1012/2023

Siviilivalmiusneuvottelukunta edistää sisäministeriön, muiden ministeriöiden ja eri toimialojen yhteistoimintaa sekä pelastustoimen kokonaisvaltaista suunnittelua, kehittämistä ja seurantaa.

Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan sisäministeriön esityksestä enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Neuvottelukunnan tehtävänä on:

Lisäksi neuvottelukunta voi käsitellä muita ministeriöiden, viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoimintaa ja työnjakoa koskevia kansallisia ja kansainvälisiä pelastustoimen asioita.

Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 35 muuta jäsentä, joista jokaisella puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa lukuun ottamatta on henkilökohtainen varajäsen.

Jäseniksi nimitetään enintään kuusi sisäministeriön edustajaa sekä yksi edustaja puolustusministeriöstä, yksi valtiovarainministeriöstä, yksi liikenne- ja viestintäministeriöstä, yksi työ- ja elinkeinoministeriöstä, yksi sosiaali- ja terveysministeriöstä, yksi ympäristöministeriöstä, yksi aluehallintovirastojen pelastustoimi- ja varautuminen -vastuualueilta, yksi Hätäkeskuslaitoksesta, yksi Pelastusopistosta, yksi Poliisihallituksesta, yksi Rajavartiolaitoksesta, yksi hyvinvointialueiden yhteinen edustaja, yksi edustaja kustakin pelastustoiminnan yhteistyön järjestämisestä vastaavasta pelastuslaitoksesta, yksi Huoltovarmuuskeskuksesta, yksi Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta, yksi Säteilyturvakeskuksesta, yksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, yksi Siviilipalvelukeskuksesta, yksi Suomen Ympäristökeskuksesta, yksi Pääesikunnasta, yksi Liikenne- ja viestintävirastosta, yksi Väylävirastosta, yksi Ilmatieteen laitoksesta, yksi Suomen Kuntaliitto ry:stä ja yksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö – Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland ry:stä.

Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla sisäministeriön virkamiehiä.

Jos neuvottelukunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikauden, sisäministeriö määrää vaihtuvan henkilön edustaman tahon esityksestä hänen tilalleen uuden, samaa tahoa edustavan jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta taikka milloin vähintään puolet muista jäsenistä on sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten pyytänyt.

Neuvottelukunnalla on pääsihteeri, jonka sisäministeriö määrää. Neuvottelukunnalla voi tarvittaessa olla myös muita sihteerejä.

Neuvottelukunta voi kutsua pysyviä ja tilapäisiä asiantuntijoita sekä tarpeen mukaan kuulla asiantuntijoita.

Neuvottelukunta voi asettaa asioiden valmistelua varten jaostoja. Jaostojen jäseninä voi olla myös neuvottelukunnan varajäseniä ja neuvottelukuntaan kuulumattomia asiantuntijoita.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024.