Kirkolliskokouksen päätös kirkkojärjestyksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Johtosääntö
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti
kumotaan kirkkojärjestyksen ( 1055/1993 ) 3 luvun 4 §:n 2 momentti, 5 luvun 2 §:n 2 momentti ja 18 luvun 6 §,
muutetaan 3 luvun 3 a §:n 1 momentti, 6 luvun 6 ja 12 § ja 30 §:n 1 momentti, 15 luvun 7 ja 8 § ja 20–22 luku, sellaisina kuin niistä ovat 3 luvun 3 a §:n 1 momentti kirkolliskokouksen päätöksessä 1046/2003, 6 luvun 6 ja 12 § ja 30 §:n 1 momentti kirkolliskokouksen päätöksessä 1009/2012 ja 15 luvun 7 ja 8 § kirkolliskokouksen päätöksessä 1014/2012, sekä
lisätään 18 luvun 5 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
3 lukuKristillinen kasvatus ja opetus sekä konfirmaatio
3 a §
Tuomiokapituli voi määräajaksi myöntää kristilliselle yhdistykselle, säätiölle tai laitokselle luvan pitää rippikoulua.
6 lukuHenkilöstö
6 §
Kanttorinvirka voidaan perustaa kirkkohallituksen määrittelemää laajaa yliopistotutkintoa, ylempää korkeakoulututkintoa tai muuta kirkkohallituksen hyväksymää tutkintoa edellyttäväksi viraksi. Tuomiokirkkoseurakunnassa tulee olla laajaa yliopistotutkintoa edellyttävä kanttorinvirka.
12 §
Pastoraalitutkinto, ylempi pastoraalitutkinto ja seurakuntatyön johtamisen tutkinto suoritetaan tuomiokapitulissa.
30 §
Tuomiokapituli voi hakemuksesta myöntää oikeuden toimia lehtorina henkilölle, joka on yliopistossa suorittanut sellaisen teologisen tutkinnon, jonka piispainkokous on hyväksynyt lehtorin viran kelpoisuusvaatimukseksi.
15 lukuSeurakunnan ja seurakuntayhtymän talous
7 §
Kirkkovaltuusto tai yhteinen kirkkovaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten joko vähintään yhden varsinaisen ja yhden varatilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön.
Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla JHT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastusyhteisön on määrättävä päävastuulliseksi tilintarkastajaksi JHT-tilintarkastaja.
Tilintarkastajalla on oltava edellytykset riippumattoman ja riittävän laajan tilintarkastuksen toimittamiseen. Jos edellytykset riippumattomaan tarkastukseen puuttuvat, tilintarkastajan on kieltäydyttävä vastaanottamasta tehtävää tai luovuttava siitä.
Kirkkovaltuusto tai yhteinen kirkkovaltuusto voi erottaa tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön tehtävästään kesken toimikauden. Tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö voi erota tehtävästään kesken toimikauden ilmoittamalla siitä kirkkovaltuustolle tai yhteiselle kirkkovaltuustolle.
8 §
Tilintarkastajan on tarkastettava toukokuun loppuun mennessä julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös.
Tilintarkastajan on tarkastettava:
onko hallintoa hoidettu laillisesti ja asianomaisten toimielinten ja viranhaltijoiden päätösten mukaisesti;
onko tilinpäätös laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti sekä antaako se oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista;
onko sisäinen valvonta järjestetty asianmukaisesti.
Havaitsemistaan epäkohdista tilintarkastajan on ilmoitettava viipymättä kirkkoneuvostolle tai yhteiselle kirkkoneuvostolle.
18 lukuPiispa
5 §
Kirkkohallitus antaa hallinnon ja talouden tarkastusta koskevia tarkempia ohjeita.
20 lukuKirkolliskokous
1 §
Kirkolliskokouksen edustajien paikkojen jaosta hiippakuntien kesken päättää kirkkohallitus. Hiippakunnista valittavien edustajien luku jaetaan hiippakuntien kesken niiden väkiluvun mukaisessa suhteessa siten, että todetaan ensin hiippakunnasta valittavien edustajien kokonaismäärä ja sitten paikkojen jakaantuminen pappis- ja maallikkoedustajien kesken. Ahvenanmaan seurakunnista valittavaa maallikkoedustajaa eikä näiden seurakuntien väkilukua oteta huomioon muita edustajanpaikkoja hiippakuntien kesken jaettaessa. Jokaisesta hiippakunnasta valitaan vähintään kaksi pappia ja neljä maallikkoa.
