Valtioneuvoston asetus sähköisen liikenteen, biokaasun ja uusiutuvan vedyn liikennekäytön infrastruktuurituesta vuosina 2022–2025
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001) 8 §:n nojalla:
1 §Soveltamisala
Tässä asetuksessa säädetään Suomen elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241, jäljempänä elpymisasetus , 18 artiklassa tarkoitetun elpymis- ja palautumissuunnitelman sekä valtion talousarvion mukaisen sähköisen liikenteen sekä biokaasun ja uusiutuvan vedyn liikennekäytön infrastruktuurin edistämiseen tarkoitetun tuen myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä.
2 §Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
ei merkittävää haittaa -periaatteella elpymisasetuksen 2 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua ei merkittävää haittaa -periaatetta;
biokaasulla biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain (393/2013), jäljempänä kestävyyslaki , 4 §:n 8 kohdassa tarkoitettua biokaasua;
muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla kaasumaisilla liikenteen polttoaineilla kestävyyslain 4 §:n 16 kohdassa tarkoitettuja kaasumaisia polttoaineita;
uusiutuvalla vedyllä vetyä, joka on valmistettu vedestä uusiutuvaa sähköä hyödyntäen tai biokaasun reformoinnilla taikka biomassan biokemiallisella muuntamisella.
3 §Valtionapuviranomainen
Energiavirasto päättää tuen myöntämisestä ja hoitaa muut siihen liittyvät tehtävät.
4 §Tuen soveltuvuus Euroopan unionin sisämarkkinoille
Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 651/2014, jäljempänä yleinen ryhmäpoikkeusasetus , säädettyjä tuen myöntämisen edellytyksiä ja tukimuotoa koskevia erityisiä edellytyksiä noudatetaan, jos tuki kuuluu mainitun asetuksen soveltamisalaan.
Jos tuki ei kuulu 1 momentissa tarkoitetun asetuksen soveltamisalaan, mutta kuuluu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen (EU) N:o 1407/2013 soveltamisalaan, tuen myöntämisessä noudatetaan vastaavasti mainittua asetusta 1 momentissa mainitun asetuksen sijasta.
Jos tuki ei kuulu 1 tai 2 momentissa tarkoitettujen asetusten soveltamisalaan, tuen myöntämisen ja maksamisen edellytyksenä on, että Euroopan komissio on hyväksynyt tuen sisämarkkinoille soveltuvaksi.
5 §Tuettavat hankkeet
Tukea voidaan myöntää:
ajoneuvojen latauspisteiden investointihankkeeseen, johon sisältyy yksi tai useampi ajoneuvojen suuritehoinen latauspiste, joka soveltuu sähkökäyttöisen ajoneuvon lataamiseen siten, että kunkin latauspisteen samanaikainen tasavirtalatausteho on yli 22 kilowattia;
paikallisen joukkoliikenteen latauspisteiden investointihankkeeseen, johon sisältyy vähintään yksi sähkökäyttöisen, ajoneuvolaissa (82/2021) tarkoitetun linja-auton lataamiseen soveltuva latauspiste;
Suomen maakaasujärjestelmän ulkopuolella sijaitsevan kiinteän kaasun tankkauspisteen investointihankkeeseen, jos kaasun tankkauspiste on ensi sijassa tarkoitettu biokaasun tai muuta kuin biologista alkuperää olevan uusiutuvan kaasumaisen liikenteen polttoaineen syöttämiseen ajoneuvoihin paineistetussa tai nestemäisessä muodossa;
uusiutuvan vedyn tankkauspisteen investointihankkeeseen, jos tankkauspiste on ensi sijassa tarkoitettu liikenteessä käytettävän uusiutuvan vedyn syöttämiseen ajoneuvoihin.
6 §Ei merkittävää haittaa -periaatteen mukaisuuden osoittaminen
Tuen hakijan on osoitettava, että hanke täyttää ei merkittävää haittaa -periaatteen vaatimukset.
Hanke ei saa:
aiheuttaa merkittävää haittaa perustuen kaksivaiheiseen arviointiin teknisistä ohjeista ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamiseksi elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen mukaisesti annetun komission tiedonannon (2021/C 58/01) mukaisesti; eikä
sisältää 3 momentissa tarkoitettuja toimintoja.
