Valtioneuvoston asetus vuodelta 2014 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) nojalla:
1 lukuYleiset säännökset
1 §Soveltamisala
Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki , 6 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna Etelä-Suomen kansallisena tukena maksetaan kasvintuotannon tukea, kotieläintalouden tuotantosidonnaista tukea, sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea, jäljempänä tuotannosta irrotettu tuki , kasvihuonetuotannon tukea ja puutarhatuotteiden varastointitukea tukialueilla A ja B vuodelta 2014 siten kuin tässä asetuksessa säädetään.
2 §Euroopan komission päätöksen huomioonottaminen
Etelä-Suomen kansallisen tuen myöntämisen edellytyksenä on, että Euroopan komission tukea koskevasta päätöksestä ei muuta johdu.
Tuen maksamisen edellytyksenä on, että Euroopan komissio on hyväksynyt Etelä-Suomen kansallisia tukia koskevan tukipäätöksen. Tämä ei kuitenkaan rajoita tuen ennakoiden maksamista.
3 §Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
tuotantojaksolla sitä 12 kuukauden jaksoa, joka alkaa tukivuoden huhtikuun 1 päivänä;
tuen hakijan perheenjäsenellä tuen hakijan puolisoa ja alaikäisiä lapsia;
neuvoston tilatukiasetuksella yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 73/2009;
kasvimaalla viljelyalaa, jolla viljellään puutarhakasveja tai perunaa omaan käyttöön;
nautarekisterillä nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 artiklan 3 ensimmäisen kohdan b alakohdan ja eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain (238/2010) 2 luvun mukaista rekisteriä;
sikarekisterillä eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain nojalla annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa tarkoitettua sikaeläinten tunnistamiseen tarkoitettua rekisteriä;
eläinryhmällä emolehmiä, vähintään kahdeksan kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, yli kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, lypsylehmiä, vähintään kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä hiehoja, yli kahden vuoden ikäisiä hiehoja, vähintään kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä sonneja ja härkiä, yli kahden vuoden ikäisiä sonneja ja härkiä, teurastettuja hiehoja, vähintään vuoden ikäisiä uuhia, alle vuoden ikäisiä karitsoineita uuhia, vähintään vuoden ikäisiä kuttuja, alle vuoden ikäisiä poikineita kuttuja, siitostammoja mukaan lukien ponitammat, vähintään vuoden ikäisiä suomenhevosia tai muita vähintään vuoden ja enintään kolmen vuoden ikäisiä hevosia ja poneja;
luonnonhaittakorvauksen kansallisella lisäosalla tukilain 6 §:n 3 kohdassa tarkoitettua luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa tai Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan luonnonhaittakorvauksen lisäosaa;
tukikelpoisella hehtaarilla luonnonhaittakorvauksessa tai Ahvenanmaan maakunnan luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoista peltoalaa;
sukupolvenvaihdoksella tilan hallinnan siirtymistä tuotantoa jatkavalle perintökaaren (40/1965) 2 luvun 1—3 §:ssä tarkoitetulle perilliselle;
emolehmällä liharotuista tai tällaisen rodun kanssa tehdystä risteytyksestä syntynyttä vähintään 50 prosenttisesti liharotuista ja vähintään kerran poikinutta nautaa, jota käytetään yksinomaan vasikoiden tuottamiseen ja jonka vasikoita kasvatetaan lihatuotantoon tai emolehmätuotannon lisäämiseen ja jonka käyttötavaksi nautarekisterissä on merkitty emolehmä;
emolehmähieholla vähintään kahdeksan kuukauden ja enintään neljän vuoden ikäistä poikimatonta 11 kohdassa tarkoitetut rotu- ja käyttötapavaatimukset täyttävää eläintä;
maidon suoramyynnillä maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007, jäljempänä markkinajärjestelyasetus , 65 artiklan g kohdassa tarkoitettua suoramyyntiä.
4 §Tuen yleiset määräytymisperusteet
Tuet maksetaan alueittain eriytettyinä noudattaen liitteessä 1 olevaa tukialuejakoa.
Etelä-Suomen kansallista tukea voidaan maksaa enintään liitteessä 2 säädettyjen enimmäismäärien mukaisesti tuotannonalaa ja tukimuotoa kohti. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, yksikkötukea alennetaan.
