543/2021

Vesikulkuneuvon päällikön on huolehdittava siitä, että:

Valtion kanavien ja avattavien siltojen käyttöpalvelujen järjestämisestä vastaa Väylävirasto. Puolustushallinnon tai Puolustuskiinteistöjen omistuksessa tai hallinnassa olevien kanavien ja avattavien siltojen käyttöpalvelujen järjestämisestä vastaa kuitenkin Puolustuskiinteistöt. Muiden kanavien ja avattavien siltojen käyttöpalvelujen järjestämisestä vastaa kanavan tai avattavan sillan omistaja. Kanavan ja avattavan sillan käyttöpalvelun järjestäjä voi tehdä yksityisen tai julkisen palveluntarjoajan kanssa sopimuksen, jolla palveluntarjoaja sitoutuu huolehtimaan kanavaliikenteen käyttöpalvelujen tuottamisesta tietyllä toimialueella.

Käyttöpalveluja on tarjottava tasapuolisesti kaikille vesikulkuneuvoille ottaen huomioon 33 §:n mukaan noudatettavat menettelyt. Käyttöpalvelujen tarjonnassa on noudatettava hyvän hallinnon vaatimuksia.

Vesiliikennettä valvovalla henkilöllä tarkoitetaan poliisin, Rajavartiolaitoksen, Tullin tai Liikenne- ja viestintäviraston virkamiestä, jonka tehtäviin kuuluu vesiliikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden varmistaminen tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen tai poliisilaissa (872/2011), rajavartiolaissa (578/2005) tai tullilaissa (304/2016) säädettyjen valvonta- ja ohjaamistehtävien hoitaminen. Vesiliikennettä ohjaavalla henkilöllä tarkoitetaan muuta henkilöä, jonka poliisi, Rajavartiolaitos, Tulli tai pelastusviranomainen on yksittäistapauksessa tai määräajaksi määrännyt ohjaamaan liikennettä onnettomuuden, yleisötapahtuman, kilpailun tai muun vastaavan syyn vuoksi tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Puolustusvoimien harjoitusten aikana sekä aluevalvonta- ja öljyntorjuntatehtävissä vesiliikenteen ohjaajana voi toimia myös Puolustusvoimien tehtävään määräämä sotilas. Metsähallituksen hallinnassa olevien valtion vesialueiden valvonnasta säädetään lisäksi Metsähallituksen erävalvonnasta annetussa laissa (1157/2005).

Vesiliikennettä valvova henkilö saa estää tai keskeyttää vesikulkuneuvon matkan tai vesikulkuneuvolla kulkemisen, jos vesikulkuneuvo ei täytä 107 tai 108 §:n vaatimuksia tai 107 §:n 3 momentin tai 108 §:n 4 momentin nojalla annettuja määräyksiä tai jos matkan jatkamiseen liittyy ilmeinen onnettomuuden vaara, yleisen järjestyksen häiriintyminen tai ympäristöhaitan uhka tai jos liikenne on väliaikaisesti keskeytetty tai rajoitettu yleisen kulkuväylän tarpeellisten rakennustöiden, kilpailujen tai muun vastaavan syyn johdosta tai vesialueella on voimassa Liikenne- ja viestintäviraston päätös alueellisesta tai vesikulkuneuvotyyppiä koskevasta kiellosta tai rajoituksesta tai vesikulkuneuvon käyttö on kielletty tai sitä on rajoitettu sulkukanavalla 33 §:n 2 momentin mukaan. Vesikulkuneuvon päällikkö on tällöin velvollinen pysäyttämään vesikulkuneuvon.

Liikuttaessa vesikulkuneuvolla kanavilla tai avattavien siltojen kautta on noudatettava 5 §:ssä edellytettyä huolellisuutta ja varovaisuutta sekä niille saapumista, kulkujärjestystä ja sulutusta koskevia menettelyjä. Pelastustoimintaan osallistuvalla vesikulkuneuvolla sekä poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen virkatehtävässä olevalla vesikulkuneuvolla sekä tehtävän sitä edellyttäessä, Puolustusvoimien vesikulkuneuvolla, on oikeus päästä ennen muita vesikulkuneuvoja kanavaan, jossa on sulkuportteja.

Kanavilla ja avattavien siltojen kohdalla uiminen on kielletty. Sulkukanaville pääsy voidaan kieltää tai sitä voidaan rajoittaa tietyllä vesikulkuneuvotyypillä liikuttaessa, jos kanavaa ei voi pitää kyseisen vesikulkuneuvotyypin päällikölle, siinä kuljetettavalle henkilölle tai vesikulkuneuvolle riittävän turvallisena ottaen huomioon kanavan iän ja rakenteen sekä sillä käytettävät portit.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä kanaville ja avattaville silloille saapumisesta ja niillä noudatettavista menettelyistä sekä suluttamista koskevasta, muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta saapumisjärjestyksestä.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä myös vesikulkuneuvojen ja niiden varusteiden käyttöä koskevista vaatimuksista sekä 2 momentissa tarkoitetuista vesikulkuneuvotyypeistä niillä sulkukanavilla, joilla vesikulkuneuvotyypin käyttökieltoa tai rajoitusta on noudatettava.

