19/2013

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2013 maksettavasta pohjoisesta tuesta

Säädöksen tyyppi: Asetus
Antopäivä: 17.1.2013
Julkaisupäivä: 21.1.2013
Suomen säädöskokoelma: Säädösteksti

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) nojalla:

1 lukuYleiset säännökset

1 §Soveltamisala

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki , 6 §:n 2 kohdassa tarkoitettuna pohjoisena tukena maksetaan kasvintuotannon tukea, kotieläintalouden tuotantosidonnaista tukea, sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea, jäljempänä tuotannosta irrotettu tuki, kasvihuonetuotannon tukea ja varastointitukea tukialueilla C vuodelta 2013 siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

2 §Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

tukiyksikkökertoimella sitä osuutta tukihakemuksen kohteena olevasta tukeen oikeuttavasta tukiyksikkömäärästä, jolle tuki maksetaan;

tukeen oikeuttavalla tukiyksikkömäärällä haettua ja valvontaseuraamusten jälkeen hyväksyttyä pinta-alaa tai eläinyksikkö- taikka eläinmäärää;

maksun perusteena olevalla tukiyksikkömäärällä pinta-alaa tai eläinyksikkö- taikka eläinmäärää, joka saadaan kertomalla tukeen oikeuttava tukiyksikkömäärä tukiyksikkökertoimella;

neuvoston tilatukiasetuksella yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 73/2009;

kasvimaalla viljelyalaa, jolla viljellään puutarhakasveja tai perunaa omaan käyttöön;

seosviljalla pelkistä korsiviljoista muodostuvaa kasvustoa;

seoskasvustolla viljan ja neuvoston tilatukiasetuksen 79 artiklassa tarkoitettua valkuaiskasvien seoskasvustoa, jossa kasvulohkolle on kylvetty valkuaiskasvin ja viljan siemenseosta siten, että valkuaiskasvin ja viljan yhteenlasketusta kylvösiemenmäärästä kiloina vähintään 50 prosenttia on viljakasvien siementä;

vihantaviljalla puhdasta viljakasvustoa, joka korjataan ennen jyväsadon valmistumista;

rehuviljalla rehuohraa, kauraa, ruis-vehnää, seosviljaa, seoskasvustoa ja vihanta-viljaa;

10)

peltokasveilla viljoja, syysrapsia, syysrypsiä, kevätrapsia, kevätrypsiä, auringonkukkaa, ruistankiota ( Camelina sativa ), valkuaiskasveja, öljypellavaa, kuitupellavaa ja neuvoston tilatukiasetuksen 39 artiklassa sekä yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 III osastossa säädetyn tilatukijärjestelmän täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettua komission asetuksen (EY) N:o 1120/2009 10 artiklassa tarkoitettua hamppua ja hamppulajikkeita;

11)

tuotantojaksolla sitä 12 kuukauden jaksoa, joka alkaa tukivuoden huhtikuun 1 päivänä;

12)

tuen hakijan perheenjäsenellä tuen hakijan puolisoa ja alaikäisiä lapsia;

13)

nautarekisterillä nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 3 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan ja eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain (238/2010) 2 luvun mukaista rekisteriä;

14)

sikarekisterillä sikaeläinten tunnistamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (720/2012) 3—5 §:ssä tai kumotun sikojen merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1296/2001) 3 §:n 12 kohdassa tarkoitettua rekisteriä;

15)

eläinryhmällä emolehmiä, vähintään kahdeksan kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, yli kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, vähintään kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä sonneja ja härkiä, yli kahden vuoden ikäisiä sonneja ja härkiä, teurastettuja hiehoja, teurastettuja sonneja ja härkiä, vähintään vuoden ikäisiä uuhia, alle vuoden ikäisiä karitsoineita uuhia, vähintään vuoden ikäisiä kuttuja, alle vuoden ikäisiä poikineita kuttuja, siitostammoja mukaan lukien ponitammat, vähintään vuoden ikäisiä suomenhevosia tai muita vähintään vuoden ja enintään kolmen vuoden ikäisiä hevosia ja poneja;

16)

emolehmällä liharotuista tai tällaisen rodun kanssa tehdystä risteytyksestä syntynyttä vähintään 50 prosenttisesti liharotuista ja vähintään kerran poikinutta nautaa, jota käytetään yksinomaan vasikoiden tuottamiseen ja jonka vasikoita kasvatetaan lihatuotantoon tai emolehmätuotannon lisäämiseen ja jonka käyttötavaksi nautarekisterissä on merkitty emolehmä;

17)

emolehmähieholla vähintään kahdeksan kuukauden ja enintään neljän vuoden ikäistä poikimatonta 16 kohdassa tarkoitetut rotu- ja käyttötapavaatimukset täyttävää eläintä;

18)

maidon suoramyynnillä maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007, jäljempänä markkinajärjestelyasetus , 65 artiklan g kohdassa tarkoitettua suoramyyntiä.

3 §Tuen yleiset määräytymisperusteet

Tuet maksetaan alueittain eriytettyinä noudattaen liitteessä 1 olevaa tukialuejakoa.

Pohjoista tukea voidaan myöntää enintään tukiyksikkökertoimella kerrotulle osuudelle tukeen oikeuttavien tukiyksiköiden määrästä. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, tukiyksikkökerroin on 1,00.

Pohjoista tukea voidaan maksaa enintään liitteessä 2 säädettyjen enimmäismäärien mukaisesti. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava maksun perusteena oleva tukiyksikkömäärä, keskimääräinen tuki tuettavaa yksikköä kohti tai tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukiyksikkökerrointa ja yksikkötuen tasoa voidaan muuttaa.