2 lukuKasvintuotannon tuet
5 §Etelä-Suomen erikoiskasvituen määrä
Etelä-Suomen erikoiskasvitukea voidaan myöntää vuoden 2014 kasvukauden ajan avomaanvihannesten tai tärkkelysperunan tuotantoon käytetystä pellosta enintään 100 euroa hehtaarilta.
6 §Etelä-Suomen erikoiskasvituen määräytymisperusteet
Tukikelpoisia avomaanvihanneksia ovat ihmisravinnoksi käytettävät vihannekset. Herneistä tukikelpoisia ovat tarhaherneisiin kuuluvat silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taittoherne, jotka korjataan tuleentumattomina. Etelä-Suomen erikoiskasvitukea ei makseta, jos ala on ilmoitettu kasvimaaksi.
Tuki maksetaan kunkin kasvulohkon osalta vain kerran, vaikka samalla lohkolla viljellään saman kasvukauden aikana useita tukikelpoisia kasveja peräkkäin. Tukikelpoisen kasvulohkon vähimmäispinta-ala on viisi aaria.
7 §Kotieläintilan hehtaarituen määrä
Kotieläintilan hehtaaritukea voidaan myöntää tukialueilla A ja B sijaitsevalle peltoalalle enintään 41 euroa hehtaarilta.
8 §Kotieläintila
Maatila katsotaan kotieläintilan hehtaarituessa kotieläintilaksi, jos maatila on tukivuonna 2014 luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa kotieläintila.
Maatila katsotaan kotieläintilaksi myös, jos maatilalla harjoitetaan kotieläintaloutta 30 päivään huhtikuuta 2014 saakka mainittu päivä mukaan lukien lyhytaikaista tuotantotaukoa lukuun ottamatta ja:
maatilan eläintiheys on vähintään 0,4 eläinyksikköä tukikelpoista hehtaaria kohti; tai
maatilalla on vähintään kymmenen eläinyksikköä kotieläinten koko laskentajakson ajan ja eläintiheys on vähintään 0,2 eläinyksikköä tukikelpoista hehtaaria kohti.
Eläintiheys lasketaan tukivuoden 2013 eläinyksikkömäärän ja tukivuoden 2014 tukikelpoisten hehtaarien perusteella. Eläintiheyttä laskettaessa käytettävä eläinmäärä määräytyy samoin perustein kuin Manner-Suomessa vuonna 2013 annetuissa luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan sitoumuksissa.
9 §Yhteisömuotoinen yritys
Viljelijän vaatimuksesta yhteisömuotoisen yrityksen eläinmäärä voidaan ottaa huomioon kotieläintilan vaatimusten täyttymistä arvioitaessa, jos:
yhteisömuotoisella maatilalla ei ole omaa luonnonhaittakorvauksen tai Ahvenanmaan luonnonhaittakorvauksen kotieläintilan lisäosasitoumusta eikä yhteisömuotoisen maatilan eläimiä ole otettu huomioon muissa kotieläintilan lisäosasitoumuksissa; ja
yhteisömuotoisen yrityksen määräysvalta on perheyrityksen jäsenten hallinnassa siten, että määräysvalta:
avoimessa yhtiössä tai kommandiittiyhtiössä on yhtiösopimuksen mukaan yhdellä tai useammalla sellaisella yhtiömiehellä, joka on tehnyt maatilan luonnonhaittakorvaussitoumuksen tai Ahvenanmaan maakunnan luonnonhaittakorvaussitoumuksen ja täyttää sitoumuksen muut edellytykset; taikka
osakeyhtiössä on yhdellä tai useammalla sellaisella osakkaalla, joka on tehnyt maatilan luonnonhaittakorvaussitoumuksen tai Ahvenanmaan maakunnan luonnonhaittakorvaussitoumuksen ja täyttää sitoumuksen muut edellytykset.
Edellytyksenä 1 momentissa tarkoitetun vaatimuksen hyväksymiselle on lisäksi, että määräysvalta:
osakeyhtiössä tuottaa viljelijälle ja hänen perheyrityksensä jäsenille yhteensä suoraan yli puolet yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä; ja
yhteisömuotoisessa yrityksessä on viljelijällä tai tämän perheyrityksen jäsenillä viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2013.
Yhteisömuotoisen yrityksen eläimet voidaan eläinmäärää laskettaessa lukea vain yhden maatilan hyväksi, joka on kokonaan perheyrityksen jäsenten hallinnassa koko tukivuoden 2014 ajan.
