiset palkan sivukulut. Palkkakulut ja niihin liittyvät lakisääteiset kustannukset voivat muodostaa enintään 50 prosenttia kehittämistuella toteutettavan toimenpiteen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

20 § Tuki maataloustuotteiden jalostusta ja kaupan pitämistä harjoittavan pienen ja keskisuuren yrityksen toiminnan kehittämiseen

Tukea voidaan myöntää maataloustuotteiden jalostusta ja kaupan pitämistä harjoittavan pienen tai keskisuuren yrityksen yritystoiminnan kehittämiseen.

Tuki myönnetään yrityksen hankkimien kehittämis- ja asiantuntijapalveluiden kustannuksiin.

Tuki kohdennetaan maataloustuotteiden jalostusta ja kaupan pitämistä harjoittavalle pienelle tai keskisuurelle yritykselle, joka on lopullinen edunsaaja. Toimenpidettä hallinnoi palveluntuottaja.

Tukea voidaan myöntää enintään 50 prosenttia tuen perusteeksi esitetyistä, määrältään enintään 100 000 euron hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttävien kustannusten vähimmäismäärä on 5 000 euroa.

21 § Paikallisten toimintaryhmien kautta haettavan kehittämistuen kohdentaminen

Paikallisen kehittämisstrategian toteuttamiseksi maaseutualueella voidaan myöntää maa- ja metsätalouden ulkopuoliseen yritystoimintaan:

1) 

yritystoiminnan suunnitteluvaiheen tukea;

2) 

yritystoiminnan kehittämistoimenpiteen valmisteluvaiheen tukea;

3) 

vakiintuneen yritystoiminnan tukea.

22 §Yritystoiminnan suunnitteluvaiheen tuki

Yritystoiminnan suunnitteluvaiheen tuen hakijan tulee olla luonnollinen henkilö, jolla ei ole tukea haettaessa tai myönnettäessä yritys- ja yhteisötunnusta.

Tukea voidaan käyttää uuden yritystoiminnan aloittamisen suunnitteluun ostettaviin palveluihin. Suunnittelulla tarkoitetaan ulkopuolisen asiantuntijan avulla tapahtuvaa yritystoiminnan edellytysten selvittämistä ja liikeidean kehittämistä.

Tukea voidaan myöntää 1 000 euroa vakioituna kertakorvauksena samalle tuen hakijalle kerran rahoituskauden aikana.

23 §Yritystoiminnan kehittämistoimenpiteen valmisteluvaiheen tuki

Yritystoiminnan valmisteluvaiheen tuen hakijan tulee olla luonnollinen henkilö tai mikroyritys, jolla on tukea haettaessa yritys- ja yhteisötunnus.

Tukea voidaan käyttää aloittavan tai toimivan yrityksen kehittämistoimenpiteiden valmisteluun ostettaviin palveluihin. Valmistelulla tarkoitetaan ulkopuolisen asiantuntijan avulla tapahtuvaa liiketoimintasuunnitelman ja kehittämissuunnitelman laatimista sekä avustusten ja muun rahoituksen hakemisen edellytysten selvittämistä.

Tukea voidaan myöntää 2 000 euroa vakioituna kertakorvauksena samalle tuen hakijalle kerran rahoituskauden aikana.

24 § Vakiintuneen yritystoiminnan tuki

Vakiintuneen yritystoiminnan tuen hakijalla tulee tukea haettaessa olla yritys- ja yhteisötunnus.

Tukea voidaan käyttää yritystoiminnan kehittämiseen. Tukea voidaan käyttää yrityksen ulkopuolelta hankittaviin kehittämis- ja asiantuntijapalveluihin, aineisiin ja tarvikkeisiin sekä matkoihin ja vuokriin.

Tukea voidaan myöntää 3 000 euroa vakioituna kertakorvauksena samalle tuen saajalle enintään kolme kertaa rahoituskauden aikana. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että edeltävä tässä pykälässä tarkoitettu tuki on käytetty ennen uuden tuen myöntämistä.

5 lukuInvestointituki

25 §Investointituella tuettava toiminta

Investointitukea voidaan myöntää sellaiseen yrityksen investointiin, jolla on olennaista merkitystä yrityksen perustamiselle, kasvulle tai kehittymiselle.

