Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

610/2023

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista lypsykarjarakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Julkaisupäivä
Suomen säädöskokoelma
Säädösteksti

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011) 12 §:n 4 momentin sekä maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) 13 §:n 5 momentin, sellaisena kuin se on laissa 1328/2022, nojalla:

1 §Soveltamisala

Sen lisäksi, mitä rakennusten suunnittelusta, rakentamisesta ja paloturvallisuudesta sekä eläinsuojelusta on muutoin säädetty tai määrätty, tätä asetusta sovelletaan myönnettäessä tukea maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) tai porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011) nojalla lypsykarjarakennusten uudisrakentamiseen, siihen verrattavaan laajennukseen tai laajaan peruskorjaukseen.

2 §Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) 

vasikalla enintään kuuden kuukauden ikäistä nautaa sukupuolesta riippumatta;

2) 

hieholla vähintään kahdeksan kuukauden ikäistä poikimatonta naaraspuolista nautaa;

3) 

lehmällä poikinutta naaraspuolista nautaa;

4) 

lypsylehmällä pääasiassa maidontuotantoa varten pidettävää lehmää;

5) 

sonnilla vähintään kuuden kuukauden ikäistä urospuolista nautaa;

6) 

nuorkarjalla 6–22 kuukauden ikäisiä nautoja;

7) 

i mettäjälehmä , vasikkaa imettävä lehmä, joka ei ole vasikan oma emä;

8) 

lypsykarjarakennuksella rakennusta, jossa pidetään nautaeläimiä maidontuotantoa varten;

9) 

parsinavetalla lypsykarjarakennusta, jossa lehmät ovat kytkettyinä parsiin;

10) 

pihatolla lypsykarjarakennusta, jossa nautaeläimet voivat liikkua vapaasti syömään, makuulle ja lypsylle tai niillä on erillinen lypsyasema;

11) 

eläintilalla lypsykarjarakennuksessa olevaa tilaa, joka muodostuu nautaeläinten parsi- ja karsina-alueesta, lypsyosasto ruokinta- ja lantakäytävät mukaan lukien;

12) 

lypsyosastolla lypsyasemaa tai automaattilypsypaikkaa ja lehmien odotustilaa sekä siihen liittyvää käytävätilaa;

13) 

kiinteäpohjaisella lattiall a joko rei’ittämätöntä tasapintaista lattiaa tai harvaan rei'itettyä lattiaa, jossa on keskimäärin enintään 15 prosentin viemäröintireikäosuus;

14) 

lantakäytävällä pihaton makuuparsien ja ruokintapöydän yhdistävää lehmien kulku-väylää, josta lanta poistuu valumalla tai se poistetaan koneellisesti;

15)  jaloittelualueella eläinsuojan välittömässä yhteydessä sijaitsevaa aluetta, jota käytetään säännöllisesti eläinten jaloitteluun, ja jolta kerätään lanta ja valumavedet talteen;

16)  laitumella  pelto-tai metsäpohjaista kasvipeitteistä aidattua aluetta, jolla eläimet saavat liikkua vapaasti. Laitumelta syötävä ruoho voi olla myös osa eläinten ruokintaa.

3 §Yleisiä vaatimuksia

Lypsykarjarakennusten paloturvallisuuteen sovelletaan tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista annettua maa- ja metsätalousministeriön asetusta (265/2019). Tuotanto ja eläinten hyvinvointi on voitava järjestää sähkökatkoksen sattuessa varasähköjärjestelmän avulla ja turvaamalla vedensaanti. Jos eläintilassa on sähköriippuvainen ilmanvaihto, on käytössä oltava hälytyslaitteisto, joka varoittaa eläinten hoitajaa sähkökatkosta.

Uudisrakentamisessa eläintilan huonekorkeuden on oltava keskimäärin vähintään 2,7 metriä. Peruskorjauksessa eläintilan huonekorkeuden on oltava riittävä eläimen kokoon nähden.

