460/2014

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

muutetaan sonnin spermalle eläintautien vastustamiseksi asettavista vaatimuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen ( 1026/2013 ) 13 § ja liitteet I—III seuraavasti:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2014.

Liite I

ALKUPERÄPITOPAIKKAA JA KARANTEENIIN VIETÄVÄÄ NAUTAA KOSKEVAT VAATIMUKSET

1. Alkuperäpitopaikan eläintautitilanne

Alkuperäpitopaikkojen on täytettävä seuraavat eläinten terveyttä koskevat edellytykset:

1.1. Alkuperäpitopaikan on oltava virallisesti vapaa tuberkuloosista ja bruselloosista ( brucella abortus ) eläinten terveyteen liittyvistä ongelmista yhteisön sisäisessä nautaeläinten ja sikojen kaupassa annetun neuvoston direktiivin 64/432/ETY, jäljempänä direktiivi 64/432/ETY , mukaisesti. Karanteeniin vietävä nauta ei ole aikaisemmin saanut olla pitopaikassa, joka ei ole virallisesti vapaa tuberkuloosista ja bruselloosista.

1.2. Alkuperäpitopaikan on oltava virallisesti naudan tarttuvasta leukoosista vapaa direktiivin 64/432/ETY mukaisesti. Jos alkuperäpitopaikka ei ole virallisesti vapaa naudan tarttuvasta leukoosista, karanteeniin vietävän naudan emä on tutkittava kielteisin tuloksin direktiivin 64/432/ETY liitteen D luvun II mukaisesti sen jälkeen kun nauta on vieroitettu emästään. Alkionsiirtotapauksissa emällä tarkoitetaan emää, joka on synnyttänyt kyseessä olevan vasikan.

1.3. Alkuperäpitopaikassa ei saa esiintyä helposti leviäviä eläintauteja eikä seuraavia eläintauteja:

1.3.1. Naudan tarttuva rinotrakeiitti (IBR)

1.3.2. BVD-tauti (bovine viral diarrhea)

1.3.3. Salmonella-tartunta

1.3.4. Paratuberkuloosi

1.3.5. Campylobacter foetus ssp. venerealis -tartunta

1.3.6. Trichomonas foetus -tartunta

2. Eläintautitutkimukset

Alkuperäpitopaikan karja on tutkittava kohdissa 2.1.—2.4. mainittujen tautien varalta kielteisin tuloksin. Tutkimustulokset eivät saa olla 12 kuukautta vanhempia siirrettäessä nauta karanteeniin. Tutkimus voidaan tehdä osana Elintarviketurvallisuusviraston valtakunnallista seurantatutkimusta. Tutkimus voidaan tehdä yhteismaitonäytteestä tai verinäytteistä. Verinäytteitä on otettava vähintään 15 eläimestä tai koko karjasta, jos pitopaikan nautojen lukumäärä on 15 tai vähemmän.

2.1. Bruselloosi

2.2. Naudan tarttuva leukoosi

2.3. Naudan tarttuva rinotrakeiitti (IBR)

2.4. BVD-tauti (bovine viral diarrhea)

2.5. Pakolliseen terveysvalvontaan kuuluvista, karanteeniin lähetettävälle sonnille ja sonnin alkuperäpitopaikan muille naudoille tehtävistä salmonellatutkimuksista  säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 1030/2013. Jos karanteeniin lähetetään naaraspuolisia nautoja, niiden tulee olla tutkittu kielteisin tuloksin salmonellan varalta mainitun asetuksen 10 §:n 1 momentin mukaisesti ja alkuperäpitopaikan muiden nautojen mainitun pykälän 2 momentin ja mainitun asetuksen liitteen 2 kohdan 3 mukaisesti.