2 lukuKasvintuotannon tuet

4 §Kasvintuotannon tukien määräytyminen

Tuki maksetaan kunkin kasvulohkon osalta vain kerran, vaikka samalla lohkolla viljellään saman kasvukauden aikana useita tukikelpoisia kasveja peräkkäin. Tukikelpoisen kasvulohkon vähimmäispinta-ala on viisi aaria.

Kasvintuotannon tukea ei makseta, jos ala on ilmoitettu kasvimaaksi.

Pohjoista hehtaaritukea, yleistä hehtaaritukea ja nuorten viljelijöiden tukea ei makseta, jos peltoala on ilmoitettu ensimmäistä kertaa maa- ja metsätalousministeriön tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella numero 102B vuonna 2005—2007 taikka tätä vastaavalla Maaseutuviraston lomakkeella vuonna 2008—2013. Tukikelpoisia ovat kuitenkin vuonna 2005—2013 ensimmäistä kertaa ilmoitetuista peltoaloista ne, jotka on hyväksytty tukikelpoisiksi vuonna 2005—2012 tai hyväksytään tukikelpoiseksi vuonna 2013 maatalouden ympäristötuessa tai luonnonhaittakorvauksessa.

5 §Pohjoisen hehtaarituen määrä

Pohjoista hehtaaritukea myönnetään vuoden 2013 kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetystä pellosta enintään seuraavasti:

Tukialueet C1, C2 sekä
C2 pohjoinen ja saaristo	euroa/ha
Vehnä	58
Ruis	230
Sokerijuurikas	154
Tärkkelysperuna	204
Tukialueet C1—C4	euroa/ha
Avomaanvihannekset	535

Peltokasveille vehnää, mallasohraa, ruista ja rehuviljaa lukuun ottamatta myönnetään tukea enintään seuraavasti:

Tukialue	euroa/ha
C1	184
C2	73

Pohjoisen hehtaarituen tukiyksikkökerroin on 0,65.

6 §Pohjoisen hehtaarituen määräytymisperusteet

Spelttivehnälle voidaan myöntää vehnän pohjoista hehtaaritukea.

Tukikelpoisia avomaanvihanneksia ovat ihmisravinnoksi käytettävät vihannekset. Herneistä avomaanvihanneksena tukikelpoisia ovat tarhaherneisiin kuuluvat silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taittoherne, jotka korjataan tuleentumattomina.

Herneen, härkäpavun tai makeanlupiinin ja viljan seoskasvusto on valkuaiskasvina tukikelpoinen, jos kasvulohkolle on kylvetty herneen, härkäpavun tai makeanlupiinin ja viljan siemenseosta niin, että herneen tai härkäpavun tai makean lupiinin ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina yli 50 prosenttia on herneen, härkäpavun tai makean lupiinin siementä.

7 §Yleinen hehtaarituki

Yleistä hehtaaritukea myönnetään vuoden 2013 kasvukauden ajan maatalous-, puutarha- ja peltoenergiakasvien viljelyksessä olevasta alasta enintään seuraavasti:

Tukialue	euroa/ha
C2, C2 pohjoinen ja saaristo	33
C3	49
C4	100

Yleistä hehtaaritukea ei makseta kasvimaaksi, hoidetuksi viljelemättömäksi pelloksi tai luonnonniityksi ilmoitetuista peltoaloista tai kasvihuonealoista.

Tukialueella C3 ja C4 ei makseta yleistä hehtaaritukea 5 §:ssä tarkoitettujen kasvien ja mallasohran viljelyyn käytetystä alasta avomaanvihanneksia lukuun ottamatta.

8 §Nuorten viljelijöiden tuki

Nuorille viljelijöille myönnetään tukea tukialueilla C1—C4 vuoden 2013 kasvukauden ajan maatalous-, puutarha- ja peltoenergiakasvien viljelyksessä olevasta alasta enintään 36 euroa hehtaarilta.

Nuorten viljelijöiden tukea ei makseta kasvimaaksi, hoidetuksi viljelemättömäksi pelloksi tai luonnonniityksi ilmoitetuista peltoaloista tai kasvihuonealoista.

9 §Ympäristöehdot

Ympäristön hoitoon liittyvistä ehdoista, joita tuen hakijan tulee noudattaa, säädetään täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (189/2009) 3 §:n 1 momentissa, 7—9, 9 b ja 12 §:ssä.

3 lukuKotieläintalouden tuotantosidonnaiset tuet

10 §Maidon tuotantotuki

Maidon tuotantotukea voidaan myöntää hakijalta vuonna 2013 markkinointiin ostetusta ja hyväksytystä maidosta tai maidon suoramyynnistä enintään seuraavasti:

Tukialue	senttiä/litra
C1	7,7
C2	8,4
C2 pohjoinen ja saaristo	9,4
C3—P1	12,4
C3—P2	14,1
C3—P3, P4	16,7
C4—P4	21,4
C4—P5	30,6

Maidon tuotantotukea ei kuitenkaan myönnetä sille maitomäärälle, jolta peritään markkinajärjestelyasetuksen 78 artiklassa tarkoitettua ylijäämämaksua. Tuotantomäärän suhdetta viitemäärään tarkasteltaessa markkinajärjestelyasetuksen 70 ja 80 artiklassa tarkoitettua rasvakorjausta ei oteta huomioon.