Huvialuksen päällikön on oltava täyttänyt 18 vuotta ja hänellä on oltava kansainvälinen huviveneenkuljettajankirja.

Kansainvälisen huviveneenkuljettajankirjan saamisen edellytyksenä on:

Huviveneenkuljettajankirjaa hakevan on osoitettava täyttävänsä 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetut tutkintovaatimukset:

Kansainvälisen huviveneenkuljettajankirjan saamisen edellytykset moottorikäyttöiselle vesikulkuneuvolle rannikkovesille voi täyttää myös liikenteen palveluista annetun lain 99 §:ssä tarkoitetulla voimassa olevalla lasti- tai matkustaja-aluksen kuljettajankirjalla tai muulla ylemmällä, ammattimaiseen merenkulkuun tarkoitetulla voimassa olevalla kansipäällystön pätevyyskirjalla.

Kansainvälinen huviveneenkuljettajankirja on pidettävä alkuperäisenä huvialuksen kulussa mukana.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen tutkintovaatimusten täyttämisestä sekä 3 momentissa tarkoitetusta laatujärjestelmän arvioimisesta ja Liikenne- ja viestintäviraston kokeen järjestämisestä.

Merenkulun turvalaite on kulkuväylän merkitsemistä tai muuten vesiliikenteen ohjaamista ja turvaamista varten vesialueelle tai rannalle sijoitettu fyysinen rakenne tai laite, virtuaalisesti esitetty tieto turvalaitteesta taikka näiden yhdistelmä.

Fyysisen turvalaitteen sijasta voidaan käyttää virtuaalisesti esitettyä tietoa turvalaitteesta tilapäisesti sääolojen tai muiden olosuhteiden vaatiessa tai pysyvästi, jos Liikenne- ja viestintävirasto katsoo sen 49 §:n mukaisesti tarkoituksenmukaiseksi.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa määräyksiä:

Sen lisäksi, mitä yleisen kulkuväylän määräämisestä säädetään vesilain 10 luvun 2–4 §:ssä sekä turvalaitteen asettamisesta 5 §:ssä, on väylän vahvistamiseen ja turvalaitteen asettamiseen haettava lupaa Liikenne- ja viestintävirastolta. Hakemuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että väylä ja turvalaitteet ovat tarkoituksenmukaisia eivätkä vaaranna liikenneturvallisuutta ja niitä koskevat tiedot ovat riittäviä. Päätöksessä on määrättävä ehdot väylän ja turvalaitteiden rakentamisesta, asettamisesta ja kunnossapidosta. Hakijan on toimitettava tiedot väylästä ja turvalaitteista ja niiden sijainnista ja valmistumisesta Liikenne- ja viestintävirastoon tietojärjestelmiin tallentamista ja merikarttoihin merkitsemistä varten.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua turvalaitetta ei saa muuttaa eikä poistaa ilman Liikenne- ja viestintäviraston lupaa.

Jos 1 momentissa tarkoitetussa päätöksessä tarkoitettu turvalaite on puutteellinen tai harhaanjohtava, Liikenne- ja viestintäviraston on kehotettava ylläpitovelvollista määräajassa korjaamaan laite. Jos laitetta ei kehotuksesta huolimatta korjata, voi Liikenne- ja viestintävirasto korjata laitteen ylläpitovelvollisen kustannuksella.

Yksityisen kulkuväylän merkitsemisessä ei saa käyttää 47 §:ssä tarkoitettuja merenkulun turvalaitteita.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitettujen toimitettavien tietojen sisällöstä ja välittämistavasta.

Vesikulkuneuvon, pyydyksen tai muun turvalaitteen toimintaa vaarantavan esineen kiinnittäminen 47 §:ssä tarkoitettuun merenkulun turvalaitteeseen on kielletty.

Jos 47 §:ssä tarkoitettu merenkulun turvalaite ei toimi ilmoitetulla tavalla tai jos jokin sellainen laite on kadonnut, vahingoittunut, siirtynyt paikaltaan tai on jostain muusta syystä erehdyttävä, on jokaisen asiantilan havainneen henkilön ilmoitettava siitä Liikenne- ja viestintävirastolle.