Liite II

KARANTEENIA JA NAUTOJEN TUTKIMUSTA KOSKEVAT VAATIMUKSET

1. Karanteenin hyväksymistä koskevat vaatimukset

Karanteenin hyväksymisen edellytyksenä on:

1.1. Karanteeni on aidattu siten, että yhteys ulkopuolisiin sorkka- ja kavioeläimiin estyy.

1.2. Eläintilat ovat helposti puhdistettavia ja desinfioitavia.

1.3. Karanteenin sisäänkäynnin yhteydessä on tautisulku.

2. Karanteenin toimintaa koskevat vaatimukset

2.1. Karanteenissa ei saa pitää karanteeniaikana muita eläimiä kuin sonniasemalle toimitettavaksi aiottuja nautoja.

2.2. Karanteeniin saa tuoda nautoja vain karanteenieläinlääkärin luvalla.

2.3. Karanteenin ulkopuolelle vietyjä nautoja ei saa tuoda takaisin karanteeniin.

2.4. Velvollisuudesta pitää kirjaa karanteenissa olevista naudoista säädetään nautaeläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 1391/2006, jäljempänä maa- ja metsätalousministeriön asetus 1391/2006 . Lisäksi karanteenieläinlääkärin on pidettävä kirjaa kaikista tehdyistä terveystarkastuksista ja eläinlääkinnällisistä toimenpiteistä sekä kunkin eläimen sairauksista ja terveydentilasta.

2.5. Karanteenin ympäristöstä ja toiminnasta aiheutuvat tautiriskit on kartoitettava, ja toimintaa on harjoitettava ennalta laaditun, riskien hallintaa koskevan suunnitelman mukaan. Tautisuojauksesta on pidettävä kirjaa karanteenieläinlääkärin päättämällä tavalla.

2.6. Karanteenissa on torjuttava tuhoeläimiä erikseen tehdyn suunnitelman mukaisesti.

2.7. Eläintiloihin ei saa päästää henkilöitä, jotka ovat edeltävien 12 tunnin aikana käyneet muissa nautojen pitopaikoissa, ellei pitopaikan terveystilanne ole vähintään yhtä hyvä kuin karanteenin. Karanteenieläinlääkäri voi kuitenkin sallia välttämättömät käynnit eläintiloissa.

2.8. Eläintiloihin ei saa päästää henkilöitä, jotka ovat edeltävien 48 tunnin aikana käyneet ulkomailla.

2.9. Eläintiloissa on käytettävä kertakäyttöisiä tai karanteenin omia suojavaatteita ja jalkineita. Karanteeniin on kuljettava tautisulun kautta.

2.10. Asiattomien henkilöiden pääsy karanteeniin on estettävä. Karanteenieläinlääkärin on neuvottava vierailijoita eläintautien leviämisen estämiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Kaikista karanteenissa vierailevista henkilöistä on pidettävä kirjaa.

2.11. Jos karanteenissa pidettävissä eläimissä havaitaan tarttuvien tautien oireita, on asiasta välittömästi ilmoitettava karanteenieläinlääkärille.

3. Karanteenieläinlääkärin tehtävät

Karanteenieläinlääkärin tulee:

3.1. huolehtia, että karanteeniin tuotavat naudat ja niiden alkuperäpitopaikat täyttävät tämän asetuksen mukaiset vaatimukset; Jos alkuperäpitopaikka kuuluu 6 § tarkoitettuun terveydenhuolto-ohjelmaan, on varmistettava, että alkuperätila täyttää ohjelman mukaiset vaatimukset;

3.2. huolehtia, että alakohdissa 2.5. ja 2.6. mainitut suunnitelmat on laadittu ja ne pidetään ajan tasalla;

3.3. tarkkailla säännöllisesti eläinten terveydentilaa ja huolehtia sairauksien ennaltaehkäisystä ja hoidosta;

3.4. valvoa henkilöliikennettä ja yleistä hygieniaa karanteenissa ja antaa näistä ohjeet;

3.5. huolehtia, että karanteenissa vaadittava kirjanpito on ajantasaista;

3.6. huolehtia, että eläimille suoritetaan kaikki vaaditut toimenpiteet ja tutkimukset; ja

3.7. tehdä tarvittaessa kuolleitten eläinten obduktiot ja huolehtia muista eläinten tautitilanteen selvittämisen kannalta tarvittavista tutkimuksista.