Sukupolvenvaihdostilanteessa eläinyksikkömäärää laskettaessa otetaan huomioon vain jatkavan viljelijän hallinnassa sukupolvenvaihdospäivämäärästä alkaen olleet eläimet kansallisen kotieläintalouden tuen laskentasääntöjen mukaisesti.
10 §Kotieläintilan hehtaarituen enimmäisala
Kotieläintilan hehtaarituen tukilain 10 b §:n 3 momentin mukainen enimmäisala on se pinta-ala, joka tilalle on vahvistettu noudattaen, mitä vuodelta 2008 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (63/2008) 17 d ja 17 e §:ssä säädetään.
3 lukuKotieläintalouden tuotantosidonnaiset tuet
11 §Maidon tuotantotuki
Maidon tuotantotukea voidaan myöntää hakijalta vuonna 2014 markkinointiin ostetusta ja hyväksytystä maidosta tai maidon suoramyynnistä enintään seuraavasti:
Tukialue | senttiä/litra |
Ulkosaaristo, tukialue A ja B | 4,0 |
Manner-Ahvenanmaa | 4,0 |
Muu A- ja B-tukialue | 2,8 |
Maidon tuotantotukea ei kuitenkaan myönnetä sille maitomäärälle, jolta peritään markkinajärjestelyasetuksen 78 artiklassa tarkoitettua ylijäämämaksua.
12 §Eläinyksikköä kohti myönnettävä tuki
Eläinyksikköä kohti maksettavaa kotieläintukea myönnetään hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa tuen määräytymisajankohtana olleiden kotieläinten lukumäärien perusteella. Eläinyksikköä kohti maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että eläimistä on pidetty kirjaa. Tuen määräytymisajankohta on laskentapäivä tai muu tuen määräytymisajanjakso.
Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen liitteen 3 mukaisia kertoimia.
Tukea myönnetään eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti:
Tukialueet A ja B | euroa/eläinyksikkö |
Emolehmät ja emolehmähiehot | 90 |
Sonnit ja härät | 187 |
Uuhet | 184 |
Kutut | 184 |
Hevoset | 80 |
Lisätukea myönnetään alueiden A ja B saaristoalueilla enintään seuraavasti:
Ulkosaaristo | euroa/eläinyksikkö |
Emolehmät, emolehmähiehot ja lypsylehmät | 220 |
Muut naudat | 391 |
Uuhet | 391 |
Sisäsaaristo | euroa/eläinyksikkö |
Naudat ja uuhet | 218 |
Manner-Ahvenanmaa | euroa/eläinyksikkö |
Naudat, lukuun ottamatta emo- ja lypsylehmiä sekä emolehmähiehoja | 50 |
Uuhet | 52 |
13 §Uuhista ja kutuista maksettavan tuen myöntämisen edellytykset
Uuhista maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:
hakijalle on vahvistettu neuvoston tilatukiasetuksen 104 artiklan mukaisesti määräytyvä uuhien viljelijäkohtainen enimmäismäärä;
uuhista kertyy vähintään 1,5 tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä;
hakijan hallinnassa on hakemuksessa mainittu määrä tukikelpoisia uuhia vähintään 100 päivää, jäljempänä uuhien pitoaika, hakuajan viimeistä päivää seuraavasta päivästä laskettuna.
Tukikelpoisten uuhien enimmäismäärä on vuonna 2013 syntyneiden karitsoiden lukumäärä, kuitenkin enintään 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu uuhien viljelijäkohtainen enimmäismäärä. Hakijoille, jotka ovat aloittaneet uuhien pidon tukivuonna 2013 tai 2014, tuki voidaan myöntää viljelijäkohtaisen enimmäismäärän rajoissa uuhien pitoajan täyttäneille uuhille. Uuhien pito katsotaan aloitetuksi, kun hakijalle on syntynyt velvollisuus rekisteröityä eläintenpitäjäksi lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 21/2004 alakohdan ja eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain 2 luvun mukaiseen rekisteriin.
Jos 1 momentin edellytykset täyttävien uuhien määrä vuonna 2014 on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2013 tukeen oikeuttava tai valvonnassa todetun määrän perusteella laskettu tukeen oikeuttava määrä, tuki voidaan myöntää lisäykselle 2 momentista poiketen uuhien lukumäärän perusteella viljelijäkohtaisen enimmäismäärän rajoissa.