Jos edustaja siirtyy pois hiippakunnasta, josta hänet on valittu edustajaksi, tai jos hän muutoin menettää vaalikelpoisuutensa, lakkaa hänen edustajantoimensa.
Porvoon hiippakunnassa säännöksiä ehdokkaiden vaalikelpoisuudesta sovelletaan maallikkoedustajien vaalissa erikseen Ahvenanmaahan ja erikseen hiippakunnan muuhun osaan.
2 §
Kirkolliskokous kokoontuu vuosittain työjärjestyksessä määrättyinä tai kirkolliskokouksen muutoin päättäminä päivinä.
Jos edustaja on estynyt saapumasta kirkolliskokoukseen, hänen on ilmoitettava siitä tuomiokapitulille, joka kutsuu varaedustajan ja antaa hänelle valtakirjan.
Kirkolliskokouksen istuntokausi aloitetaan jumalanpalveluksella.
3 §
Kirkolliskokouksen puheenjohtajana on arkkipiispa tai, jos arkkipiispan virka on avoinna, virassa vanhin piispa.
Kirkolliskokous vahvistaa itselleen työjärjestyksen, valitsee kaksi varapuheenjohtajaa ja asettaa tarvittavat valiokunnat.
Kirkolliskokous vahvistaa edustajille ja toimihenkilöille maksettavat palkkiot ja korvaukset.
4 §
Äänestämiseen ja vaalin toimittamiseen sovelletaan soveltuvin osin, mitä niistä säädetään seurakunnan toimielimiä varten.
Edustajien aloitteista ja niiden tekemisjärjestyksestä, esitysten ja aloitteiden käsittelemisestä täysistunnossa ja valiokunnissa sekä äänestämisestä ja vaalin toimittamisesta määrätään tarkemmin työjärjestyksessä.
Esitys tai aloite lähetetään valiokuntaan, jollei sitä pöydällepanon jälkeen täysistunnossa hylätä.
Asia raukeaa, jos sitä ei ole ennen kirkolliskokouksen toimikauden päättymistä käsitelty loppuun tai annettu muun toimielimen kuin kirkolliskokouksen valiokunnan valmisteltavaksi.
5 §
Piispainkokoukselle on varattava tilaisuus antaa lausunto kirkkolain 20 luvun 7 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa sekä kirkkohallitukselle mainitun momentin 3 kohdassa tarkoitetuissa asioissa.
6 §
Kirkkohallituksen viraston johtavalla viranhaltijalla, kirkkohallituksen osastonjohtajalla ja kirkolliskokouksen toimikaudekseen valitsemalla lainoppineella asiantuntijalla on läsnäolo- ja puheoikeus täysistunnossa.
Kirkolliskokouksen työjärjestyksessä voidaan määrätä kirkkohallituksen jäsenen läsnäolo- ja puheoikeudesta täysistunnossa.
7 §
Kirkon laintarkastustoimikunta tarkastaa lakiteknisesti ja kielellisesti kirkolliskokouksen käsiteltäväksi tulevat sekä piispainkokouksen tai kirkkohallituksen kirkkolain, kirkkojärjestyksen tai kirkon vaalijärjestyksen nojalla antamat säädökset.
Laintarkastustoimikunnan ohjesäännön hyväksyy kirkolliskokous ja jäsenet valitsee kirkkohallitus.
8 §
Kirkolliskokous valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien ajaksi kirkon keskusrahaston, kirkon eläkerahaston ja hiippakuntien viranomaisten hallinnon ja talouden tarkastamista varten tilintarkastusyhteisön. Tilintarkastusyhteisön on määrättävä päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT-tilintarkastaja.
Kirkolliskokous hyväksyy kirkkohallitukselle ohjesäännön, valvoo sen toimintaa ja antaa sille toimintaohjeita.
21 lukuPiispainkokous
1 §
Piispainkokouksen puheenjohtajana on arkkipiispa tai, jos hän on estynyt, virassa vanhin läsnä oleva piispoista.
