Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

62/2014

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtioneuvoston asetus kiinteistörekisteriasetuksen muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Julkaisupäivä
Suomen säädöskokoelma
Säädösteksti

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

kumotaan kiinteistörekisteriasetuksen ( 970/1996 ) 2, 3, 11 ja 12 §, sellaisina kuin niistä ovat 2, 3 ja 11 § asetuksessa 1149/1999, sekä

muutetaan 1 §, 4 §:n 1 ja 5 momentti, 5, 5 a, 6 ja 8 § sekä 11 a §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1 § osaksi asetuksessa 1149/1999, 4 §:n 1 ja 5 momentti asetuksessa 276/2001, 5 a § asetuksessa 1149/1999, 6 § osaksi asetuksessa 873/1999 ja 11 a §:n 1 momentti asetuksessa 873/1999, seuraavasti:

1 §Kiinteistötunnus

Kiinteistötunnus muodostuu neliosaisesta numerosarjasta.

4 §Kiinteistötunnuksen muuttuminen

Kiinteistötoimituksessa tai yhdistämällä muodostetuille kiinteistöille ja muille rekisteriyksiköille annetaan uusi kiinteistötunnus, jollei tämän pykälän 2—5 momentista muuta johdu.

Kun yleiseen alueeseen, valtion metsämaahan, suojelualueeseen tai lunastusyksikköön yhdistetään kiinteistö, muodostettavalle kiinteistölle annetaan vastaanottavan kiinteistön tunnus.

5 §Kuntajako

Kiinteistöön tai muuhun rekisteriyksikköön saa kuulua vain yhden kunnan alueella sijaitsevia tiluksia. Yhteinen alue voi kuitenkin muodostua eri kuntiin kuuluvista rekisteriyksiköistä.

Kun tila on muodostettu osuuksista sellaiseen yhteiseen alueeseen, joka kuuluu eri kunnissa oleville kiinteistöille, muodostettu tila on merkittävä siihen kuntaan, jossa yhteinen alue tai pääosa siitä on.

5 a §Kiinteistörekisteristä huolehtiminen eräissä tapauksissa

Maanmittauslaitos pitää kiinteistörekisteriä myös sellaisista rekisteriyksiköistä, joiden alueesta osa sijaitsee asemakaava-alueella, jolla kunta on kiinteistörekisterinpitäjänä.

Jos rekisteriyksikön alueesta vain vähäinen osa sijaitsee asemakaava-alueen ulkopuolella, Maanmittauslaitos ja kunta voivat sopia, että kunta pitää kiinteistörekisteriä myös tästä rekisteriyksiköstä.

6 §Kiinteistörekisteriin merkittävät tiedot

Kiinteistörekisterilain (392/1985) 7 §:ssä tarkoitettujen tietojen lisäksi kiinteistörekisteriin merkitään kiinteistönmuodostamisviranomaisten ja kuntien tielautakuntien tuottamina kutakin rekisteriyksikköä koskevina tietoina:

1)

entinen kiinteistötunnus tai niiden rekisteriyksiköiden kiinteistötunnukset, joista kiinteistö on muodostettu;

2)

niiden määräalojen tunnukset, joista rekisteriyksikkö on kokonaan tai osaksi muodostunut;

3)

niiden yhteisalueosuuksien määräalatunnukset, joista tila on muodostunut tai jotka on kiinteistöön siirretty;

4)

rekisteriyksiköstä luovutetut tai muulla saannolla saadut määräalat ja yhteisalueosuudet;

5)

rekisteriyksikön muodostamista tai muuttamista tarkoittava taikka muu vastaava yksikköä koskeva toimenpide;

6)

rekisteriyksikön toimitusmerkki, jos yksiköllä on kiinteistötoimituksessa ollut yksikkötunnuksesta poikkeava toimitusmerkki;

7)

kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 21 §:n 2 momentissa tarkoitettu merkintä kantakiinteistöstä;

8)

erityiset etuudet sekä osuudet yhteisiin erityisiin etuuksiin;

9)

niiden yhteisten alueiden kiinteistötunnukset, joihin kiinteistöllä on osuus, samoin kuin osuuden suuruus, jos osuus ja sen suuruus on kiinteistötoimituksessa lainvoimaisesti ratkaistu;

10)

yhteisen alueen osakaskiinteistöt ja niiden osuuksien suuruudet, jos asia on kiinteistötoimituksessa lainvoimaisesti ratkaistu tai jos osuuksien rekisteröinti on tarpeen väliaikaisen osakasluettelon ylläpitämisen vuoksi;