Maidon tuotantotukea voidaan myöntää 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, markkinointiin ostetusta ja hyväksytystä tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään markkinajärjestelyasetuksen 67 artiklan mukaisesti myönnettyyn ja tuottajan hallinnassa olevaan tuottajakohtaiseen viitemäärään, jäljempänä viitemäärä , saakka. Jos hakijalla on hallinnassaan viitemäärä ja tukikelpoinen tuotanto on suurempi kuin viitemäärä, tukea voidaan myöntää viitemäärän ylittävältä osalta enintään 30 prosentille tuotannosta.

Jos hakijan omistukseen tai hallintaan on tuotantojakson aikana siirtynyt maitokiintiöistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (715/2009) 11 §:ssä säädetyllä tavalla toisen hakijan omistuksessa tai hallinnassa saman tuotantojakson aikana ollut viitemäärä, siirtyneestä viitemäärästä voidaan ottaa huomioon hakijan lopullista tukea määrättäessä se litramäärä, jolla viitemäärän luovuttajan tuotanto on alittanut viitemäärän kyseisellä tuotantojaksolla. Lopullista tukea määrättäessä viitemäärän luovuttajan laskennallisen viitemäärän suuruutena käytetään sitä litramäärää, jonka luovuttaja on tuottanut tuotantojakson aikana viitemäärän rajoissa ennen viitemäärän luovutusta.

Maidon tuotantotukea voidaan myöntää 1 päivänä huhtikuuta 2013 alkavalla tuotantojaksolla hakijaa kohti enintään seuraavalle litramäärälle:

Tukialue	miljoonaa litraa
C1	3,5
C2	3,5
C2 pohjoinen ja saaristo	3,0
C3—P1	2,5
C3—P2	2,0
C3—P3, P4	2,0
C4—P4	1,5
C4—P5	1,0

Pohjoista tukea voidaan myöntää maidon määrän perusteella yhteensä enintään 161,2 miljoonaa euroa. Jos tukeen oikeutetun maitomäärän perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, yksikkötukea alennetaan.

11 §Eläinyksikköä kohti myönnettävät tuki

Eläinyksikköä kohti maksettavaa kotieläintukea myönnetään hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa tuen määräytymisajankohtana olleiden kotieläinten lukumäärän perusteella. Eläinyksikköä kohti maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että eläimistä on pidetty kirjaa. Tuen määräytymisajankohta on laskentapäivä tai muu tuen määräytymisajanjakso.

Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen liitteen 3 mukaisia kertoimia.

Tukea myönnetään eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti:

	Tukialueet/tuki euroina
	C1	C2	C2p	C3	C3	C4	C4
			*)	P1,P2	P3,P4	P4	P5
Emolehmät ja emolehmähiehot	300	300	376	451	451	636	636
Sonnit ja härät	422	430	506	582	582	767	767
Uuhet	390	398	474	664	745	956	956
Kutut	317	325	342	443	476	534	619
Hevoset	225	225	225	225	225	225	225
C2p = C2 pohjoinen ja saaristo *)

12 §Uuhista ja kutuista maksettavan tuen myöntämisen edellytykset

Uuhista maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

hakijalle on vahvistettu neuvoston tilatukiasetuksen 104 artiklan mukaisesti määräytyvä uuhien viljelijäkohtainen enimmäismäärä;

uuhista kertyy vähintään 1,5 tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä;

hakijan hallinnassa on hakemuksessa mainittu määrä tukikelpoisia uuhia 100 päivää, jäljempänä uuhien pitoaika , hakuajan viimeistä päivää seuraavasta päivästä laskettuna.

Tukikelpoisten uuhien enimmäismäärä on vuonna 2012 syntyneiden karitsoiden lukumäärä, kuitenkin enintään 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu uuhien viljelijäkohtainen enimmäismäärä. Hakijoille, jotka ovat aloittaneet uuhien pidon tukivuonna 2012 tai 2013, tuki voidaan myöntää viljelijäkohtaisen enimmäismäärän rajoissa uuhien pitoajan täyttäneelle uuhimäärälle. Uuhien pito katsotaan aloitetuksi sillä hetkellä, kun hakijalle on syntynyt velvollisuus rekisteröityä eläintenpitäjäksi lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 21/2004 alakohdan ja eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain 2 luvun mukaiseen rekisteriin.

Jos 1 momentin edellytykset täyttävien uuhien lukumäärä vuonna 2013 on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2012 tukeen oikeuttava tai valvonnassa todetun uuhimäärän perusteella laskettu tukeen oikeuttava uuhimäärä, uuhimäärän lisäykselle tuki voidaan myöntää 2 momentista poiketen uuhien lukumäärän perusteella viljelijäkohtaisen enimmäismäärän rajoissa.

Jos hakijan tuotantoon on tukivuoden 2009 tuotannon osalta sovellettu maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hallinnosta vuonna 2009 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (248/2009) 12 §:n 4 momenttia, tuki voidaan myöntää 2 momentista poiketen 1 momentin edellytykset täyttävien uuhien lukumäärän perusteella viljelijäkohtaisen enimmäismäärän rajoissa.

Kutuista maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

kutuista kertyy vähintään yksi tukeen oikeuttava eläinyksikkö;

kuttujen maidontuotanto on täyden tuen saamiseksi 1 päivän syyskuuta 2012 ja 31 päivän elokuuta 2013 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 400 litraa kuttua kohti tai vuoden 2012 tuen hakuajan jälkeen kutun pidon aloittaneilla tuottajilla 1 päivän toukokuuta 2013 ja 31 päivän elokuuta 2013 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 80 litraa kuttua kohti.

13 §Hevosista maksettavan tuen myöntämisen edellytykset

Hevosista maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

hevosista kertyy vähintään 3,0 tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä;

hakijan hallinnassa on hakemuksessa mainittu määrä tukikelpoisia hevosia 1 päivän toukokuuta 2013 ja 8 päivän elokuuta 2013 välisen ajan, mainitut päivät mukaan lukien, jäljempänä hevosten hallinta-aika .

