Ulkoministeriön asetus ulkoministeriön työjärjestyksestä annetun ulkoministeriön asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Työjärjestys
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Oikaisut
Säädöstä on oikaistu. Katso säädöskokoelman PDF ja listatut oikaisut.
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Ulkoministeriön päätöksen mukaisesti
kumotaan ulkoministeriön työjärjestyksestä annetun ulkoministeriön asetuksen ( 550/2008 ) 11 b §, sellaisena kuin se on asetuksessa 1280/2013, ja
muutetaan nimikkeen ruotsinkielinen sanamuoto sekä 6, 10, 11 a, 15, 18, 20, 22, 30–32, 34, 38, 39, 52, 67, 68 ja 78 §,sellaisina kuin niistä ovat 10, 15, 18, 67 ja 68 § asetuksessa 530/2018, 11 a § asetuksissa 64/2011 ja 831/2017, 20, 30 ja 78 § asetuksessa 805/2012, 22, 32 ja 34 § asetuksessa 652/2020, 31 § asetuksessa 436/2016, 38 § asetuksessa 513/2014 sekä 39 ja 52 § asetuksessa 1321/2015, seuraavasti:
6 §Yhteistoimintamenettely
Henkilöstö voi vaikuttaa työhönsä ja työoloihinsa vaikuttavaan, viraston toimintaa koskevaan päätöksentekoon siten, kuin yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (1233/2013) säädetään ja sen nojalla yhteistoimintasopimuksin sovitaan.
10 §Ministeriön laajennettu johtoryhmä
Ministeriön laajennettu johtoryhmä osallistuu hallinnonalan toimintaa koskevien laajakantoisten ja periaatteellisesti tärkeiden asioiden käsittelyyn sekä käsittelee valmistavasti muut asiat, jotka johtoryhmän puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ottaa johtoryhmän käsiteltäväksi. Johtoryhmän tehtävänä on lisäksi edistää ministeriön sisäistä tiedonkulkua.
Johtoryhmään kuuluvat valtiosihteeri kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerit, osastopäälliköt, hallintojohtaja, viestintäjohtaja, oikeuspäällikkö, konsulipäällikkö, protokollapäällikkö, pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön päällikkö, ulkoasiainhallinnon tarkastaja, suunnittelu- ja tutkimuspäällikkö, talousjohtaja, tietohallintojohtaja, henkilöstöjohtaja, kiinteistö- ja hankintapalvelujen toimialajohtaja, turvallisuuspäällikkö, kehitysevaluoinnin yksikön päällikkö ja kansallisen turvallisuusviranomaisen päällikkö sekä henkilöstöjärjestöjen nimeämät edustajat.
Johtoryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Varapuheenjohtajana toimivat alivaltiosihteerit kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämässä järjestyksessä sekä sihteerinä kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies. Johtoryhmä kokoontuu kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin kutsusta tai muulla johtoryhmän päättämällä tavalla.
11 a §Valinta- ja koulutusryhmä
Valinta- ja koulutusryhmä tekee esityksiä ja antaa lausuntoja avustajan virkasuhteeseen nimittämistä sekä harjoittelua ja koulutusta koskevissa asioissa.
Ryhmän puheenjohtajana toimii palveluista vastaava alivaltiosihteeri, varapuheenjohtajana henkilöstöjohtaja ja sihteerinä henkilöstöhallinnon määräämä virkamies. Ryhmän muita jäseniä ovat hallintojohtaja, henkilöstöyksikön päällikkö, henkilöstön kehittämis- ja työhyvinvointiyksikön päällikkö, Kavaku-kurssin kuraattori sekä henkilöstöjärjestöjen nimeämät edustajat. Lisäksi ryhmän jäseneksi voidaan kutsua enintään kolme muuta henkilöä, jotka eivät ole ulkoasiainhallinnon virkamiehiä. Ryhmä kutsutaan koolle puheenjohtajan määräämällä tavalla.
15 §Valmiustoimikunta
Ministeriössä on valmiustoimikunta, joka käsittelee kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista koskevia hallinnonalan suunnitelmia ja toimenpiteitä.
Valmiustoimikunnan puheenjohtajana ja ulkoasiainhallinnon valmiuspäällikkönä toimii konsulipäällikkö tai määrätty sijaisensa. Valmiussihteerinä toimii turvallisuuspäällikkö tai määrätty sijaisensa.
Valmiustoimikunnan tarkemmista tehtävistä, kokoonpanosta ja valmiuspäällikön sijaisena toimivasta varapuheenjohtajasta määrätään valmiustoimikunnan asettamispäätöksessä.