26 §Rakentamista koskeva suunnitelma

Rakentamista koskevan suunnitelman tulee sisältää seuraavat toimenpiteen toteuttamisen kannalta riittävän yksityiskohtaiset asiakirjat:

1) 

pääpiirustukset;

2) 

erikoissuunnitelmat, joilla on merkitystä hyväksyttävien kustannusten arvioinnissa;

3) 

rakennusselostus;

4) 

rakennusselostukseen perustuva kustannusarvio- tai -laskelma.

Rakentamista koskevan suunnitelman yksityiskohtaisuuden ja laajuuden on oltava asianmukaisessa suhteessa toimenpiteen laajuuteen ja kokonaiskustannuksiin.

27 §Aineellisen investoinnin tukikelpoiset kustannukset

Tukea voidaan myöntää investoinnin toteuttamiseksi tarpeellisiin ja kohtuullisiin:

1) 

rakennuksen, rakenteen tai rakennelman rakentamisesta, laajentamisesta tai korjaamisesta aiheutuviin kustannuksiin;

2) 

rakennuksen hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin;

3) 

koneiden ja laitteiden sekä muun irtaimen käyttöomaisuuden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin;

4) 

1–3 kohdassa tarkoitetuissa investoinneissa tarvittavista sähkö-, lämpö-, vesi-, viemäri- ja tietoliikenneliittymistä aiheutuviin kustannuksiin sekä muista liittymistä tuensaajalle aiheutuviin kustannuksiin osana tuettavaa toimenpidettä;

5) 

toimenpiteen suunnittelusta ja toteutuksesta aiheutuviin yleiskustannuksiin;

6) 

lupa- ja rekisteröintimaksuista sekä muista vastaavista toimenpiteen toteutuksesta aiheutuvista yleiskustannuksista.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tuen piiriin voidaan hyväksyä vain sellainen osamaksukaupasta annetun lain (91/1966) 1 §:ssä tarkoitetulla osamaksukaupalla hankittu omaisuus, joka rahoitetaan rahoitusyhtiöiden kautta.

Osamaksukaupalla hankitun omaisuuden hankintameno katsotaan myös rahoitusvelan osalta tukikelpoiseksi, jos:

1) 

tuen saajalla on oikeudellisesti sitova mainittuun lakiin ja solmittuun rahoitussopimukseen perustuva velvollisuus maksaa jäljellä oleva rahoitusvelka rahoitusyhtiölle;

2) 

rahoitusyhtiö on maksanut tuen saajan puolesta rahoitusvelan myyjälle;

3) 

omaisuus on toimitettu tuen saajalle;

4) 

omaisuuden omistusoikeutta vastaavat oikeudet siirtyvät tuen saajalle siten, että tuen saaja on oikeutettu tekemään omaisuudesta poistoja sekä vähentämään arvonlisäveron, jos tuen saaja on arvonlisäverovelvollinen.

28 §Aineettoman investoinnin tukikelpoiset kustannukset

Tukea voidaan myöntää seuraaviin kohtuullisiin ja tarpeellisiin aineettomasta investoinnista aiheutuviin kustannuksiin:

1) 

tietokoneohjelmistojen, pilvipalveluiden ja vastaavien ratkaisujen hankkiminen;

2) 

patenttien, tekijänoikeuksien ja tavaramerkkien hankkiminen sekä muiden immateriaalioikeuksien ja käyttölupien hankkiminen.

Aineettoman omaisuuden tulee täyttää seuraavat edellytykset:

1) 

omaisuutta käytetään ainoastaan tukea saavassa toimipaikassa;

2) 

omaisuus on poistokelpoista;

3) 

omaisuus on ostettu markkinaehdoin kolmansilta ostajasta riippumattomilta osapuolilta;

4) 

omaisuus on sisällytetty yrityksen varoihin vähintään kolmen vuoden ajaksi.