4. Tutkimukset ennen karanteeniajan alkamista

Aikaisintaan 28 päivää ennen karanteeniajan alkamista naudoille tulee olla tehty kielteisin tuloksin seuraavat tutkimukset:

4.1. direktiivin 64/432/ETY liitteessä B mainitulla hyväksytyllä menetelmällä testi nautatuberkuloosin varalta;

4.2. seerumista direktiivin 64/432/ETY liitteessä C mainitulla hyväksytyllä menetelmällä testi bruselloosin varalta;

4.3. seerumista direktiivin 64/432/ETY liitteen D luvussa II mainitulla hyväksytyllä menetelmällä testi naudan tarttuvan leukoosin varalta;

4.4. seerumista vasta-ainetesti (antigeeninä koko virus) IBR:n varalta; ja

4.5. seerumista viruseristys- tai antigeenitesti sekä vasta-ainetesti BVD:n varalta.

5. Tutkimukset karanteeniaikana

Karanteeniaikana naudoille on tehtävä seuraavat tutkimukset:

5.1. seerumista direktiivin 64/432/ETY liitteessä C mainitulla hyväksytyllä menetelmällä testi bruselloosin varalta

5.2. seerumista vasta-ainetesti (antigeeninä koko virus) IBR:n varalta

Edellä kohdissa 5.1. ja 5.2. tarkoitetut tutkimukset voidaan tehdä vasta, kun karanteeniajan alkamisesta on kulunut vähintään 21 päivää. Jos jokin näistä tutkimuksista antaa positiivisen tuloksen, eläin on viipymättä poistettava karanteenista. Muut karanteenissa pidettävät eläimet on pidettävä karanteenissa ja ne on tutkittava uudelleen sen jälkeen, kun positiivisen tuloksen antaneen eläimen poistamisesta on kulunut vähintään 21 päivää.

5.3. seerumista viruseristystesti tai antigeenitesti sekä vasta-ainetesti BVD:n varalta

Edellä kohdassa 5.3. tarkoitettu tutkimus voidaan tehdä vasta, kun karanteeniajan alkamisesta on kulunut vähintään 21 päivää. Sonniasemalle voidaan siirtää nautoja vain, jos ennen karanteeniin tuloa seronegatiivisiksi todetuissa eläimissä ei esiinny serokonversiota. Jos serokonversiota esiintyy, kaikki edelleen seronegatiiviset naudat on pidettävä karanteenissa niin kauan, kunnes ryhmässä ei ole esiintynyt serokonversiota kolmeen viikkoon.

5.4. seerumista direktiivin 64/432/ETY liitteessä D luvussa II mainitulla hyväksytyllä menetelmällä testi naudan tarttuvan leukoosin varalta

5.5. serologinen tutkimus leptospiroosin varalta (serotyypit L. pomona , L. grippotyphosa , L. hardjo , L, sejro , L. canicola , L. icterohaemorrhagiae )

5.6. Tutkimus Campylobacter fetus ssp.venerealis -tartunnan varalta kun karanteeniajan alkamisesta on kulunut vähintään seitsemän päivää seuraavasti:

5.6.1.  yksi tutkimus esinahasta tai keinoemättimen huuhtelunesteestä otetusta näytteestä, kun kyseessä on alle kuuden kuukauden ikäiset sonnit tai sonnit, joita on kuuden kuukauden iästä alkaen pidetty vain samaa sukupuolta olevien ryhmässä ennen karanteeniajan alkua;

5.6.2. kolme tutkimusta viikon välein esinahasta tai keinoemättimen huuhtelunesteestä otetusta näytteestä, kun kyseessä on yli kuuden kuukauden ikäiset sonnit tai sonnit, jotka ovat voineet olla kosketuksissa naaraiden kanssa ennen karanteeniajan alkua; tai

5.6.3. yksi tutkimus emättimestä otetusta näytteestä, kun kyseessä on naaraspuoliset naudat.