Vesiliikennemerkin ja valo-opasteen sijoittamisesta yleiselle kulkuväylälle vastaa väylänpitäjä ja yleisen kulkuväylän ulkopuolisille alueille kunta. Lauttaväylän risteämän merkitsemisestä ja lauttaväylälle asetettavien valo-opasteiden asettamisesta vastaa toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Rajoitetun alikulkukorkeusmerkin, ilmajohtomerkin sekä kaapeli- ja johtotaulun sekä niiden suuntamerkkien sijoittamisesta vastaa alikulkukorkeutta rajoittavan rakenteen, ilmajohdon, kaapelin tai putkijohdon omistaja.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä vesiliikennemerkkien ja valo-opasteiden sijoituksesta, väreistä, rakenteesta ja mitoituksesta. Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä myös valo-opasteiden käytöstä kapeikoissa, jyrkissä kaarteissa, maantielauttapaikoilla, jäätien ja väylän risteyksissä ja satama-alueilla sekä valo-opasteiden opasteyhdistelmien käytöstä.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä vesiliikennemerkkien vaikutusalueen merkitsemisestä.

Ilmajohtomerkillä osoitetaan ilmajohto, joka ylittää vesialueen. Merkki voidaan sijoittaa kulkusuuntaan nähden joko oikeanpuoleiselle rannalle tai vesialueen molemmille puolille rantaa kohdalle, jossa johtolinja ylittää vesialueen. Merkissä on ylhäältä alas iskevää salamaa esittävä kuvio (kuva 27). Merkkiä käytetään yhdessä rajoitettu alikulkukorkeus -merkin kanssa, joka on ylimpänä. Jos useita ilmajohtoja on lähekkäin, merkitään äärimmäiset johdot rajoitettu alikulkukorkeus- ja ilmajohtomerkkien yhdistelmällä ja lisäksi mahdollisella apukilvellä. Tässä tapauksessa rajoitettu alikulkukorkeus -merkki osoittaa alimman ilmajohdon mukaisen turvallisen alituskorkeuden. Ilmajohtoon kiinnitetyn rajoitettu alikulkukorkeus -merkin yhteydessä ei käytetä ilmajohtomerkkiä.

Ennen kiellon tai rajoituksen määräämistä on kunnalle, jonka aluetta kielto tai rajoitus koskee, sekä niille viranomaisille, yhteisöille, vesialueen omistajille ja muille, joita asia koskee, varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Liikenne- ja viestintäviraston on annettava esitys tiedoksi julkisella kuulutuksella. Julkisista kuulutuksista säädetään hallintolaissa (434/2003).

Muistutus esityksen johdosta on toimitettava Liikenne- ja viestintävirastolle 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista.

Liikenne- ja viestintäviraston on annettava päätös tiedoksi noudattamalla, mitä 2 momentissa esityksestä kuulemisesta säädetään.

Liikenne- ja viestintäviraston on annettava päätös tiedoksi esityksen tekijälle, asianomaiselle kunnalle ja asianomaisille valvontaviranomaisille hyvissä ajoin ennen kiellon tai rajoituksen voimaantuloa.

Liikkeellä olevassa moottorilla tai rungoltaan yli viiden metrin pituisessa purjeella varustetussa vesikulkuneuvossa on oltava seuraavat käyttökuntoiset varusteet:

Valoista ja nestekaasulaitteista säädetään erikseen. Liikenne- ja viestintävirasto voi hyväksyä vesikulkuneuvoissa käytettävät merkkilyhdyt ja peruuttaa jo annetun hyväksynnän, jos merkkilyhdyt eivät vastaa säädettyjä vaatimuksia.

Liikenne- ja viestintävirasto voi erityisestä syystä yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksia vesikulkuneuvon rakennetta, moottoria, varusteita ja tarvikkeita koskevista säännöksistä ja määräyksistä, jos tästä ei aiheudu vaaraa vesiliikenteen tai henkilöiden turvallisuudelle tai ympäristölle ja jos säännösten tai määräysten soveltaminen olisi ilmeisen tarkoituksetonta tai kohtuuttoman hankalaa. Liikenne- ja viestintävirasto voi erityisestä syystä, omasta aloitteestaan tai hakemuksesta, myöntää vesikulkuneuvon varusteita ja tarvikkeita koskevia poikkeuksia myös tietyn urheiluun tai vapaa-ajan viettoon tarkoitetun vesikulkuneuvotyypin osalta, jos tästä ei aiheudu vaaraa vesiliikenteen tai henkilöiden turvallisuudelle tai ympäristölle ja jos säännösten tai määräysten soveltaminen olisi ilmeisen tarkoituksetonta tai kohtuuttoman hankalaa.

Rekisteröitävää vesikulkuneuvoa ei saa käyttää vesiliikenteessä ilman, että se on merkitty 110 §:n 2 momentissa tarkoitettuun rekisteriin.

Rekisteröitävää vesikulkuneuvoa, joka tuodaan siirtopurjehduksena ulkomailta Suomeen, ei tarvitse rekisteröidä ennen Suomeen tuomista. Tällöin vesikulkuneuvo on kuitenkin rekisteröitävä seitsemän päivän kuluessa Suomeen tuonnista.

