115/2016

Tässä asetuksessa säädetään sellaisista vuodelta 2016 maksettavista tuotantosidonnaisista tuista, joita voidaan myöntää aktiiviviljelijälle yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013, jäljempänä tukiasetus , 52 artiklan mukaisena:

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Tukiasetuksen 52 artiklan mukaista tuotantosidonnaista tukea voidaan myöntää maatalouden tukien tukialueista ja niiden saaristoksi luettavista osa-alueista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:ssä tarkoitetuilla tukialueilla AB ja C mainitun asetuksen liitteessä 1 säädetyn aluejaon mukaisesti. Maatila sijaitsee sillä tukialueella, jolla sen talouskeskus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta, maatilan katsotaan sijaitsevan sillä tukialueella, jolla pääosa sen pelloista sijaitsee.

Lypsylehmäpalkkio voidaan myöntää lypsylehmästä, joka on merkitty ja rekisteröity nautarekisteriasetuksen sekä eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain mukaisesti. Täyden palkkion myöntämisen edellytyksenä on, että tilan kaikki palkkiojärjestelmässä kalenterivuoden aikana tukikelpoiset ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän sekä suoriin tukiin, maaseudun kehittämistukeen ja täydentäviin ehtoihin sovellettavien maksujen epäämis- ja perumisedellytysten sekä hallinnollisten seuraamusten osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014, jäljempänä hallintoasetus , 2 artiklan 1 kohdan 17 alakohdassa tarkoitetut mahdollisesti tukikelpoiset eläimet on merkitty ja rekisteröity edellä mainitulla tavalla ja että eläimet ovat ilmoitetussa pitopaikassa. Edellytyksenä on lisäksi, että eläintenpitäjä on rekisteröitynyt eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Lypsylehmäpalkkio voidaan myöntää aktiiviviljelijälle, joka on ilmoittautunut palkkiojärjestelmään Maaseutuviraston hyväksymällä lomakkeella.

Lypsylehmäpalkkio voidaan myöntää lypsylehmästä, joka on poikinut tukivuonna tai vähintään kerran sitä edeltäneinä kahtena vuonna. Edellytyksenä on lisäksi, että lypsylehmätila toimittaa maitoa myyntiin tai jalostaa sitä sekä muutoinkin noudattaa tavanomaista tuotantotapaa.

Keskimääräinen eläinmäärä, jonka perusteella lypsylehmäpalkkio määräytyy, lasketaan nautarekisterin tietojen perusteella. Keskimääräinen eläinmäärä määräytyy nautarekisterin perusteella aktiiviviljelijän hallinnassa 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta 2016 olleiden palkkion ehdot täyttävien nautaeläinten tukikelpoisuuspäivien perusteella. Keskimääräinen eläinmäärä saadaan laskemalla yhteen yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät ja jakamalla summa luvulla 366. Lukumäärä lasketaan leikkaamalla se yhden desimaalin tarkkuuteen.

Lypsylehmäpalkkiota myönnetään tukialueittain enintään seuraava euromäärä eläintä kohden:

Lypsylehmäpalkkiota voidaan myöntää enintään 32 miljoonaa euroa. Palkkiota voidaan myöntää tukialueittain enintään seuraava euromäärä:

Jos eläinkohtainen palkkion määrä kerrottuna palkkioon oikeuttavalla eläinten kokonaismäärällä johtaa edellä mainitun enimmäismäärän ylittymiseen tai alittumiseen, eläinkohtaista palkkion määrää muutetaan suhteessa ylittymiseen tai alittumiseen.

Lypsylehmäpalkkio maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäisessä erässä palkkio maksetaan niiden eläinmäärien perusteella, jotka ovat kertyneet tuenmääräytymisvuonna 1 päivästä tammikuuta 15 päivään syyskuuta. Toinen erä maksetaan niiden eläinmäärien perusteella, jotka ovat kertyneet tuenmääräytymisvuonna 16 päivästä syyskuuta 31 päivään joulukuuta.