Jos hakijalle on tukivuonna 2009 maksettu tukilain nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitettua tukea eläimistä, joita pidetään tilalla tulonhankkimistarkoituksessa erilaisten uusien kotieläintuotannon toimintojen vuoksi, tuki voidaan myöntää 2 momentista poiketen 1 momentin edellytykset täyttävien uuhien lukumäärän perusteella viljelijäkohtaisen enimmäismäärän rajoissa.
Kutuista maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:
kutuista kertyy vähintään yksi tukeen oikeuttava eläinyksikkö;
kuttujen maidontuotanto on täyden tuen saamiseksi 1 päivän syyskuuta 2013 ja 31 päivän elokuuta 2014 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 400 litraa kuttua kohti tai vuoden 2013 tuen hakuajan jälkeen kutun pidon aloittaneilla tuottajilla 1 päivän toukokuuta 2014 ja 31 päivän elokuuta 2014 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 80 litraa kuttua kohti.
14 §Hevosista maksettavan tuen myöntämisen edellytykset
Hevosista maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:
hevosista kertyy vähintään 3,0 tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä;
hakijan hallinnassa on hakemuksessa mainittu määrä tukikelpoisia hevosia 1 päivän toukokuuta 2014 ja 8 päivän elokuuta 2014 välisen ajan, mainitut päivät mukaan lukien, jäljempänä hevosten hallinta-aika.
Hevosten hallinta-aikana hevosen tulee olla Suomessa lukuun ottamatta välittömästi kilpailumatkaan ja kilpailuun liittyvää lyhytaikaista oleskelua ulkomailla. Ulkomailla oleskelun hyväksymisen edellytyksenä on, että kilpailu on yleisesti tunnustettu ja se pidetään hevostalousalan järjestöjen normaalien kilpailusääntöjen mukaisesti.
Hevosista myönnetään tukea enintään viittä eläinyksikköä suuremmalta määrältä kuin mistä hakijalle on maksettu tukea vuonna 2013.
Hevosista myönnettävän tuen edellytyksenä on, että tukihakemuksen yhteydessä hevosesta ilmoitetaan hevostalouslain (796/1993) 3 §:ssä tarkoitetussa rekisteritodistuksessa oleva rekisteritunnus. Jos tunnusta ei ole, tuen hakemisen yhteydessä tulee antaa luotettava selvitys hevosen iästä ja omistussuhteista sekä tiedot mahdollisesta pysyvästä tunnisteesta tai muusta vastaavasta hevosen yksilöivästä tunnisteesta.
15 §Teurastetuista hiehoista maksettava tuki
Vuoden 2014 aikana teurastetuista hiehoista myönnetään tukea enintään 240 euroa eläinyksikköä kohti. Teurastettu hieho vastaa 0,6 eläinyksikköä.
Tukea ei myönnetä sellaisista teurastetuista hiehoista, joista on maksettu 12 §:ssä tarkoitettua emolehmistä ja emolehmähiehoista maksettavaa tukea.
16 §Teurastetun eläimen tukikelpoisuus
Teurastetun eläimen tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että:
eläimistä on pidetty kirjaa;
eläin on teurastettu Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymässä teurastamossa ja teurastiedot on ilmoitettu nautarekisteriin;
eläimen ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi;
eläimen ruhopaino on vähintään 170 kiloa;
eläin on ollut hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään 60 vuorokautta viimeisen 90 vuorokauden aikana ennen sen teurastusta.
Tukea ei makseta teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta. Jos hiehon ruho on hylätty osittain, ruhosta maksetaan tukea, jos ruhon kokonaispaino, ruhon hylätty osa mukaan lukien, on vähintään 1 momentin 4 kohdassa säädetty.
Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruho on tukikelpoinen. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, eläin ei ole tukikelpoinen.