5.7. Tutkimus Trichomonas foetus -tartunnan varalta kun karanteeniajan alkamisesta on kulunut vähintään seitsemän päivää seuraavasti:

5.7.1. yksi tutkimus esinahasta otetusta näytteestä, kun kyseessä on alle kuuden kuukauden ikäiset sonnit tai sonnit, joita on kuuden kuukauden iästä alkaen pidetty vain samaa sukupuolta olevien ryhmässä ennen karanteeniajan alkua;

5.7.2. kolme tutkimusta viikon välein esinahasta otetusta näytteestä, kun kyseessä on yli kuuden kuukauden ikäiset sonnit tai sonnit, jotka ovat voineet olla kosketuksissa naaraiden kanssa ennen karanteeniajan alkua; tai

5.7.3. yksi tutkimus emättimestä otetusta näytteestä, kun kyseessä on naaraspuoliset naudat.

Jos jokin edellä kohdissa 5.4.—5.7. mainituista tutkimuksista antaa positiivisen tuloksen, nauta on viipymättä eristettävä ja karanteenieläinlääkärin on ryhdyttävä kaikkiin kunnaneläinlääkärin edellyttämiin toimiin selvittääkseen aseman muiden nautojen tautitilanteen sekä niiden kelpoisuuden sonniasemalle toimittamista ajatellen.

5.8. tutkimus salmonellan varalta peräsuolesta otetusta ulostenäytteestä

Kohdassa 5.8. tarkoitettua tutkimusta varten otetut näytteet voidaan yhdistää enintään 20 eläimen yhteisnäytteeksi. Näytteet on toimitettava tutkittavaksi eläintautilain 77 §:n 1 momentissa tarkoitettuun laboratorioon, ja niiden tutkimisessa on käytettävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 1030/2013 6 §:ssä vaadittua menetelmää.

Jos tutkimuksessa todetaan salmonellaa, nautoja saa siirtää karanteenista sonniasemalle vasta sen jälkeen, kun karanteeniin kohdistettu eläintautilain 23 §:ssä tarkoitettu päätös on kumottu.

6. Muut edellytykset nautojen siirtämiselle karanteenista sonniasemalle

Nautoja saa lähettää sonniasemille vain sellaisesta karanteenista, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

6.1. 10 km:n säteellä karanteenista ei ole edeltävien 30 päivän aikana todettu suu- ja sorkkatautia;

6.2. karanteeni on vähintään kolmen kuukauden ajan ollut vapaa suu- ja sorkkataudista sekä bruselloosista;

6.3. karanteeni on vähintään 30 päivän ajan ollut vapaa raivotaudista, nautatuberkuloosista, pernarutosta, karjarutosta, naudan tarttuvasta leukoosista ja naudan tarttuvasta keuhkorutosta.

Liite III

SONNIASEMAA KOSKEVAT VAATIMUKSET

1. Sonniaseman hyväksymisen edellytykset

Sonniaseman hyväksymisen edellytyksenä on:

 1.1.  Sonniasemalla on vähintään:

1.1.1.  eläintilat;

1.1.2. tilat sperman ottoa varten sekä erillinen huone välineiden puhdistusta, desinfioimista ja sterilointia varten;

1.1.3. sperman käsittelyä varten huone, jonka ei välttämättä tarvitse olla aseman yhteydessä;

1.1.4. sperman varastointia varten huone, jonka ei välttämättä tarvitse olla aseman yhteydessä.

1.2. Sonniasema on rakennettu tai eristetty siten, että yhteys sen ulkopuolella oleviin sorkka- ja kavioeläimiin estyy. Jos sonniaseman yhteydessä pidetään muita nautojanäiden nautojen on täytettävä kaikki samat vaatimukset kuin sonniasemalla pidettävien sonnien.