Jos piispan virka on avoinna tai piispalla on este, tuomiokapituli määrää keskuudestaan pappisjäsenen osallistumaan piispainkokoukseen. Pappisjäsenellä on piispainkokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Arkkihiippakunnan tuomiokapituli määrää pappisjäsenen vain, jos arkkipiispa ja piispa eivät osallistu piispainkokoukseen.
Kenttäpiispalla on piispainkokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
2 §
Aloiteoikeus piispainkokouksessa on piispainkokouksen jäsenellä, kirkolliskokouksella, tuomiokapitulilla ja kirkkohallituksella.
Piispainkokous hyväksyy itselleen työjärjestyksen.
22 lukuKirkkohallitus, kirkon keskusrahasto, kirkon eläkerahasto ja kirkon työmarkkinalaitos
1 §
Kirkolliskokous toimittaa kirkkohallituksen jäsenten vaalin toimikautensa ensimmäisen vuoden toukokuussa ja piispainkokous samana vuonna viimeistään toukokuussa.
Jokaisesta hiippakunnasta valitaan yksi maallikkojäsen hiippakuntavaltuuston tekemän ehdollepanon perusteella. Maallikkojäsenen vaalia varten hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenet asettavat ehdolle kolme maallikkoa ja pappisjäsenten vaalia varten hiippakuntavaltuuston pappisjäsenet kaksi pappia. Maallikkojäseneksi ja pappisjäseneksi on ehdotettava sekä miehiä että naisia.
Valittujen toimikausi alkaa seuraavan kesäkuun 1 päivänä. Jäsenen muuttaminen toisessa hiippakunnassa olevaan seurakuntaan ei vaikuta hänen jäsenyyteensä. Jos jäsen kuolee tai eroaa, valitaan hänen sijaansa jäljellä olevaksi ajaksi uusi jäsen.
2 §
Kirkkohallitus valitsee keskuudestaan neljäksi vuodeksi kerrallaan varapuheenjohtajan. Jos puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat poissa tai jossakin asiassa esteellisiä, puhetta johtaa virassa vanhin saapuvilla oleva kirkkohallituksen jäsen.
Kirkkohallituksen viraston johtavalla viranhaltijalla ja osastonjohtajalla on kirkkohallituksen istunnossa läsnäolo- ja puheoikeus.
Kirkkohallitus hyväksyy itselleen työjärjestyksen.
3 §
Kirkkohallituksessa asiat käsitellään täysistunnossa, jaoston istunnossa tai virastokollegiossa. Jaostolle tai virastokollegiolle voidaan antaa valta ratkaista kirkkohallituksen puolesta sen työjärjestyksessä mainittuja asioita, joiden merkitys ei ole sellainen, että asian käsittelemistä kirkkohallituksen täysistunnossa on pidettävä tarpeellisena, ei kuitenkaan asioita, jotka koskevat:
kirkolliskokoukselle tehtävää esitystä;
valtioneuvostolle annettavaa kirkon ja valtion suhdetta koskevaa lausuntoa;
seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle myönnettävää avustusta tai rahoitusta;
viran perustamista tai lakkauttamista;
kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan jäsenen ja varajäsenen valintaa.
Kirkkohallituksen viranhaltijalle voidaan työjärjestyksessä antaa oikeus ratkaista asioita, jotka 1 momentin mukaan voidaan siirtää jaostolle tai virastokollegiolle.
4 §
Kirkkohallituksen jaoston, virastokollegion, muun kirkkohallituksen alaisen toimielimen tai viranhaltijan päätös voidaan kirkkohallituksen työjärjestyksessä määrätyn ajan kuluessa siirtää kirkkohallituksen täysistunnossa ratkaistavaksi. Kirkkohallitus voi tällöin kumota päätöksen tai muuttaa sitä tai palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi.
Päätöksen siirtämisestä voi päättää:
kirkkohallitus, arkkipiispa tai kirkkohallituksen viraston johtava viranhaltija, jos kysymyksessä on jaoston tai virastokollegion päätös;
edellä mainittujen lisäksi virastokollegio tai asianomaisen osaston osastonjohtaja, jos kysymyksessä on muun toimielimen tai viranhaltijan päätös.