17 §Kotieläintuen määräytyminen
Kotieläintuki määräytyy hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa olevien kotieläinten lukumäärien perusteella seuraavasti:
uuhista maksettava tuki uuhien pitoajan täyttävien uuhien lukumäärän perusteella;
kutuista maksettava tuki yhtenä laskentapäivänä olleiden eläinten keskimääräisen lukumäärän perusteella;
hevosista maksettava tuki hevosten hallinta-ajan täyttävien hevosten lukumäärän perusteella;
emolehmistä, emolehmähiehoista, lypsylehmistä, sonneista, häristä ja hiehoista maksettava tuki nautarekisterin mukaan hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa 1 päivän heinäkuuta 2013 ja 30 päivän kesäkuuta 2014 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, olleiden eläinten keskimääräisen lukumäärän perusteella;
teurastetuista hiehoista maksettava tuki vuonna 2014 teurastettujen hiehojen lukumäärän perusteella.
Eläinten laskentapäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Eläin luetaan sen tilan eläimeksi, jonka hallinnassa se oli laskentapäivän alkaessa. Uuhet voidaan kuitenkin toimittaa teuraaksi tai myydä eloon vasta uuhien pitoajan päättymistä seuraavana päivänä ja hevosten hallinnan siirto tehdä hevosten hallinta-ajan päättymistä seuraavana päivänä.
Jos kuttujen maidontuotanto on pienempi kuin 13 §:n 5 momentin 2 kohdassa tarkoitettu, tukeen oikeuttavien kuttujen määrä saadaan jakamalla tuotetun maidon määrä määrällä, joka kutun on keskimäärin tuotettava. Tukea ei voida kuitenkaan maksaa suuremmalle määrälle tukikelpoisia kuttuja kuin mitä hakija on ilmoittanut hakemuksessaan.
18 §Kotieläinten keskimääräisen lukumäärän laskeminen
Emolehmien, emolehmähiehojen, lypsylehmien, sonnien, härkien ja hiehojen keskimääräinen lukumäärä saadaan laskemalla yhteen eläinryhmän yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät 1 päivän heinäkuuta 2013 ja 30 päivän kesäkuuta 2014 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, ja jakamalla summa luvulla 365.
Jos jonkin eläinryhmän tuotanto on aloitettu tai lopetettu kesken tuen määräytymisajanjakson eikä kyseessä ole koko tilan hallintaoikeuden siirto, eläinryhmän keskimääräistä lukumäärää laskettaessa eläinten lukumäärät merkitään nollaksi aloittamista edeltävinä tai lopettamista seuraavina laskentapäivinä.
Edellä 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa tuki määräytyy kaikkien laskentapäivien eläinmäärän keskiarvona.
19 §Vakiintuneen eläinmäärän käyttäminen tuen myöntämisperusteena
Tukilain 10 §:n 5 momentissa tarkoitetussa tilanteessa vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellisen tukivuoden tuen perusteena ollutta eläinmäärää. Eläinmäärän alentumisesta on tällöin toimitettava selvitys hakemuslomakkeen liitteenä. Jos eläinten määrä on alentunut eläintaudin takia, hakemuksen liitteenä tulee lisäksi olla eläinlääkärin antama todistus.
Jos edellisen tukivuoden tuen perusteena oleva eläinmäärä on ollut poikkeuksellinen, vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellistä tukivuotta edeltävien enintään neljän peräkkäisen tukivuoden tuen perusteena olleiden eläinmäärien keskiarvoa.
20 §Tuotantosidonnaisen kotieläintuen ennakon määräytyminen
Edellä 12 §:ssä ja 15 §:ssä tarkoitetun kotieläintuen ennakon määräytymisperusteena on se eläinmäärä, jonka perusteella vuoden 2013 kotieläintuki on maksettu. Uuhista maksettavan tuen ennakon määräytymisperusteena on kuitenkin tuen hakijan vuoden 2014 tukihakemuksessa ilmoittama uuhimäärä tai mahdollisessa valvonnassa todettu tätä pienempi eläinmäärä.
Jos jonkin eläinryhmän vuoden 2014 eläinmäärä on pienempi kuin vuoden 2013 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä, ennakko määräytyy tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella.
Jos tuottaja on aloittanut eläinryhmän tuotannon vuoden 2013 tuen hakemisen jälkeen tai jos tuotanto laajenee merkittävästi vuonna 2014, tuen ennakko määräytyy eläinryhmän osalta tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella, jos selvitystä voidaan pitää luotettavana. Jos selvitystä ei voida pitää luotettavana, eläinryhmän ennakko voidaan jättää kokonaan tai osittain maksamatta. Tuotannon laajenemista pidetään merkittävänä, jos vuoden 2014 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2013 tuen perusteeksi hyväksytty eläinmäärä.
