1423/2014

Tämän lain tavoitteena on parantaa tilojen toimintaedellytyksiä ja maa- ja metsätalouden kannattavuutta edistämällä tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen kiinteistörakenteen sekä sitä palvelevan tie- ja kuivatusverkoston luomista.

Tässä laissa säädetään uusjaoista aiheutuvien toimituskustannusten ja uusjakojen yhteydessä suoritetuista toimenpiteistä aiheutuvien kustannusten rahoittamiseksi valtion varoista myönnettävästä tuesta.

Tukea voidaan myöntää:

Hallinnollisten kustannusten tukea myönnettäessä sovelletaan tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan ja 108 artiklan mukaisesti annettua komission asetusta (EU) N:o 702/2014. Tukea ei myönnetä sellaiselle uusjaon osakkaalle, joka on mainitun asetuksen 1 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tai 2 artiklan 14 kohdassa tarkoitettu yritys.

Investointitukea ei voida myöntää toimenpiteeseen, jos tuki muodostuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtion tueksi.

Tuen saajana voi olla uusjaossa jako-osakkaana oleva luonnollinen henkilö, yksityisoikeudellinen tai julkisoikeudellinen yhteisö, säätiö tai kuolinpesä.

Investointituen edellytyksenä on, että:

Jos toimenpiteen suorittamista tuetaan valtion varoista muun kuin tämän lain nojalla, toimenpiteeseen ei myönnetä tässä laissa tarkoitettua investointitukea.

Investointitukea voidaan myöntää tuettavasta toimenpiteestä aiheutuviin toimitusmiesten hyväksymän kustannusarvion mukaisiin tarpeellisiin ja kohtuullisiin kustannuksiin.

Hyväksyttäviin kustannuksiin luetaan myös toimenpiteen suunnittelusta aiheutuvat kustannukset.

Kiinteistötoimitusmaksusta jätetään valtion lopulliseksi menoksi 75 prosenttia hallinnollisten kustannusten tukena.

Tuettavasta toimenpiteestä aiheutuvista kustannuksista jätetään valtion lopulliseksi menoksi 50 prosenttia investointitukena.

Tuki voidaan myöntää uusjakohankkeelle, jos jaolla voidaan oleellisesti kehittää alueen kiinteistörakennetta ja jaolla saavutettavat hyödyt ovat kustannuksia suuremmat.

Maanmittauslaitos päättää uusjakohankkeen tukemisesta valtion varoin toimitusmiesten esityksestä, jos toimituksen hakija tai muu asianosainen sitä pyytää.

Päätös tuen myöntämisestä on tehtävä ennen toimituksessa tehtävää päätöstä toimituksen edellytyksistä ja laajuudesta.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään toimitusmiesten esityksen sisällöstä.

Maanmittauslaitos päättää uusjakohankkeelle myönnetyn tuen kohteena olevat tie- ja kuivatustyöt.

Päätös tehdään hyväksytyn uusjakosuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien perusteella toimitusmiesten esityksestä.

Jos toimitusmiesten uusjakosuunnitelmassa tehtäväksi esitettyä toimenpidettä koskevaan päätökseen on haettu muutosta, tukipäätöstä ei tältä osin saa tehdä, ennen kuin muutoksenhaku on lainvoimaisesti ratkaistu.

Maanmittauslaitos maksaa tuettavasta toimenpiteestä aiheutuneet kustannukset valtion varoista toimenpiteen suorittajalle hyväksytysti tehtyä työtä vastaan.

Tuen saajalta peritään tämän osuus investointikustannuksesta vähennettynä 8 §:n 2 momentissa tarkoitetulla osuudella.

Maanmittauslaitoksen on tehtävä tuen saajan maksettavaksi jäävän osuuden perinnästä päätös sen jälkeen, kun investointikustannusten suuruus ja osittelu on ratkaistu lainvoimaisesti. Päätöksestä on käytävä ilmi perittävän pääoman määrä, 13 §:n 1 momentissa säädetty korko, koron alkamishetki sekä osasuoritusten eräpäivä.

Tuen saajan maksettavaksi jäävän kiinteistötoimitusmaksun perimisestä säädetään kiinteistötoimitusmaksusta annetussa laissa (558/1995).