1.3. Sonniasema on rakennettu siten, että eläintilat sekä spermanotto-, käsittely- ja varastointitilat voidaan helposti puhdistaa ja desinfioida.

1.4. Sonniasemalla on erilliset eristystilat, joista ei ole välitöntä yhteyttä muiden eläinten tiloihin.

1.5. Sonniasema on rakennettu siten, että eläintilat ovat fyysisesti erillään sperman käsittelytiloista ja että molemmat mainitut tilat ovat erillään sperman varastointitiloista.

1.6. Sonniasemalle on nimetty asemaeläinlääkäri, joka on Suomessa laillistettu eläinlääkäri. Sonniaseman hyväksymisen yhteydessä aluehallintoviraston tulee valtuuttaa asemaeläinlääkäri tehtäväänsä kirjallisesti.

1.7. Sonniaseman on oltava asemaeläinlääkärin jatkuvassa valvonnassa.

1.8. Sonniasemalla työskentelevä henkilöstö on teknisesti pätevää ja asianmukaisesti koulutettua huolehtimaan eläintautien torjunnassa tarvittavasta hygieniasta ja desinfektiotoimenpiteistä.

2. Sonniaseman toimintaa koskevat vaatimukset

2.1. Sonniasemalla ei saa pitää muita eläimiä kuin tämän asetuksen mukaiset terveysvaatimukset täyttäviä nautoja. .

2.2. Sonniasemalle saa tuoda nautoja vain asemaeläinlääkärin luvalla. Nautojen saapumisesta ja sieltä poistumisesta on pidettävä kirjaa. Naudat on tuotava sonniasemalle joko:

2.2.1. hyväksytystä karanteenista;

2.2.2. toiselta hyväksytyltä sonniasemalta, jonka eläintautitilanne on samanlainen, edellyttäen, että liitteen II kohdan 6 mukaiset ehdot täyttyvät ja että tämän liitteen kohdan 4 edellyttämät rutiinitutkimukset on tehty edeltävien 12 kuukauden aikana; Eläimiä ei tällöin tarvitse eristää tai tutkia; tai

2.2.3. toiselta hyväksytyltä sonniasemalta, jonka eläintautitilanne ei paratuberkuloosin, leptospiroosin tai salmonellan suhteen vastaa tämän asetuksen vaatimuksia, edellyttäen, että liitteen II kohdan 6 mukaiset ehdot täyttyvät, että tämän liitteen kohdan 4 edellyttämät rutiinitutkimukset on tehty edeltävien 12 kuukauden aikana, ja että naudat on eristetty ennen sonniasemalle siirtoa sonniasemaa valvovan kunnaneläinlääkärin hyväksymällä tavalla ja tutkittu asianomaisen taudin varalta negatiivisin tuloksin.

2.3. Naudat on siirrettävä sonniasemalle siten, että eläimet eivät siirron aikana pääse välittömään tai välilliseen kosketukseen sellaisten sorkkaeläinten kanssa, joiden terveydentila tarttuvien eläintautien suhteen on huonompi. Käytettävä kuljetuskalusto on aina ennen käyttöä desinfioitava sonniaseman asemaeläinlääkärin antamien ohjeiden mukaisesti.

2.4. Velvollisuudesta pitää kirjaa sonniasemalla olevista naudoista säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 1391/2006. Lisäksi asemaeläinlääkärin on pidettävä kirjaa myös kaikista terveystarkastuksista ja rokotuksista sekä kunkin eläimen sairauksista ja terveydentilasta.

2.5. Sonniaseman on kartoitettava ympäristöstä ja toiminnastaan aiheutuvat tautiriskit ja toimittava ennalta laaditun, riskien hallintaa koskevan suunnitelman mukaan. Tautisuojauksesta on pidettävä kirjaa asemaeläinlääkärin päättämällä tavalla.