Edellä 3 momentissa tarkoitettuna luotettavana selvityksenä voidaan pitää asiakirjoja hankittavista eläimistä, tietoja tuotantotiloista tai muuta vastaavaa selvitystä.
21 §Tuotantosidonnaisen kotieläintuen ennakon suuruus ja maksaminen
Teurastetuista hiehoista myönnetään tuotantosidonnaisen kotieläintuen ennakkoa 75 prosenttia vuoden 2014 lopullisesta tuesta. Muista tukikelpoisista eläimistä myönnetään tuen ennakkoa 60 prosenttia.
Kotieläintuen ennakkoa ei voida maksaa ennen kuin hakijalle on myönnetty tukilain 27 §:ssä tarkoitettu poikkeus, jos hakija tarvitsee poikkeuksen voidakseen saada tukea.
4 lukuTuotannosta irrotettu tuki
22 §Tuotannosta irrotetun tuen määrä ja ennakko
Tuotannosta irrotettua tukea voidaan myöntää 2 päivänä syyskuuta 2014 hakijan hallinnassa olevan viitemäärän perusteella enintään 76 euroa viitemäärän eläinyksikköä kohti.
Tuotannosta irrotetun tuen ennakkoa voidaan myöntää 75 prosenttia hakijan hallinnassa 1 päivänä maaliskuuta 2014 olleen viitemäärän perusteella lasketusta tuen määrästä.
5 lukuKasvihuonetuotannon tuki sekä puutarhatuotteiden varastointituki
23 §Kasvihuonetuotannon tuki
Kasvihuonetuotannon tuki määräytyy 15 päivänä toukokuuta 2014 viljelykäytössä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan. Jos viljelyssä on mainittuna päivänä tauko, tuki määräytyy sen tukikelpoisen kasvihuonepinta-alan mukaan, joka oli viljelykäytössä taukoa edeltäneenä aikana.
Tukea myönnetään, jos kasvihuone on viljelykäytössä ja kasvihuoneiden yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 300 neliömetriä. Lisäksi hakijan tulee laatia kalenteriviikon tarkkuudella kasvihuonekohtainen viljelysuunnitelma, josta käyvät ilmi viljelykausi sekä sen aikana viljeltävät kasvit. Viljelykauden muuttuessa lyhyestä pitkäksi tuki määräytyy lyhyen viljelykauden mukaisena.
Tukikelpoisia viljelykasveja ovat tomaatti, kasvihuonekurkku, avomaankurkku, Lactuca sativa ja Cichorium –lajien salaatit, lehtitilli, persilja, paprika, kiinankaali, leikkokukat, leikkovihreä, ryhmäkasvit sekä sisätiloihin tarkoitetut, ruukussa viljeltävät koristekasvit. Tukea myönnetään salaatin sekä ruukkulehtitillin ja ruukkupersiljan taimituotannolle omaan kasvihuoneviljelykäyttöön. Muu taimituotanto ei ole tukikelpoista.
24 §Kasvihuonetuotannon tuen määrä ja ennakko
Kasvihuonetuotannon tukea myönnetään enintään seuraavasti:
Viljelykausi | euroa/m² |
Lyhyt: vähintään 2 kk, mutta enintään 7 kk | 4,0 |
Pitkä: yli 7 kk | 10,5 |
Pitkän viljelykauden tukea myönnetään, jos tukikelpoisia kasveja viljellään pidempään kuin seitsemän kuukautta vuoden 2014 aikana. Avomaankurkun, kiinankaalin ja rapealehtisen keräsalaatin viljelyalalta tuki myönnetään kuitenkin aina lyhyen viljelykauden tukena. Jos viljelykaudella viljellään useita kasveja peräkkäin, tuki myönnetään sen kasvin mukaan, jonka viljelyaika on pisin.
Kasvihuonetuotannon tuen ennakko on 60 prosenttia haetun viljelyalan perusteella laskettavasta tuesta.