Maanmittauslaitoksen on toimitettava jäljennös päätöksestään toimitusinsinöörille ja Valtiokonttorille.

Tuen saajan on suoritettava osuutensa 12 prosentin suuruisina osasuorituksina, joista luetaan koroksi neljä prosenttia kulloinkin suorittamatta olevalle pääomalle ja muu osa pääoman lyhennykseksi.

Perittävälle pääomalle on suoritettava korkoa perintäpäätöksen antopäivästä.

Tuen saajan maksuvelvollisuus alkaa toisena vuotena sen vuoden jälkeen, jolloin Maanmittauslaitoksen 12 §:n 2 momentissa tarkoitettu perintäpäätös annettiin.

Tuen saajan 1 momentissa tarkoitettujen osasuoritusten suorasta ulosottokelpoisuudesta ilman ulosottoperustetta säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007).

Valtiokonttori huolehtii tuen saajan osuuden sekä koron perinnästä. Perintään sovelletaan, mitä eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lainojen ja saamisten siirtämisestä Valtiokonttorin hoidettavaksi annetussa laissa (78/2007) säädetään uusjakotoimituksiin liittyvien saatavien perinnästä, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään osasuorituksen eräpäivästä.

Tuen saajan on maksettava pääomamäärältään enintään 1 000 euron määräinen osuus investointikustannuksista kertasuorituksena.

Tuen saaja voi tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä. Lyhennyksestä luetaan koroksi neljä prosenttia suorittamatta olevalle pääomalle ja muu osa pääoman lyhennykseksi.

Jos perittävää määrää ei makseta viimeistään perintäpäätöksessä määrättynä eräpäivänä, sille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa säädetyn korkokannan mukaisesti.

Jaonalainen kiinteistö on panttina tuen saajalta perittävästä investointikustannusten osuudesta ja sille määrätystä korosta sekä takaisin perittävän tuen ja sille määrätyn koron suorittamisesta niin kuin maakaaren (540/1995) 20 luvussa säädetään.

Kun Maanmittauslaitos on tehnyt 12 §:n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen, sen on tehtävä asiasta viipymättä merkintä 16 §:ssä tarkoitetusta panttivastuusta lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.

Kun perittävät kustannukset korkoineen on täysin maksettu, lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin tehtävään ilmoitukseen sovelletaan, mitä eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lainojen ja saamisten siirtämisestä Valtiokonttorin hoidettavaksi annetun lain 16 §:n 2 momentissa säädetään.

Valtion varoista tuettavien 3 §:n 2 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden urakalla teettämiseen sovelletaan, mitä julkisista hankinnoista annetussa laissa (348/2007) säädetään.

Maanmittauslaitos päättää 9 §:ssä säädetyn tuen myöntämispäätöksen muuttamisesta toimitusmiesten esityksestä.

Toimitusmiesten on tehtävä Maanmittauslaitokselle esitys tuen myöntämispäätöksen muuttamisesta, jos uusjako on suoritettu huomattavalta osalta toisin kuin päätöstä annettaessa oli edellytetty.

Maanmittauslaitoksen keskushallinto valvoo uusjaon tukemisvarojen käyttämistä.

Valvonnassa noudatettavasta menettelystä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Valtion lopulliseksi menoksi 8 §:n mukaan jäävä osuus tuesta on perittävä takaisin, jos:

Maanmittauslaitos päättää tuen takaisinperinnästä. Päätöksellä vahvistetaan takaisinperittävä määrä ja sille suoritettava korko sekä niiden suorittamiselle asetettava eräpäivä.

Tuen saajan on maksettava takaisinperittävälle määrälle korkolain 3 §:n 2 momentissa säädettyä vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä. Korkoa on suoritettava tuen maksupäivästä tämän pykälän 2 momentissa tarkoitettuun eräpäivään.

Takaisinperittävä saatava on suoraan ulosottokelpoinen sen jälkeen, kun päätös sen takaisinperinnästä on saanut lainvoiman. Saatavan perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa.

Edellä 21 §:n 2 momentissa tarkoitettuun Maanmittauslaitoksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Muuhun Maanmittauslaitoksen tässä laissa tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua Maanmittauslaitokselta siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.