29 §Rakennuksen ja kiinteistön hankintaa koskevan tuen edellytykset

Maa-alueen hankintakustannuksesta on tukikelpoista enintään 10 prosenttia koko kiinteistön tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

Hankittaessa rakennus ilman maa-aluetta tai rakennus maa-alueineen tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) 

rakennus soveltuu harjoitettavaan yritystoimintaan tai on kohtuullisin kustannuksin muutettavissa siihen soveltuvaksi sekä täyttää aiotussa käyttötarkoituksessaan muualla laissa säädetyt vaatimukset;

2) 

rakennuksen tai kiinteistön kauppahinta ei ylitä sen käypää arvoa;

3) 

kiinteistön arvo muodostuu pääasiassa yritystoimintaan käytettävän rakennuksen arvosta.

30 §Investoinnin toteutettavuustutkimus

Tukea voidaan myöntää aineellisen investoinnin toteutettavuustutkimukseen. Toteutettavuustutkimuksella tarkoitetaan tutkimusta, jossa selvitetään investoinnin toiminnallisia, taloudellisia ja teknisiä edellytyksiä sekä rahoituksen hakemisen edellytyksiä ja valmistelua. Tuen myöntäminen toteutettavuustutkimukseen ei edellytä investoinnin toteuttamista.

Toteutettavuustutkimuksen tukikelpoisiksi kustannuksiksi voidaan hyväksyä yrityksen ulkopuolelta hankittavista kehittämis- ja asiantuntijapalveluista aiheutuvat kustannukset sekä muut välttämättömät ja tarpeelliset kustannukset.

Varsinaiset rakennusten suunnittelusta aiheutuvat kustannukset eivät ole toteutettavuustutkimuksen tukikelpoisia kustannuksia.

Tukea voidaan myöntää enintään 50 prosenttia tuen perusteeksi esitetyistä, määrältään enintään 50 000 euron hyväksyttävistä kustannuksista.

Toteutettavuustutkimuksen tukikelpoisten hyväksyttävien kustannusten vähimmäismäärä on 3 000 euroa.

31 § Investointeja koskevat rajoitukset

Seuraavia investointeja ei tueta:

1) 

eläinten hankinta;

2) 

traktorin tai muun maatalouden alkutuotantoon tarkoitetun koneen tai laitteen hankinta;

3) 

liikennealan investoinnit;

4) 

puunkorjuun monitoimikoneen tai kuormaa kantavan metsätraktorin hankinta sekä muun vastaavan koneen tai laitteen hankinta;

5) 

käytössä olevan koneen tai laitteen korvaaminen uudella, ellei yritystoimintaa olennaisesti laajenneta tai yrityksen teknologinen taso investoinnin vaikutuksesta merkittävästi parane taikka oteta käyttöön korkeampaan ympäristönsuojelulliseen tasoon johtavia tekniikoita;

6) 

energiakäyttöön tarkoitetun turpeen tuotantoon liittyvät investoinnit;

7) 

toisen yrityksen osakkeiden tai osuuksien taikka liiketoiminnan hankintaan; tukea voidaan kuitenkin myöntää sellaisten kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden hankintaan, jotka oikeuttavat hallitsemaan kehittämistukilain mukaan tukikelpoisessa yritystoiminnassa käytettävää toimitilaa;

8) 

investointi, jonka tarkoituksena on ainoastaan toimitilojen tarjoaminen vuokralle;

9) 

kiinteistön tai rakennusten hankinta julkisyhteisöltä, ellei kohteen arvoa ole määritelty markkinaehtoisesti ulkopuolisen asiantuntijan toimesta ja hankintaa tehdään markkinaehtoisesti;

10) 

kokonaisteholtaan yli kahden megawatin uusiutuvan energian tuotannollisia investointeja;

11) 

aurinko- ja tuulivoimaloita;

12) 

koneurakoinnin maansiirtokoneita.

32 § Investoinnin julkisen tuen enimmäismäärä

Investointiin myönnettävän tuen ja muun valtiontueksi katsottavan tuen prosenttiosuuksien yhteenlaskettu määrä ei saa ylittää tässä asetuksessa säädettyjä prosenttiosuuksia. Paikallisen toimintaryhmän puoltamassa investoinnissa valtiontueksi katsotaan myös mahdollinen kuntarahan osuus.

