1141/2023 | Suomen säädöskokoelma

Valtiovarainministeriön asetus vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista määrättäessä verotusarvoa vuodelta 2023

Säädöksen tyyppi: Asetus
Antopäivä: 14.12.2023
Julkaisupäivä: 19.12.2023
Ajantasaistettu säädös: 1141/2023
Suomen säädöskokoelma: Säädösteksti

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 30 §:n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 812/2013:

1 lukuYleiset säännökset

1 §Soveltamisala

Vesivoimalaitoksen, jonka kosken putouskorkeus on vähintään kolme metriä ja jonka teho on vähintään 500 kilowattia, ja vesivoimalaitosrakenteiden jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon seuraavat voimalaitosrakenteiden hankinnasta johtuneet välittömät menot:

koneasema siihen sisältyvine patoineen;

ylä- ja alakanavarakenteet ja muut koneaseman ulkopuoliset vesitiet;

voimalaitosta varten tehdyt perkaukset ja pengerrykset;

voimalaitosta palvelevat padot;

kytkinkenttärakenteet;

voimalaitoksen käyttöä ja ylläpitoa varten tarvittavat tiet ja sillat;

lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähköasennukset;

voimalaitoksen tarvitsemat erilliset kaapeli- ja putkikanavat;

tontin kaivuu-, paalutus-, louhinta-, tasoitus- ja pintarakennustyöt.

Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon myös laitoksen työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset, rakennuttajan kustannukset ja rakennusaikaiset korot.

Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan vesivoimalaitosta välittömästi palvelevat rakennukset ja laitteet, joita eivät ole ainakaan kalanviljelylaitokset, toimisto-, varasto-, korjaamo- tai asuinrakennukset, turbiinit, generaattorit, patoluukut, nosturit, automaatiolaitteet säätöä ja käyttöä varten eivätkä uittolaitteet, muunto- ja kytkinlaitteet eivätkä muut sähkön tuotantoa palvelevat koneet ja laitteet.

Muiden kuin tässä asetuksessa tarkoitettujen rakennusten jälleenhankinta-arvosta säädetään erikseen.

2 §Jälleenhankinta-arvo

Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo lasketaan siten, että muutos 1 §:ssä tarkoitettujen rakenteiden alkuperäisiin hankintakustannuksiin ja muihin kustannuksiin perustuvaan viimeksi vahvistettuun arvoon verrattuna vastaa rakennuskustannusindeksin muutosta verovuotta edeltäneen vuoden kesäkuusta verovuoden kesäkuuhun. Jälleenhankinta-arvo on 75 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta. Rakennuskustannusten oletetaan syntyvän tasaisesti rakentamisen aikana.

3 §Keskimääräisten rakennuskustannusten mukainen jälleenhankinta-arvo

Jos vesivoimalaitoksen alkuperäisistä rakennuskustannuksista ei ole luotettavaa selvitystä, vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo määritetään 1 §:ssä tarkoitettujen rakenteiden rakennuskustannusten summana 4–8 §:ssä mainittuja keskimääräisiä arvoja ja taulukoita käyttäen. Jälleenhankinta-arvo on 75 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta.

2 lukuRakennuskustannusten keskimääräiset arvot

4 §Tontin pintarakennustyöt

Vesivoimalaitosalueen tontin pintarakennustöiden pinta-alana pidetään vesivoimalaitoksen maa-alueen pinta-alaa.

Tontin pintarakennustöiden yksikköhinta on 3,848 euroa/m².

5 §Kaivuumassat

Kanavien kaivuumassat määritetään kanavan pituuden ja poikkileikkauksen perusteella. Kaivuumassojen yksikköhinta on 15,50 euroa/m³ ktr, jos kaivuu on vedestä, ja 12,81 euroa/m³ ktr, jos kaivuu on kuivatyönä, sekä 92,02 euroa/m³ ktr, jos kysymyksessä on louhinta.

6 §Vedenjuoksutusputket

Vesivoimalaitoksen ulkopuolella sijaitsevien vedenjuoksutusputkien yksikkökustannukset ovat:

ø (m)	euro/jm
1,0	603,19
1,5	904,67
2,0	1 206,45
2,5	1 508,24
3,0	1 809,61
3,5	2 111,09
4,0	2 412,85
4,5	2 714,30
5,0	3 016,03

Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

7 §Padot ja tukimuurit

Patojen ja tukimuurien yksikköhinta on 606,94 euroa/m³, jos pato on betonia, ja 25,42 euroa/m³, jos pato on maata tai louhetta.

8 §Koneasemat

Koneaseman rakennuskustannus lasketaan koneaseman tilavuuden perusteella. Jos koneaseman tilavuutta ei voida luotettavasti määritellä, määritysperusteena käytetään voimalaitoksen tehoa.

Koneaseman tilavuus lasketaan koneaseman ulkomitoin. Yläpuolisten tilojen lisäksi tilavuuteen lasketaan myös vesitiet.

Koneasemarakennusten, joissa on pystyakselinen turbiini tai teho on enemmän kuin 8 MW, rakennuskustannukset lasketaan seuraavasti:

m ³	euro
1 000	6 047 034,80
10 000	9 173 027,69
50 000	23 066 329,07
100 000	40 432 955,99
200 000	71 947 430,66

Koneasemarakennusten, joissa on vaaka-akselinen turbiini tai teho on 8 MW tai vähemmän, rakennuskustannukset lasketaan seuraavasti:

m ³	euro
1 000	1 054 892,60
5 000	2 799 449,94
10 000	4 980 145,14
50 000	22 425 711,11

Jos koneasema on tehdas tai muun sellaisen hallin osa, rakennuskustannukset lasketaan vesivoimalaitoksen tehon avulla seuraavasti:

Teho (MW)	euro
0,5	1 036 097,29
1,0	1 362 432,67
2,0	1 689 162,84
3,0	2 667 773,77
4,0	3 320 444,45
5,0	3 973 115,10
6,0	4 625 785,52
7,0	5 278 455,96
8,0	5 931 200,61
9,0	11 288 334,07
10,0	11 671 047,00
15,0	13 584 614,59
20,0	15 483 652,58
25,0	17 411 749,77
50,0	26 979 586,39
100,0	46 115 260,50
150,0	65 250 934,05

Edellä 3–5 momentissa säädetyssä kustannuslaskelmassa väliarvot lasketaan suhteellisesti.

9 §Muu vesivoimalaitos

Jos vesivoimalaitos on sellainen, ettei siihen voida soveltaa 2–8 §:ssä olevia jälleenhankinta-arvon laskentamenetelmiä, tällaisen vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvona pidetään 75 prosenttia vastaavanlaisen vesivoimalaitoksen rakennuskustannuksista.

3 lukuVoimaantulo

10 §Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024.

Asetusta sovelletaan määrättäessä vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden verotusarvoa vuodelta 2023.

Helsingissä 14.12.2023

ValtiovarainministeriRiikka PurraLainsäädäntöneuvosJukka Vanhanen