Peruskorjauksessa ja sellaisessa laajennuksessa, joissa eläintilan laajennus on alle 50 prosenttia olemassa olevan eläintilan pinta-alasta ja enintään 500 neliömetriä, voidaan käyttää olemassa olevia parsi- ja käytäväleveyksiä, ellei eläinsuojelu-, työsuojelu- tai muista säädöksistä muuta johdu.

Parsien, makuualueiden, karsinoiden, lantakäytävien ja eläinten muiden kulkuväylien sekä ruokintapöytätilan mitoitusvaatimukset ovat liitteen taulukoissa 1–6.

4 §Lypsykarjarakennuksen sijoitus ja kuljetusreitit

Rakennuspaikka on valittava siten, että eläimillä on pääsy laitumelle tai jaloittelualueelle. Jaloittelualueen on täytettävä Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen tuettavaa rakentamista koskevista ympäristönsuojeluvaatimuksista (606/2023) mukaiset tekniset vaatimukset.

Maitoauton kulkureitin on oltava eriävä lannan kuljetusreitistä. Maatilan sisäinen sekä maatilalle tuleva ja sieltä lähtevä liikenne on esitettävä asemapiirroksessa.

Rakennettavat tuotantopiha-alueet, alueiden pinta-ala, rakennekerrokset ja pintavesien johtaminen on esitettävä piirustuksissa.

Eläintila on suunniteltava siten, että rehunkuljetusreitit ja ruokintapöydät eivät mene ristiin eläinten liikkumisväylien ja lannan kuljetusreittien kanssa. Jos tätä ei navetan toiminnallisuuden vuoksi voida toteuttaa, on risteyspaikalle rakennettava nostosilta tai vastaava rehuhygienian turvaava järjestely.

5 §Ikkunat, muut valoaukot ja keinovalaistus

Luonnonvalon saamiseksi eläintilassa on oltava ikkunoita tai muita niitä vastaavia valoaukkoja vähintään viisi prosenttia eläintilan lattiapinta-alasta. Valaistusvoimakkuuden vaatimukset ovat liitteen taulukossa 9.

6 §Pihatto

Pihaton lehmille ja muille nautaeläimille on oltava vähintään eläinten lukumäärää vastaava määrä makuuparsia tai karsinapaikkoja. Lypsylehmäpaikaksi lasketaan maidontuotannossa tai ummessa oleville lehmille pohjapiirustuksessa merkityt makuuparret tai karsinapaikat. Makuuparsien välissä on oltava parrenerottaja.

Pihatto, jossa ei ole makuuparsia, on suunniteltava siten, että lehmille on järjestetty kuivikepohjainen makuualue ja erillinen ruokinta- ja lannankeräysalue.

Suunnitelmassa on esitettävä eläinten kytkentämahdollisuus hoito- tai muita toimenpiteitä varten.

Eläinten parsi- ja karsinajako sekä ryhmäkarsinoissa pidettävien eläinten määrä ja ikäluokka on merkittävä pohjapiirrokseen. Eläintilassa on oltava poikima- ja sairastilat, jotka on merkittävä pohjapiirrokseen mitoitettuina, myös jos nämä karsinatilat sijoitetaan toiseen rakennukseen.

7 §Eläintilan lattia

Eläinten liikkuma- ja makuutilan lattiarakenteen on oltava niin tiivis, että lietettä ei pääse ympäristöön. Eläinten makuualueella on oltava kiinteäpohjainen lattia.

Lantakäytävien ja muiden rakolattia-alueiden palkki- ja rakoleveyden mitoitusvaatimukset ovat liitteen taulukossa 8.

8 §Sairas-, hoito- ja poikimakarsinat

Jokaista alkavaa 20 lypsylehmän ryhmää kohden on oltava vähintään yksi karsinatila sairastunutta, hoidettavaa tai poikivaa lehmää varten. Karsinatilan on sijaittava vedottomassa paikassa lypsyaseman läheisyydessä tai muutoin siten, että lehmä voidaan lypsää helposti. Karsinatilasta on oltava esteetön kulkuväylä ulko-ovelle.