33 § Investointituen määrä mikroyritykselle

Tukea voidaan myöntää mikroyritykselle avustuksena siten, että tuen määrä ei ylitä seuraavia prosenttiosuuksia tuen perusteena olevista kustannuksista:

1) 

I tukialueella harvaan asutulla maaseudulla tai ydinmaaseudulla 40 prosenttia;

2) 

I tukialueella muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tukikelpoisella alueella 30 prosenttia;

3) 

II tukialueella harvaan asutulla maaseudulla tai ydinmaaseudulla 35 prosenttia;

4) 

II tukialueella muulla kuin 3 kohdassa tarkoitetulla tukikelpoisella alueella 25 prosenttia;

5) 

III tukialueella harvaanasutulla maaseudulla 20 prosenttia taikka 30 prosenttia, jos tuki myönnetään kehittämistukilain 5 §:n 9 kohdassa tarkoitettuna vähämerkityksisenä tukena, suunnitelma-asetuksen 145 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna tukena tai yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 19 b artiklan mukaisena tukena;

6) 

III tukialueella ydinmaaseudulla 20 prosenttia tai 25 prosenttia, jos tuki myönnetään kehittämistukilain 5 §:n 9 kohdassa tarkoitettuna vähämerkityksisenä tukena, suunnitelma-asetuksen 145 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna tukena tai yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 19 b artiklan mukaisena tukena;

7) 

III tukialueella muulla kuin 5 ja 6 kohdassa tarkoitetulla tukikelpoisella alueella 20 prosenttia.

Edellä 1 momentissa säädetyn estämättä ilman kiinteää tieyhteyttä olevilla saarilla II ja III tukialueella tukea voidaan myöntää avustuksena 40 prosenttia tuen perusteena olevista kustannuksista, jos tuki myönnetään kehittämistukilain 5 §:n 9 kohdassa tarkoitettuna vähämerkityksisenä tukena, suunnitelma-asetuksen 145 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna tukena tai yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 19 b artiklan mukaisena tukena.

34 §Investointituen määrä pienelle yritykselle

Tukea voidaan myöntää mikroyritystä suuremmalle pienyritykselle avustuksena siten, että tuen määrä ei ylitä seuraavia prosenttiosuuksia tuen perusteena olevista kustannuksista:

1) 

I tukialueella harvaan asutulla maaseudulla tai ydinmaaseudulla 35 prosenttia;

2) 

I tukialueella muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tukikelpoisella alueella 25 prosenttia;

3) 

II tukialueella harvaan asutulla maaseudulla tai ydinmaaseudulla 30 prosenttia;

4) 

II tukialueella muulla kuin 3 kohdassa tarkoitetulla tukikelpoisella alueella 20 prosenttia;

5) 

III tukialueella harvaanasutulla maaseudulla 20 prosenttia taikka 30 prosenttia, jos tuki myönnetään kehittämistukilain 5 §:n 9 kohdassa tarkoitettuna vähämerkityksisenä tukena tai suunnitelma-asetuksen 145 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna tukena;

6) 

III tukialueella ydinmaaseudulla 20 prosenttia taikka 25 prosenttia, jos tuki myönnetään kehittämistukilain 5 §:n 9 kohdassa tarkoitettuna vähämerkityksisenä tukena tai suunnitelma-asetuksen 145 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna tukena;

7) 

III tukialueella muulla kuin 5 ja 6 kohdassa tarkoitetulla tukikelpoisella alueella 20 prosenttia.

Edellä 1 momentissa säädetyn estämättä ilman kiinteää tieyhteyttä olevilla saarilla II ja III tukialueella tukea voidaan myöntää avustuksena 35 prosenttia tuen perusteena olevista kustannuksista, jos tuki myönnetään kehittämistukilain 5 §:n 9 kohdassa tarkoitettuna vähämerkityksisenä tukena tai suunnitelma-asetuksen 145 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna tukena.