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna hevosten hallinta-aikana hevosen tulee olla Suomessa lukuun ottamatta välittömästi kilpailumatkaan ja kilpailuun liittyvää lyhytaikaista oleskelua ulkomailla. Hyväksyttävän ulkomailla oleskelun edellytyksenä on, että kilpailu on yleisesti tunnustettu ja se pidetään hevostalousalan järjestöjen normaalien kilpailusääntöjen mukaisesti.

Hevosista myönnetään tukea enintään viittä eläinyksikköä suuremmalta määrältä kuin mistä hakijalle on maksettu tukea vuonna 2012. Hevosista myönnettävän tuen edellytyksenä on, että tukihakemuksen yhteydessä hevosesta ilmoitetaan hevostalouslain (796/1993) 3 §:ssä tarkoitetussa rekisteritodistuksessa oleva rekisteritunnus. Jos tunnusta ei ole, tuen hakemisen yhteydessä tulee antaa luotettava selvitys hevosen iästä ja omistussuhteista sekä tiedot mahdollisesta pysyvästä tunnisteesta tai muusta vastaavasta hevosen yksilöivästä tunnisteesta.

14 §Teurastetuista hiehoista, sonneista ja häristä maksettavat tuki

Vuoden 2013 aikana teurastetuista hiehoista, sonneista ja häristä myönnetään tukea enintään seuraavasti:

Hiehot
Tukialue	euroa/eläinyksikkö
C1	498
C2	498
C2 pohjoinen ja saaristo	580
C3	650
C4	793

Teurastettu hieho vastaa 0,6 eläinyksikköä.

Sonnit ja härät
Tukialue	euroa/teurastettu eläin
C3—P1, P2	131
C3—P3, P4	182
C4—P4	182
C4—P5	333

Tukea ei myönnetä sellaisista teurastetuista hiehoista, joista on maksettu 11 §:ssä tarkoitettua emolehmistä ja emolehmähiehoista maksettavaa tukea.

15 §Teurastetun eläimen tukikelpoisuus

Teurastetun eläimen tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että:

eläimistä on pidetty kirjaa;

eläin on teurastettu Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymässä teurastamossa tai Aluehallintoviranomaisen hyväksymässä poroteurastamossa ja teurastiedot on ilmoitettu nautarekisteriin;

eläimen ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi;

hiehon ruhopaino on vähintään 170 kiloa ja sonnin tai härän ruhopaino vähintään 220 kiloa;

hieho, sonni tai härkä on ollut hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään 60 vuorokautta viimeisen 90 vuorokauden aikana ennen sen teurastusta.

Tukea ei makseta teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta. Jos hiehon, sonnin tai härän ruho on hylätty osittain, ruhosta maksetaan tukea, jos ruhon kokonaispaino ruhon hylätty osa mukaan lukien, on vähintään 1 momentin 4 kohdassa säädetty.

Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruho on tukikelpoinen. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, eläin ei ole tukikelpoinen.

16 §Kotieläintuen määräytyminen

Kotieläintuki määräytyy hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa olevien kotieläinten lukumäärien perusteella seuraavasti:

uuhista maksettava tuki uuhien pitoajan täyttävien uuhien lukumäärän perusteella karitsointivaatimus huomioon ottaen;

kutuista maksettava tuki yhtenä laskentapäivänä olleiden eläinten keskimääräisen lukumäärän perusteella;

hevosista maksettava tuki hevosten hallinta-ajan täyttävien hevosten lukumäärän perusteella;

emolehmistä, emolehmähiehoista sekä sonneista ja häristä maksettava tuki nautarekisterin mukaan hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa 1 päivän heinäkuuta 2012 ja 30 päivän kesäkuuta 2013 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, olleiden eläinten keskimääräisen lukumäärän perusteella;

teurastetuista hiehoista, sonneista ja häristä maksettava tuki vuonna 2013 teurastettujen eläinten lukumäärän perusteella.

Eläinten laskentapäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Eläimet voidaan toimittaa teuraaksi tai myydä eloon laskentapäivänä. Myytäessä eläimet eloon laskentapäivänä, eläimet luetaan sen tilan eläimiksi, jonka hallinnassa ne olivat laskentapäivän alkaessa. Uuhet voidaan kuitenkin toimittaa teuraaksi tai myydä eloon vasta uuhien pitoajan päättymistä seuraavana päivänä ja hevosten hallinnan siirto tehdä hevosten hallinta-ajan päättymistä seuraavana päivänä.

Jos kuttujen maidontuotanto on pienempi kuin 12 §:n 5 momentin 2 kohdassa tarkoitettu, saadaan tukeen oikeuttavien kuttujen määrä jakamalla tuotetun maidon määrä määrällä, joka kutun on keskimäärin tuotettava. Tukea ei voida kuitenkaan maksaa suuremmalle määrälle tukikelpoisia kuttuja kuin mitä hakija on ilmoittanut hakemuksessaan.

17 §Kotieläinten keskimääräisen lukumäärän laskeminen

Emolehmien, emolehmähiehojen, sonnien ja härkien keskimääräinen lukumäärä saadaan laskemalla yhteen eläinryhmän yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät 1 päivän heinäkuuta 2012 ja 30 päivän kesäkuuta 2013 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, ja jakamalla summa luvulla 365.

Jos jonkin eläinryhmän tuotanto on aloitettu tai lopetettu kesken tuen määräytymisajanjakson eikä kyseessä ole koko tilan hallintaoikeuden siirto, eläinryhmän keskimääräistä lukumäärää laskettaessa eläinten lukumäärät merkitään nollaksi aloittamista edeltävinä tai lopettamista seuraavina laskentapäivinä.