18 §Ministeriön organisaatio
Ulkoministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1171/2005) mukaisesti ministeriössä on poliittinen osasto, kansainvälisen kaupan osasto, kehityspoliittinen osasto, Eurooppa-osasto, itäosasto, Amerikan ja Aasian osasto, Afrikan ja Lähi-idän osasto sekä viestintäosasto. Ministeriössä on osastojaon ulkopuolisina toimintoina oikeuspalvelu, konsulipalvelut, protokollapalvelut, hallintopalvelut, talousyksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, suunnittelu- ja tutkimusyksikkö sekä kehitysevaluoinnin yksikkö.
Lisäksi ministeriössä on kansallinen turvallisuusviranomainen.
20 §Kansainvälisen kaupan osasto
Kansainvälisen kaupan osastolla on seuraavat yksiköt:
kauppapolitiikan yksikkö;
markkinoillepääsy-yksikkö;
kestävän kaupan yksikkö;
vientivalvontayksikkö; ja
Team Finland -vienninedistämisyksikkö.
22 §Eurooppa-osaston organisaatio
Eurooppa-osastolla on seuraavat yksiköt:
Pohjoisen Euroopan yksikkö;
yleisten EU-asioiden ja yhteensovittamisen yksikkö;
Keski-, Länsi- ja Etelä-Euroopan yksikkö; sekä
Kaakkois-Euroopan ja EU:n laajentumisen yksikkö.
Osana pohjoisen Euroopan yksikköä toimii pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö, jonka päällikkö esittelee sihteeristön toimialaan kuuluvat asiat suoraan pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministerille.
30 §Poliittisen, kansainvälisen kaupan ja kehityspoliittisen osaston yhteensovittamistehtävät
Poliittisen osaston tehtäviin kuuluu ministeriön sisäinen yhteensovittaminen keskeisissä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa asioissa, kansainvälisen kaupan osaston tehtäviin kuuluu ministeriön sisäinen yhteensovittaminen keskeisissä kauppapoliittisissa asioissa ja kehityspoliittisen osaston tehtäviin kuuluu ministeriön sisäinen yhteensovittaminen keskeisissä kehityspoliittisissa asioissa.
31 §Poliittisen osaston tehtävät
Poliittisen osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka yleisesti sekä maailmanlaajuiset poliittiset ja turvallisuuskysymykset;
EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP);
EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP);
Pohjois-Atlantin liitto (Nato) ja Nato-yhteistyö;
pohjoismainen turvallisuuspoliittinen yhteistyö;
sotilaallinen kriisinhallinta ja siviilikriisinhallinta;
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö;
Euroopan neuvosto;
asevalvonta ja -riisunta, joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen, puolustustarvikkeiden vientivalvonta, puolustusmateriaaliyhteistyö ja terveysturvallisuus;
suomalaisten valtionilma-alusten ja valtionalusten kulkuluvat;
ihmisoikeuspolitiikka, yleiset ihmisoikeusasiat ja demokratiaa koskevat asiat;
yleiset YK-asiat, YK-asioiden yhteensovittaminen, YK:n yleiskokous ja turvallisuusneuvosto;
globaalihallintaan liittyvät kysymykset;
rauhanvälityskysymykset; sekä
osallistuminen osaston tehtäviin liittyvien kansainvälisten sopimusten valmisteluun ja säädösvalmisteluun yhteistyössä oikeuspalvelun kanssa.
32 §Kansainvälisen kaupan osaston tehtävät
Kansainvälisen kaupan osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:
Euroopan unionin yhteinen kauppapolitiikka;
markkinoillepääsykysymykset, kaupan esteet, tuontisuoja ja polkumyynti;
Maailman kauppajärjestöä (WTO) koskevat asiat;
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöä (OECD) sekä muita taloudellisen alan järjestöjä ja laitoksia koskevat asiat, siltä osin kuin ne eivät kuulu toisen toimintayksikön tehtäviin; OECD-asioiden kansallinen yhteensovittaminen;
kauppa ja kehitys-asiat ja niitä hoitavat monenkeskiset järjestöt, ja yritysvastuuta sekä kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat asiat, siltä osin kuin ne eivät kuulu toisen toimintayksikön tehtäviin;
Suomen viennin edistämistä ja yritysten kansainvälistymistä koskevien Team Finland -palvelujen kehittäminen ja yhteensovittaminen ulkoasiainhallinnossa ja Team Finland -verkostossa;
kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta, vientilupa-asiat ja vientivalvonta-asioiden yhteensovittaminen sekä kansainvälinen vientivalvontayhteistyö;
suomalaisten investointien edistäminen ja suojaaminen;
kansainväliset sopimukset kauppapolitiikan alalla ja osaston tehtäviin kuuluvia asioita koskeva säädösvalmistelu;
kauppapoliittinen ennakointityö ja analyysi;
muut Suomen kauppa- ja taloussuhteita vieraisiin valtioihin koskevat asiat siltä osin kuin ne eivät kuulu toisen toimintayksikön tehtäviin; ja
digitalouteen ja teknologioihin liittyvät kauppapoliittiset ja kaupalliset kysymykset.