35 § Investointituen määrä keskisuurelle yritykselle

Tukea voidaan myöntää maataloustuotteiden jalostusta ja kaupan pitämistä harjoittavalle keskisuurelle yritykselle avustuksena siten, että tuen määrä ei ylitä seuraavia prosenttiosuuksia tuen perusteena olevista kustannuksista:

1) 

I tukialueella harvaan asutulla maaseudulla tai ydinmaaseudulla 25 prosenttia;

2) 

I tukialueella muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tukikelpoisella alueella 20 prosenttia;

3) 

II tukialueella harvaan asutulla maaseudulla tai ydinmaaseudulla 25 prosenttia;

4) 

II tukialueella muulla kuin 3 kohdassa tarkoitetulla tukikelpoisella alueella 20 prosenttia;

5) 

III tukialueella harvaanasutulla maaseudulla 25 prosenttia;

6) 

III tukialueella ydinmaaseudulla 20 prosenttia;

7) 

III tukialueella muulla kuin 5 ja 6 kohdassa tarkoitetulla tukikelpoisella alueella 15 prosenttia.

36 § Uusiutuvan energian tuotantoon myönnettävän investointituen määrä

Tukea voidaan myöntää uusiutuvan energian tuotantoon ja jakeluun I, II ja III tukialueella pienelle yritykselle poiketen siitä, mitä 33 ja 34 §:ssä säädetään. Tuen määrä ei kuitenkaan saa ylittää:

1) 

20:tä prosenttia olemassa olevien laitosten laajentamis- ja parantamiskustannuksista;

2) 

30:tä prosenttia uuden laitoksen perustamiskustannuksista;

3) 

50:tä prosenttia biokaasuntuotantoa ja jakelua harjoittavan uuden laitoksen perustamiskustannuksista.

37 §Paikallisten toimintaryhmien kautta haettava tuki energiainvestointeihin

Paikallisen kehittämisstrategian toteuttamiseksi voidaan myöntää tukea I, II ja III tukialueen harvaan asutulla tai ydinmaaseudulla sijaitsevalle mikroyritykselle energiamuodon vaihtamiseen uusiutuvaan energiaan, yrityksen uusiutuvan energian käytön lisäämiseen ja energia- ja materiaalitehokkuuden parantamiseen yrityksessä. Tuen määrä ei saa ylittää 30:tä prosenttia tuen perusteena olevista kustannuksista.

Tukea voidaan myöntää vain päätoimiseen yritystoimintaan. Tuen myöntämiseen ei sovelleta 25 §:ää.

38 § Investoinnin hyväksyttävien kustannusten määrä

Tuen perusteena olevien hyväksyttävien kustannusten enimmäismäärä investoinnin

kokonaiskustannuksista on 1 500 000 euroa, jonka yli meneviin kustannuksiin ei myönnetä tukea. Jos tuella tuetaan maatalous- ja luonnontuotteiden jalostusta ja kaupan pitämistä tai uusiutuvan energian ja biopolttoaineiden investointeja, edellä tarkoitettu enimmäismäärä on kuitenkin 2 000 000 euroa.

Investoinnin hyväksyttävien kustannusten vähimmäismäärä on 10 000 euroa taikka 5 000 euroa, jos tuki haetaan paikallisen toimintaryhmän kautta.

Jos investointitukea haetaan paikallisen toimintaryhmän kautta, 1 momentissa tarkoitettu hyväksyttävien kustannusten enimmäismäärä investoinnin

kokonaiskustannuksista on 100 000 euroa.

6 lukuTuen maksaminen

39 § Tuotosperusteisen tuen maksaminen

Edellä 11 ja 13–17 §:ssä tarkoitettu vakioituna kertakorvauksena myönnettävä käynnistystuki ja 22–24 §:ssä tarkoitettu vakioituna kertakorvauksena myönnettävä kehittämistuki maksetaan yhdessä erässä, kun tukipäätöksessä edellytetyt käynnistystoimet tai kehittämistoimet on toteutettu.

40 § Kustannusperusteisena myönnetyn tuen maksaminen

Tuesta maksetaan tukiprosentin mukainen osuus toteutuneista hyväksyttävistä kustannuksista.

Todellisiin- ja hyväksyttäviin kustannuksiin perustuvan tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen saaja liittää maksamista koskevaan hakemukseen erittelyn toimenpiteessä aiheutuneista menoista ja toimenpiteen etenemisestä kehittämistukilain 40 §:n 3 momentin mukaisesti. Tilinpitoasiakirjoista tulee käydä ilmi suoritettu hankinta. Ennen kuin tuki voidaan maksaa, menon tulee olla tuen saajan maksama.