Tukea ei voida myöntää:
fossiilisiin polttoaineisiin liittyviin toimintoihin;
Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän mukaisiin toimintoihin, joiden ennakoidut kasvihuonekaasupäästöt eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja;
kaatopaikkoihin, jätteenpolttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyviin toimintoihin; eikä
toimintoihin, joissa jätteen pitkäaikainen loppusijoitus voi aiheuttaa haittaa ympäristölle.
Tuen hakijan on noudatettava hankkeessa Suomen ja Euroopan unionin ympäristölainsäädäntöä.
7 § Tuen myöntämisen edellytykset
Tuen myöntämisen yleisenä edellytyksenä on, että:
hanketta tai hankkeeseen sisältyvää uutta teknologiaa ei toteutettaisi ilman tukea;
hankkeen mukaiset kaasun tai vedyn tankkauspisteet taikka latauspisteet otetaan käyttöön 20 kuukauden kuluessa tuen myöntämistä koskevan päätöksen tekemisestä;
hankkeessa ei ole ennen tarjouksen jättämisen määräpäivää tehty sellaista sitovaa investointipäätöstä, päälaitetilausta tai päätöstä rakentamistyön aloittamisesta tai muuta sitoumusta, jonka jälkeen hankkeen peruuttaminen ei enää ilman merkittävää taloudellista menetystä ole mahdollista;
hankkeeseen ei ole myönnetty muuta julkista tukea;
kyse ei ole sellaisesta hankkeesta, jonka tarkoituksena on varmistaa, että tuen hakija noudattaa hyväksytystä lainsäädännöstä tulevaa velvoitetta kaasun tai vedyn tankkauspisteen taikka latauspisteen rakentamiseen.
Hankkeen käynnistäminen ei estä tuen myöntämistä, jos tuki kohdistuu hankkeeseen rajatuilta osin ja kyseessä olevaa tuella rahoitettavaa rajattua osuutta hankkeesta ei ole käynnistetty 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla tai jos kyse on kaasun tankkauspistettä koskevasta sitoumuksesta eikä tankkauspisteen sijainnista ole tehty sitovaa päätöstä. Hankkeeseen liittyvien raivaus- ja maanrakennustöiden aloittaminen ei myöskään estä tuen myöntämistä.
Tuen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että:
kaasun tai vedyn tankkauspiste taikka ajoneuvojen suuritehoinen latauspiste on vapaasti kaikkien käyttäjien ja kuluttajien käytettävissä:
ilman syrjiviä ehtoja lukuun ottamatta tarpeellisia tunnistus-, käyttö- ja maksuehtoja; ja
kaikkina vuorokauden aikoina lukuun ottamatta välttämättömiä korjaus-, huolto- ja ylläpitokatkoja;
samalla kiinteistöllä sijaitsevien kaasun tankkauspisteiden jatkuvan tankkauksen vähimmäiskapasiteetti on 100 kilogrammaa tunnissa ja tankkauspisteen varaston koko mahdollistaa vähintään 200 kilogramman kaasun tankkauksen tunnissa;
samalla kiinteistöllä sijaitsevien raskaan liikenteen kaasun tankkauspisteiden jatkuvan tankkauksen vähimmäiskapasiteetti on vähintään 400 kilogrammaa tunnissa ensimmäisenä tuntina ja tankkauspisteen kompressorikapasiteetti on vähintään 200 kilogrammaa tunnissa jatkuvasti;
ajoneuvojen suuritehoisessa latauspisteessä:
on sekä ajoneuvon ja latauspisteen että latauspisteen ja latauspalveluntuottajan välillä tietoliikenneyhteys siten, että lataustapahtuman ajantasainen mittaus ja ohjaus sekä lataustehon säätö ylöspäin ja alaspäin kesken lataustapahtuman ilman latauksen keskeytymistä ovat mahdollisia; ja
latauspisteet ovat vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU, jäljempänä jakeluinfradirektiivi, liitteessä II säädettyjen teknisten eritelmien mukaisia;
paikallisen joukkoliikenteen latauspisteet ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU täydentämisestä sähkökäyttöisten linja-autojen latauspisteitä koskevien standardien osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/1444 1 artiklan mukaisia;
uusiutuvan vedyn tankkauspisteet ovat jakeluinfradirektiivi liitteessä II säädettyjen teknisten eritelmien mukaisia.
8 §Tuen saaja
Tukea voidaan myöntää yritykselle, kunnalle ja muulle yhteisölle.