34 §Eurooppa-osaston alue ja tehtävät
Eurooppa-osaston maantieteelliseen alueeseen kuuluvat Alankomaat, Albania, Andorra, Belgia, Bosnia-Hertsegovina, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Islanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kosovo, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Monaco, Montenegro, Norja, Pohjois-Makedonia, Portugali, Puola, Pyhä istuin, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, San Marino, Serbia, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tanska, Tsekki, Turkki, Unkari ja Viro.
Eurooppa-osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:
kahdenvälisiin suhteisiin, EU-suhteisiin ja monenkeskisiin toimielimiin liittyvät poliittiset, kauppapoliittiset, kaupallis-taloudelliset ja kehitysyhteistyöasiat alueeseen kuuluvien maiden osalta;
ministeriön sisäinen yhteensovittaminen keskeisissä EU-asioissa;
EU:n laajentuminen;
EU:n vakautus- ja assosiaatioprosessi Länsi-Balkanilla sekä Kaakkois-Euroopan alueelliset yhteistyöjärjestelyt;
Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristölle (PYS) kuuluvat tehtävät, jotka ovat Pohjoismaiden yhteistyökomitean jäsenelle kuuluvat asiat sekä avustaminen Pohjoismaiden neuvostoon (PN) ja ministerineuvostoon (PMN) liittyvien velvoitteiden yhteensovittamisessa;
Suomen Itämeri-politiikan koordinaatio, Itämeren alueen yhteistyön ja EU:n Itämeri-politiikan toimeenpano ja koordinaatio, Itämeren valtioiden neuvosto (CBSS), yleiset meripolitiikkaa koskevat kysymykset (pl. merioikeus), sekä Itämeri-strategioiden valmistelu ja toimeenpano;
Suomen arktisen politiikan koordinaatio, arktisen yhteistyön (ml. Arktinen neuvosto) ja Etelämanner-politiikan (ml. Etelämanner-yleissopimus) toimeenpano ja koordinaatio, EU:n arktisen ja antarktisen politiikan sekä arktisten strategioiden valmistelu ja toimeenpano; ja
EU:n hallinnonkehittämisohjelmien (Twinning, TAIEX) ja teknisen tuen välineen (TSI) kansallinen koordinaatio.
38 §Viestintäosaston tehtävät
Viestintäosaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:
ulkoasiainhallinnon ulkoinen viestintä;
ulkoasiainhallinnon sisäinen viestintä;
maakuvatyö;
ulkoasiainhallinnon strategisia painopisteitä tukeva viestintä ja vaikuttaminen;
kansainvälistä kauppaa ja ministeriön Team Finland-palveluja koskeva viestintä;
kehityspolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön liittyvä viestintä; sekä
Euroopan unionia ja Suomen EU-politiikkaa koskeva viestintä ja tuki kansalaisjärjestöjen Eurooppatiedotukselle siltä osin kuin ne eivät kuulu toisen toimintayksikön tehtäviin.
39 §Hallintopalvelut
Hallintopalvelujen yksiköille kuuluvat tässä pykälässä säädetyt tehtävät niiltä osin kuin ne eivät kuulu valtioneuvoston yhteisten palvelujen piiriin. Tarkemmat tehtävät ja työnjako määritellään hallintopalvelujen työjärjestyksessä.
Henkilöstöhallinnon yksiköiden tehtäviin kuuluvat henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen, työsuojelu ja työhyvinvointi, yleishallinto, edustustoverkon muutosten koordinointi sekä kunniakonsuliasiat.
Tietohallinnon yksiköiden tehtäviin kuuluvat ulkoasiainhallinnon toimialasidonnaisen tiedon hallinta ja tieto- ja kyberturvallisuus sekä niihin liittyvien palvelujen ja järjestelmien hallinnointi.
Kiinteistö- ja hankintapalveluyksikön tehtäviin kuuluvat kiinteistö- ja toimitilahallinto, hankinta-, tekniset tuki- ja logistiikkapalvelut, materiaalihallinto sekä ulkoasiainhallinnon hankintatoimen ja ympäristöasioiden ohjaus.
Turvallisuusyksikön tehtäviin kuuluvat turvallisuusasiat.
52 §Yksikköjen johtaminen
Yksikköä johtaa yksikönpäällikkö, jollei toisin ole säädetty.