Lisäksi on oltava yksi hoitopaikka jokaista alkavaa 50 hiehoa tai muuta nautaeläintä kohden.

Makuuparsipaikkaa ei lasketa sairas- tai poikimapaikaksi. Parsinavetassa enintään puolet vaadituista paikoista voi olla sairasparsia.

Karsinatila voi olla yksittäis- tai ryhmäkarsina. Rakennussuunnitelmassa on esitettävä mahdollisuus jakaa ryhmäkarsina erilliseksi sairas- ja poikimatilaksi, ellei poikimatila ole erillisessä karsinassa. Karsinan jakaminen ei saa estää eläimen pääsyä ruokinta- ja juomapaikalle. Ruokinta- ja juomapaikat sekä eläinten kytkentämahdollisuus hoitotoimenpiteiden ajaksi on esitettävä pohjapiirustuksessa.

Karsinan makuualueella on oltava kiinteäpohjainen lattia. Makuualueella ei saa olla lannanpoistoraappaa eikä rako- tai ritilälattiaa.

Karsinan mitoitusvaatimukset ovat liitteen taulukossa 3.

9 §Juomapaikat

Kaikkien eläinten saatavilla on aina oltava puhdasta ja sulaa juomavettä. Juomapaikka voi olla juomakuppi tai -allas. Pihatossa lehmillä on oltava vähintään yksi juomapaikka jokaista alkavaa kuuden lypsylehmän ryhmää kohden. Muilla nautaeläimillä on oltava vähintään yksi juomapaikka jokaista alkavaa 20 eläimen ryhmää kohden, poikkeuksena 10–20 eläimen ryhmä, jolla on oltava vähintään kaksi juomapaikkaa.

Juomapaikkojen vähimmäismäärät ovat liitteen taulukossa 7.

10 §Lypsyosasto

Lypsyaseman edessä on oltava kerralla lypsylle tulevaa lehmämäärää kohden kokooma- ja odotustilaa vähintään 1,5 neliömetriä yksittäistä lehmää kohden. Kokooma- ja odotustila on mitoitettava lypsyaseman kapasiteetin mukaan siten, että lehmän odotusaika ei ylitä yhtä tuntia. Alle 60 lypsylehmän yksikössä ja automaattilypsyaseman yhteydessä kokooma- ja odotustila voi olla osa eläintilan liikunta-aluetta.

11 §Maitohygienia

Maitohuone ei saa olla suoraan yhteydessä eläintiloihin tai muihin sellaisiin tiloihin, joista voi siirtyä lantaa tai likaa maidonkäsittelytiloihin. Maidonkäsittelytilat voivat olla suoraan yhteydessä lypsyasemaan, jos lypsyasema on erotettu eläintiloista.

Maidonkäsittelytilojen seinien ja lattioiden on oltava sellaisia, että ne voidaan puhdistaa ja desinfioida helposti.

Lypsykarjarakennus on eläintautien ehkäisemistä varten varustettava tautisulun mahdollistavalla erillisellä sisäänkäynnillä.

12 §Jaloittelualueet

Jaloittelualueiden sijoittamisessa on huomioitava valtioneuvoston asetuksessa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) 4 §:ssä esitetyt vaatimukset.

Minimipinta-ala nautojen jaloittelualueelle on 6 m 2 nautaa kohden, mutta tarhan kokonaisalan on aina oltava vähintään 50 m 2 . Mikäli eläimiä ulkoilutetaan ryhmissä, suunnitelmasta on ilmettävä, minkä kokoiselle ryhmälle jaloittelualue on mitoitettu.

Jaloittelualueen aitauksen on kestettävä eläinten rasitusta ja pidettävä eläimet turvallisesti aitauksessa.

13 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä maaliskuuta 2023.