Tukea ei kuitenkaan myönnetä:
organisaatiolle, jonka toiminta rahoitetaan valtion talousarviosta;
valtion talousarviosta annetussa laissa (423/1988) tarkoitettuun taloushallinto-organisaatioon kuuluvalle virastolle, laitokselle tai muulle toimielimelle;
sellaiselle perustamishankkeen toteuttajalle, joka saa perustamishankkeeseen valtionosuutta;
asunto-osakeyhtiölle, asuinkiinteistölle eikä niiden yhteyteen toteutettavalle hankkeelle;
maatiloille lukuun ottamatta sellaisia maatilan yhteydessä toteuttavia hankkeita, jotka ovat erotettavissa maatalouden tuotantotoiminnan ulkopuolelle;
yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 18 kohdassa tarkoitetulle vaikeuksissa olevalle yritykselle;
yhteisölle, joka on joutunut ulosottotoimenpiteen kohteeksi, selvitystilaan, konkurssiin tai yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitettuun saneerausmenettelyyn taikka ei ole noudattanut eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annetun lain (300/2001) 1 §:ssä tarkoitettua tuen takaisinperintäpäätöstä.
9 §Tarjouskilpailu
Energiavirasto päättää tuen myöntämisestä tarjouskilpailun perusteella. Energiaviraston tulee järjestää tarjouskilpailu tasapuolisella ja syrjimättömällä tavalla sekä tiedottaa tarjouskilpailun ajankohdasta, määräajoista ja muista sellaisista seikoista, joilla on olennaista merkitystä tarjouskilpailussa ja tarjousten tekemisessä.
Tarjouskilpailussa hankkeet kilpailutetaan omissa ryhmissään seuraavasti:
ryhmä 1: ajoneuvojen suuritehoisten latauspisteiden investointihankkeita koskevat tarjoukset;
ryhmä 2: paikallisen joukkoliikenteen latauspisteiden investointihankkeita koskevat tarjoukset;
ryhmä 3: paineistetun biokaasun tankkauspisteiden investointihankkeita koskevat tarjoukset;
ryhmä 4: nesteytetyn biokaasun tankkauspisteiden investointihankkeita koskevat tarjoukset;
ryhmä 5: uusiutuvan vedyn tankkauspisteiden investointihankkeita koskevat tarjoukset.
Energiaviraston on päätöksellään suljettava tarjouskilpailun ulkopuolelle tarjous, jos:
Energiaviraston tiedossa on vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1398/2016) 84 §:ssä tarkoitettu peruste, joka edellyttäisi tarjouksen sulkemista tarjouskilpailun ulkopuolelle mainitun lain mukaisesti järjestetyssä tarjouskilpailussa;
se on perustunut tuen hakijoiden tai tuen hakijan ja muun osapuolen välisiin sopimuksiin tai yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin tai tällaisten tahojen yhteenliittymien päätöksiin, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää tarjouskilpailua tai joista seuraa, että tarjouskilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy.
10 §Tuen kohdistaminen
Valtion talousarvion mukaan käytettävissä oleva määräraha kohdistetaan eri ryhmiin kuuluville hankkeilla valtion talousarviossa määritetyn mukaisesti.
Jos ryhmään 1, 3 tai 4 kuuluvia hankkeita koskevia tarjouksia ei ole tehty vähintään 20 prosenttia suuremmasta määrästä tukea kuin kyseiseen ryhmään on kohdistettu määrärahaa, pienennetään kyseiseen ryhmään kuuluville hankkeille kohdistettavaa osuutta määrärahasta siten, että mainittu edellytys täyttyy.
Jos ryhmään 2 kuuluvista hankkeista ei ole tehty tarjouksia vähintään niihin kohdistettua määrärahaa vastaavasti, siirretään käyttämättä jäävä osa ryhmään 1 kuuluville hankkeille.
Jos ryhmään 5 kuuluvista hankkeista ei ole tehty tarjouksia vähintään niihin kohdistettua määrärahaa vastaavasti, siirretään käyttämättä jäävä osa ryhmään 4 kuuluville hankkeille.
11 §Tarjous
Tarjous on toimitettava Energiavirastoon viimeistään sen ilmoittamana päivänä. Tarjouksessa tuen hakijan on esitettävä asian arvioimiseksi ja ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Tarjouksen tulee muutoinkin olla tarjouskilpailun vaatimusten, ehtojen ja perusteiden mukainen. Energiavirasto vahvistaa tarjouslomakkeen.
