78/2020

Asian taustaa

Kaavin kunnasta on Ruokaviraston (1.1.2019 alkaen Ruokavirasto, entinen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira) laboratoriotutkimuksissa todettu 5.1.2018 kalojen tarttuva verta muodostavan kudoksen kuolio (IHN-tauti). Ruokavirasto on 8.1.2018 perustanut eläintautilain (441/2013) 33 §:n nojalla rajoitusvyöhykkeen taudin esiintymispaikan ympärillä olevalle alueelle.

Kuuleminen

Tämä päätös on tehty ilman kirjallista kuulemista hallintolain (434/2003) 34 §:n 2 momentin 5 kohdan nojalla, koska kuuleminen on ilmeisen tarpeetonta, koska päätöksellä kumotaan aiemmin voimassa olleita rajoituksia.

PÄÄTÖS JA PERUSTELUT

Päätös

Ruokavirasto muuttaa päätöksen määräyksiä siten, että kielto kuljettaa taudille alttiita tai vektorilajeihin kuuluvia eläviä vesiviljelyeläimiä sekä niiden sukusoluja rajoitusvyöhykkeellä tai rajoitusvyöhykkeelle kumotaan. Samalla kumotaan kielto vapauttaa taudille alttiiden tai vektorilajeihin kuuluvien vesiviljelyeläinten tai niiden sukusoluja luontoon.

Päätös rajoitusvyöhykkeineen jää muilta osin voimaan sellaisenaan.

Muutoksen jälkeen seuraavat eläintaudin leviämisen estämiseksi tarpeelliset toimenpiteet ovat voimassa rajoitusvyöhykkeellä:

Toimenpiteet rajoitusvyöhykkeellä

Vesieläimiä ja niiden sukusoluja koskeva siirtokielto

Taudille alttiiden tai vektorilajeihin kuuluvien elävien vesiviljelyeläinten sekä niiden sukusolujen kuljettaminen rajoitusvyöhykkeeltä pois on kielletty.

Edellä mainittu kielto koskee myös taudille alttiiden ja vektorilajeihin kuuluvien, toiseen elinympäristöön siirrettäviksi tarkoitettujen vesieläinten ja niiden sukusolujen kuljettamista pois vyöhykkeeltä.

Rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevien pitopaikkojen tarkastaminen

Kunnaneläinlääkärin on tarkastettava rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevat taudille alttiiden vesiviljelyeläinten pitopaikat ja otettava niistä tarvittavat seurantanäytteet. Tarkastuksen yhteydessä pitopaikan altaat ja verkkokassit on tarkastettava oireilevien ja kuolleiden vesiviljelyeläinten varalta. Lisäksi on tarkastettava pitopaikan eläinluettelot ja vesiviljelyeläinten kuolleisuutta koskeva kirjanpito.

Ruokavirasto ohjeistaa tarkemmin tarkastusten tekemisestä ja näytteiden ottamisesta. (Selvyyden vuoksi todetaan, että tarkastukset on tehty, eikä uusia tarkastuksia tarvitse tehdä ellei Ruokavirasto toisin määrää.)

Rajoitusvyöhykkeellä toteutettavat toimenpiteet tartunnan leviämisen estämiseksi

Vyöhykkeellä sijaitsevista taudille alttiiden vesiviljelyeläinten pitopaikoista vastuussa olevien toimijoiden on seurattava vesiviljelyeläinten terveydentilaa ja kuolleisuutta.

Taudille alttiiden vesiviljelyeläinten pitopaikoissa käyvien henkilöiden on huolehdittava suojavaatteiden käytöstä sekä varusteidensa asianmukaisesta puhdistuksesta ja desinfektiosta.

Taudille alttiista vesiviljelyeläimistä vastuussa olevien toimijoiden ja vesiviljelyeläimistä saatujen sivutuotteiden haltijoiden on hävitettävä pitopaikoista peräisin olevat kuolleet vesiviljelyeläimet ja muut sivutuotteet tavalla, josta ei aiheudu taudin leviämisen vaaraa.

Kuljetusvälineiden desinfiointi

Kuljetusvälineet, joita on käytetty rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevista pitopaikoista peräisin olevien taudille alttiiden vesiviljelyeläinten tai niiden sukusolujen taikka niistä saatujen sivutuotteiden kuljetukseen on pestävä ja desinfioitava lastin purkamisen jälkeen.

Rajoitusvyöhykkeellä noudatettavista kielloista ja toimenpiteistä poikkeaminen

Eläintautilain 38 §:n nojalla aluehallintovirasto voi myöntää luvan poiketa edellä mainituista kielloista ja toimenpiteistä maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1009/2013) 25 §:stä ilmenevin perustein.

PERUSTELUT

Kalojen tarttuva verta muodostavan kudoksen kuolio (IHN-tauti) on eläintautilain 5 §:ssä tarkoitettu helposti leviävä eläintauti. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa vastustettavista eläintaudeista ja niiden luokittelusta (843/2013) määritellään IHN-tauti helposti leviäväksi eläintaudiksi.

Eläintautilain 33 §:n mukaan päätöksen rajoitusvyöhykkeen perustamisesta ja lakkauttamisesta tekee Ruokavirasto. Eläintautilain 34 §:ssä säädetään niistä toimenpiteistä rajoitusvyöhykkeellä, joita Ruokavirasto voi määrätä, jos tämä on taudin leviämisen estämiseksi tai ihmisten terveyden suojaamiseksi välttämätöntä.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa kaloissa, äyriäisissä ja nilviäisissä esiintyvien eläintautien vastustamisesta (1009/2013) säädetään tarkemmin rajoitusvyöhykealueella voimassa olevista kielloista, rajoituksista ja toimenpiteistä sekä rajoitusvyöhykkeen lakkauttamisesta.