Kustannusperusteinen tuki maksetaan yhdessä tai useammassa erässä. Tukea ei makseta ennakkona.

Tuensaajan on yli 3 000 euron hankinnoissa esitettävä selvitys kustannusten kohtuullisuudesta niiltä osin kuin kustannusten kohtuullisuutta ei ole selvitetty tukihakemuksessa.

Jos kustannusten liittyminen toimenpiteiden toteuttamiseen ei ole selkeästi osoitettavissa tai kustannukset eivät ole suhteessa saavutettuihin tuloksiin nähden, voidaan hyväksyttäväksi esitettyjä kustannuksia jättää maksamatta.

41 §Maksuhakemuksen jättämisen määräaika

Tuen viimeisen erän maksamista on haettava neljän kuukauden kuluessa hankkeen toteuttamiselle asetetun määräajan päättymisestä.

Tuki voidaan maksaa määräajan jälkeen tehdystä hakemuksesta, jos tuen hakija esittää painavia syitä hakemuksen viivästymiseen, hakemus ei ole viivästynyt olennaisesti eikä viivästyminen vaikeuta rahoituskauden sulkemista.

42 §Tukea koskevat seurantatiedot

Tuen viimeisen erän maksamisen edellytyksenä on, että tuen saaja on toimittanut tarvittavat seurantatiedot.

7 lukuSeuraamukset ja vähennykset

43 §Vähennys tukikelvottomien kustannusten vuoksi

Maksupäätöstä valmisteltaessa viranomaisen tulee todeta tuensaajan maksuun haetun tuen määrä sekä vahvistaa tuensaajalle maksuhakemuksessaan ilmoitettujen menojen tukikelpoisuutta koskevan tarkastelun jälkeen maksettava tuen määrä. Jos maksuun haettavan tuen määrä on yli 10 prosenttia suurempi kuin tukikelpoisuuden tarkastelun jälkeen vahvistettu määrä, maksettavaa tukea on vähennettävä. Vähennyksen on oltava yhtä suuri kuin kyseisten kahden määrän välinen erotus, mutta ei kuitenkaan peruutettavaa tukea suurempi.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua vähennystä ei kuitenkaan tehdä, jos tuensaaja pystyy osoittamaan, että tukikelvottomien menojen ilmoittaminen johtuu tukipäätöksen tai sovellettavien säädösten tulkinnanvaraisuudesta. Vähennystä voidaan myös kohtuullistaa, jos vähennyksen suorittaminen täysimääräisenä olisi olosuhteet huomioon ottaen kokonaisuutena tarkasteltuna kohtuutonta.

44 §Puutteet tiedotusvelvollisuuden noudattamisessa

Jos tuensaaja on laiminlyönyt tuen ehtoihin sisältyneen tiedotusvelvoitteen noudattamisen, tukeen voidaan tehdä prosentuaalinen vähennys. Vähennyksen tulee olla oikeassa suhteessa puutteen vakavuuteen ja suuruudeltaan vähintään prosentti ja enintään viisi prosenttia myönnetystä tuesta.

8 lukuLuvat, aloittaminen ja toteuttaminen

45 §Viranomaisluvat

Tuen myöntämisen edellytyksenä on toimenpiteen toteuttamisen kannalta välttämättömän lainvoimaisen viranomaisluvan esittäminen.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, tuki voidaan perustelluista syistä myöntää lainvoimaa vailla olevan luvan perusteella edellyttäen, että tukipäätökseen otetaan ehto, jonka mukaan lainvoimainen lupa on esitettävä ensimmäisen maksuhakemuksen yhteydessä.

Edellä 2 momentissa säädettyä poikkeusta ei sovelleta ympäristölupaan. Sitä ei sovelleta myöskään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaiseen lupaan, ellei tuen hakija ole saanut mainitun lain 144 §:n mukaista aloittamisoikeutta.

46 § Toimenpiteen aloittaminen

Yrityksen käynnistys- tai kehittämistukea haettaessa toimenpiteen aloittamiseksi katsotaan hankesuunnitelmassa esitettyjen tuen kohteena olevien toimenpiteiden toteuttamisen aloittaminen.