Edellä 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa tuki määräytyy kaikkien laskentapäivien eläinmäärän keskiarvona.

18 §Vakiintuneen eläinmäärän käyttäminen tuen myöntämisperusteena

Tukilain 10 §:n 5 momentissa tarkoitetussa tilanteessa vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellisen tukivuoden tuen perusteena ollutta eläinmäärää. Eläinmäärän alentumisesta on tällöin toimitettava selvitys hakemuslomakkeen liitteenä. Jos eläinten määrä on alentunut eläintaudin takia, hakemuksen liitteenä tulee lisäksi olla eläinlääkärin antama todistus.

Jos edellisen tukivuoden tuen perusteena oleva eläinmäärä on ollut poikkeuksellinen, vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellistä tukivuotta edeltävien enintään neljän peräkkäisen tukivuoden tuen perusteena olleiden eläinmäärien keskiarvoa.

19 §Tuotantosidonnaisen eläinyksikkötuen porrastaminen

Emolehmien, emolehmähiehojen, sonnien, härkien, uuhien, kuttujen, hevosten ja teurashiehojen eläinyksikkötukea voidaan myöntää 11 ja 14 §:ssä säädettyjen tukitasojen mukaisesti hakijaa kohti enintään seuraavalle tukeen oikeuttavien eläinyksikköjen yhteismäärälle:

Tukialue	eläinyksikkömäärä
C1	700
C2	700
C2 pohjoinen ja saaristo	500
C3	300
C4	225

Jos hakijan 1 momentissa tarkoitettujen eläinlajien yhteenlaskettu tukeen oikeuttava eläinyksikkömäärä ylittää 1 momentissa säädetyn rajoitteen, jäljempänä eläinyksikkörajoite , rajoitteen ylittävältä määrältä myönnetään tukea 25 prosenttia 11 ja 14 §:ssä säädetystä tukitasosta.

Edellä 2 momentissa tarkoitettu tuen alentaminen kohdennetaan sen eläinlajin tukeen, jonka eläinyksikköä kohti lasketun tuen määrä on alhaisin. Jos eläinyksikkörajoite ylittyy useamman kuin yhden 1 momentissa tarkoitetun eläinlajin eläinyksiköillä, tukea alennetaan lähtien eläinlajista, jonka tuen määrä on eläinyksikköä kohden laskettuna alhaisin.

20 §Tuotantosidonnaisen kotieläintuen ennakon määräytyminen

Edellä 11 §:ssä ja 14 §:ssä tarkoitetun kotieläintuen ennakon määräytymisperusteena on se eläinmäärä, jonka perusteella vuoden 2012 kotieläintuki on maksettu. Uuhista maksettavan tuen ennakon määräytymisperusteena on kuitenkin tuen hakijan vuoden 2013 tukihakemuksessa ilmoittama uuhimäärä tai mahdollisessa valvonnassa todettu tätä pienempi eläinmäärä.

Jos jonkin eläinryhmän vuoden 2013 eläinmäärä on pienempi kuin vuoden 2012 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä, kyseisen eläinryhmän tuen ennakko määräytyy tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella.

Jos tuottaja on aloittanut jonkin eläinryhmän tuotannon vuoden 2012 tukihaun jälkeen tai jos tuotanto laajenee merkittävästi vuonna 2013, tuen ennakko määräytyy kyseisen eläinryhmän osalta tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella jos selvitystä eläinmäärästä voidaan pitää luotettavana. Jos selvitystä eläinmäärästä ei voida pitää luotettavana, kyseisen eläinryhmän ennakko voidaan jättää kokonaan tai osittain maksamatta. Tuotannon laajenemista pidetään merkittävänä, jos vuoden 2013 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2012 tuen perusteeksi hyväksytty eläinmäärä.

Edellä 3 momentissa tarkoitettuna luotettavana selvityksenä voidaan pitää asiakirjoja hankittavista eläimistä, tietoja tuotantotiloista tai muuta vastaavaa selvitystä.

Ennakon määräytymisperusteena olevassa eläinmäärässä otetaan huomioon 19 §:ssä tarkoitettu yksikkötuen porrastaminen.

Ennakko myönnetään enintään sen eläinyksikkömäärän perusteella, joka saadaan kertomalla ennakkoon oikeuttava eläinyksikkömäärä tukiyksikkökertoimella.

21 §Tuotantosidonnaisen kotieläintuen ennakon suuruus ja maksaminen

Teurastetuista hiehoista, sonneista ja häristä myönnetään tuotantosidonnaisen kotieläintuen ennakkoa 75 prosenttia vuoden 2013 lopullisesta tuesta. Muista tukikelpoisista eläimistä myönnetään tuen ennakkoa 60 prosenttia.

Kotieläintuen ennakkoa ei voida maksaa ennen kuin hakijalle on myönnetty tukilain 27 §:ssä tarkoitettu poikkeus, jos hakija tarvitsee poikkeuksen voidakseen saada tukea.