Nautapalkkio voidaan myöntää sonnista, härästä, emolehmästä, emolehmähiehosta, saaristohiehosta ja teurashiehosta, joka on merkitty ja rekisteröity noudattaen, mitä 4 §:ssä säädetään lypsylehmien merkitsemisestä ja rekisteröinnistä. Edellytyksenä on lisäksi, että eläintenpitäjä on rekisteröitynyt eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Nautapalkkio voidaan myöntää aktiiviviljelijälle, joka on ilmoittautunut palkkiojärjestelmään Maaseutuviraston hyväksymällä lomakkeella.

Nautapalkkio voidaan myöntää emolehmästä, joka on poikinut tukivuonna tai vähintään kerran sitä edeltäneinä kahtena vuonna. Edellytyksenä on lisäksi, että nautapalkkiota hakenut tila myy nautaeläimiä eloon tai teuraaksi ja noudattaa muutoinkin tavanomaista tuotantotapaa.

Keskimääräinen eläinmäärä, jonka perusteella nautapalkkio määräytyy, lasketaan 10 §:ssä tarkoitettuja teurashiehoja lukuun ottamatta eläinryhmittäin nautarekisterin tietojen perusteella noudattaen, mitä 5 §:ssä säädetään lypsylehmäpalkkioon oikeuttavan keskimääräisen eläinmäärän laskemisesta.

Nautapalkkio voidaan myöntää hiehosta:

Teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta ei myönnetä palkkiota. Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruhosta voidaan myöntää palkkio. Eläimestä ei myönnetä palkkiota, jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa.

Nautapalkkiota ei myönnetä sellaisista teurastetuista hiehoista, joista on maksettu 12 §:ssä tarkoitettua palkkiota emolehmähiehosta tai saaristohiehosta.

Nautapalkkiota voidaan myöntää koko maassa enintään 54,09 miljoonaa euroa. Nautapalkkiota voidaan myöntää tukialueittain enintään seuraava euromäärä:

Nautapalkkiota myönnetään tukialueittain seuraava euromäärä eläimestä:

Jos eläinkohtainen palkkion määrä kerrottuna palkkioon oikeuttavalla eläinten kokonaismäärällä johtaa 11 §:ssä tarkoitetun tukialueittaisen enimmäismäärän ylittymiseen tai alittumiseen, eläinkohtaista palkkion määrää muutetaan suhteessa ylittymiseen tai alittumiseen.

Nautapalkkio maksetaan kahdessa erässä noudattaen, mitä 7 §:n 1 momentissa säädetään lypsylehmäpalkkion maksamisesta. Nautapalkkio teurashiehoista maksetaan yhdessä erässä.

Uuhi-, kuttu-, teuraskaritsa- ja kilipalkkioita voidaan myöntää uuhesta, vuohesta, karitsasta ja kilistä, joka on merkitty ja rekisteröity lammas- ja vuohirekisteriasetuksen sekä eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain mukaisesti. Täyden palkkion myöntämisen edellytyksenä on, että tilan kaikki palkkiojärjestelmässä kalenterivuoden aikana tukikelpoiset ja hallintoasetuksen 2 artiklan 1 kohdan 17 alakohdassa tarkoitetut mahdollisesti tukikelpoiset eläimet on merkitty ja rekisteröity edellä mainitulla tavalla ja että eläimet ovat ilmoitetussa pitopaikassa. Lisäksi edellytyksenä on, että eläintenpitäjä on rekisteröitynyt eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Uuhi-, kuttu-, teuraskaritsa- ja kilipalkkioita voidaan myöntää aktiiviviljelijälle, joka on ilmoittautunut palkkiojärjestelmään Maaseutuviraston hyväksymällä lomakkeella.