Päätöstä ei kuitenkaan voida siirtää kirkkohallituksen täysistunnossa ratkaistavaksi, jos päätös koskee:
kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan tehtäväksi kirkkolain 22 luvun 13 §:ssä säädettyä asiaa;
kirkon eläkerahaston johtokunnan tehtäväksi tämän luvun 6 §:n 2 momentissa säädettyä asiaa;
kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston varojen sijoittamista rahamarkkinoille;
hankintaa, jonka arvo alittaa täysistunnon päättämän rajan;
viranhaltijalle tai työntekijälle myönnettävää vuosilomaa, virka- tai työvapautta, johon hänellä on oikeus lain tai virka- tai työehtosopimuksen nojalla;
avoinna olevan viran tai työsopimussuhteen täyttämistä enintään kahdentoista kuukauden ajaksi tai tilapäisen henkilökunnan ottamista enintään kuukauden ajaksi;
harkinnanvaraisen palkattoman virka- tai työvapauden myöntämistä viranhaltijalle tai työntekijälle enintään kahdentoista kuukauden ajaksi;
vuosisidonnaisen palkanosan tai muun vastaavan palkanlisän myöntämistä;
virka- tai työmatkamääräystä;
kirkkohallituksen sisäistä järjestystä tai muuta viraston toimintaan liittyvää asiaa;
kirkkohallituksen käyttövaroja.
5 §
Äänestämiseen ja vaalin toimittamiseen sovelletaan soveltuvin osin, mitä niistä säädetään seurakunnan toimielimiä varten. Asioiden valmistelusta, esittelystä ja käsittelemisestä määrätään tarkemmin kirkkohallituksen työjärjestyksessä.
6 §
Kirkon eläkerahaston varojen sijoittamista varten on kirkkohallituksen toimikaudekseen asettama kirkon eläkerahaston johtokunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja vähintään neljä ja enintään kahdeksan muuta jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Johtokunnan jäsenten tulee olla sijoitustoimintaan perehtyneitä kirkon jäseniä. Jäsenistä kolmannes tulee nimittää kirkon merkittävimpien henkilöstöjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Kirkkohallitus hyväksyy johtokunnan johtosäännön.
Kirkon eläkerahaston johtokunnan tehtävänä on:
päättää sijoitustoiminnassa käytettävistä sijoitusmuodoista ja niissä sovellettavista periaatteista;
päättää sijoitusten jakautumisesta eri sijoitusmuotoihin ja niiden tuottotavoitteista;
päättää sijoitusten riskienhallinnassa noudatettavista periaatteista;
hyväksyä vuosittain kirkon eläkerahaston varojen sijoitussuunnitelma;
päättää omaisuudenhoitajista ja näiden kanssa laadittavista sopimuksista;
päättää niistä sijoitussuunnitelmassa määritellyistä yksittäisistä sijoituksista, jotka on määrätty johtokunnan tehtäväksi;
huolehtia sijoitustoiminnan kokonaisuuden valvonnasta.
Kirkkohallitus voi siirtää johtokunnalle myös muita toimivaltaansa kuuluvia eläkevarojen sijoittamiseen liittyviä tehtäviä.
7 §
Seurakunnan ja seurakuntayhtymän on maksettava kirkon keskusrahastolle kultakin vuodelta kirkkolain 22 luvun 8 §:n mukainen perusmaksu seuraavan kalenterivuoden aikana kuutena samansuuruisena eränä joka toinen kuukausi siten, että ensimmäinen erä maksetaan helmikuussa. Eläkemaksu on suoritettava kirkon eläkerahastolle kuukausittain, jollei eläkerahasto ole määrännyt maksua suoritettavaksi joka toinen kuukausi.
Jos lainvoimaisella päätöksellä on poistettu kirkollisveroa, josta seurakunta on suorittanut kirkon keskusrahastolle perusmaksua, seurakunnalla on oikeus saada takaisin maksamansa määrä.
8 §
Kirkkohallitus myöntää kirkon keskusrahastosta verotulojen täydennystä seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle, kun tämän laskennallinen kirkollisvero läsnä olevaa jäsentä kohden alittaa kunnan asukastiheyden ja seurakunnan tai seurakuntayhtymän jäsenmäärän mukaan määräytyvän tasoitusrajan. Tasoitusraja on sen mukaan kuin kirkkohallitus tarkemmin päättää 65–80 prosenttia kaikkien seurakuntien läsnä olevaa jäsentä kohden laskettujen laskennallisten kirkollisverojen keskiarvosta.