4 lukuTuotannosta irrotettu tuki

22 §Tuotannosta irrotetun tuen suuruus ja ennakko

Tuotannosta irrotettua tukea vuodelta 2013 voidaan myöntää 1 päivänä syyskuuta 2013 hakijan hallinnassa olevan viitemäärän perusteella viitemäärän eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti:

Tukialue	euroa
C1	208
C2	182
C2 pohjoinen ja saaristo	242
C3 ja C4	251

Jos tilakohtaisen viitemäärän eläinyksikkömäärä ylittää C1-tukialueella 146 yksikköä, C2-tukialueella 170 yksikköä, C2p-tukialueella 200 yksikköä, C3-tukialueella 200 yksikköä tai C4-tukialueella 200 yksikköä, tuotannosta irrotettua tukea voidaan myöntää edellä mainitun rajan ylittävältä osalta eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti:

Tukialue	euroa
C1	105
C2	91
C2 pohjoinen ja saaristo	77
C3 ja C4	77

Tuotannosta irrotetun tuen ennakkoa voidaan myöntää 75 prosenttia hakijan hallinnassa 1 päivänä maaliskuuta 2013 olevan viitemäärän perusteella lasketusta tuen määrästä.

5 lukuKasvihuonetuotannon tuki sekä varastointituet

23 §Kasvihuonetuotannon tuki

Kasvihuonetuotannon tuki määräytyy 15 päivänä toukokuuta 2013 viljelykäytössä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan. Jos viljelyssä on mainittuna päivänä tauko, tuki määräytyy sen tukikelpoisen kasvihuonepinta-alan mukaan, joka oli viljelykäytössä taukoa edeltäneenä aikana.

Kasvihuoneen tulee olla viljelykäytössä ja kasvihuoneiden yhteenlasketun pinta-alan tulee olla vähintään 300 neliömetriä. Hakijan tulee laatia kalenteriviikon tarkkuudella kasvihuonekohtainen viljelysuunnitelma, josta käyvät ilmi viljelykausi sekä sen aikana viljeltävät kasvit. Viljelysuunnitelman muutoksista tulee ilmoittaa kirjallisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään kolme työpäivää ennen suunnitellun muutoksen toteutusta. Viljelysuunnitelman muutos tulee tehdä myös viljelykauden muuttuessa lyhyestä pitkäksi. Tuki määräytyy tällöin lyhyen viljelykauden mukaisena.

Tukikelpoisia viljelykasveja ovat tomaatti, kasvihuonekurkku, avomaankurkku, salaatti ( Lactuca sativa ja Cichorium -lajit ), lehtitilli, persilja, paprika, kiinankaali, leikkokukat, leikkovihreä, ryhmäkasvit sekä sisätiloihin tarkoitetut, ruukussa viljeltävät koristekasvit. Tukea myönnetään salaatin sekä ruukkulehtitillin ja ruukkupersiljan taimituotannolle omaan kasvihuoneviljelykäyttöön. Muu taimituotanto ei ole tukikelpoista.

24 §Kasvihuonetuotannon tuen määrä ja ennakko

Kasvihuonetuotannon tukea myönnetään enintään seuraavasti:

Viljelykausi	euroa/m²
Lyhyt: vähintään 2 kk,
mutta enintään 7 kk	4,1
Pitkä: yli 7 kk	10,6

Pitkän viljelykauden tukea voidaan myöntää, jos tukikelpoisia kasveja viljellään pidempään kuin seitsemän kuukautta vuoden 2013 aikana. Avomaankurkun, kiinankaalin ja rapealehtisen keräsalaatin viljelyalalta tuki myönnetään kuitenkin aina lyhyen viljelykauden tukena. Jos viljelykaudella viljellään useita kasveja peräkkäin, tuki myönnetään sen kasvin mukaan, jonka viljelyaika on pisin.

Kasvihuonetuotannon tuen ennakko on 60 prosenttia siitä tuesta, joka myönnettäisiin haetun viljelyalan perusteella.

25 §Puutarhatuotteiden varastointituki

Puutarhatuotteiden varastointitukea voidaan myöntää 15 päivänä lokakuuta 2013, 15 päivänä marraskuuta 2013 ja 16 päivänä joulukuuta 2013 varastossa olevien puutarhatuotteiden varastointimäärien keskiarvon perusteella tukeen oikeuttavasta varastointimäärästä enintään seuraavasti:

Varastotyyppi	euroa/m³
Koneellisesti jäähdytetty varasto	14,2
Muu varasto	8,8

Varastointimäärä ilmoitetaan kuutiometrin tarkkuudella ja siihen sisällytetään ainoastaan ne puutarhatuotteet, jotka ovat olleet kauppakelpoisia varastoon pantaessa. Tuotteet tulee säilyttää normaalin varastointitavan mukaisesti. Kauppakunnostuksen yhteydessä pilaantuneiksi havaittuja tuotemääriä ei sisällytetä ilmoitettavaan varastointimäärään.

Varastointitukikelpoisia puutarhatuotteita ovat kiinankaali, kyssäkaali, lanttu, mukulaselleri, nauris, omena, palsternakka, porkkana, punajuuri, punakaali, purjo, ruusukaali, savoijinkaali, sipuli ja valkokaali.

26 §Metsämarjojen ja -sienten varastointituki

Metsämarjojen ja -sienten varastointituki määräytyy 30 päivän kesäkuuta 2013 varastointimäärän perusteella.

Varastointitukikelpoisia ovat ihmisravinnoksi tarkoitetut ennen 1 päivää tammikuuta 2013 poimitut metsämarjat ja -sienet. Metsämarjojen tukikelpoiset varastointitavat ovat säilyttäminen pakasteena, kuivattuna, soseena, täysmehuna tai täysmehutiivisteenä. Metsäsienten tukikelpoiset varastointitavat ovat säilyttäminen pakasteena, kuivattuna tai suolattuna.