Tarjouksesta ja sen liitteistä tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot:
hakijan virallinen nimi, osoitetiedot, sähköpostiosoite, yritys- ja yhteisötunnus sekä tieto siitä, onko kyseessä Euroopan unionin valtiontukea koskevien säännösten kannalta mikroyritys, pieni yritys, keskisuuri yritys tai suuryritys;
hankkeen kuvaus ja 5 §:ssä tarkoitettu tarkoitus;
hanketta koskevien 7 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyminen;
hankkeen kustannusarvio;
tarvittava tuki ja sen osuus hyväksyttävistä kustannuksista sekä, jos haettu tuki on vähintään 500 000 euroa, perustelut tarvittavalle tukimäärälle ja kannattavuuslaskelma;
sitoumus vakuutuksen ottamisesta tai muusta vastaavasta varautumisesta vahingon varalta;
tarjousten vertailuun tarvittavat tiedot;
selvitys hankkeeseen haetuista ja myönnetyistä muista julkisista tuista.
Jos kyseessä on elpymis- ja palautumissuunnitelman mukainen hanke, tarjoukseen tulee sisällyttää selvitys 6 §:ssä säädetyn mukaisesti siitä, että ei merkittävää haittaa -periaate toteutuu hankkeessa.
Yhteen tarjoukseen saa sisältyä useita joko kaasun tai vedyn tankkauspisteitä taikka ajoneuvojen suuritehoisia latauspisteitä. Edellytyksenä on, että edellä mainitut tankkauspisteet tai latauspisteet sijaitsevat samalla kiinteistöllä ja, että tarjous kohdistuu kokonaisuudessaan yhteen ryhmään.
Jos investointihankkeessa hyödynnetään uutta teknologiaa, se on ensimmäisiä lajissaan Suomessa, sen toteuttaminen aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia ja tavanomaista suuremman riskin verrattuna tavanomaisella teknologialla toteutettuun hankkeeseen ja se edistää energiateknologian kaupallista käyttöönottoa ( uutta teknologiaa hyödyntävä hanke ), tarjouksen liitteessä tulee selvittää teknologian uutuusarvo ja riskit sekä siihen liittyvät laajemmat hyödyntämismahdollisuudet ja siitä aiheutuvat lisäkustannukset vastaavaan tavanomaista teknologiaa hyödyntävään hankkeeseen verrattuna.
12 §Tarjousten vertailu
Tarjouskilpailussa saatujen tarjousten vertailu muihin samassa ryhmässä saatuihin tarjouksiin perustuu tarjouksille laskettuun vertailulukuun.
Ryhmään 1 kuuluvaa hanketta koskevan tarjouksen vertailuluku saadaan kertomalla tarjouksen mukainen tukitarve euroina:
luvulla 0,7, jos hankkeen mukainen kiinteistö sijaitsee enintään kilometrin päässä unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/2013, jäljempänä TEN-T-asetus , tarkoitettuun kattavaan verkkoon kuuluvasta Suomen valtakunnan alueella sijaitsevasta maantiestä;
luvulla 0,9, jos hankkeen mukaisella kiinteistöllä on enemmän kuin yksi samanaikaisesti käytettävissä oleva suuritehoinen latauspiste;
luvulla 0,85, jos jokaisen hankkeeseen sisältyvän suuritehoisen latauspisteen samanaikainen latausteho on vähintään 150 kilowattia mutta alle 300 kilowattia;
luvulla 0,75, jos hankkeeseen sisältyy vähintään yksi suuritehoinen latauspiste, jonka latausteho on vähintään 350 kilowattia ja joka soveltuu raskaan liikenteen sähkökäyttöisen ajoneuvon lataamiseen;
luvulla 0,9, jos hankkeeseen sisältyvien latauspisteiden yhteenlaskettu latausteho on vähintään 300 kilowattia, luvulla 0,5, jos hankkeeseen sisältyvien latauspisteiden yhteenlaskettu latausteho on vähintään 1 400 kilowattia, ja luvulla 0,3, jos hankkeeseen sisältyvien latauspisteiden yhteenlaskettu latausteho on vähintään 3 500 kilowattia;
luvulla 0,9, jos jokaisella hankkeeseen sisältyvällä latauspisteellä on mahdollista maksaa maksukortilla.
Ryhmään 2 kuuluvaa hanketta koskevan tarjouksen vertailuluku on tarjouksen mukaisen tukitarpeen suuruinen.
