1161/2017

Asian vireilletulo

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira (jäljempänä Evira) on 11.12.2017 tekemällään päätöksellä perustanut rajoitusvyöhykkeen Kymijoen vesistöalueelle Tervon kunnassa todetun kalojen tarttuvan verta muodostavan kudoksen kuolion (IHN-tauti) vuoksi.

Ottaen huomioon rajoitusvyöhykkeellä tehdyt tutkimukset, Tervossa jo aloitetut saneeraustoimet ja eläintautilain (441/2013) 33 §:n 2 momentissa asetetut edellytykset rajoitusvyöhykkeen rajojen määrittämiseksi, Evira muuttaa rajoitusvyöhykettä jäljempänä ilmenevällä tavalla.

Kuuleminen

Tämä päätös on tehty ilman kirjallista kuulemista hallintolain (434/2003) 34 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla, koska kuuleminen voisi vaarantaa päätöksen tarkoituksen toteutumisen tai kuulemisesta aiheutuva asian käsittelyn viivästyminen voisi aiheuttaa huomattavaa riskiä eläintaudin leviämisestä.

PÄÄTÖS JA PERUSTELUT

Päätös

Evira perustaa eläintautilain 33 §:n nojalla rajoitusvyöhykkeen taudin esiintymispaikan ympärillä olevalle alueelle.

Rajoitusvyöhykkeen tarkka sijainti ja rajat ilmenevät tämän päätöksen oheen liitetystä kartasta (Liite 1).

Eläintaudin leviämisen estämiseksi Evira päättää seuraavista tarpeellisista toimenpiteistä:

Toimenpiteet rajoitusvyöhykkeellä

Vesieläimiä ja niiden sukusoluja koskeva siirtokielto

Taudille alttiiden tai vektorilajeihin kuuluvien elävien vesiviljelyeläinten sekä niiden sukusolujen kuljettaminen rajoitusvyöhykkeellä, rajoitusvyöhykkeelle tai rajoitusvyöhykkeeltä pois on kielletty. Kielto koskee myös taudille alttiiden tai vektorilajeihin kuuluvien vesiviljelyeläinten tai niiden sukusolujen vapauttamista luontoon.

Edellä mainittu kielto koskee myös taudille alttiiden ja vektorilajeihin kuuluvien, toiseen elinympäristöön siirrettäviksi tarkoitettujen vesieläinten ja niiden sukusolujen kuljettamista.

Rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevien pitopaikkojen tarkastaminen

Kunnaneläinlääkärin on tarkastettava rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevat taudille alttiiden vesiviljelyeläinten pitopaikat ja otettava niistä tarvittavat seurantanäytteet. Tarkastuksen yhteydessä pitopaikan altaat ja verkkokassit on tarkastettava oireilevien ja kuolleiden vesiviljelyeläinten varalta. Lisäksi on tarkastettava pitopaikan eläinluettelot ja vesiviljelyeläinten kuolleisuutta koskeva kirjanpito.

Evira ohjeistaa tarkemmin tarkastusten tekemisestä ja näytteiden ottamisesta.

Rajoitusvyöhykkeellä toteutettavat toimenpiteet tartunnan leviämisen estämiseksi

Vyöhykkeellä sijaitsevista taudille alttiiden vesiviljelyeläinten pitopaikoista vastuussa olevien toimijoiden on seurattava vesiviljelyeläinten terveydentilaa ja kuolleisuutta.

Taudille alttiiden vesiviljelyeläinten pitopaikoissa käyvien henkilöiden on huolehdittava suojavaatteiden käytöstä sekä varusteidensa asianmukaisesta puhdistuksesta ja desinfektiosta.

Taudille alttiista vesiviljelyeläimistä vastuussa olevien toimijoiden ja vesiviljelyeläimistä saatujen sivutuotteiden haltijoiden on hävitettävä pitopaikoista peräisin olevat kuolleet vesiviljelyeläimet ja muut sivutuotteet tavalla, josta ei aiheudu taudin leviämisen vaaraa.