Tukea myönnetään tuorepainokiloa kohti enintään seuraavasti:

Varastoitu tuote	senttiä/kg
Lakka	34
Muut metsämarjat	10
Metsäsienet	42

6 lukuErinäiset säännökset

27 §Rekisterit

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

nautojen pitäjä on rekisteröitynyt eläintenpitäjäksi ja naudat on rekisteröity nautarekisteriin sekä merkitty nautaeläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1391/2006) 2, 3 ja 5 luvun mukaisesti;

uuhi- ja kuttutuen hakija on rekisteröitynyt lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 21/2004 ja eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain 2 luvun mukaiseen rekisteriin eläintenpitäjäksi ja uuhet ja kutut on rekisteröity ja merkitty lammas- ja vuohieläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (469/2005) mukaisesti;

niiden tukimuotojen osalta, joiden myöntämisperusteiden arvioinnissa otetaan huomioon sikojen tai kanojen lukumääriä, hakija on harjoittamansa sikatalouden osalta rekisteröitynyt tuottajaksi sikarekisteriin ja tehnyt eläinmääräilmoitukset sikaeläinten tunnistamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 4—5 §:n tai kumotun sikojen merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 16 §:n mukaisesti sekä harjoittamansa kanatalouden osalta rekisteröitynyt eläintenpitäjäksi siipikarjan ja eräiden muiden lintujen tunnistamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (867/2010) mukaisesti.

4) metsämarjojen ja -sienten varastointituen hakija on rekisteröitynyt arvonlisäverolain (1501/1993) 172 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin.

28 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä tammikuuta 2013.

Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2013

Maa- ja metsätalousministeriJari KoskinenNeuvotteleva virkamiesMartti Patjas

Liite 1

POHJOISEN TUEN ALUEJAKO

Alue C1

Enonkoski, Hankasalmi, Heinävesi, Ilmajoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Joensuu ¹⁾ , Joroinen, Juva, Jyväskylä, Jämsä ²⁾ , Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava ³⁾ , Kitee, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kuopio ⁴⁾ , Kuortane, Kurikka, Laihia, Lapua, Laukaa, Leppävirta, Liperi, Maalahti, Maaninka, Mikkeli, Mustasaari ⁵⁾ , Muurame, Mänttä-Vilppula, Närpiö, Outokumpu, Parikkala, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi, Rautjärvi, Ruokolahti, Ruovesi, Rääkkylä, Savitaipale, Savonlinna, Seinäjoki ⁶⁾ , Siilinjärvi, Sulkava, Suonenjoki, Taipalsaari, Teuva, Tuusniemi, Uusikaarlepyy, Vaasa, Varkaus ja Vöyri ⁷⁾ .

Alue C2

Alajärvi, Alavieska, Alavus, Evijärvi, Haapajärvi, Haapavesi, Halsua, Hirvensalmi, Honkajoki, Iisalmi, Isojoki, Joutsa, Juankoski, Kaavi, Kalajoki, Kangasniemi, Kannonkoski, Kannus, Karijoki, Karstula, Karvia, Kaustinen, Keitele, Kempele, Keuruu, Kihniö, Kinnula, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kokkola, Konnevesi, Kontiolahti, Kruunupyy, Kyyjärvi, Kärsämäki, Lapinlahti, Lappajärvi, Lestijärvi, Liminka, Luhanka, Lumijoki, Luoto, Merijärvi, Merikarvia, Muhos, Multia, Nivala, Oulainen, Parkano, Pedersören kunta, Perho, Pertunmaa, Petäjävesi, Pielavesi, Pietarsaari, Pihtipudas, Polvijärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Rautalampi, Reisjärvi, Saarijärvi, Sievi, Siikainen, Siikajoki, Siikalatva, Soini, Sonkajärvi, Tervo, Tohmajärvi, Toholampi, Toivakka, Tyrnävä, Uurainen, Vesanto, Veteli, Vieremä, Viitasaari, Vimpeli, Virrat, Ylivieska, Ylöjärvi ⁹⁾ , Ähtäri ja Äänekoski.

Alue C2 pohjoinen

Ilomantsi, Juuka, Kajaani, Lieksa, Nurmes, Paltamo, Rautavaara, Ristijärvi, Sotkamo, Vaala ja Valtimo.

Alue C3

Oulu ⁸⁾ ja Utajärvi.

Hailuoto, Hyrynsalmi, Ii, Kemi, Keminmaa, Kuhmo, Simo, Tervola ja Tornio.

Kemijärvi, Pello, Pudasjärvi, Puolanka, Ranua, Rovaniemi, Suomussalmi, Taivalkoski ja Ylitornio.

Kuusamo ja Posio.

Alue C4

Kittilä ¹⁰⁾ , Kolari, Pelkosenniemi, Salla, Savukoski ja Sodankylä ¹¹⁾ .

Enontekiö, Inari, Muonio ja Utsjoki.

Alueiden C1 ja C2 saaristoalueet

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista kunnista:

C1-alue

Enonkoski, Hankasalmi, Heinävesi, Joroinen, Jyväskylä, Kitee, Kuopio, Leppävirta, Liperi, Maalahti, Mikkeli, Mänttä-Vilppula, Puumala, Rantasalmi, Ruovesi, Savonlinna, Sulkava, Suonenjoki, Taipalsaari ja Varkaus.

C2-alue

Hirvensalmi, Joutsa, Juankoski, Kangasniemi, Kannonkoski, Keuruu, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kontiolahti, Lapinlahti, Luhanka, Pertunmaa, Pielavesi, Polvijärvi, Rautalampi, Saarijärvi, Tervo, Vesanto, Vieremä, Virrat ja Äänekoski.

¹⁾ Lukuun ottamatta entisen Pyhäselän kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen C2 ja entisten Enon, Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran kuntien alueita, jotka kuuluvat osa-alueeseen C2 pohjoinen.