Ryhmään 3 kuuluvaa hanketta koskevan tarjouksen vertailuluku saadaan kertomalla tarjouksen mukainen tukitarve euroina:
luvulla 0,7, jos hankkeen mukainen kiinteistö sijaitsee enintään kilometrin päässä TEN-T-asetuksessa tarkoitettuun kattavaan verkkoon kuuluvasta Suomen valtakunnan alueella olevasta maantiestä;
luvulla 0,9, jos hankkeen mukaisella kiinteistöllä on mahdollisuus raskaan liikenteen ajoneuvon tankkaukseen 7 §:n 3 momentin 3 kohdan mukaisesti.
Ryhmään 4 kuuluvaa hanketta koskevan tarjouksen vertailuluku saadaan kertomalla tarjouksen mukainen tukitarve euroina luvulla 0,7, jos hankkeen mukainen kiinteistö sijaitsee enintään kilometrin päässä TEN-T-asetuksessa tarkoitettuun kattavaan verkkoon kuuluvasta Suomen valtakunnan alueella olevasta maantiestä.
Ryhmään 5 kuuluvaa hanketta koskevan tarjouksen vertailuluku saadaan kertomalla tarjouksen mukainen tukitarve euroina luvulla 0,7, jos hankkeen mukainen kiinteistö sijaitsee enintään kilometrin päässä TEN-T-asetuksessa tarkoitettuun kattavaan verkkoon kuuluvasta Suomen valtakunnan alueella olevasta maantiestä.
13 §Tuen myöntämisestä päättäminen
Energiavirasto päättää tuen myöntämisestä. Tuki myönnetään kussakin ryhmässä pienimmän vertailuluvun saaneille tarjouksille valtion kyseisen vuoden talousarvioon otetun määrärahan puitteissa.
Tukea ei kuitenkaan saa myöntää ryhmään 1 ja 3–5 kuuluviin hankkeisiin, jos kaikki samaan ryhmään kuuluviin hankkeisiin tehdyt tarjoukset ovat kirjanpitolaissa (1336/1997) tarkoitetuilta samaan konserniin kuuluvilta konserniyrityksiltä, eikä myöskään siltä osin kuin tällaisten konserniyritysten tuen yhteenlaskettu määrä ylittäisi 40 prosenttia valtiontalousarvion mukaan käytettävissä olevasta kyseiseen ryhmään kuuluviin hankkeisiin myönnettävästä tuesta.
Jos yksittäinen tarjous ylittää kyseiselle ryhmälle kohdistetun, valtion talousarvion mukaisen määrärahan määrän, tarjous tulee hylätä.
14 §Tuen enimmäismäärä ja hyväksyttävät kustannukset
Tuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista on enintään 35 prosenttia, jos kyseessä on ajoneuvojen suuritehoinen latauspiste tai vedyn tankkauspiste, ja muutoin enintään 30 prosenttia. Jos kyseessä on uutta teknologiaa hyödyntävä hanke, tuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista on kuitenkin enintään kymmenen prosenttiyksikköä näitä korkeampi.
Hyväksyttäviä kustannuksia voivat olla ne investointihankkeeseen liittyvät välittömät kustannukset, jotka aiheutuvat lataus- tai tankkausinfrastruktuuriin liittyvien koneiden ja laitteiden hankinnasta ja asennuksesta, rakennusteknisistä töistä ja raivaus- ja maanrakennustöistä. Hyväksyttäviä kustannuksia voivat olla myös sellaiset kustannukset, jotka ovat aiheutuneet investointihankkeen toteuttamisesta laajempana tai lataus- taikka tankkausteholtaan korkeampana kuin tukipäätöksessä on edellytetty. Latauspisteiden investointihankkeessa voidaan lisäksi hyväksyä sähköliittymästä, sähkökeskuksesta, kaapelista ja kaapeloinnista aiheutuvat välittömät kustannukset. Nesteytetyn kaasun tankkauspisteiden investointihankkeessa voidaan lisäksi hyväksyä paineistetun kaasun tankkauspisteeseen liittyvät kustannukset.
Hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole tuen saajan:
yleiskustannukset;
maa-alueiden hankinnasta aiheutuvat kustannukset;
rakennuksiin liittyvät kustannukset;
paikalliseen energian tuotantoyksikköön liittyvät kustannukset;
paikalliseen sähkön varastointiyksikköön liittyvät kustannukset;
valmistelu- ja suunnittelukustannukset;
palkkakustannukset;
koulutuksesta aiheutuvat kustannukset;
edustusmenot;
korot ja muut rahoituskustannukset;
valtion maksuperustelakiin (150/1992) perustuvat maksut;
kustannusvaraukset;
matkakustannukset;
osana tavaroiden tai palvelujen hankintahintaa maksamat arvonlisäverot.
Jos investointihanke rahoitetaan leasingilla, osamaksulla tai vastaavalla tavalla, menoina voidaan hyväksyä enintään hankinnan ostohintaa vastaavat kustannukset, ei kuitenkaan hallinto-, rahoitus-, vakuutus-, korjaus- tai huoltokustannuksia taikka muita vastaavia kustannuksia.
Tuen saajaan etuyhteydessä olevalta taholta tehtyjen hankintojen kustannukset voidaan hyväksyä ainoastaan siltä osin kuin tuen saaja osoittaa kustannusten vastaavan omakustannehintaa. Liiketoimen osapuolet ovat etuyhteydessä toisiinsa, jos toinen pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa taikka kolmannella osapuolella on yksin tai yhdessä lähipiirinsä kanssa määräysvalta liiketoimen molemmissa osapuolissa.
15 §Hakemus tuen maksatusta varten
Tuen saajan tulee toimittaa hakemus tuen maksamista varten liitteineen Energiavirastolle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hankkeen mukaisen kaasun tai vedyn tankkauspisteen tai latauspisteen tulee tukipäätöksen mukaan olla otettu käyttöön.
Tuen saajan tulee ennen 1 momentissa tarkoitetun maksatushakemuksen toimittamista laatia seuraavat asiakirjat ja toimittaa ne pyydettäessä Energiavirastolle:
luotettava kustannusselvitys hankkeen toteutuneista ja maksetuista kustannuksista;
ilmoitus tuen kohteena olevan omaisuuden vakuuttamisesta tai muusta vastaavasta varautumisesta vahingon varalta;
tilintarkastuslain (1141/2015) 1 luvun 2 §:n 1 kohdassa tarkoitetun tilintarkastajan antama raportti havainnoistaan, jotka koskevat hankkeelle tilitettyjä kustannuksia koko projektin kestoajalta;
loppuraportti hankkeen tuloksista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista, jos hankkeelle myönnettyä tukea on korotettu sen perusteella, että kyseessä on uutta teknologiaa hyödyntävä hanke.
Jos tuen saaja on kunta, kuntayhtymä tai seurakunta, 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetun raportin antaa sen tilintarkastaja. Jos ostolaskujen määrä hankkeessa on enintään kymmenen, Energiavirasto voi hyväksyä vaihtoehtona mainitulle raportille, että hakija liittää tilitykseen kopion ostolaskuista ja maksutositteet, joista ilmenee, että laskut on maksettu.
Jos hanke rahoitetaan leasingilla, osamaksulla tai vastaavalla tavalla, Energiavirasto voi hyväksyä vaihtoehtona 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetulle raportille, että hakija liittää tilitykseen kopion rahoitussopimuksesta tai muusta vastaavasta asiakirjasta.
16 §Tuen maksaminen
Hankkeeseen myönnetty tuki voidaan maksaa, jos tuen saaja on noudattanut, mitä valtionavustuslaissa ja tässä asetuksessa säädetään sekä tukipäätöksessä määrätään.
Tuen maksatusta koskevassa päätöksessä vahvistetaan tuen lopullinen määrä. Jos toteutuneet hyväksyttävät kustannukset jäävät alle tukipäätöksessä mainitun määrän, lopullisen tuen suuruus on tukiprosentin mukainen osuus toteutuneista hyväksyttävistä kustannuksista.
Tuen maksatus on keskeytettävä, jos tuen saaja ei ole noudattanut eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annetun lain 1 §:ssä tarkoitettua tuen takaisinperintäpäätöstä.
17 §Omaisuuden käyttö- ja luovutusrajoitus
Tuen kohteena ollutta omaisuutta tulee käyttää tukipäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen viiden vuoden ajan eikä omaisuutta saa mainittuna aikana luovuttaa toisen omistukseen tai hallintaan. Tuen saaja saa kuitenkin edellä tarkoitetun määräajan kuluessa korvata tuen kohteena olleen omaisuuden käytettävyydeltään ja teholtaan vähintään vastaavalla omaisuudella. Lisäksi omistusoikeuden saa siirtää määräajaksi rahoitusyhtiölle tai sitä vastaavalle, jos omaisuuden käyttö- ja hallintaoikeus säilyvät tuen saajalla.