25 §Puutarhatuotteiden varastointituki
Puutarhatuotteiden varastointitukea voidaan myöntää 15 päivänä lokakuuta 2014, 14 päivänä marraskuuta 2014 ja 15 päivänä joulukuuta 2014 varastossa olevien puutarhatuotteiden varastointimäärien keskiarvon perusteella tukeen oikeuttavasta varastointimäärästä enintään seuraavasti:
Varastotyyppi | euroa/m³ |
Koneellisesti jäähdytetty varasto | 14,2 |
Muu varasto | 8,8 |
Tuen perusteena oleva varastointimäärä ilmoitetaan kuutiometrin tarkkuudella ja siihen sisällytetään ainoastaan ne puutarhatuotteet, jotka ovat olleet kauppakelpoisia varastoon pantaessa. Tuen edellytyksenä on, että tuotteet säilytetään normaalin varastointitavan mukaisesti. Kauppakunnostuksen yhteydessä pilaantuneiksi havaittuja tuotemääriä ei sisällytetä ilmoitettavaan varastointimäärään.
Varastointitukikelpoisia puutarhatuotteita ovat kiinankaali, kyssäkaali, lanttu, mukulaselleri, nauris, omena, palsternakka, porkkana, punajuuri, punakaali, purjo, ruusukaali, savoijinkaali, sipuli ja valkokaali.
6 lukuErinäiset säännökset
26 §Rekisterit
Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:
nautojen pitäjä on rekisteröitynyt eläintenpitäjäksi ja naudat on rekisteröity nautarekisteriin sekä merkitty Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain ja maaseutuelinkeinorekisteristä annetun lain (1515/1994) nojalla annettujen säännösten mukaisesti;
uuhi- ja kuttutuen hakija on rekisteröitynyt lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 21/2004 ja eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain 2 luvun mukaiseen rekisteriin eläintenpitäjäksi ja uuhet ja kutut on rekisteröity ja merkitty maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain (1336/1992) ja Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain nojalla annettujen säännösten mukaisesti;
niiden tukimuotojen osalta, joiden myöntämisperusteiden arvioinnissa otetaan huomioon sikojen tai kanojen lukumääriä, hakija on harjoittamansa sikatalouden osalta rekisteröitynyt tuottajaksi sikarekisteriin ja tehnyt eläinmääräilmoitukset sekä harjoittamansa kanatalouden osalta rekisteröitynyt eläintenpitäjäksi eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitetulla tavalla.
27 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä tammikuuta 2014.
Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 2014
Maa- ja metsätalousministeriJari KoskinenNeuvotteleva virkamiesMartti Patjas
Liite 1
ETELÄ-SUOMEN KANSALLISEN TUEN ALUEJAKO
Alue A
Askola, Aura, Espoo, Helsinki, Inkoo¹), Järvenpää, Kaarina¹), Kauniainen, Kemiönsaari ¹, Kerava, Kirkkonummi, Koski, Kouvola²), Lapinjärvi, Lieto, Lohja³), Loimaa, Loviisa¹), Marttila, Masku 4) , Mynämäki 5) , Myrskylä, Naantali 6) , Nurmijärvi, Oripää, Paimio, Pornainen, Porvoo¹), Pukkila, Parainen¹), Pöytyä 7) , Raasepori 8) , Raisio, Rusko 9) , Salo 10) , Sauvo¹), Sipoo, Siuntio, Somero, Tarvasjoki, Turku¹), Tuusula, Vantaa ja Vihti.
Alue B
Akaa, Asikkala, Brändö, Eckerö, Eura, Eurajoki, Finström, Forssa, Föglö, Geta, Hamina, Hammarland, Hanko, Harjavalta, Hartola, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Huittinen, Humppila, Hyvinkää, Hämeenkoski, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Iitti, Ikaalinen, Imatra, Janakkala, Jokioinen, Jomala, Juupajoki, Jämijärvi, Jämsä¹¹), Kangasala, Kankaanpää, Karkkila, Kokemäki, Kotka, Kuhmoinen, Kumlinge, Kustavi, Kärkölä, Kökar, Köyliö, Lahti, Laitila, Lappeenranta, Lavia, Lemi, Lemland, Lempäälä, Loppi, Lumparland, Luumäki, Luvia, Maarianhamina, Miehikkälä, Mäntsälä, Mäntyharju, Nakkila, Nastola, Nokia, Nousiainen, Orimattila, Orivesi, Padasjoki, Pirkkala, Pomarkku, Pori, Punkalaidun, Pyhtää 13) , Pyhäranta, Pälkäne, Rauma, Riihimäki, Saltvik, Sastamala, Sottunga, Sund, Sysmä, Säkylä, Taivassalo, Tammela, Tampere, Ulvila, Urjala, Uusikaupunki, Valkeakoski, Vehmaa, Vesilahti, Virolahti, Vårdö, Ylöjärvi 12) , ja Ypäjä sekä Inkoon, Kaarinan, Kemiönsaaren, Maskun, Naantalin, Paraisten, Porvoon, Salon, Sauvon ja Turun saaristo-osat.