Kuljetusvälineiden desinfiointi

Kuljetusvälineet, joita on käytetty rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevista pitopaikoista peräisin olevien taudille alttiiden vesiviljelyeläinten tai niiden sukusolujen taikka niistä saatujen sivutuotteiden kuljetukseen on pestävä ja desinfioitava lastin purkamisen jälkeen.

Rajoitusvyöhykkeellä noudatettavista kielloista ja toimenpiteistä poikkeaminen

Eläintautilain 38 §:n nojalla aluehallintovirasto voi myöntää luvan poiketa edellä mainituista kielloista ja toimenpiteistä maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1009/2013) 25 §:stä ilmenevin perustein.

Perustelut

Kalojen tarttuva vertamuodostavan kudoksen kuolio (IHN-tauti) on eläintautilain 5 §:ssä tarkoitettu helposti leviävä eläintauti. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa vastustettavista eläintaudeista ja niiden luokittelusta (843/2013) määritellään IHN-tauti helposti leviäväksi eläintaudiksi.

Eläintautilain 33 §:n nojalla Evira voi perustaa rajoitusvyöhykkeen helposti leviävän eläintaudin esiintymispaikan ympärillä olevalle alueelle. Eläintautilain 34 §:ssä säädetään toimenpiteistä, joihin Evira voi ryhtyä, mikäli se on välttämätöntä eläintaudin levämisen estämiseksi tai ihmisten terveyden suojaamiseksi.

Rajoitusvyöhyke kattaa Kymijoen vesistöalueesta osa-alueet 14.72 Virmasveden alue ja 14.73 Nilakan alue.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa kaloissa, äyriäisissä ja nilviäisissä esiintyvien eläintautien vastustamisesta (1009/2013) säädetään tarkemmin rajoitusvyöhykkeellä voimassa olevista kielloista, rajoituksista ja toimenpiteistä. Edellä päätösosassa määrätyt toimenpiteet ovat sellaisia, joista on säädetty tarkemmin eläintautilain 34 §:ssä sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (1009/2013). Toimenpiteet ovat välttämättömiä eläintaudin vastustamiseksi sekä taudin leviämisen estämiseksi.

Rajoitusvyöhykkeen rajoja määritettäessä Evira on ottanut huomioon maantieteelliset, hallinnolliset, ekologiset ja epidemiologiset tekijät sekä valvontamahdollisuudet. Voimassa olevan rajoitusvyöhykkeen alueella sijaitsevissa pitopaikoissa tehdyissä tutkimuksissa ei ole todettu uusia IHN-tautitapauksia. Tartunnan saaneen pitopaikan kalojen hävittäminen on aloitettu 22.12.2017 ja tartuntapaine vesistössä on alentunut. Veden virtaukset alueella eivät aiheuta merkittävää riskiä taudin leviämiseksi toisiin pitopaikkoihin. Näin ollen rajoitusvyöhykkeelle siinä laajuudessa, kun se 11.12.2017 annetulla päätöksellä on perustettu, ei ole edellytyksiä.

TIEDOKSIANTO

Tämän päätöksen tiedoksiantoon ei sovelleta, mitä hallintolain (434/2003) 9 ja 10 luvussa säädetään hallintopäätöksen tiedoksiannosta. Tämä päätös tulee voimaan välittömästi sen antamisen jälkeen.

Päätös julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. Valvontaviranomaisten on asianmukaisesti ja riittävällä tavalla tiedotettava päätöksestä alueen ja vyöhykkeen sijaintikunnissa. Päätöksestä tiedotetaan lisäksi erikseen niitä pitopaikoista vastuussa olevia toimijoita, jotka ovat valvontaviranomaisen tiedossa ja joita päätös koskee.

SOVELLETUT LAINKOHDAT

Eläintautilaki (441/2013) 1 – 6, 33 – 37, 84 ja 116 §

Maa- ja metsätalousministeriön asetus kaloissa, äyriäisissä ja nilviäisissä esiintyvien eläintautien vastustamisesta (1009/2013) 1, 3, 19 – 26 §

Maa- ja metsätalousministeriön asetus vastustettavista eläintaudeista ja niiden luokittelusta (843/2013) 1 ja 3 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Hallintolainkäyttölaki (586/1996) 4 – 7 ja 12 §

Neuvoston direktiivi 2006/88/EY, liite IV osa 2 (IHN-taudille herkät lajit)

Komission asetus (EY) 1251/2008, liite I (IHN-taudin levittäjälajit)

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Tätä päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, ellei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.