Tukipäätöksessä määrätään 1 momentissa tarkoitetun määräajan alkamis- ja päättymisajankohta.
Erityisestä syystä Energiavirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen 1 momentissa säädetyistä käyttö- ja luovutusrajoituksista.
18 §Tuen saajan selvitys- ja ilmoitusvelvollisuus
Tuen saajan on ilmoitettava Energiavirastolle käyttö- tai luovutusrajoituksen noudattamiseen tai omaisuuden käyttöön tukipäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen vaikuttavasta olosuhteiden muutoksesta sekä muista 17 §:n 1 momentissa tarkoitetuista muutoksista välittömästi tapahtuman jälkeen kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua tapahtumasta.
Tuen saajan on viipymättä mutta kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua hankkeen mukaisten latauspisteiden tai tankkauspisteiden käyttöönotosta julkaistava niitä koskevat tiedot verkkosivuillaan.
Tuen saajan on toimitettava hankkeen toteutuneista vaikutuksista selvitys Energiavirastolle kahden vuoden kuluessa maksatuspäätöksen tekemisestä.
Lisäksi tuen saaja on velvollinen toimittamaan Energiavirastolle sen pyynnöstä tietoja tuetun omaisuuden käytöstä ja toimivuudesta.
Tuen saaja voi ilmoituksellaan luopua myönnetystä tuesta. Tuen saajan tulee kuitenkin ilmoituksellaan luopua myönnetystä tuesta viipymättä, jos ennen hankkeen aloittamista ilmenee, että hanke viivästyy tukipäätöksessä määrätystä aikataulusta tai hanketta ei voida muusta syystä toteuttaa tukipäätöksen mukaisesti.
19 §Tuen saajan kirjanpitovelvollisuus
Tuen saajan tulee pitää hankkeesta projektikirjanpitoa osana kirjanpitolain mukaista kirjanpitoaan erillisellä kustannuspaikalla tai tilillä taikka muulla tavalla siten, että tuen käytön valvonta on vaikeuksitta mahdollista.
20 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä maaliskuuta 2022 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2025.
Asetuksen 5 §:n 2–3 kohta sekä 10 §:n 3–4 momentti tulevat voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.
Asetuksen 6 §:ää sovelletaan tukeen, joka myönnetään vuonna 2023 tai sitä ennen.
Sen estämättä, mitä 10 §:n 1 momentissa säädetään, valtion vuoden 2022 talousarvion mukaan käytettävissä olevasta määrärahasta kohdistetaan:
5 000 000 euroa ryhmään 1 kuuluville hankkeille;
3 300 000 euroa ryhmään 2 kuuluville hankkeille;
1 700 000 euroa ryhmään 3 kuuluville hankkeille;
2 200 000 euroa ryhmään 4 kuuluville hankkeille;
1 000 000 euroa ryhmään 5 kuuluville hankkeille.
Jos komissio ei hyväksy tukiohjelmaa ryhmän 2 osalta sisämarkkinoille soveltuvaksi syyskuun 2022 loppuun mennessä, kohdistetaan vuoden 2022 talousarvion mukaisesta määrärahasta 4 momentissa säädetyn lisäksi 3 300 000 euroa ryhmään 1 kuuluville hankkeille.
Jos komissio ei hyväksy tukiohjelmaa ryhmän 3 osalta sisämarkkinoille soveltuvaksi syyskuun 2022 loppuun mennessä, kohdistetaan vuoden 2022 talousarvion mukaisesta määrärahasta 4 momentissa säädetyn lisäksi 1 700 000 euroa ryhmään 1 kuuluville hankkeille.
Jos komissio ei hyväksy tukiohjelmaa ryhmän 4 osalta sisämarkkinoille soveltuvaksi syyskuun 2022 loppuun mennessä, kohdistetaan vuoden 2022 talousarvion mukaisesta määrärahasta 4 momentissa säädetyn lisäksi:
1 200 000 euroa ryhmään 1 kuuluville hankkeille;
1 000 000 euroa ryhmään 5 kuuluville hankkeille.
Helsingissä 17.3.2022
ElinkeinoministeriMika LintiläErityisasiantuntijaInkeri Lilleberg