Uuhipalkkiota myönnetään uuhien keskimääräisen määrän perusteella siten, että palkkiokelpoisten uuhien enimmäismäärä voi olla enintään vuonna 2016 syntyneiden karitsoiden määrä. Edellytyksenä on lisäksi, että lammastila myy lampaita eloon tai teuraaksi ja muutoinkin noudattaa tavanomaista tuotantotapaa.

Kuttupalkkiota myönnetään kuttujen keskimääräisen määrän perusteella, joka vastaa 400 litran keskimääräistä maidontuotantoa kuttua kohti 1 päivästä tammikuuta ja 31 päivään joulukuuta 2016. Edellytyksenä on lisäksi, että vuohitila toimittaa vuohenmaitoa tai vuohenmaidosta valmistettuja tuotteita myyntiin ja muutoinkin noudattaa tavanomaista tuotantotapaa.

Kuttupalkkiota myönnettäessä otetaan huomioon maitomäärä, joka on:

Eläinten ravinnoksi tai kutun maidosta valmistettujen tuotteiden valmistuksen testaukseen käytettävää maitomäärää ei lasketa mukaan 2 momentissa tarkoitettuun maitomäärään. Edellä 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun käyttötarkoitukseen hyväksytään yksi litra maitoa henkilöä kohti päivässä. Kuttupalkkiota hakevan talouteen kuuluviksi luetaan kaikki ne, joiden väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009) tarkoitettu asuinpaikka on sama kuin palkkion hakijalla.

Kuttujen maidontuotannosta on pidettävä kirjaa Maaseutuviraston hyväksymällä lomakkeella. Lomakkeeseen on liitettävä tilityskuitit. Lomakkeeseen on merkittävä kuukausittain litroina:

Maidon suoramyynnistä on lisäksi pidettävä päivittäistä luetteloa, joka toimitetaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Jos kutun maidosta tehdään myyntiä varten muita tuotteita kuin juustoa, maidon käytöstä on pidettävä erillistä tuotekohtaista kuukausikohtaista kirjaa, johon on lisäksi merkittävä kunkin kuukauden aikana myyntiin valmistettujen tuotteiden määrä. Kuukauden aikana valmistetun juuston määrä kiloina on ilmoitettava juustotyypeittäin.

Kuttupalkkion hakijan on toimitettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta 2016 tuotetusta kutun maidon määrästä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Muita tuotteita kuin juustoa valmistavan hakijan on toimitettava 2 momentissa tarkoitettu erillinen tuotekohtainen kuukausittainen kirjanpito edellä mainitulta ajanjaksolta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.

Keskimääräinen eläinmäärä, jonka perusteella uuhi- ja kuttupalkkiot määräytyvät, lasketaan lammas- ja vuohirekisterin tietojen perusteella. Keskimääräinen eläinmäärä määräytyy rekisterin perusteella aktiiviviljelijän hallinnassa 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta 2016 olleiden palkkion ehdot täyttävien eläinten tukikelpoisuuspäivien perusteella. Keskimääräinen eläinmäärä saadaan laskemalla eläinryhmittäin yhteen yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät ja jakamalla summa luvulla 366. Lukumäärä lasketaan leikkaamalla se yhden desimaalin tarkkuuteen.

Poikimis- ja teurastusilmoitukset lammas- ja vuohirekisteriin on tehtävä viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2017, jotta ne voidaan ottaa huomioon laskettaessa keskimääräistä eläinmäärää.

Teuraskaritsa- ja kilipalkkiota voidaan myöntää karitsasta ja kilistä:

Teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta ei makseta palkkiota. Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia, ruhosta voidaan myöntää palkkio. Eläimestä ei myönnetä palkkiota, jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon eläinsuojassa.

Uuhi-, kuttu-, teuraskaritsa- ja kilipalkkioita voidaan myöntää koko maassa enintään 2,8 miljoonaa euroa. Tästä tukialueella AB uuhipalkkion osuus voi olla enintään 1,5 miljoonaa euroa ja kuttupalkkion osuus enintään 0,2 miljoonaa euroa. Teuraskaritsa ja -kilipalkkiota voidaan myöntää koko maassa enintään 1,1 miljoonaa euroa.