2.6. Sonniasemalla on torjuttava tuhoeläimiä erikseen tehdyn suunnitelman mukaisesti.

2.7. Kaikista sonniasemalla vierailevista henkilöistä on pidettävä kirjaa. Asiattomien henkilöiden pääsy sonniaseman tiloihin on estettävä. Sallittujen vierailijoiden on noudatettava asemaeläinlääkärin antamia ohjeita.

2.8. Sonniaseman eläintiloihin ei saa päästää henkilöitä, jotka ovat edeltävien 12 tunnin aikana käyneet muissa nautojen pitopaikoissa, ellei pitopaikan terveystilanne ole vähintään yhtä hyvä kuin sonniaseman. Asemaeläinlääkäri voi kuitenkin sallia välttämättömät käynnit eläintiloissa.

2.9. Sonniaseman eläintiloihin ei saa päästää henkilöitä, jotka ovat edeltävien 48 tunnin aikana käyneet ulkomailla.

2.10. Sonniaseman eläintiloissa on käytettävä kertakäyttöisiä tai sonniaseman omia suojavaatteita ja jalkineita.

2.11. Hyväksytyillä sonniasemilla saadaan käsitellä ja säilyttää vain tämän asetuksen mukaisesti tuotettua spermaa sekä 2 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen säännösten mukaisesti maahan tuotua sonnin spermaa. Maahan tuotua spermaa on säilytettävä eri säiliöissä kuin tämän asetuksen mukaisesti tuotettua spermaa. Sonniasemalla käsiteltävää ja säilytettävää spermaa ei saa päästää kosketukseen muun sperman kanssa. Kaikista varastoon tulevista ja lähtevistä sperma-annoksista on pidettävä kirjaa.

2.12. Poiketen siitä, mitä kohdassa 2.11. säädetään, sonniasemalla voidaan käsitellä ja säilyttää suomenkarjan paikallisroduista pitopaikoissa aiemmin voimassa olleiden säännösten mukaisesti kerättyä spermaa, jos se käsitellään ja säilytetetään eri tiloissa kuin kohdassa 2.11. tarkoitettu sperma. Sperma on lisäksi merkittävä siten, että se eroaa kohdassa 2.20. määritetystä asemalla kerätyn sperman merkinnästä.

2.13. Aluehallintoviraston luvalla sonniasemalla voidaan käsitellä ja säilyttää myös muista koti- ja tuotantoeläimistä kerättyä spermaa. Sen käsittelylle ja säilytykselle on oltava erilliset tilat.

2.14. Pakastettuja naudan alkioita, jotka on tuotettu, kerätty ja käsitelty tai tuotu maahan voimassa olevien säännösten mukaisesti, voidaan säilyttää aluehallintoviraston luvalla sonniaseman sperman varastointitiloissa. Alkiot on aina säilytettävä omissa, erillisissä säiliöissään. Kaikista varastoon tulevista ja lähtevistä alkioista on pidettävä kirjaa.

2.15. Sperman keräyksen, käsittelyn ja varastoinnin on tapahduttava ainoastaan näihin tarkoituksiin varatuissa tiloissa ja noudattaen ehdottoman hyvää hygieniaa.

2.16. Kaikki sperman keräyksen ja käsittelyn yhteydessä sperman tai luovuttajaeläimen kanssa kosketuksiin joutuvat välineet, kertakäyttövälineitä lukuun ottamatta, on desinfioitava tai steriloitava ennen käyttöä asemaeläinlääkärin antamien ohjeiden mukaan.

2.17. Sperman käsittelyssä käytetyt eläinperäiset tuotteet, mukaan luettuna lisä- ja laimennusaineet on hankittava siten, ettei niistä aiheudu eläintautien leviämisen vaaraa, tai ne on käsiteltävä ennen käyttöä siten, että eläintaudin leviämisen vaara estyy.