Varmenteella tarkoitetaan vesikulkuneuvon omistusoikeutta osoittavaa määräaikaista tunnistetta.

Vesikulkuneuvon omistaja voi pyytää Liikenne- ja viestintävirastolta varmennetta. Varmenteen haltija voi varmenteen voimassaoloaikana tarkastaa liikenneasioiden rekisteristä sähköisen yhteyden kautta vesikulkuneuvon omistajan etu- ja sukunimen sekä vesikulkuneuvon ja sen moottorin tiedot. Varmenteen hakija voi myös perua varmenteen ennen määräajan päättymistä.

Jos omistaja on pyytänyt vesikulkuneuvosta varmenteen, tulee se luovuttaa uudelle omistajalle, kun vesikulkuneuvo siirtyy uudelle omistajalle.

Muutosrekisteröinnin edellytyksenä on, että Liikenne- ja viestintävirastolle esitetään selvitys muutoksista, jotka koskevat:

Vesikulkuneuvon edellinen omistaja voi ilmoittaa vesikulkuneuvon uuden omistajan merkittäväksi rekisteriin luovutuksensaajana. Edellisen omistajan on silloin ilmoitettava myös vesikulkuneuvon luovutuspäivä.

Vesikulkuneuvon edellinen haltija voi ilmoittaa hallintansa päättymisen ja päättymispäivän merkittäväksi rekisteriin.

Jos vesikulkuneuvon edellinen omistaja on luovuttanut vesikulkuneuvon tuntemattomalle, Liikenne- ja viestintävirasto voi edellisen omistajan ilmoituksesta, saatuaan luovutuksesta luotettavan selvityksen, tehdä rekisteriin merkinnän vesikulkuneuvon luovuttamisesta tuntemattomalle. Vesikulkuneuvon luovuttamisen ajankohtana pidetään sitä päivää, jolloin Liikenne- ja viestintävirasto on saanut ilmoituksen ja luotettavaksi katsomansa selvityksen luovutuksesta.

Rekisteri-ilmoituksen voi tehdä Liikenne- ja viestintäviraston sähköisessä palvelussa tai toimittamalla ilmoituksen Liikenne- ja viestintävirastoon. Rekisteri-ilmoituksen tekijä tai hänen asiamiehensä voi myös toimittaa rekisteri-ilmoituksen henkilökohtaisesti sopimusrekisteröijälle.

Rekisteri-ilmoituksen tekijä on tunnistettava, kun hän toimittaa ilmoituksen henkilökohtaisesti sopimusrekisteröijälle. Liikenne- ja viestintäviraston sähköisessä palvelussa rekisteri-ilmoituksen tekijä on tunnistettava vahvalla sähköisellä tunnistamisella. Vahvasta sähköisestä tunnistamisesta säädetään digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annetussa laissa (306/2019).

Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset 114, 115, 115 a ja 116 §:ssä tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä.

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo

on tuomittava, jollei teosta muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta, vesiliikennerikoksesta sakkoon.

Vesikulkuneuvon päällikölle määrätään 70 euron liikennevirhemaksu, jos hän jättää tahallaan tai huolimattomuudesta noudattamatta:

Nopeusrajoituksen rikkomisesta vesikulkuneuvolla määrätään 120 euron liikennevirhemaksu sille, joka tahallisesti tai huolimattomuudesta ylittää suurimman sallitun vesiliikennemerkillä osoitetun tai vesikulkuneuvokohtaisen nopeuden, jos nopeuden ylitys on korkeintaan suurimman sallitun nopeuden määrä.

Sille, joka tahallaan tai huolimattomuudesta käyttää tai antaa käyttää vesikulkuneuvoa 112 §:n vastaisesti ennen kuin se on merkitty rekisteriin tai 118 §:n vastaisesti siten, ettei sitä ole varustettu rekisteritunnuksella, tai laiminlyö 117 §:ssä tarkoitetun velvollisuuden pitää rekisteröintitodistusta vesikulkuneuvossa sitä käytettäessä, määrätään 70 euron liikennevirhemaksu.

Vesikulkuneuvon omistajalle määrätään 70 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta jättää tekemättä 114 §:ssä säädetyn ensirekisteröintiä koskevan rekisteri-ilmoituksen ennen vesikulkuneuvon käyttöönottoa tai 116 §:ssä tarkoitetun lopullista poistoa koskevan rekisteri-ilmoituksen.

Vesikulkuneuvon omistajalle tai haltijalle määrätään 70 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan jättää tekemättä määräajassa 115 §:ssä säädetyn muutosrekisteröinnin.

Tässä laissa tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).

Päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön oikaisuvaatimuksesta tai valituksesta huolimatta.