Verotulojen täydennys on tasoitusrajan ja seurakunnan tai seurakuntayhtymän läsnä olevaa jäsentä kohden lasketun laskennallisen kirkollisveron erotus kerrottuna seurakuntien keskimääräisellä painotetulla tuloveroprosentilla ja seurakunnan tai seurakuntayhtymän läsnä olevien jäsenten määrällä sen vuoden lopussa, jonka tuloihin verotus kohdistuu. Jos seurakunnan tai seurakuntayhtymän tuloveroprosentti alittaa kaikkien seurakuntien keskimääräisen painotetun tuloveroprosentin, seurakunnan tai seurakuntayhtymän laskennallisena kirkollisverona käytetään kuitenkin maksuun pantua kirkollisveroa.
Kirkkohallitus voi alentaa edellä mainituin tavoin laskettua verotulojen täydennyksen määrää sellaisen seurakunnan tai seurakuntayhtymän osalta, jonka omaisuuden tuotto on huomattava tai tuloveroprosentti avustusta saavien muiden seurakuntien tai seurakuntayhtymien tuloveroprosentteihin verrattuna alhainen ja jolle verotulojen täydennys muodostuisi kohtuuttoman suureksi, kun otetaan huomioon myös seurakunnan tai seurakuntayhtymän hyväksyttävät tarpeet ja toisten seurakuntien ja seurakuntayhtymien saamat avustukset.
9 §
Kirkkohallitus voi myöntää kirkon keskusrahastosta harkinnanvaraista avustusta seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle, jos tämä syrjäisen sijainnin, pitkien välimatkojen, saaristo-olojen, jäsenmäärän pienuuden, rakennushankkeiden, seurakuntien yhteistoiminnan ja seurakuntatalouden kehittämisen tai muun erityisen syyn johdosta on taloudellisen tuen tarpeessa.
Kirkkohallitus voi myöntää harkinnanvaraista avustusta määräajaksi myös tarkoituksenmukaisen ja kustannuksiltaan edullisen seurakuntien välisen yhteistyön ja seurakuntarakenteen aikaansaamiseksi.
Avustuksiin käytettävissä olevista varoista voidaan myöntää myös lainaa, joka voi olla korollista tai korotonta.
10 §
Verotulojen täydennys ja kirkolliskokouksen päättämien perusteiden mukainen osuus valtion rahoituksesta evankelisluterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetussa laissa (430/2015) tarkoitetusta rahoituksesta myönnetään seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle hakemuksetta. Harkinnanvarainen avustus ja rahoitus kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon myönnetään hakemuksesta.
Laskettaessa 8 §:ssä tarkoitettuja tasoitusrajoja ja verotulojen täydennyksen määrää käytetään perusteena myöntämisvuotta edeltäneenä vuonna toimitetun verotuksen laskennallista kirkollisveroa.
Kirkkohallituksella on oikeus saada oikeat ja riittävät tiedot keskusrahastosta myönnetyn avustuksen ja rahoituksen käytöstä. Kirkkohallitus voi tarvittaessa toimittaa talouden tarkastuksen seurakunnassa tai seurakuntayhtymässä, joka on saanut avustusta tai rahoitusta.
11 §
Kirkkohallituksen yhteydessä toimii kirkon kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelukeskus, joka hoitaa seurakuntien, seurakuntayhtymien, hiippakuntien, kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston kirjanpidon, ostolaskut, ostoreskontran, myyntilaskut, myyntireskontran, käyttöomaisuuskirjanpidon, palkanlaskennan, matka- ja kululaskut sekä niihin liittyvän maksuliikenteen.
Tehtävien hoitamisesta sovitaan tarkemmin palvelusopimuksessa.
12 §
Kirkkohallitus asettaa toimikaudekseen kirkon kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelukeskuksen johtokunnan.
Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja vähintään kuusi ja enintään kymmenen muuta jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Johtokunnan jäsenten tulee olla taloudenhoitoon perehtyneitä kirkon jäseniä. Jäsenistä vähintään kolmannes tulee nimittää erikokoisten seurakuntatalouksien talousjohdosta.