11)

rekisteriyksikön kokonaispinta-ala sekä lisäksi tonttia ja yleistä aluetta lukuun ottamatta myös yksikön maa- ja vesipinta-alat erikseen;

12)

rasitteisiin rinnastettavat kiinteistötoimitukseen verrattavassa toimituksessa perustetut käyttöoikeudet ja -rajoitukset;

13)

rasitteiden sekä 12 kohdassa tarkoitettujen oikeuksien ja rajoitusten voimassaoloaika, jollei se ole pysyvä, sekä tarpeen mukaan muita tietoja rasitteista, oikeuksista ja rajoituksista;

14)

alueet, joiden rajat on kalastusasetuksen (1116/1982) 11 §:n tai 51 §:n 2 momentin mukaisesti määrätty;

15)

kalastuslain (286/1982) 124 §:ssä tarkoitetussa toimituksessa määrätty ulkosaariston raja; sekä

16)

muita kiinteistönmuodostamisviranomaisen tuottamia tietoja sen mukaan kuin muualla lainsäädännössä merkittäväksi säädetään tai määrätään.

Jos 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetun osuuden suuruutta ei ole lainvoimaisesti ratkaistu, kiinteistörekisteriin merkitään, kuinka suuri osuus kiinteistöllä on sen emäkiinteistön tai muodostajakiinteistön osuuteen yhteisestä alueesta.

Yksityiset tiet, joiden asioiden hoitamista varten on perustettu tiekunta, merkitään kiinteistötietojärjestelmään käyttöoikeusyksikköinä. Muut rasitealueet ja 1 momentin 12 kohdassa tarkoitetut käyttöoikeuden alaiset alueet voidaan merkitä kiinteistörekisteriin käyttöoikeusyksikköinä.

8 §Määräalan, yhteisalueosuuden ja käyttöoikeusyksikön rekisteröinti

Kiinteistörekisterin pitäjä antaa kullekin määräalalle tai kiinteistöstä luovutetulle yhteisalueosuudelle taikka luovutetulle yhteiselle alueelle määräalatunnuksen. Jos samalla saannolla on saatu määräaloja useasta rekisteriyksiköstä, annetaan kullekin oma tunnus. Milloin luovutettua määräalaa seuraa osuus yhteisiin alueisiin, vain määräalalle annetaan tunnus.

Määräalatunnus muodostuu rekisteröintiajankohdan mukaan sen rekisteriyksikön kiinteistötunnuksesta, johon määräala tai yhteisalueosuus kuuluu, lisättynä tyyppikirjaimella M ja yksilöivällä numerolla. Jos sen rekisteriyksikön, johon määräala kuuluu tai josta yhteisalueosuus on luovutettu, kiinteistötunnus muuttuu, määräalatunnusta ei muuteta.

Määräalaa koskevina tietoina kiinteistörekisteriin merkitään:

1)

määräalatunnus;

2)

määräalan rekisteröintipäivä;

3)

sen rekisteriyksikön tai määräalan, josta määräala on ensimmäisen kerran luovutettu, luovutuksen aikaisen omistajan nimi ja henkilötunnus tai liike- ja yhteisötunnus;

4)

määräalan ensimmäisen omistajan nimi ja henkilötunnus tai liike- ja yhteisötunnus;

5)

saannon päivämäärä;

6)

määräalan lakkaaminen ja sen peruste sekä lakkaamispäivämäärä;

7)

määräalasta muodostettujen rekisteriyksiköiden ja edelleen luovutettujen määräalojen tunnukset; sekä

8)

sen rekisteriyksikön tunnus, jolla määräala sijaitsee.

Kiinteistöstä luovutettua yhteisalueosuutta koskevina tietoina kiinteistörekisteriin merkitään soveltuvin osin edellä 3 momentissa tarkoitetut tiedot.

Kiinteistörekisterin pitäjä antaa käyttöoikeusyksikölle neliosaisen käyttöoikeusyksikkötunnuksen. Tunnus muodostuu kolminumeroisesta Maanmittauslaitoksen antamasta ryhmänumerosta, nelinumeroisesta tunnuksen antamisen vuosiluvusta, tyyppikirjaimesta K ja enintään kuusinumeroisesta käyttöoikeusyksikön numerosta.

11 a §Kiinteistörekisterin pitoon liittyvät ilmoitukset

Jos kunta tekee kiinteistörekisterin pitämistä koskevan päätöksen, kunnan on ilmoitettava siitä Maanmittauslaitokselle ja kunnan kiinteistörekisterin pitäjälle.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2014.

Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2014

Maa- ja metsätalousministeriJari KoskinenLainsäädäntöneuvosLeo Olkkonen

Sivun alkuun