Lisätietoja päätöksestä antaa tarvittaessa ylitarkastaja Hanna Kuukka-Anttila puh. 040 351 3318 tai sähköpostitse (hanna.kuukka-anttila@evira.fi)

LIITTEET

1) Kartta rajoitusvyöhykkeestä

2) Valitusosoitus

JAKELU

Maa- ja metsätalousministeriö

Aluehallintovirastot

ELY-keskukset

Kunnat:

Asikkala

Kouvola

Haapajärvi

Hankasalmi

Hartola

Mikkeli

Hirvensalmi

Hollola

Heinola

Iisalmi

Iitti

Joutsa

Jyväskylä

Jämsä

Kangasniemi

Kannonkoski

Karstula

Kuopio

Keitele

Keuruu

Kinnula

Kiuruvesi

Kivijärvi

Konnevesi

Kotka

Kangasala

Kuhmoinen

Kyyjärvi

Lappeenranta

Lapinjärvi

Laukaa

Lemi

Lestijärvi

Luhanka

Luumäki

Orivesi

Multia

Muurame

Mäntyharju

Lahti

Padasjoki

Perho

Pertunmaa

Petäjävesi

Pieksämäki

Pielavesi

Pihtipudas

Pyhtää

Pyhäjärvi

Saarijärvi

Rautalampi

Reisjärvi

Loviisa

Saarijärvi

Savitaipale

Soini

Äänekoski

Suonenjoki

Sysmä

Tervo

Toivakka

Uurainen

Vesanto

Viitasaari

Rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevat kalojen pitopaikat

Liite 1

Liite 1: Kartta rajoitusvyöhykkeestä

Liite 2

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitus on tehtävä kirjallisesti.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä. Ajan laskeminen alkaa tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä.

Tiedoksisaantipäivä lasketaan seuraavasti:

– Jos päätös on luovutettu asianosaiselle tai tämän edustajalle tiedoksisaantipäivä ilmenee tiedoksiannosta laaditusta kirjallisesta todistuksesta.

– Jos päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vastaan, tiedoksisaantipäivä ilmenee saantitodistuksesta.

– Jos päätös on postitettu tavallisena kirjeenä sen katsotaan tulleen tiedoksi seitsemäntenä päivänä postituspäivästä, jollei muuta ilmene.

– Jos päätös on annettu tiedoksi muulle henkilölle kuin asianosaiselle tai tämän edustajalle (sijaistiedoksianto), katsotaan asianosaisen saaneen päätöksen tiedoksi kolmantena päivänä sijaistiedoksiantoa koskevan tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä.

– Jos päätös on annettu asianosaisen suostumuksella tiedoksi sähköisenä viestinä sähköpostilla, katsotaan asianosaisen saaneen sen tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen

Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Itä-Suomen hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava seuraavat asiat:

– valittajan nimi ja kotikunta

– postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

– päätös, johon muutosta haetaan

– miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmän liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä:

– valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

– tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta

– asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja

– mahdolliset asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle. Valituksen voi toimittaa henkilökohtaisesti, postitse maksettuna postilähetyksenä, sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä taikka asiamiestä tai lähettiä käyttäen. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä, jotta valitus voidaan tutkia. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan arkipäivän virka-ajan päättymiseen. Oikeuslaitoksen internetsivuilla on tarkemmat ohjeet asiakirjojen toimittamisesta sähköisesti: http://www.oikeus.fi

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian käsittelystä hallinto-oikeudessa peritään 250 euron suuruinen oikeudenkäyntimaksu. Muutoksenhakija on maksun suorittamisesta vapaa, jos hallinto-oikeus muuttaa alemman viranomaisen päätöstä muutoksenhakijan eduksi. (Tuomioistuinmaksulaki (1455/2015).

Yhteystiedot