Tällä asetuksella kumotaan maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista lypsykarjatalousrakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista (405/2017).

Helsingissä 29.3.2023

Maa- ja metsätalousministeriAntti KurvinenProjektipäällikköMaarit Hellstedt

Liite

Taulukko 1.Parsinavetan parsimitoitus. Parren kallistus lantakäytävälle 2-3 %

Eläin

Parren vähimmäisleveys 1) , mm

Lyhytparren vähimmäispituus 2) , mm

Pitkäparren vähimmäispituus 2) , mm

Lypsylehmä

1 200

1 650

2 000

Hiehot, nuorkarja, ikä
> 22 kk

1 100

1 550

1 800

18–22 kk

1 000

1 500

1 700

12–18 kk

900

1 200

1 500

6–12 kk

800

1 000

1 200

1) parsileveys tarkoittaa parrenerottajien vaakasuoraa mittaa keskeltä keskelle mitattuna. Parrenerottajan paksuus voi kaventaa parsileveyttä enintään 65 mm.

2) parren pituus tarkoittaa ruokintapöydän tai -kourun ja parren rajaviivan ja parren ja lantakäytävän tai -kourun välisen rajaviivan etäisyyttä toisistaan.

Taulukko 2. Alle 2 kuukautta vanhan vasikan yksilökarsinan mitoitus

Vähimmäispinta-ala, m 2

Lyhimmän sivun vähimmäispituus, mm 1)

Vasikat < 2 kk

1,6

1 100

1) Sisämittana: esitetty arvo miinus enintään 5 prosenttia

Taulukko 3.Nautakarjan ryhmäkarsina, vähimmäispinta-ala, karsinan sisämitoilla laskettuna, m2 .

Karsina ilman lantakäytävää,

Kuivikepohja ja lantakäytävä m 2 /eläin

kuivikepohja,
m 2 /eläin

Makuualue

Kokonaispinta-ala, sis. lantakäytävä

Lypsylehmä

6,0

8,5

Hiehot, nuorkarja, > 22 kk

6,0

4,0

6,0

Nuorkarja, 18–22 kk

4,4

3,1

4,4

Nuorkarja, 9–18 kk

3,7

2,6

3,7

Nuorkarja, 6–9 kk

3,0

2,0

3,0

Vasikka, 3–6 kk

2,3

1,1

2,5

Vasikka 1–3 kk

1,8

1,0

2,0

Lehmien sairas-, hoito- ja poikimakarsina 1)

11,0

7,0

11,0

Imettäjälehmä ja 2–3 vasikkaa 1)

16

10

16

Sairaskarsina, hiehot, nuorkarja > 12 kk 2)

10,0

6,0

10,0

Sairaskarsina, nuorkarja < 12 kk 3)

6,0

3,4

6,0

1) lyhimmän sivun pituuden on oltava vähintään 3,0 metriä,

2) lyhimmän sivun pituuden on oltava vähintään 2,7 metriä

3) lyhimmän sivun pituuden on oltava vähintään 2,2 metriä

Taulukko 4.Lypsykarjapihaton makuuparsimitoitus. Parren kallistus lantakäytävälle 2-5 %

Eläinten
ikä, kk

Makuuparren vähimmäisleveys 1) , mm

Makuuparren vähimmäispituus 2) , yksi parsirivi, mm

Makuuparret päät vastakkain vähimmäispituus 3) , mm

> 22

1 200

2 800

2 600

18–22

1 100

2 600

2 200

12–18

1 000

2 450

2 100

6–12

900

2 150

1 950

2–6

800

1 700

1 600

1) parsileveys tarkoittaa parrenerottajien vaakasuoraa mittaa keskeltä keskelle mitattuna. Parrenerottajan paksuus voi kaventaa parsileveyttä enintään 65 mm.