Investointitukea haettaessa toimenpiteen aloittamiseksi katsotaan ensimmäinen seuraavista toimenpiteistä:

1) 

sopimuksen tai tilauksen tekeminen;

2) 

rakennustöiden aloittaminen;

3) 

koneen, laitteen, välineiden tai kaluston toimitus;

4) 

hankinnan maksaminen;

5) 

muun kuin 1–4 kohdassa tarkoitetun sellaisen sitoumuksen tekeminen, joka tekee investoinnista peruuttamattoman.

Jos hankintahinta maksetaan yhtä useampana eränä, hankinnan maksamisajankohdaksi katsotaan ensimmäisen erän maksun ajankohta.

Seuraavista investointiin liittyvistä toimenpiteistä voi aiheutua kustannuksia ennen tukihakemuksen vireilletuloa ilman, että se katsottaisiin toimenpiteen aloittamiseksi:

1) 

lupien hankkiminen;

2) 

toimenpiteen suunnittelu;

3) 

toteutettavuustutkimus;

4) 

hankinnat, joiden arvo on vähäinen suhteessa toimenpiteen hyväksyttävään kokonaiskustannukseen.

Tukea ei myönnetä eikä makseta sellaisiin investointikustannuksiin, jotka ovat syntyneet ennen toimenpiteen aloittamista, lukuun ottamatta 4 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia.

47 §Toimenpiteen toteuttamisen määräaika

Tuettavalle toimenpiteelle määrätään tukipäätöksessä kehittämistukilain 26 §:n 1 momentissa tarkoitettu toteuttamisaika.

Toteutusajan pidentämisen edellytyksistä säädetään kehittämistukilain 26 §:n 2 momentissa.

9 luku Erinäiset säädökset

48 §Investoinnin pysyvyys

Tuen kohteena olevaa omaisuutta tulee käyttää ja se tulee sisällyttää yrityksen varoihin kolme vuotta tuen viimeisen erän maksupäätöksen päätöspäivästä lukien. Perustellusta syystä tukipäätöksessä voidaan määrätä vähimmäiskäyttöajaksi enintään kymmenen vuotta.

49 §Investointitukeen ja kehittämistukeen oikeuttamattomat kustannukset

Investointi- ja kehittämistuen tukikelpoisia kustannuksia eivät ole:

1) 

arvonlisävero, ellei se jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi;

2) 

korot, provisiot ja varainsiirtovero sekä muut rahoituksesta johtuvat kustannukset;

3) 

osamaksukauppaan liittyvät hallinto-, vakuutus-, korjaus- ja huoltokustannukset eivätkä muut vastaavat kustannukset;

4) 

sellaisten hankintojen kustannukset, jotka on tehty hakijalta, hakijayrityksessä johtavassa asemassa olevalta tai päätösvaltaa käyttävältä henkilöltä tai hänen perheenjäseneltään taikka hänen tai hänen perheenjäsenensä määräysvallassa olevalta yritykseltä taikka muutoin tuen kohteena olevan yrityksen lähipiiriin kuuluvalta osapuolelta, ellei hankinnasta ole hankittu riittävästi tarjouksia muilta asianmukaisilta tahoilta.

Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun hankinnan kustannukset ovat kuitenkin tukikelpoisia, jos lähipiiriin kuuluva osapuoli myy uuden koneen, laitteen taikka rakennustarvikkeita tai -työtä alkuperäisellä hinnalla tuen hakijalle.

50 §Selvitykset ja seurantatiedot

Tuen saajan on pystyttävä osoittamaan kehittämistoimenpiteillä aikaansaatuja tuloksia tuen vaikuttavuudesta. Tuen vaikuttavuuden seuraamiseksi ja arvioimiseksi tuen saajan on annettava suunnitelma-asetuksen 7 artiklassa ja liitteessä I tarkoitetut tukien seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia varten tarpeelliset selvitykset ja seurantatiedot sekä muut tarvittavat tiedot tuettavan toimenpiteen tuloksista ja vaikutuksista.

51 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 6 päivänä huhtikuuta 2023.

Helsingissä 5.4.2023

Maa- ja metsätalousministeriAntti KurvinenErityisasiantuntijaLasse Saarela

Sivun alkuun