Saaristoalueet
Ulkosaaristo
Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö sekä lisäksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista kunnista: Hammarland, Inkoo, Kaarina, Kemiönsaari, Kustavi, Lemland, Loviisa, Masku, Naantali, Parainen, Porvoo, Raasepori, Salo, Sauvo, Taivassalo, Turku ja Uusikaupunki.
Sisäsaaristo
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista kunnista: Hartola, Hämeenlinna, Jämijärvi, Jämsä, Kangasala, Kouvola, Kuhmoinen, Lappeenranta, Orivesi, Padasjoki, Pälkäne ja Sysmä.
Manner-Ahvenanmaa
Eckerö, Finström, Geta, Jomala, Lumparland, Maarianhamina, Saltvik ja Sund sekä lisäksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät kunnan osa-alueet Hammarlandin ja Lemlandin kunnista.
¹) Lukuun ottamatta kunnan saaristo-osia, jotka kuuluvat osa-alueeseen B.
²) Lukuun ottamatta entisten Anjalankosken kaupungin, Jaalan kunnan, Kuusankosken kaupungin sekä Valkealan kunnan alueita, jotka kuuluvat osa-alueeseen B.
³) Lukuun ottamatta entisten Karjalohjan, Nummi-Pusulan ja Sammatin kunnan alueita, jotka kuuluvat osa-alueeseen B.
4) Lukuun ottamatta entisen Askaisten kunnan aluetta ja kunnan saaristo-osia, jotka kuuluvat osa-alueeseen B.
5) Lukuun ottamatta entisen Mynämäen kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen B.
6) Lukuun ottamatta entisten Merimaskun ja Rymättylän kuntien alueita sekä saaristo-osia, jotka kuuluvat osa-alueeseen B.
7) Lukuun ottamatta entisen Yläneen kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen B.
8) Lukuun ottamatta entisen Tammisaaren kaupungin aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen B.
9) Lukuun ottamatta entisen Vahdon kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen B.
10) Lukuun ottamatta entisten Kiskon ja Suomusjärven kuntien alueita ja saaristo-osia, jotka kuuluvat osa-alueeseen B.
¹¹) Lukuun ottamatta entisten Jämsänkosken ja Kuoreveden kuntien alueita, joka kuuluvat vuodelta 2014 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (14/2014) säädettyyn osa-alueeseen C2.
12) Lukuun ottamatta entisen Kurun kunnan aluetta, joka kuuluu vuodelta 2014 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (14/2014) säädettyyn osa-alueeseen C2.
13) Lukuun ottamatta entisen Ruotsinpyhtään kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen A.
Liite 2
ENIMMÄISMÄÄRÄRAJOITTEET
tuen määrä, miljoonaa euroa | |
Maito, nautaeläimet, uuhet ja kutut sekä hevoset | 22,72 |
Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki | 16,00 |
Kasvihuonetuotanto | 12,87 |
Puutarhatuotteiden varastointituki | 0,79 |
Kotieläintilan hehtaarituki | 9,69 |
Etelä-Suomen erikoiskasvituki | 0,86 |
Liite 3
ELÄINYKSIKÖIDEN MUUNTOKERTOIMET
Eläinyksikkö=ey
ey | |
Emolehmät ja lypsylehmät | 1 |
Emolehmähiehot, yli 2 vuotta | 1 |
Emolehmähiehot, 8 kk—2 vuotta | 0,6 |
Sonnit ja härät, yli 2 vuotta | 1 |
Sonnit ja härät, 6 kk—2 vuotta | 0,6 |
Muut naudat 6 kk—2 vuotta | 0,6 |
Muut naudat yli 2 vuotta | 1 |
Uuhet | 0,15 |
Kutut | 0,48 |
Hevoset | |
siitostammat (hevoset ja ponit) | 1 |
suomenhevoset, vähintään 1 vuotta | 0,85 |
1–3-vuotiaat muut hevoset ja ponit | 0,6 |