Henkilöstöhallintoa johtaa henkilöstöjohtaja ja tietohallintoa johtaa tietohallintojohtaja. Heidän alaisuudessaan toimivat asianomaisten yksikköjen päälliköt. Yksikköjen päällikköinä toimivat myös talousjohtaja, sekä kiinteistö- ja hankintapalvelu -toimialajohtaja.
Yksikönpäällikkö:
johtaa, valvoo ja kehittää yksikön toimintaa asetettujen toimintalinjojen ja tulostavoitteiden mukaisesti;
johtaa yksikön toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvioehdotuksen valmistelua ja seuraa niiden toteutumista;
vastaa yksikön tehtäviin kuuluvien hankkeiden käynnistämisestä, toteuttamisesta ja seurannasta; ja
ratkaisee toimivaltaansa kuuluvat asiat.
67 §Henkilöstöjohtajan ratkaisuvalta
Henkilöstöjohtaja ratkaisee 64 §:ssä säädetyn lisäksi seuraavat asiat:
ulkoasiainhallinnon muun kuin 61 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun viran perustaminen, lakkauttaminen ja viran nimen muuttaminen;
osastosihteerien ja heitä virka-asemaltaan alempien yleisvirkamiesten ja virka-asemaltaan heihin rinnastettavien erityisvirkamiesten virkaan nimittäminen, ulkomaanedustuksen tehtävään määrääminen, irtisanominen ja virkasuhteen purkaminen;
määräaikaiseen virkasuhteeseen tai määräajaksi virkaan nimitettävän virkamiehen nimittäminen, irtisanominen ja virkasuhteen purkaminen, lukuun ottamatta avustajan virkoja;
yleisuran virkamiesten, ei kuitenkaan ulkoasiainneuvosten, määrääminen muuhun kuin toimintayksikön päällikön tehtävään ministeriössä ja määrääminen vaativuusluokan 11 B tai sitä vastaavaan tai vähemmän vaativaan tehtävään ulkomaanedustuksessa;
muun kuin ulkoasiainhallinnon palveluksessa olevan henkilön oikeus toimia edustustossa ja näiden henkilöiden ilmoittaminen edustuston henkilökuntaan kuuluvaksi;
palvelussuhteen ehtoja ja ministeriön neuvottelemaa tarkentavaa virkaehtosopimusta koskevat asiat;
virkapaikan määrääminen erillisenä päätöksenä;
diplomaattipassin myöntämistä, peruuttamista ja poisottamista koskevat asia; sekä
virkaan nimittämistä ja tehtävään määräämistä lukuun ottamatta muut ulkoasiainhallinnon palveluksessa olevia henkilöitä koskevat henkilöstöhallintoon kuuluvat asiat, jollei toisin säädetä.
68 §Henkilöstöyksikön päällikön ratkaisuvalta
Henkilöstöpäällikkö ratkaisee 64 §:ssä säädetyn lisäksi seuraavat asiat:
ratkaisu oikaisuvaatimukseen, jolla haetaan muutosta ministeriön tai edustuston päätökseen palvelussuhteesta johtuvaa taloudellista etuutta tai kustannusten korvausta koskevassa asiassa;
lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan sekä harkinnanvaraisen virkavapauden myöntäminen virkamiehille sekä sitä vastaavan vapautuksen myöntäminen muulle työntekijälle, lukuun ottamatta kansliapäällikkönä toimivaa valtiosihteeriä ja alivaltiosihteereitä;
sivutoimilupaa ja -ilmoitusta koskevat asiat;
virkamiehen määrääminen ministeriön esittelijäksi;
virka-arvon myöntäminen ulkomaanedustuksessa toimivalle virkamiehelle ja muulle työntekijälle siksi ajaksi, jonka hän toimii määrätyssä edustustossa;
työntekijöiden ja harjoittelijoiden palvelussuhdetta koskevat asiat, virkamiehen taholta tapahtuvaa irtisanoutumista ja muuta virkasuhteen päättämistä koskevat asiat, sekä työtodistusten ja muiden palvelussuhdetta koskevien todistusten antaminen;
vuorotteluvapaasopimuksen tekeminen; sekä
palvelussuhteesta johtuvaa etuutta ja korvausta sekä niiden takaisinperintää koskevat asiat.
78 §Turvallisuuspäällikön ratkaisuvalta
Turvallisuuspäällikkö ratkaisee 64 §:ssä määrätyn lisäksi asiat, jotka koskevat:
turvallisuusjärjestelmien, -laitteiden ja -välineiden hankintaa, huoltoa ja luovuttamista; ja
turvallisuuspalveluiden ja -koulutuksen hankintaa.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2021.
Helsingissä 30.8.2021
UlkoministeriPekka HaavistoHenkilöstöjohtajaKirsti Pohjankukka