Uuhipalkkiota voidaan myöntää tukialueittain enintään seuraava euromäärä:

Uuhi-, kuttu-, teuraskaritsa ja -kilipalkkioita myönnetään tukialueittain seuraava euromäärä eläimestä:

Jos eläinkohtainen palkkion määrä kerrottuna palkkioon oikeuttavalla eläinten kokonaismäärällä johtaa 20 §:ssä määritellyn enimmäismäärän ylittymiseen tai alittumiseen, eläinkohtaista palkkion määrää muutetaan suhteessa ylittymiseen tai alittumiseen.

Peltokasvipalkkioon oikeuttavia, valkuaiskasvien ryhmään luettavia kasveja ovat peltoherne, härkäpapu, makea lupiini, syysrapsi, syysrypsi, kevätrapsi, kevätrypsi, auringonkukka, öljypellava, öljyhamppu, ruistankio. Makean lupiinin osalta edellytyksenä on lisäksi, että käytetään sellaisen hyväksytyn lajikkeen siementä, jonka alkuperä pystytään osoittamaan. Öljyhampun lajikkeista palkkioon oikeuttavat yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 täydentämisestä ja mainitun asetuksen liitteen X muuttamisesta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 9 artiklassa tarkoitetut lajikkeet.

Peltokasvipalkkioon oikeuttavat myös ruis sadonkorjuuvuonna, sokerijuurikas, tärkkelysperuna ja ihmisravinnoksi käytettävät avomaanvihannekset. Peltokasvipalkkioon oikeuttavat avomaanvihanneksiin kuuluvat tuleentumattomina korjattavat tarhaherneet, joihin luetaan silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taittoherne.

Peltokasvipalkkiota voidaan myöntää palkkioon oikeuttavasta kasvilajista, jonka aktiiviviljelijä on ilmoittanut tukihakemuksessa. Edellytyksenä on lisäksi, että aktiiviviljelijä tekee tärkkelysperunan viljelyalasta viljelysopimuksen perunatärkkelysteollisuuden kanssa viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2016. Peltokasvipalkkiota voidaan myöntää sellaisesta viljelysopimuksen mukaisesta tärkkelysperunan viljelyalasta tai palkkioon oikeuttavan muun kasvilajin viljelyalasta, jonka aktiiviviljelijä on ilmoittanut tukihakemuksessa. Jos tukihakemuksessa ilmoitettu pinta-ala eroaa viljelysopimuksen mukaisesta pinta-alasta tai valvonnassa todetusta pinta-alasta, palkkio myönnetään pienimmän pinta-alan perusteella. Peltokasvipalkkiota ei myönnetä tärkkelysperunan siemenlisäysalasta.

Aktiiviviljelijän on tehtävä sokerijuurikkaan viljelystä sopimus sokeriteollisuuden kanssa viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2016.

Pienin peltokasvipalkkioon oikeuttava kasvulohko on 0,05 hehtaaria.

Peltokasvipalkkiota voidaan myöntää koko maassa enintään 13,7 miljoonaa euroa. Peltokasvipalkkiota voidaan myöntää valkuaiskasveista enintään 6,3 miljoonaa euroa, rukiista enintään 1,5 miljoonaa euroa ja sokerijuurikkaasta enintään 1,0 miljoonaa euroa sekä tärkkelysperunasta enintään 3,7 miljoonaa euroa. Avomaanvihanneksista voidaan myöntää peltokasvipalkkiota tukialueella AB enintään 1,2 miljoonaa euroa.

Peltokasvipalkkiota myönnetään tukialueittain seuraava euromäärä hehtaarilta:

Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava palkkion määrä ylittää tai alittaa 24 §:ssä määritellyn enimmäismäärän, palkkion määrää muutetaan suhteessa ylittymiseen tai alittumiseen.

Tämä asetus tulee voimaan 9 päivänä helmikuuta 2016.