2) makuuparren pituus tarkoittaa parren etuosan tilarajoittimen tai seinämän sisäpinnan ja parren ja lantakäytävän välisen rajaviivan etäisyyttä toisistaan;

3) makuuparsi on avoin pääpuolella siten, että lehmän pää voi ulottua vastakkaiseen parteen, ruokintapöytään tai lantakäytävään.

Taulukko 5.Lypsykarja- ja nuorkarjapihaton vähimmäiskäytävämitoitus, ahtautta lisäävä kaluste esim. vesiallas tai karjaharja lisää poikittaisen käytävän leveysvaatimusta 1 200 mm ja pitkittäisen käytävän leveysvaatimusta 600 mm.

Eläinten ikä, kk

> 22 kk

18–22 kk

12–18 kk

6–12 kk

2–6 kk

Lantakäytävä, yhden tai kahden parsirivin välillä, mm

2 600

2 100

1 800

1 500

1 200

Ruokintapöydän lantakäytävä,
1–2 makuuparsiriviä, mm

3 600

3 100

2 800

2 400

2 100

Ruokintapöydän lantakäytävä,
3 makuuparsiriviä, +2 rivinen jos parsi avautuu ruokintapöytään, mm

4 000

3 200

3 000

2 600

2 300

Poikittainen käytävä eläinosaston päädyssä tai päätyseinän vieressä, vähintään, mm 1)

1 800

1 500

1 200

1 200

1 200

Poikittainen käytävä mm 1)

2 400

2 100

1 800

1 800

1 200

1) enintään 25 vierekkäistä makuupartta/ poikittainen käytävä

Taulukko 6.Pihattojen ruokintapöydän eläinkohtaisen vähimmäisleveysvaatimukset, mm

Ruokintapöydän reunan pituus eläintä kohti, mm

Ruokinta-aita-aukon

Ruokintapöydän syöttöparsi

Rehun saanti aikavälinen tai rajoitettu

Rehun saanti jatkuva, ei rajoitettu

vähimmäisleveys

leveys, mm

pituus, mm

Lehmät ja hiehot
> 600 kg

750

400

220

800

1 600–1 650

Nuorkarja

500

300

150

600

1 500

Taulukko 7.Juomapaikkojen vähimmäismäärät, lehmille 100 mm ja muille nautaeläimille 50 mm altaan pituutta vastaa yhden eläimen juomapaikkaa

Lypsylehmät,

Lehmien määrä, kpl

Juomapaikkoja vähintään, juomakuppi tai vastaava, kpl

Juoma-altaan reunapituus vähintään 100 mm per lehmä, mm

1–6

1

600

6–12

2

600–1 200

12–18

3

1 200–1 800

18–24

4

1 800–2 400

jne.

Muut nautaeläimet,

Nuorkarjan määrä, kpl

Juomapaikkoja vähintään, juomakuppi tai vastaava, kpl

Juoma-altaan reunapituus vähintään 50 mm per eläin, mm

1–10

1

500

11–20

2

550–1 000

21–40

2

1 050–2 000

41–60

3

2 050–3 000

61–80

4

3 050–4 000

jne.

Taulukko 8.  Rakolattian mitoitus

Eläinten ikä, kk

Palkin leveys, vähintään, mm

Raon leveys, mm

Täysikasvuiset >22kk

120

35–40

18–22 kk

110

35

12–18 kk

100

35

6–12 kk

90

30–35

< 6 kk

70

25–30

Palkki- ja rakoleveyden poikkeama saa olla enintään 5 millimetriä. Vierekkäisten rakolattiapalkkien yläpintakorkeudet saavat poiketa toisistaan enintään 5 millimetriä.

Taulukko 9.  Lypsykarjarakennusten eläin- ja lypsyosastojen valaistuksen vähimmäisvoimakkuus

Kohde

Lux
[lx]

Eläintilan yleisvalaistus,

150 1)

Lypsyasema ja -robotti

250 2)

Nuoren karjan tila

100 1)

1) 2 metrin korkeudella

2) utarekorkeudella

Sivun alkuun