²⁾ Ainoastaan entisten Jämsänkosken ja Kuoreveden kuntien alueet.

³⁾ Lukuun ottamatta entisen Kortesjärven kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen C2.

⁴⁾ Lukuun ottamatta entisten Karttulan ja Nilsiän kunnan alueita, jotka kuuluvat osa-alueeseen C2.

⁵⁾ Lukuun ottamatta Björköbytä ja Raippaluotoa, jotka kuuluvat osa-alueeseen C2 pohjoinen.

⁶⁾ Lukuun ottamatta entisen Peräseinäjoen kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen C2.

⁷⁾ Lukuun ottamatta mantereen ulkopuolisia alueita, jotka kuuluvat osa-alueeseen C2 pohjoinen lukuun ottamatta entisen Oravaisten kunnan aluetta.

⁸⁾ Lukuun ottamatta entisen Ylikiimingin kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen C2 ja entisen Yli-Iin kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen C3 P2.

⁹⁾ Ainoastaan entisen Kurun kunnan alue.

¹⁰⁾ Lukuun ottamatta Alakylän kylässä Laitala 124:0 ja Viertola 122:0, Kuivasalmen kylässä Kaalimaa 67:4, Kitisentörmä 26:4 ja Niemi 24:18, Kelontekemän kylässä Lahokumpu 34:0, Könkään kylässä Kapsajoki 36:3 ja Korpela 36:4, Raattaman kylässä Kotisaajo 1:51, Kuusela 2:24, Petrilä 1:80, Mieliösaajo 16:73, Lapinkoti 2:91, Länsirinne 2:69, Pasila 5:20, Paulu 1:28 ja Aarrela 2:124 sekä Tepaston kylässä Alatalo 1:44, Alavaara 4:20, Kaunismaa 16:12, Erola 14:45, Jussila 6:25, Kangas 14:18, Kuoppala 12:21, Korvasenlehto 35:30, Kotitieva 35:27, Lehtiniemi 35:36, Lehto 35:32, Niittyjärämä 35:33, Puksu 35:28, Puksunpirtti 35:26, Purola 35:35, Puusaari 35:31, Vasa 35:34, Vasankorva 35:29, Lohiranta18:19, Onnela 10:43, Porokota 18:18, Porokumpu 14:26, Ruotsala 6:44, Juhola 3:56 ja Länsirinne 6:40 nimisiä kiinteistörekisteriin merkittyjä rekisteriyksikköjä, jotka kuuluvat osa-alueeseen C4 P5.

¹¹⁾ Lukuun ottamatta Madetkosken kylässä Lohijoki I 29:13, Mutenian kylässä Kivikko 86:1, Vuocchu 9:171, Kanavanranta 77:0, Pikkukoivula 45:1, Pikkumuotka 16:28, Pikkumäntyharju I 42:3, Sieppi 47:2 ja Tieva 72:0 nimisiä kiinteistörekisteriin merkittyjä rekisteriyksikköjä, jotka kuuluvat osa-alueeseen C4 P5.

Liite 2

KOMISSION PÄÄTÖKSEN K(2009)3067 (MUUT. K (2009) 9122) ENIMMÄISMÄÄRÄRAJOITTEET

	eläinyksikköä (ey)/	tuen määrä	keskimääräinen
	hehtaaria (ha)/tonnia (t)	(miljoonaa euroa)	enimmäisyksikkötuki
Maito	1 776 765 t ¹⁾	193,7	10,9 snt/kg
Märehtijät	179 160 ey	73,7
Nautaeläimet			412 euroa/ey
Uuhet ja kutut			533 euroa/ey
Hevoset			277 euroa/ey
Siat ja siipikarja ²⁾		37,0	266 euroa/ey
Puutarhaviljely		25,4
Kasvihuonetuotanto	202,9 ha		11,3 euroa/m ²
Puutarhatuotteiden varastointi			18,5 euroa/m ³
Kasvintuotanto		58,3
Yleinen hehtaarituki	881 825 ha		37 euroa/ha
Tiettyjen kasvien tuki ³⁾	62 475 ha		145 euroa/ha
Nuorten viljelijöiden tuki			36 euroa/ha
Metsämarjojen ja sienten varastointituki			0,10—0,42 euroa/kg

¹⁾ Tukikelpoinen enimmäistuotanto kiintiövuosien mukaan.

²⁾ Tuotannosta irrotettu tuki, viitemäärä enintään 139 200 ey.

³⁾ Muiden viljojen kuin ohran, kauran ja seosviljan viljelyalan sekä rapsin, muiden öljykasvien, valkuais- ja kuitukasvien, sokerijuurikkaan, tärkkelysperunan ja omenien viljelyn perusteella tukialueella C1, C2 ja C2 pohjoinen sekä avomaalla viljeltävien vihannesten viljelyn perusteella tukialueella C1—C4 maksettavat tuet.

Liite 3

ELÄINYKSIKÖIDEN MUUNTOKERTOIMET

Eläinyksikkö = ey
	ey
Emolehmät	1
Emolehmähiehot, yli 2 vuotta	1
Emolehmähiehot, 8 kk—2 vuotta	0,6
Sonnit ja härät, yli 2 vuotta	1
Sonnit ja härät, 6 kk—2 vuotta	0,6
Uuhet	0,15
Kutut	0,48
Hevoset
siitostammat (hevoset ja ponit)	1
suomenhevoset, vähintään 1 vuotta	0,85
1—3-vuotiaat muut hevoset ja ponit	0,6

Tervetuloa käyttämään uudistettua Finlexiä! Saat lisätietoja klikkaamalla.

Suomen säädöskokoelma