2.18. Säilytys- ja kuljetusastiat, lukuun ottamatta uusia kertakäyttösäilöitä,  on desinfioitava tai steriloitava asemaeläinlääkärin ohjeiden mukaan ennen jokaista täyttöä.

2.19. Pakastukseen ei saa käyttää pakastusnestettä, jota on aiemmin käytetty muiden eläinperäisten tuotteiden käsittelyyn.

2.20. Riippumatta siitä, jaetaanko sperman keräyserät pienempiin annoksiin, on jokainen spermaerä merkittävä selvästi siten, että sperman keräyspäivä, luovuttajaeläimen rotu, EU-tunnus tai muu tunniste sekä sonniaseman nimi (mahdollisesti koodimuodossa) ovat helposti todettavissa.

3. Asemaeläinlääkärin tehtävät

Asemaeläinlääkärin tulee:

3.1. tarkkailla säännöllisesti nautojen terveydentilaa ja huolehtia sairauden hoidosta (profylaksia ja terapia);

3.2. valvoa sperman ottoa, käsittelyä, varastointia ja kirjanpitoa;

3.3. huolehtia, että sperman käsittelyssä käytetyt eläinperäiset tuotteet täyttävät kohdan 2.17. vaatimukset;

3.4. valvoa henkilöliikennettä ja yleistä hygieniaa sonniasemalla ja antaa näistä neuvoja;

3.5. huolehtia, että naudoille suoritetaan kaikki sonniasemalla tehtäväksi määrätyt toimenpiteet ja tutkimukset;

3.6. huolehtia, että kohdissa 2.5. ja 2.6. mainitut suunnitelmat on laadittu ja ne pidetään ajan tasalla;

3.7. tehdä tarvittaessa nautojen obduktiot ja huolehtia muista eläinten tautitilanteen selvittämisen kannalta tarvittavista tutkimuksista; ja

3.8. huolehtia, että seminologeille ja sonniaseman henkilökunnalle annetaan alaansa kuuluvaa jatkokoulutusta sekä heidän tehtäväkenttäänsä liittyvää tietoa eläintautitilanteesta.

4. Sonniasemalla tehtävät tutkimukset ja hoitotoimenpiteet

4.1. Asemaeläinlääkärin on tehtävä kaikille sonniasemalla pidettäville naudoille seuraavat tutkimukset ja hoitotoimenpiteet vähintään kerran vuodessa:

4.1.1. direktiivin 64/432/ETY liitteessä B mainitulla hyväksytyllä menetelmällä testi nautatuberkuloosin varalta

4.1.2. seerumista direktiivin 64/432/ETY liitteessä C mainitulla hyväksytyllä menetelmällä testi bruselloosin varalta

4.1.3. seerumista direktiivin 64/432/ETY liitteen D luvussa II mainitulla hyväksytyllä menetelmällä testi naudan tarttuvan leukoosin varalta

4.1.4. seerumista vasta-ainetesti (antigeeninä koko virus) IBR:n varalta

4.1.5. seerumista BVD:n varalta serologinen vasta-ainetesti seronegatiivisille eläimille

Jos 4.1.5. kohdassa tarkoitetussa testissä jonkin sonnin serologinen testitulos on positiivinen, sonnin edellisen negatiivisen tuloksen antaneen testin jälkeen ejakulaateista säilötyt annokset on tuhottava tai jokaisesta eri ejakulaatista on tehtävä viruseristystesti kielteisin tuloksin.

4.1.6.tutkimus Campylobacter fetus ssp.venerealis -tartunnan varalta esinahasta tai emättimestä otetusta näytteestä;

4.1.7. Trichomonas foetus -tartunnan varalta esinahasta tai emättimestä otetusta näytteestä.

Nautoja, joita ei käytetä sperman tuottamiseen, ei kuitenkaan tarvitse tutkia Campylobacter fetus ssp.venerealis - ja Trichomonas foetus -tartuntojen varalta, elleivät ne ole kosketuksissa tuotannossa olevien sonnien kanssa. Sonniasemalle uudelleen sperman tuotantoon palaavat sonnit on tutkittava aikaisintaan 30 päivää ennen tuotannon aloittamista Campylobacter fetus ssp.venerealis - ja Trichomonas foetus -tartuntojen varalta, jos ne ovat olleet poissa asemalta yli kuusi kuukautta.