Luonnonvaraisia kaloja on tutkittu IHN- taudilta negatiivin tuloksin ja on varsin todennäköistä, ettei IHN- tauti enää esiinny alueella. Rajoitusvyöhykettä ei kuitenkaan voida vielä purkaa, koska viimeksi mainitun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 26 §:n kohdassa 1 ja 2 säädetyt edellytykset eivät vielä täyty. Ruokavirasto katsoo, että taudille alttiiden tai vektorilajeihin kuuluvien elävien vesiviljelyeläinten sekä niiden sukusolujen kuljettaminen rajoitusvyöhykkeellä tai rajoitusvyöhykkeelle taikka niiden vapauttaminen luontoon ei aiheuta taudin leviämisen vaaraa eikä muodosta vaaraa ihmisten terveydelle. Ruokaviraston tietojen mukaan rajoitusvyöhykkeellä ei toimi sellaisia pitopaikkoja, joissa pidettäisiin IHN-taudille herkkiä lajeja (lohi, kirjolohi) tai IHN-taudin vektorilajeja. Näin ollen Ruokavirasto katsoo, että kyseinen kielto ei ole välttämätön ja kielto voidaan kumota.

TIEDOKSIANTO

Tämän päätöksen tiedoksiantoon ei sovelleta, mitä hallintolain (434/2003) 9 ja 10 luvussa säädetään hallintopäätöksen tiedoksiannosta. Tämä päätös tulee voimaan välittömästi sen antamisen jälkeen.

Päätös julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. Valvontaviranomaisten on asianmukaisesti ja riittävällä tavalla tiedotettava päätöksestä alueen ja vyöhykkeen sijaintikunnissa. Päätöksestä tiedotetaan lisäksi erikseen niitä pitopaikoista vastuussa olevia toimijoita, jotka ovat valvontaviranomaisen tiedossa ja joita päätös koskee.

SOVELLETUT LAINKOHDAT

Eläintautilaki (441/2013) 1-6, 33–37, 84 ja 116 §

Maa- ja metsätalousministeriön asetus kaloissa, äyriäisissä ja nilviäisissä esiintyvien eläintautien vastustamisesta (1009/2013, muut. 776/2018) 1, 3, 7, 19–26 § ja liite 1

Maa- ja metsätalousministeriön asetus vastustettavista eläintaudeista ja niiden luokittelusta (843/2013) 1 ja 3 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 6–10 §

Neuvoston direktiivi 2006/88/EY, liite IV osa 2 (IHN-taudille herkät lajit)

Komission asetus (EY) 1251/2008, liite I (IHN-taudin levittäjälajit)

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Tätä päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, ellei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.

Lisätietoja päätöksestä antaa tarvittaessa ylitarkastaja Hanna Kuukka-Anttila puh. 040 351 3318 tai sähköpostitse (hanna.kuukka-anttila@ruokavirasto.fi).

LIITTEET

1) Kartta rajoitusvyöhykkeestä

2) Valitusosoitus

JAKELU

Maa- ja metsätalousministeriö

Aluehallintovirastot

ELY-keskukset

Kaavin kunta

Kuopion kaupunki

Juuan kunta

Rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevat kalojen pitopaikat

Liite 1

Liite 2

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen . Valitus on tehtävä kirjallisesti.

VALITUSAIKA

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä . Ajan laskeminen alkaa tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä.

Tiedoksisaantipäivä lasketaan seuraavasti:

– Jos päätös on luovutettu asianosaiselle tai tämän edustajalle tiedoksisaantipäivä ilmenee tiedoksiannosta laaditusta kirjallisesta todistuksesta.

– Jos päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vastaan, tiedoksisaantipäivä ilmenee saantitodistuksesta.

– Jos päätös on postitettu tavallisena kirjeenä sen katsotaan tulleen tiedoksi seitsemäntenä päivänä postituspäivästä, jollei muuta ilmene.

– Jos päätös on annettu tiedoksi muulle henkilölle kuin asianosaiselle tai tämän edustajalle (sijaistiedoksianto), katsotaan asianosaisen saaneen päätöksen tiedoksi kolmantena päivänä sijaistiedoksiantoa koskevan tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä.

– Jos päätös on annettu asianosaisen suostumuksella tiedoksi sähköisenä viestinä sähköpostilla, katsotaan asianosaisen saaneen sen tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

VALITUSKIRJELMÄN SISÄLTÖ JA ALLEKIRJOITTAMINEN

Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Itä-Suomen hallinto-oikeudelle , on ilmoitettava seuraavat asiat:

– valittajan nimi ja kotikunta

– postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

– päätös, johon muutosta haetaan

– miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

VALITUSKIRJELMÄN LIITTEET

Valituskirjelmään on liitettävä:

– valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

– tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta

– asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja

– mahdolliset asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

VALITUSKIRJELMÄN TOIMITTAMINEN

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle . Valituksen voi toimittaahenkilökohtaisesti, postitse maksettuna postilähetyksenä, sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä taikka asiamiestä tai lähettiä käyttäen. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet . Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä, jotta valitus voidaan tutkia. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan arkipäivän virka-ajan päättymiseen. Oikeuslaitoksen internetsivuilla on tarkemmat ohjeet asiakirjojen toimittamisesta sähköisesti: http://www.oikeus.fi

OIKEUDENKÄYNTIMAKSU

Muutoksenhakuasian käsittelystä hallinto-oikeudessa peritään 250 euron suuruinen oikeudenkäyntimaksu. Muutoksenhakija on maksun suorittamisesta vapaa, jos hallinto-oikeus muuttaa alemman viranomaisen päätöstä muutoksenhakijan eduksi. (Tuomioistuinmaksulaki (1455/2015).

YHTEYSTIEDOT