Johtokunnan tehtävänä on:
johtaa, kehittää ja valvoa palvelukeskuksen toimintaa;
valmistella vuosittain palvelukeskuksen toimintasuunnitelma ja toimintakertomus;
valmistella ehdotus palvelumaksun perusteista;
hyväksyä palvelusopimukset.
Johtokunnan tehtävistä määrätään tarkemmin kirkkohallituksen hyväksymässä johtosäännössä.
13 §
Kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskuntaan valitaan jokaisesta hiippakunnasta yksi palvelussuhteen ehtoja tunteva työnantajatahoa edustava jäsen ja varajäsen hiippakuntavaltuuston tekemän ehdollepanon perusteella. Jäsenten ja varajäsenten vaalia varten hiippakuntavaltuusto asettaa ehdolle neljä henkilöä. Ehdolle on asetettava sekä miehiä että naisia.
Edellä mainittujen jäsenten lisäksi valtuuskuntaan valitaan kaksi muuta palvelussuhteen ehtoja tuntevaa julkista työnantajatahoa edustavaa jäsentä ja näille varajäsenet.
Valtuuskuntaan voidaan valita henkilö, jolla on kirkkolain 23 luvun 2 §:n mukainen vaalikelpoisuus seurakunnan luottamustoimeen ja joka on antanut suostumuksensa tehtävään. Vaalikelpoinen valtuuskuntaan ei ole evankelisluterilaista kirkkoa koskevan virka- ja työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöön tai sen jäsenjärjestöön luottamushenkilö- tai pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö ja tämän puoliso.
14 §
Käsiteltäessä hiippakuntavaltuustossa ja kirkkohallituksessa kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan jäsenten ja varajäsenten ehdollepanoa ja vaalia käsittelyyn ja päätöksentekoon ottavat osaa vain ne jäsenet, joiden palvelussuhteen ehtoja ei koske kirkon virkaehtosopimus eikä kirkon työehtosopimus.
15 §
Kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan toimikausi on neljä vuotta. Valtuuskunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja enintään kaksi varapuheenjohtajaa.
Kirkkohallituksen määräämällä kirkkohallituksen jäsenellä ja piispainkokouksen määräämällä piispalla on läsnäolo- ja puheoikeus valtuuskunnan kokouksessa.
Työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan tehtävistä ja toimielimistä määrätään tarkemmin kirkkohallituksen hyväksymässä johtosäännössä. Valtuuskunnalle on varattava tilaisuus antaa lausunto johtosäännöstä ennen sen hyväksymistä.
16 §
Kirkkohallituksen on annettava vuosittain kirkolliskokoukselle kertomus toiminnastaan sekä kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston hoidosta.
Tämä päätös tulee voimaan samana päivänä kuin kirkolliskokouksen 9 päivänä toukokuuta 2014, 7 päivänä marraskuuta 2014 ja 8 päivänä toukokuuta 2015 hyväksymät kirkkolain muutokset.
Tämän päätöksen voimaan tullessa kirkkovaltuuston tai yhteisen kirkkovaltuuston valitsema JHTT-tilintarkastaja tai JHTT-yhteisö voi jatkaa seurakunnan tai seurakuntayhtymän tilintarkastajana edellyttäen, että JHTT-tilintarkastaja tai JHTT-yhteisö rekisteröityy Tilintarkastusvalvonnalle siten kuin julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta annetun lain (1142/2015) 12 §:n 3 kohdassa säädetään.
Kirkon ulkoasiain neuvosto ja sen asettamat toimikunnat lakkaavat tämän päätöksen voimaan tullessa.
Päätöksen voimaan tullessa voimassa ollutta 22 luvun 3 e §:ää ja 3 g §:n 2 momenttia sovelletaan vuonna 2016 ja 2017 laskettaessa verotulojen täydennyksen määrää.
Turussa 9 päivänä toukokuuta 2014, 7 päivänä marraskuuta 2014 ja 8 päivänä toukokuuta 2015
Kirkolliskokouksen puolesta ArkkipiispaKari MäkinenKirkolliskokouksen pääsihteeriKatri Kuuskoski