4.2. Jos jonkin edellä mainitun tutkimuksen tulos on positiivinen, nautaeläin on eristettävä. Jos positiivinen tulos on todettu sonnilla, viimeisimmän kielteisen tuloksen jälkeen tältä sonnilta otettua spermaa ei saa saattaa markkinoille. BVD-testissä positiivisen tuloksen antaneiden sonnien ejakulaatioita voidaan kuitenkin saattaa markkinoille edellyttäen, että ne on tutkittu BVD:n varalta viruseristystestillä kielteisin tuloksin.

Positiivisen tuloksen jälkeen aseman kaikilta muilta sonneilta kerätty sperma on säilytettävä erillisessä varastossa, eikä sitä saa käyttää ennen kuin sonniaseman tautitilanne on ennallaan.

4.3. Sonniasemalta teuraaksi menevästä naudasta on pyydettävä tarkastuseläinlääkärin antama lausunto tarttuvien tautien varalta.

5. Sonniasemalla kerättyä spermaa koskevat vaatimukset

5.1. Sperman on oltava peräisin eläimiltä:

5.1.1. jotka eivät sperman keräyspäivänä osoita mitään kliinisiä sairauden oireita;

5.1.2. joita ei käytetä luonnolliseen astutukseen;

5.1.3. joita on pidetty hyväksytyllä sonniasemalla sperman keräystä edeltävien 30 päivän ajan, jos kerätty sperma toimitetaan myyntiin tuoreena;

5.1.4. joita ei ole rokotettu suu- ja sorkkatautia vastaan sperman keräystä edeltävien 12 kuukauden aikana, ellei vähintään viittä prosenttia jokaisesta säilötystä ejakulaatista tehdyistä annoksista (vähintään kuitenkin viittä annosta) testata viruseristystestillä suu- ja sorkkataudin varalta kielteisin tuloksin;

5.1.5. joita ei ole rokotettu suu- ja sorkkatautia vastaan sperman keräystä edeltävien 30 päivän aikana;

5.1.6. joita pidetään sonniasemalla, jossa ei ole todettu suu- ja sorkkatautia vähintään kolmeen kuukauteen ennen sperman ottoa eikä vähintään 30 päivää sen jälkeen;

5.1.7. joita pidetään sonniasemalla, josta 10 km:n säteellä ei edeltävien 30 päivän aikana ole esiintynyt suu- ja sorkkatautia;

5.1.8. joita on pidetty sonniasemalla, joka on vähintään 30 päivän ajan ennen sperman ottoa ja vähintään 30 päivän ajan sen jälkeen ollut vapaa raivotaudista, nautatuberkuloosista, bruselloosista, pernarutosta, karjarutosta, naudan tarttuvasta leukoosista ja tarttuvasta naudan keuhkorutosta.5.2.Spermaan on lisättävä seuraavia antibiootteja siten, että lopullisessa, laimennetussa spermassa on vähintään seuraavat pitoisuudet millilitraa kohti:

• 500 k.y. streptomysiiniä

• 500 k.y. penisilliiniä

• 150 ug linkomysiiniä

• 300 ug spektinomysiiniä

On myös mahdollista käyttää jotakin muuta antibioottiyhdistelmää, jolla on sama vaikutus kampylobakteereihin, leptospiiroihin ja mykoplasmoihin.

Välittömästi antibioottien lisäämisen jälkeen laimennettua spermaa on säilytettävä vähintään 5 °C:n lämpötilassa ainakin 45 minuutin ajan.